Helsingissä autottomat joutuvat subventoimaan autoilijoiden parkkipaikkoja

Helsingissä kaavoitusnormit edellyttävät tiettyä määrää parkkipaikkoja, mikä merkitsee sitä, että autottomat joutuvat subventoimaan autoilijoiden parkkipaikkoja Suomen kalleimmalla tonttimaalla:

Facebookista:

Juuso Rusanen

Jos normi pakottaa rakentamaan suuremman määrän autopaikkoja kuin mille olisi maksuhalukasta kysyntää, joudutaan autopaikat myymään/vuokraamaan hintaan, jolla ei saada katettua niiden rakennuskustannuksia. Tällöin loput autopaikkojen rakennuskustannuksista katetaan jotenkin muuten, jolloin osan autopaikan kustannuksista maksaa joku muu kuin autopaikan tarvitsija.

Hitas-asunnoissa, joiden hinta perustuu rakennuskustannuksiin, autopaikoista aiheutuva tappio katetaan nostamalla asuntojen hintoja. Kaupungin vuokrataloissa pysäköintipaikkojen rakentamisesta aiheutuva tappio katetaan korkeammilla vuokrilla. Vapailla markkinoilla kustannukset katetaan asuntojen myynnistä saatavilla katteilla, riippumatta siitä tarvitseeko asunnonostaja autopaikkaa. Toisaalta maksetaan tontista vähemmän (normi vähentää tontin arvoa autopaikkojen rakentamisesta koituvan tappion verran), jolloin kustannukset koituvat maanomistajalle, eli lähes aina veronmaksajille.

Jos paikkojen rakentamisesta aiheutuvia tappioita ei saada katettua mitenkään (tonttia ei saa halvemmalla eikä asunnoista saa tarpeeksi katetta), ei rakenneta ollenkaan tai rakennetaan vähemmän, jolloin pysäköintinormi estää muuten taloudellisesti kannattavan asuinrakentamisen. Täten pysäköintinormi käytännössä rajoittaa asuntotarjontaa, varsinkin tiheätä rakentamista - jossa paikat ovat kalliimpia rakentaa ja jossa niille on myös vähemmän maksuhalukasta kysyntää - ja nostaa sitä kautta asuntojen hintoja.

Usein vedotaan siihen, että ylimitoitetusta pysäköintinormista aiheutuvat tappiot vain vähentävät grynderien katteita eivätkä vaikuta asuntojen hintoihin. Myös tontin hinta vähentää grynderien katteita – senkään ei siis tällä logiikalla pitäisi vaikuttaa asuntojen hintoihin. Jos grynderien katteita halutaan siis vähentää, niin jälkimmäinen (tonttien hintojen nostaminen) on fiksumpi tapa, koska sitä kautta saadaan kaupungille rahaa, jolloin voidaan vaikka perustaa päiväkoteja tai vähentää veroja; edellisestä saadaan vain parkkipaikkoja, joille ei ole maksuhalukasta kysyntää.

Tietenkään kyseinen argumentti ei lainkaan päde hitasiin eikä kaupungin vuokra-asuntoihin, joissa pysäköintipaikkojen rakennuskustannuksista suuri osa maksetaan asuntojen hinnoissa/vuokrissa – eikä myöskään ota huomioon sitä tosiasiaa, että pysäköintinormi myös vähentää asuntotarjontaa ja sitä kautta nostaa asumisen hintaa.

Ja tosiaan, jos pysäköintipaikoille on enemmän maksuhalukasta kysyntää kuin mihin normi pakottaa, niin mihin koko normia tarvitaan?