Anssi Vanjoen mediatyöryhmän esitys on läpeensä sosialistinen

Pravda:

Mediatyöryhmä ehdottaa tukea uutistoimistolle – Ylen pitäisi lisätä ostoja ulkopuolelta

TALOUS
8.12.2015

Valtion pitäisi käyttää rahaa suomalaisen digitaalisen uutistoimiston luomiseen, ehdottaa median tilaa pohtinut työryhmä.
Uutistoimisto tukisi maakunta- ja paikallislehtien toimintaedellytyksiä. Työryhmän mukaan uutistoimisto voisi ”tuottaa lehtien käyttöön tasokasta faktapohjaista valtakunnallista ja kansainvälistä uutisointia sekä kattavan tapahtuma- ja tiedotetietokannan”.
Rahat voisivat tulla kilpailukyvyn edistämiseen keskittyvistä rahastoista. Työryhmää johtaneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin ja Nokian entisen johtajan Anssi Vanjoen mukaan tällaiselle uutistoimiston luomiselle olisi vankka kansallinen intressi.
Yksi vaihtoehto olisi Vanjoen mukaan tukea perinteikästä tietotoimistoa STT-Lehtikuvaa. Yhtiö on joutunut supistamaan viime vuosina toimintaansa, koska useat mediatalot ovat luopuneet STT-Lehtikuvan palvelujen ostamisesta.
Tietotoimiston tukeminen on yksi ehdotuksista suomalaisia mediamarkkinoita pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk) maanantaina.
...
Ylen pitäisi työryhmän mielestä käyttää rahoistaan selvästi suurempi osuus sisältöjen ostamiseen. Tätä nykyä Yle käyttää noin kuusi prosenttia budjetistaan ohjelmien ostamiseen tuotantoyhtiöiltä, mutta osuus pitäisi työryhmän mukaan kasvattaa 30 prosenttiin.
Nykyisellä budjetilla tämä tarkoittaisi sitä, että ostot tuotantoyhtiöstä kasvaisivat 27 miljoonasta eurosta noin 140 miljoonaan euroon vuodessa. Samalla Ylen oma toiminta supistuisi huomattavasti.
”Yle pystyisi ikään kuin stimuloimaan markkinaa ja saamaan aikaan aluskasvillisuutta, joka olisi dynaamista ja sopeutuvaista tässä muuttuvassa kentässä”, Vanjoki sanoo.
Tarkemmin Ylen asemaa pohtii eduskunnassa parlamentaarinen työryhmä, jonka on tarkoitus miettiä Ylen tehtäviä ja rahoitusta.
Työryhmä myös ehdottaa samaa 10 prosentin arvonlisäveroa digitaalisille ja painetuille sisällöille.
Lehtitilausten alv-vapaudesta luovuttiin vuonna 2012. Tätä nykyä digitaalisten sisältöjen verokanta on EU:n direktiivin takia 24 prosenttia ja paperilehtien 10 prosenttia. 

Tämän "mediatyöryhmän" esitys on läpeensä sosialistinen.

Valtion pitäisi käyttää rahaa suomalaisen digitaalisen uutistoimiston luomiseen, ehdottaa median tilaa pohtinut työryhmä. Uutistoimisto tukisi maakunta- ja paikallislehtien toimintaedellytyksiä. Työryhmän mukaan uutistoimisto voisi ”tuottaa lehtien käyttöön tasokasta faktapohjaista valtakunnallista ja kansainvälistä uutisointia sekä kattavan tapahtuma- ja tiedotetietokannan”.

Siis nämä idiootit esittävät uuden kansallissosialistinen propagandabyrokratian perustamista nykyisen Yleisradion lisäksi. Tällaista kutsutaan Suomessa "media-alan uudistamiseksi".

Yksi vaihtoehto olisi Vanjoen mukaan tukea perinteikästä tietotoimistoa STT-Lehtikuvaa. Yhtiö on joutunut supistamaan viime vuosina toimintaansa, koska useat mediatalot ovat luopuneet STT-Lehtikuvan palvelujen ostamisesta.Tietotoimiston tukeminen on yksi ehdotuksista suomalaisia mediamarkkinoita pohtineen työryhmän raportissa.

Siis valtion pitäisi ruveta tukemaan yritystä, jonka palveluille ei ole kysyntää markkinoilla. Tällaista esittää "mediamarkkinoita pohtinut työryhmä", jonka pitäisi esittää innovatiivisia ratkaisuja.

Ylen pitäisi työryhmän mielestä käyttää rahoistaan selvästi suurempi osuus sisältöjen ostamiseen. Tätä nykyä Yle käyttää noin kuusi prosenttia budjetistaan ohjelmien ostamiseen tuotantoyhtiöiltä, mutta osuus pitäisi työryhmän mukaan kasvattaa 30 prosenttiin.

Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmien tyylinen tavoite. Kukaan järkevä ihminen ei tietenkään kannata valtiollisen tv- ja radioyhtiön olemassaoloa. Tämä työryhmä ei kuitenkaan uskaltanut edes ajatella, että Yle voitaisiin yksityistää ja Yle-vero lakkauttaa.

Työryhmä myös ehdottaa samaa 10 prosentin arvonlisäveroa digitaalisille ja painetuille sisällöille.Lehtitilausten alv-vapaudesta luovuttiin vuonna 2012. Tätä nykyä digitaalisten sisältöjen verokanta on EU:n direktiivin takia 24 prosenttia ja paperilehtien 10 prosenttia.

Eli media-alalle esitetään spesifiä alakohtaista veronalennusta. Kaikki järkevät ihmiset tietysti kannattavat verotuksen yleistä alentamista eivätkä alakohtaisia privilegioita.