Pravda:
Mediatyöryhmä ehdottaa tukea uutistoimistolle – Ylen pitäisi lisätä ostoja ulkopuolelta
TALOUS
Valtion pitäisi käyttää rahaa suomalaisen digitaalisen uutistoimiston luomiseen, ehdottaa median tilaa pohtinut työryhmä.
Uutistoimisto tukisi maakunta- ja paikallislehtien toimintaedellytyksiä. Työryhmän mukaan uutistoimisto voisi ”tuottaa lehtien käyttöön tasokasta faktapohjaista valtakunnallista ja kansainvälistä uutisointia sekä kattavan tapahtuma- ja tiedotetietokannan”.
Rahat voisivat tulla kilpailukyvyn edistämiseen keskittyvistä rahastoista. Työryhmää johtaneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin ja Nokian entisen johtajan Anssi Vanjoen mukaan tällaiselle uutistoimiston luomiselle olisi vankka kansallinen intressi.
Yksi vaihtoehto olisi Vanjoen mukaan tukea perinteikästä tietotoimistoa STT-Lehtikuvaa. Yhtiö on joutunut supistamaan viime vuosina toimintaansa, koska useat mediatalot ovat luopuneet STT-Lehtikuvan palvelujen ostamisesta.
Tietotoimiston tukeminen on yksi ehdotuksista suomalaisia mediamarkkinoita pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk) maanantaina.
...
Ylen pitäisi työryhmän mielestä käyttää rahoistaan selvästi suurempi osuus sisältöjen ostamiseen. Tätä nykyä Yle käyttää noin kuusi prosenttia budjetistaan ohjelmien ostamiseen tuotantoyhtiöiltä, mutta osuus pitäisi työryhmän mukaan kasvattaa 30 prosenttiin.
Nykyisellä budjetilla tämä tarkoittaisi sitä, että ostot tuotantoyhtiöstä kasvaisivat 27 miljoonasta eurosta noin 140 miljoonaan euroon vuodessa. Samalla Ylen oma toiminta supistuisi huomattavasti.
”Yle pystyisi ikään kuin stimuloimaan markkinaa ja saamaan aikaan aluskasvillisuutta, joka olisi dynaamista ja sopeutuvaista tässä muuttuvassa kentässä”, Vanjoki sanoo.
Tarkemmin Ylen asemaa pohtii eduskunnassa parlamentaarinen työryhmä, jonka on tarkoitus miettiä Ylen tehtäviä ja rahoitusta.
Työryhmä myös ehdottaa samaa 10 prosentin arvonlisäveroa digitaalisille ja painetuille sisällöille.
Lehtitilausten alv-vapaudesta luovuttiin vuonna 2012. Tätä nykyä digitaalisten sisältöjen verokanta on EU:n direktiivin takia 24 prosenttia ja paperilehtien 10 prosenttia.
