tiistaina, lokakuuta 09, 2007

Feministinen näkökulma ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

Henry mainosti feministisestä kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta kertovaa kirjaa esittelevää artikkelia, jota kommentoin tässä.



Johanna Valenius:

Puhuttaessa kansainvälisistä suhteista ja kansainvälisestä politiikasta puhutaan miehisin termein ja politiikan toimijat mielletään miehiksi. Perinteisiä toimijoita kansainvälisessä politiikassa ovat valtiot, valtioiden korkeat virkamiehet ja poliitikot.


Ahaa. Siis valtioista ja niiden välisistä suhteista puhuminen on "miehisin termein puhumista". En tiennytkään, että valtiolla on kyrpä ja kivekset.

En itse asiassa koskaan ole hahmottanut valtion kaltaisia abstrakteja instituutioita sukupuolisina olentoina. Ilmeisesti feministit ovat seksihulluja, jotka näkevät falloksia joka puolella.



Johanna Valenius:


EU-kokouksista palaa tyypillisesti ’valkoisia miehiä puvuissaan’. Feministit kysyivätkin alussa, missä naiset ovat kansainvälisessä politiikassa.


Feministit siis ovat kiinnostuneita vain siitä, ovatko poliitikot miehiä vai naisia. Tässähän ei tietenkään ole mitään uutta. Feministit eivät pysty hahmottamaan politiikkaa tai mitään muutakaan asiaa millään muulla tavalla kuin vertailemalla vittujen ja kyrpien lukumääriä toisiinsa.

Jos eduskunnassa on esim. 110 kyrpää ja 90 vittua, tämä on feministien mielestä suuri tasa-arvo-ongelma. Tasa-arvo on saavutettu vasta, kun eduskunnassa on vähintään 101 vittua. Millään muullahan ei ole yhtään mitään merkitystä kuin sillä, kuinka monella päättäjällä on kyrpä ja kuinka monella vittu.



Artikkelista:


Korkeissa asemissa olevat naiset ovat harvinaisuuksia. Mutta sitten naisia on vaikuttajina kansainvälisessä politiikassa ihan erilaisissa rooleissa: heitä lähtee Filippiineiltä kotiapulaisiksi rikkaisiin arabimaihin. Naisia on prostituoituina sotilastukikohtien ja Euroopan parlamentin Strasbourgin kokousten liepeillä.


Tämä on sitten sitä naisten vaikutusta kansainväliseen politiikkaan.Eikö näitä "tutkijoita" hävetä puhua paskaa tuolla tavalla?



Johanna Valenius:


Tämän ensiaskeleen jälkeen on alettu kritisoida yleisiä harhaluuloja esimerkiksi naisten roolista aseellisissa konflikteissa. Naisethan eivät ole pelkästään uhreja, vaan myös väkivallan tekijöitä. Sekin pitää tuoda esille.


Tämähän on totta.



Johanna Valenius:


Ikään kuin väkivallanteko olisi ollut vieläkin kauheampi, kun tekijänä oli nainen. Keskustelussa ja uutisoinnissa oli mielenkiintoista, että taustalla vallitsi vanha olettamus naisten rauhanomaisuudesta. Tämän olettamuksen naisten luontaisesta rauhanomaisuudesta ja miesten aggressiivisuudesta kansainvälisten suhteiden uudempi feministinen tutkimus kyseenalaistaa.


Hyvä juttu sinänsä. Tosin miehet ovat kyllä keskimäärin aggressiivisempia kuin naiset. Tätä sekä biologiasta että sosiokulturaalisista aspekteista johtuvaa tosiasiaa ei pidä kiistää, vaikka naisten väkivaltaa tutkittaisiinkin.



Artikkelista:


Rauhanprosesseissa syntyy erilaisia sukupuolittuneita identiteettejä. Mutta rauhantutkimuskaan, vaikka tuokin keskusteluun rakenteellisen väkivallan käsitteen, ei tuo sukupuolta keskeiseksi osaksi rauhan teoretisointia.


Miksi erityisesti rauhanprosesseissa syntyisi "erilaisia sukupuolittuneita identiteettejä" ja miksi sukupuoli pitäisi "tuoda keskeiseksi osaksi rauhan teoretisointia"?



Artikkelista:


Väyrynen kaipaisi selvitystä esimerkiksi siitä, sortaako asevelvollisuuslaki rakenteena miehiä, kun nämä eivät voi palvelusaikana toteuttaa inhimillistä potentiaaliaan.


Ei siihen kovin ihmeellistä selvitystä tarvita. Riittää, kun katsoo lakikirjaan: asevelvollisuus koskee miehiä, se ei koske naisia. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että asevelvollisuuslaki rakenteena sortaa miehiä. Tämä on itsestään selvää kaikille täysjärkisille.



Valenius:


Itse suhtaudun armeijaan lähtökohtaisesti positiivisesti. En kuulu niihin feministeihin, jotka vaativat armeijan lakkauttamista ja pitävät armeijaa naisvihamielisenä instituutiona, jossa opetetaan tappamaan.


Valenius on siis tässä asiassa järkevämpi kuin monet muut feministit.



Valenius:


Haluaisin nähdä sellaisen armeijan, jossa kaikennäköiset miehet ja naiset voivat toimia.


Aivan kaikennäköiset miehet ja naiset eivät kylläkään voi toimia armeijassa, jos armeijan halutaan olevan tehokas. Esim. 160-senttiset 50-kiloiset naiset eivät yleensä pärjää rintamalla yhtä hyvin kuin 185-senttiset 75-kiloiset miehet.



Valenius:


Armeijan pitäisi muuttua,


Miten?



Valenius:


sillä sitä tarvitaan, ennen kaikkea kriisinhallintaoperaatioissa.


Suomen armeijaa kylläkin tarvitaan Suomen puolustamisessa. Kaikki kriisinhallintaoperaatiot ovat pelkkää paskaa, josta ei ole mitään hyötyä Suomen puolustuksen kannalta.



Valenius:


Armeijan tulisi olla mahdollisimman heterogeeninen.


Miksi?



Valenius:


Suomenkin puolustusvoimat ovat jo tainneet saada valmiiksi toimintasuunnitelman monimuotoisuudesta, ja tällaiset työpaikkoja koskevat ohjelmat tulee ottaa vakavasti.


Ääähh. PV ei ole sellainen työpaikka, jossa voitaisiin kaikissa asioissa ottaa huomioon henkilökunnan psyykkinen ja seksuaalinen "monimuotoisuus". Esimerkiksi PMS-oireet tai transseksuaalisuus eivät ole asioita, jotka armeijan pitäisi "ottaa vakavasti".



Valenius:


Armeijan mieskäsitys perustuu ajatukseen heteromiehestä, jota voidaan kouluttaa naisvihamieliseksi.


Miten niin?



Valenius:


Tähän maskuliinisuuteen liittyy myös fyysinen vahvuusvaatimus, mitä suinkaan ei kaikissa tehtävissä tarvita.


Aika monissa tehtävissä sitä kuitenkin tarvitaan. B-miehet ja vempat on erikseen.



Valenius:

Vaatimukset ovat vuosikymmeniä perässä siitä, miten armeijat todellisuudessa tänä päivänä toimivat.


Totta. En kuitenkaan usko feministien olevan parhaita asiantuntijoita sen suhteen, miten armeijan pitäisi toimia.

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007

Rautalankaa: tullit ja tukiaiset ja niiden vaikutus hintoihin

Kansantaloudelle X on poliitikkojen mielestä tärkeää hilavitkuttimien valmistaminen. Hilavitkuttimet ovat paitsi käytännöllisiä ja kauniita välttämättömyyshyödykkeitä, niin niiden valmistamisesta saa epäsuorasti elantonsa suuri osa äänes...siis kansalaisista. Tästä syystä hilavitkuttimien kotimaista tuotantoa halutaan tukea monin eri tavoin, joista nyt käsittelen kahden, tukiaisten sekä tullien vaikutusta hilavitkuttimien hintaan.

Kun hilavitkuttimia tuetaan, se pienentää tuottajien kustannuksia ja lisää hilavitkuttimien tuotantoa lyhyellä aikavälillä. Tuotanto lisääntyy, mutta kysyntä säilyy ennallaan, mikä johtaa
hilavitkuttimien liikatarjontaan markkinoilla, mikä taas painaa hilavitkuttimien markkinahintaa alaspäin.

Toisin sanoen, tuet laskevat hintoja. Ruoan halpuus Euroopan unionissa johtuu maataloustukiaisista, joita ilman hinta olisi korkeampi. Koska telakoita tuetaan Euroopassa, ne voivat tarjota ostajille laivojaan halvemmalla ja kilpailla korealaisten kanssa.

Kun hilavitkuttimien maahantuonnille määrätään suuret tullimaksut, pääsee markkinoille vähemmän hilavitkuttimia. Ulkomaiset hilavitkuttimet eivät enää kykene kilpailemaan markkinoilla kotimaisten hilavitkuttimien kanssa, kilpailu vähenee ja hinta nousee.

Toisin sanoen, tullit nostavat hintoja. Tästä syystä Euroopan unionissa on unionin ulkopuolella tuotettu ruoka kallista. Tullien johdosta eurooppalaiset tuottajat voivat kilpailla amerikkalaisten
kanssa.

Mikäli jollekin alalle annetaan saman aikaisesti tullisuojaus sekä tuotantotukiaisia, muuttuu markkinatasapaino täysin. Järjestelmän vaikutus hintoihin riippuu siitä, nostavatko tullit hintoja enemmän kuin tukiaiset alentavat niitä. Kuitenkin on luultavaa, että yhteisestä maatalouspolitiikasta luopuminen nostaisi ruoan hintaa, koska tällä hetkellä unionissa myydään ruokaa halvemmalla kuin useimmissa unionin ulkopuolisissa teollisuusmaissa. Toisaalta Euroopan unioniin voisi tulla Yhdysvalloista paljon halpaa ruokaa, mikä alentaisi hintoja huomattavasti. Varmaa vaikutusta on kuitenkin mahdoton arvioida.