torstaina, marraskuuta 27, 2008

Mitä on feminismi

Joku nimimerkki M.E. (ei siis Mikko Ellilä) kirjoitteli tällaista Jussi Halla-ahon vieraskirjassa:

Miten määrittelen feminismin?

Itse määrittelen feminismin aatesuunnaksi, jonka mielestä on rakennettava vastakkainasettelua miesten ja naisten välillä. Tämän lisäksi itsepäisesti kieltäydytään tunnustamasta, että miehen ja naisen välillä on fyysisiä ja psyykkisiä eroja, jotka saattavat joissakin ammateissa vaikuttaa siihen, miten hyvin miehet tai naiset keskimäärin suoriutuvat työssä. Esimerkkinä esim. palomiehet. Työ on fyysisesti vaativaa ja miehet ovat keskimäärin naisia fyysisesti vahvempia. Feministi näkee syynä naisten syrjinnän ja pitää itseisarvona että miehiä ja naisia on kaikilla aloilla yhtä paljon. Minusta oleellista on maksimoida alojen tehokkuutta eli ts. pätevimmät yksilöt palkataan.

Feministi katsoo maailmaa viiteryhmien kautta akselilla miehet vs. naiset. Yleisemmin: jos jokin ryhmä, esim. naiset, on yli tai aliedustettuina jossakin ryhmässä, feminististä tämä kertoo naisvihasta tai syrjinnästä.

Feminismin premissinä on, että naisia sorretaan. Ts. ”tutkimuksen tulos” on päätetty etukäteen ja sitten vain kerätään todistusaineistoa tukemaan tätä, päin vastoin kuin objektiivinen tutkimus. Objektiivinen tutkimus lähtee hypoteesista, joka on ainakin periaatteessa objektiivisesti testattavissa. Sitten etsitään todisteita hypoteesin puolesta ja pohditaan mahdollisia vastatodisteita. Jos hypoteesin tueksi ei löydy todisteita, se hylätään. Tutkimus julkaistaan ja se alistetaan vertaiskritiikille.

Millaista tasa-arvoa kannatan?

Tasa-arvoa ei voida pakko viedä kaikille alueille. Miten mielestänne kissojen ja koirien tasa-arvo käytännössä toteutuisi? Kannatan juridista, moraalista, demokraattista ja mahdollisuuksien egalitarismia yksilötasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ovat mielestäni:

a) tasa-arvoisia lain edessä,

b) kaikilla on yhtäläinen oikeus elämään (tiettyjä varauksia esim. abortti- ja eutanasiakysymyksissä),

c) kaikilla kansalaisilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa politiikassa,

d) kaikilla on samanlainen vastuu itsestään eli ketään ei voida pakottaa huolehtimaan

e) kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet taloudelliseen toimintaan ja onnellisuuden tavoitteluun siten, ettei se laittomasti tai kohtuuttomasti estä muiden vastaavia pyrkimyksiä (esim. on OK ajaa rehellisellä kilpailulla yrityksiä pois markkinoilta mutta ei ole OK raiskata, murhata tai harjoittaa epäluonnollista monopolia).

Kannanotto muutamiin feministien tyypillisimpiin itkun aiheisiin

Feministit jaksavat vertailla omenoita appelsiineihin. Tämä on tietysti absurdia. Mielekkäämpää on verrattava sellaisia yksiköitä, jotka ovat vertailukelpoisia kaikkien oleellisten muuttujien suhteen.

Miesten ja naisten palkkaeroja on tarkasteltava vertaillen samalla alalla (esim. yksityisen sektorin pankkeja) samoissa tehtävissä toimivia miehiä ja naisia sekä otettava huomioon kokonaistulot suhteessa normaaliin työaikaan, tehtyihin ylityötunteihin. Lisäksi on huomioitava yksilökohtaiset tehokkuuserot, jotka saattavat vaikuttaa palkkaukseen. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, palkkaerot poistuvat käytännössä kokonaan.

Ei ole reilua itkeä palkkaeroista, jos joku on tehokas ja tekee viikon työt 2 päivässä yhtä laadukkaasti kuin toinen työntekijä, jolta samaan työhön menee viikko. On oikeudenmukaista ja tehokasta maksaa sama palkka/tehty tuotantoyksikkö. On tietysti toinen kysymys, onko reilua, että ihmiset ovat tehokkuuksiltaan erilaiset. Jos tämä järjestely ei sinua miellytä, niin aina voit vaihtaa työpaikkaan, jossa palkka tulee tuntien mukaan riippumatta työpanoksesta.

Toinen feministien itkunaihe on nuorten naisten vakituisen työn saannin vaikeus. Jos työnantaja välttää palkkaamasta nuoria naisia, kyseessä tuskin on se, että työnantaja on naisvastainen. Todennäköisempi syy on, että voittoa maksimoiva yrittäjä ei halua joutua maksamaan äitiyspäivärahoja työntekijälle. Pienyrittäjä voi kaatua näiden maksujen alla. Tämän takia esim. kampaamot eivät yleensä palkkaa ketään vakituiseen työsuhteeseen vaan myyvät tuolipaikkoja eli kukin toimii yrittäjinä ja kaikki jakavat kiinteät kustannukset ja asiakkaat. (Tässä toteutuu myös palkkauksen tasa-arvoa tehokkuuden suhteen.)
Olisi kohtuutonta syyttää yrityksiä naisvihasta tai vaatia heitä pienentämään omia tulojaan. Ainoat ratkaisut ovat mielestäni:a) yrittäjien annetaan syrjiä nuoria naisia, koska heidän odotettu tuottavuutensa keskimäärin on matalampi kuin miesten (tosin olisi pakollista ilmoittaa tästä politiikasta kaikille sidosryhmille, silloin näillä olisi vastavuoroinen mahdollisuus esim. boikotoida ko. yritystä). Tällöin tosin myös syntyvyys erityisesti hyvin koulutettujen naisten keskuudessa laskisi, koska äitiyslomalle jääminen tulee kalliimmaksi (eli jos palkkasi on 5000€/kk vs. 500€/kk on selvää, että ensiksi mainitulle lomailu tulee kalliimmaksi hänen ”maksaessaan” vaihtoehtoiskustannuksena 5000€ joka kuukausi),b) yritysten ei tarvitse kantaa mitään kustannuksia (tai vain minimaaliset kustannukset) ja valtio hoitaa nämä maksut naisten tullessa raskaiksi.
Henkilökohtaisesti kannatan ratkaisua b, koska on kaikkien etu, että väestö kasvaa luonnollisesti. Tällöin myös kaikkien olisi huolehdittava tästä investoinnista.

Yhteenvetona

Voisin kirjoittaa asiasta vaikka kuinka pitkästi, mutta juuri nyt tila uhkaa loppua. Lopuksi toteaisin että olisi selkeämpää ja toivottavampaa, että ihmiset ilmoittaisivat kannatavansa tasa-arvoa feminismin sijaan. Lainatakseni feministejä, joiden mielestä sanat ”palomies” ja ”puhemies” ilmentävät syrjivää piilotettua fallosentrismiä:

Sana feminismi sisältää piilotettua ja sortavaa femakkosentrismiä, joka verbaalisesti alistaa miehiä.




Jussi Halla-ahon vieraskirjassa on usein tällaista erittäin pätevästi argumentoitua, selkeää, lyhyttä ja ytimekästä analyysia yhteiskunnallisista asioista. Valitettavasti tällaiset helmet hukkuvat ko. vieraskirjaan tulevan paskavyöryn alle. Jotkut kehitysvammaiset kirjoittelevat sinne joka päivä kymmeniä känniääliöviestejä, sekä suoranaisia trolliviestejä että "hauskoja" sanaleikkejä ja parodioita ym. vitsejä. Vakava yhteiskunnallinen keskustelu hukkuu paskan sekaan.

perjantaina, marraskuuta 14, 2008

Yleisradio ja vähemmistövaltuutettu Suurpää valehtelevat nettisensuurista

Minua pyydettiin haastateltavaksi tähän A-Talk-ohjelmaan, koska olen saanut sakkoja nettikirjoituksestani nimeltä Yhteiskunta koostuu ihmisistä.

Kirjoituksestani oli tehnyt rikosilmoituksen silloinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, nykyinen apulaisoikeuskansleri. Puumalainen sanoi rikosilmoituksessaan olevansa sitä mieltä, että minä olin loukannut "tummaihoisia ihmisiä" (Puumalaisen käyttämä ilmaisu) esittämällä heitä koskevia "valheellisia väittämiä" (Puumalaisen käyttämä ilmaisu).

Minä en kuitenkaan nettikirjoituksessani ollut kertaakaan käyttänyt ilmaisua "tummaihoiset ihmiset". Käytin sanoja afrikkalainen, musta ja neekeri, jotka ovat mielestäni synonyymejä. Mielestäni kaikki nämä kolme sanaa ovat asiallisia enkä ollut käyttänyt yhtäkään niistä sanoista loukkaamistarkoituksessa. Puumalainen sanoi rikosilmoituksessaan olevansa sitä mieltä, että sana neekeri tekee kirjoittamistani väitteistä erityisen loukkaavia. Minä kuitenkin selitin sekä poliisikuulustelussa että oikeudenkäynnissä, että en ole koskaan käyttänyt sanaa neekeri minkäänlaisena solvauksena. Sana neekeri tulee espanjan kielen sanasta negro, joka on suomeksi musta; niinpä neekeri ja musta ovat synonyymejä, kuten honka ja mänty.

Käräjäoikeus hylkäsikin Puumalaisen rikosilmoitukseen perustuneen valtionsyyttäjä Mika Illmanin syytteen siltä osin kuin siinä vaadittiin rangaistusta sanasta neekeri. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan sanan neekeri käyttäminen afrikkalaisista puhuttaessa ei siis ole rangaistavaa.

Olin kirjoituksessani puhunut afrikkalaisista eli neekereistä. En siis ollut puhunut yleisesti "tummaihoisista ihmisistä", kuten Puumalainen väitti. En ollut sanonut sanaakaan esim. tummaihoisista intialaisista, bangladeshilaisista, burmalaisista jne. Niinpä Puumalainen antoi rikosilmoituksessaan täysin väärän kuvan tekstistäni sanoessaan minun esittäneen "tummaihoisia ihmisiä" koskevia "valheellisia väittämiä".

Puumalainen ei myöskään millään tavalla perustellut, mitkä minun esittämäni väittämät olivat hänen mielestään "valheellisia" ja miksi.

Myös valtionsyyttäjä Mika Illman yritti käräjäoikeudessa väittää, että minun esittämäni faktatiedot Suomen oikeusministeriön julkaisemista rikostilastoista, Suomen työministeriön julkaisemista työssäkäyntitilastoista ja mm. professori Tatu Vanhasen raportoimista älykkyystutkimuksien tuloksista eivät muka pitäisi paikkaansa. Illmanin väite kuitenkin kumottiin käräjäoikeudessa.

Puumalaisen tavoin Illman siis väitti minun esittäneen "valheellisia väittämiä", mutta käräjäoikeuden tuomari ei löytänyt kirjoituksestani yhtäkään "valheellista väittämää". Kaikki kertomani faktatiedot olivat siis totta.

Entinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, nykyinen apulaisoikeuskansleri, oli siis valehdellut rikosilmoituksessaan, syyttäessään minua "valheellisten väittämien" esittämisestä. Koska minun esittämieni tietojen "valheellisuus" oli Puumalaisen perustelu rikosilmoitukselleen minun kirjoituksestani, syyte olisi tietysti pitänyt hylätä.

Minä en ollut käräjäoikeuden mukaan tehnyt sitä, mitä Puumalainen väitti minun tehneen. Koska syyte perustui vain tähän Puumalaisen tekemään, täysin perättömäksi osoitettuun rikosilmoitukseen, käräjäoikeuden olisi pitänyt hylätä syyte.

Huolimatta tekstini faktatietojen paikkansapitävyydestä valtionsyyttäjä Mika Illman vaati minulle sakkorangaistusta sillä perusteella, että minä olin esittänyt nämä faktat hänen mielestään loukkaavalla tavalla.

Käräjäoikeudessa on tuomarin lisäksi kolme lautamiestä, jotka ovat kaupunginvaltuuston nimittämiä maallikoita, käytännössä kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Käräjäoikeus tuomitsi minut maksamaan 60 päiväsakkoa siitä, että esittämäni tiedot muka jotenkin loukkasivat afrikkalaisia. Todennäköisesti tuomio oli syntynyt käräjäoikeuden kolmen lautamiehen äänin. Lautamiehet eli lakia huonosti tuntevat maallikot olivat ilmeisesti äänestäneet tuomarin kumoon äänin 3-1.

Lain mukaan minulle ei olisi voitu antaa tuomiota, koska lain mukaan ei ole rangaistavaa kertoa tosiasioita Suomen oikeusministeriön julkaisemista rikostilastoista, Suomen työministeriön julkaisemista työssäkäyntitilastoista ja mm. professori Tatu Vanhasen raportoimista älykkyystutkimuksien tuloksista. Tuomari on tietysti juristi, joka tuntee lain. Tuomari tiesi, että lain mukaan minulle ei olisi voitu antaa sakkoja noiden tosiasioiden kertomisesta.

Lautamiehet ovat maallikoita, joilta ei edellytetä minkäänlaisia oikeustieteen opintoja tai laintuntemusta. Lautamiehet ovat puoluepoliittisin perustein valittuja, kaupunginvaltuuston nimittämiä, kunnallisvaaleissa ehdokkaina olleita poliitikkoja, sekä valituksi tulleita kaupunginvaltuutettuja että varavaltuutettuja. Nämä lautamiehet ovat usein ehdokkaana myös seuraavissa kunnallisvaaleissa. Pidän todennäköisenä, että lautamiehet äänestivät sakkotuomioni puolesta täysin poliittisista syistä, edistääkseen omaa kunnallisvaalikampanjaansa. He eivät halunneet joutua perustelemaan sanomalehtien toimittajille, miksi he eivät antaneet sakkoja "rasistisia" tietoja nettiin kirjoittaneelle miehelle.

On kansalaisten oikeusturvan kannalta äärimmäisen vaarallista, että tuomioita jaetaan poliittisin perustein. Tavanomaisissa rikoksissa, esim. murtovarkauksissa tai myymälävarkauksissa, ei yleensä ole mitään poliittisia aspekteja. Sen sijaan minun nettikirjoitukseni käsitteli nimenomaan maahanmuuttopolitiikkaa. Esittelin tilastotietoihin ja tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvia syitä vastustaa nykyisin harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa ja kannattaa Afrikan maista Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton kieltämistä. Tästä kirjoituksestani annettu tuomio oli poliittinen.

Minua sakotettiin siitä, että olin esittänyt maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon kannalta tärkeitä faktatietoja. Tuomiostani päättivät käräjäoikeuden lautamiehet, jotka olivat nykyisiä hallituspuolueita edustavia ja nykyisen hallituksen harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattavia poliitikkoja.

Hallituspuolueiden poliitikot siis halusivat sakottaa minua siitä, että minä olin kritisoinut nykyisen hallituksen politiikkaa
.

On ilmiselvää, että tämä on nimenomaan poliittista sensuuria.

Tästä ei kuitenkaan puhuttu A-Talkissa. Miksi? Koska Yleisradion toimittaja Tuomas Hyytinen ensin puhelimitse pyysi minua haastateltavaksi tähän ohjelmaan ja sitten yhtäkkiä peruuttikin haastattelun viime hetkellä.

Toimittaja Hyytinen päätti haastatella minun sijastani jotakuta anonyymia naista, joka oli saanut sakkoja Susan Kurosen solvaamisesta. Kysyin toimittajalta puhelimitse, miksi hän oli päätynyt tähän ratkaisuun. Toimittaja sanoi halunneensa haastatella jotakuta, joka oli saanut sakkoja kunnianloukkauksesta.

Huomautin, että ohjelmassa oli keskustelemassa vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Tietääkseni vähemmistövaltuutetun tehtäviin ei kuulu Susan Kuroseen kohdistuneiden kunnianloukkausten käsittely.

Suurpää on toistuvasti sanomalehtihaastatteluissa ja tv-ohjelmissa vaatinut tiukempaa nettisensuuria poliittisista syistä. Susan Kurosen solvaaminen ei ole millään tavalla poliittinen asia.

Suurpää oli ohjelmassa nimenomaan puhuakseen ns. nettirasismista, josta hän on toistuvasti puhunut sanomalehtihaastatteluissa ja tv-ohjelmissa.

Suurpää käytti A-Talkissa useaan kertaan ilmaisua "rasistinen kiihotus", jolla hän ilmeisesti viittaa rikosnimikkeeseen "kiihotus kansanryhmää vastaan". Susan Kurosen solvaaminen ei mitenkään voi täyttää ko. rikosnimikkeen tunnusmerkistöä, koska Susan ei ole mikään kansanryhmä. Kukaan ei ole myöskään solvannut Susania rasistisesti. Edes Suurpää ei mitenkään väittänyt, että Susaniin kohdistuneet solvaukset olisivat olleet "nettirasismia" tai "rasistista kiihotusta".

Niinpä on hyvin omituista, että ohjelmassa haastateltiin minun sijastani Susan Kurosen solvaamisesta sakotettua anonyymia naista. Suurpään läsnäolo ei ollut mitenkään relevantti Kuroseen kohdistuneen solvauksen kannalta. Suurpää oli ilmiselvästi kutsuttu ohjelmaan puhumaan ns. nettirasismista. Nimenomaan tästä syystä toimittaja Tuomas Hyytinen oli pyytänyt minua haastateltavaksi nettikirjoituksestani saamani sakkotuomion tiimoilta.

Ohjelman luonne muuttui täysin, kun haastateltavaksi yhtäkkiä pyydettiin minun sijastani joku anonyymi Susan Kurosta solvannut nainen. Jos minua olisi haastateltu, olisin voinut helposti tuoda esille minun kirjoitukseeni kohdistuneen poliittisen sensuurin. Olisin esiintynyt ohjelmassa omalla nimelläni, koska olen kirjoittanut internettiinkin jatkuvasti omalla nimelläni. Tällöin ohjelmassa ei olisi voitu niin paljon keskittyä jankuttamaan nimimerkin suojista toisia ihmisiä solvaavista puskasta-ampujista.

Toimittaja Tuomas Hyytisen haastatteleva anonyymi nainen sanoi itsekin jälkikäteen katuneensa Susan Kurosen solvaamista. Nainen sanoi, että nettikeskustelussa hänellä "mopo karkasi käsistä". Tätä ilmaisua sitten toistettiin studiodebatissa moneen kertaan, ikään kuin kaikilla sensuurin kohteeksi joutuneilla nettikirjoittelijoilla olisi vain "mopo karannut käsistä".

Minä sen sijaan seison yhä kaiken sen takana, mitä olen kirjoittanut. Kirjoitukseni nimeltä Yhteiskunta koostuu ihmisistä on julkaistu internetissä kaksi vuotta sitten ja minä olen edelleen täsmälleen samaa mieltä kuin siinä kirjoituksessani. En ole sanonut mitään väärää, en ole tehnyt mitään väärää. Olen blogissani vain kertonut tosiasioita ja siitä hyvästä minulle on poliittisista syistä annettu sakkoja.

Tämä kaikki olisi tullut esille, jos minua olisi haastateltu. Kun nyt toimittaja Tuomas Hyytinen yhtäkkiä päättikin haastatella minun sijastani jotakuta alatyylisiä solvauksia Susan Kuroselle kirjoittanutta anonyymia naista, katsojille annettiin täysin väärä kuva internetin sensuroinnista. Katsojille annettiin sellainen kuva, että internetiä vain pyritään siistimään poistamalla sieltä alatyylisiä solvauksia. Tätä valheellista kuvaa ei olisi katsojille syntynyt, jos minä olisin ohjelmassa kertonut minun kirjoitukseeni kohdistuneesta poliittisesta sensuurista.

Toimittaja Tuomas Hyytinen siis pyrki haastateltavansa tarkoitushakuisella valinnalla siihen, että kansa ei saisi tietää Suomessa harjoitetusta poliittisesta sensuurista.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää väitti ohjelmassa, että "rasistisen kiihotuksen" poistaminen internetistä ei merkitse maahanmuuttokriittisen keskustelun tukahduttamista. Jos minua olisi haastateltu, katsojat olisivat heti huomanneet Suurpään valehtelevan.

Minun kirjoitukseni oli nimenomaan maahanmuuttokriittistä keskustelua, koska esitin siinä syitä muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikan linjaa. Sain kirjoituksestani sakkoja sen perusteella, että nykyisen hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan kritisointi esittämällä rikostilastoja, työssäkäyntitilastoja ja älykkyystutkimuksien tuloksia on käräjäoikeuden lautamiehinä toimineiden hallituspuolueita edustavien poliitikkojen mielestä "kiihotusta kansanryhmää vastaan".

Tässä siis nimenomaan sensuroitiin maahanmuuttokriittistä keskustelua sillä tekosyyllä, että sen väitettiin olevan "rasistista kiihotusta". Jos minua olisi haastateltu, kaikki katsojat olisivat huomanneet Johanna Suurpään vaatiman "rasistisen kiihotuksen" sensuroinnin tarkoittavan nimenomaan maahanmuuttokriittisen keskustelun tukahduttamista.

Suurpää siis käytti kiertoilmaisua "rasistisen kiihotuksen poistaminen internetistä" tarkoittaessaan sillä nimenomaan Suomen nykyisen hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan kritisoinnin sensurointia.

Tämä jätettiin kertomatta katsojille, koska toimittaja Tuomas Hyytinen yhtäkkiä päättikin haastatella minun sijastani jotakuta alatyylisiä solvauksia Susan Kuroselle kirjoittanutta anonyymia naista.

Kysyin Hyytiseltä, miksi poliittista sensuuria vaativa Johanna Suurpää oli kutsuttu ohjelmaan keskustelemaan Susan Kuroseen kohdistuneista täysin epäpoliittisista solvauksista.

Suurpää puhui tässäkin ohjelmassa nimenomaan poliittisen "nettirasismin" sensuroinnista, joten miksi minua ei haastateltu esimerkkinä tällaisesta poliittisen sensuurin kohteeksi joutuneesta nettikirjoittajasta?

Suurpää puhui vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikasta, kun taas Kurosta solvannut nainen ei millään tavalla puhunut mistään politiikasta.

Kysyin toimittaja Tuomas Hyytiseltä, eikö hän nähnyt tässä täysin epäpoliittisen haastateltavan valinnassa mitään ristiriitaa pelkästään politiikasta puhuneen Suurpään studiokeskusteluun kutsumisen kanssa.

Tässä vaiheessa toimittaja Hyytinen huusi "Kiitos palautteesta!" ja löi luurin korvaani vastaamatta kysymykseeni.

Ihmettelen suuresti toimittaja Hyytisen käytöstä.

Ensinnäkin ihmettelen Yleisradion toimittajien journalistista tasoa. Kuten edellä olen selittänyt, on journalistisesti täysin väärä ratkaisu kutsua studioon pelkästään politiikasta puhuva, poliittista sensuuria kannattava viranomainen ja sitten haastatella täysin epäpoliittista, alatyylisiin solvauksiin syyllistynyttä, omia kirjoituksiaan katuvaa anonyyminä esiintyvää henkilöä.

Eikö Yleisradion toimittajille ole koskaan opetettu journalismin perusperiaatteita?

Toiseksi ihmettelen toimittaja Hyytisen käytöstä siltä osin, että hän ei edes suostunut vastaamaan kysymykseeni millään tavoin. Hän ryhtyi huutamaan päälleni esittäessäni tätä kysymystä, keskeytti rauhallisen ja asiallisen puheenvuoroni huutamalla "Kiitos palautteesta!!!" hyvin aggressiiviseen ääneensävyyn ja lopuksi löi luurin korvaani, vastaamatta kysymykseeni lainkaan.

Eikö Yleisradion toimittajille ole heidän lapsuudessaan kotona opetettu alkeellisimpiakaan käytöstapoja?

tiistaina, marraskuuta 11, 2008

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja haluaa sensuroida internetiä

JSN:n puheenjohtaja haluaa nettiherjaajat kuriin
"Nettikirjoittelua vain omalla nimellä"




Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen haluaa Suomeen nettivaltuutetun toimiston, jonka tehtävänä on karsia verkkokeskustelujen ylilyöntejä, kertoo Helsingin Sanomat.

Hyvärinen täsmentää, ettei valtuutettu puuttuisi perinteisten viestimien, kuten nettilehtien toimintaan, vaan keskittyisi kotimaisten nettiyhtiöiden, keskustelupalstojen ja blogien kirjoituksiin. Ulkomaisille sivuille sillä ei olisi toimivaltaa.

Puheessaan JSN:n 40-vuotisjuhlissa Hyvärinen toisti ajatuksensa siitä, että netin keskustelupalstoille saisi kirjoittaa vain omalla nimellään.

- Internetkin tarvitsee säätelyä. Ajatteluun ei mahdu, että netin fantastisia mahdollisuuksia tärvätään herjauksiin, vihapropagandaan, pornografiaan, terrorismiin, väkivaltaan sekä lasten ja nuorten elämää tuhoaviin aineistoihin. Tämäntyyppisten sivustojen karsiminen ei mielestäni ole sensuuria, Hyvärinen sanoi.



Että semmoista.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja ei tiedä, mikä on tiedotusvälineiden tehtävä.

Perinteisesti median on katsottu olevan "vallan vahtikoira" eli vallanpitäjiä kritisoiva ja analysoiva, kansalaisten puolella oleva demokratian palvelija.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen sen sijaan haluaa, että internet ja muut tiedotusvälineet olisivat kansalaiskeskustelua tukahduttavia, kansalaisia kontrolloivia vallanpitäjien lakeijoita, demokratian vastustajia.

Natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa oli sensuuriviranomaisia, joiden tehtävänä oli rangaista median "ylilyöntejä" eli vallanpitäjien arvostelua. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen haluaa samanlaisia sensuuriviranomaisia Suomeen.

Hyvärinen haluaa "karsia verkkokeskustelujen ylilyöntejä", kuten "herjauksia, vihapropagandaa ja pornografiaa". Suomessahan on tunnetusti äärimmäisen herkkähipiäisiä vallanpitäjiä, joiden mielestä kaikki heihin kohdistuva kritiikki on pelkkää herjaamista. He voisivat käyttää tuota "herjaamisia karsivaa" nettisensuuriviranomaista poistaakseen internetistä kaikki hallituksen politiikkaa arvostelevat kirjoitukset väittämällä niitä "herjauksiksi".

Äkkiseltään tulee mieleen:

  • presidentti Urho "soitan häirintäpuheluita sanomalehtien päätoimittajille ja vaadin heitä erottamaan kaikki minua arvostelleet toimittajat ja kolumnistit" Kekkonen,
  • pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo "ne, joiden mielestä minulla ei venäläisen maakaasuyhtiön lobbarina ole oikeutta ylläpitää ilmaista työhuonetta eduskunnassa, ovat vain vittumaisia ja kaunaisia kepulaisia" Lipponen,
  • pääministeri Anneli "puhun niin totta kuin osaan" Jäätteenmäki,
  • presidentti Martti "kiellän Yleisradiota esittämästä minua esittäviä tv-sketsejä" Ahtisaari,
  • liikenne- ja viestintäministeri Suvi "valehtelin nettisivujen estolistalla olevien sivustojen sisällöstä ja yritän sensuroida kaikki tämän valheen paljastaneet nettisivut" Lindén,
  • vähemmistövaltuutettu Johanna "valehtelin 90-luvun alussa somalien muuttuvan veronmaksajiksi kahdessa vuodessa ja nyt haluan sensuroida tämän valheen paljastaneet nettisivut" Suurpää,
  • vähemmistövaltuutettu Mikko "valehtelin bloggaajan esittäneen vääriä tietoja maahanmuuttajien rikollisuudesta ja yritin sensuroida tämän valheeni paljastaneen blogin" Puumalainen - ja kaiken kruununa:
  • valtionsyyttäjä Mika "kaikki suomalaisten ja ulkomaalaisten väliset tilastolliset vertailut pitää sensuroida" Illman.



Kaikki nämä herkkähipiäiset, kritiikkiä kestämättömät poliittiset ja byrokraattiset vallanpitäjät voisivat JSN:n puheenjohtajan ehdotuksen mukaisesti sensuroida internetistä kaikki heitä kritisoivat kirjoitukset väittämällä niitä herjaukseksi.

Demokratia ei tietenkään toimi, jos kansalla ei ole oikeutta arvostella vallanpitäjiä. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen siis vastustaa demokratiaa.

Demokratia on mahdollista vain, jos kansalla on oikeus päättää valtion asioista vaalien kautta. Kansan tahdon ilmaiseminen vaaleissa edellyttää sitä, että kansa voi muodostaa mielipiteensä asioista käymällä keskustelua, esittämällä argumentteja erilaisten poliittisten vaihtoehtojen puolesta ja niitä vastaan. Jos argumenttien esittäminen kielletään leimaamalla ne "herjauksiksi", mitään todellista poliittista keskustelua ei ole. Tällöin kansalla ei ole tietoja, joita se tarvitsisi mielipiteenmuodostuksensa pohjaksi.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen haluaa estää kansaa saamasta sitä tietoa, jota se tarvitsisi muodostaakseen mielipiteensä ja ilmaistakseen sen vaaleissa. Tällöin vaalitulokset eivät heijasta kansan tahtoa, vaan vallanpitäjien kontrolloiman vääristyneen tiedonvälityksen pohjalta muodostuneita väärinkäsityksiä.

Paitsi, että poliitikkojen ja viranomaisten kritisointi on JSN:n puheenjohtajan mielestä "herjausta", Suomen oikeusministeriön julkaisemien rikostilastojen siteeraaminen blogeissa on varmaan "vihapropagandaa". Tästähän on olemassa Espoon käräjäoikeuden päätös, jossa valtionsyyttäjä Mika Illmanin vaatimuksesta minulle annettiin sakkotuomio oikeusministeriön julkaisemien rikostilastojen siteeraamisesta "yleistäen". Jopa sanomalehdissä julkaistujen rikosuutisten kerääminen lehtileikkeinä blogiin on käräjäoikeudessa katsottu sakkotuomiolla rangaistavaksi "kiihotukseksi kansanryhmää vastaan" (nimimerkki Tomashotin ylläpitämä sivusto), niin ikään valtionsyyttäjä Mika Illmanin vaatimuksesta.

Rikostilastojen siteeraaminen on varmaan myös sitä "vihapuhetta", jonka oikeusministeri Tuija Brax haluaa sensuroida kaupunginvaltuutettujen puheista.

Monikulttuurisuusideologia perustuu totalitarismiin. Monikulttuurisuus on kansan valtaenemmistön tahdon vastainen uskonto, jonka kannattajia on vain pieni todellisuudesta vieraantunut kiiluvasilmäisten fanaattikkojen joukko. Siksi he yrittävät epätoivoissaan pitää kiinni valheistaan tukahduttamalla tosiasioiden kertomisen julkisuudessa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen jopa rikkoo voimassaolevaa lakia vaatiessaan pornografian poistamista internetistä. Hyvärinenhän ei halua hyväksyä sitä, että internetin "fantastisia" mahdollisuuksia "tärvätään" mm. pornografiaan.

"Tämäntyyppisten sivustojen karsiminen ei mielestäni ole sensuuria", sanoo Hyvärinen. Hänen mielestään siis pornosivustojen poistaminen internetistä ei ole sensuuria. Tämä on tietysti täysin orwellilaista kielenkäyttöä: sensuuri ei ole sensuuria.

Vielä olennaisempaa on kuitenkin se, että pornosivustojen poistaminen internetistä olisi lainvastaista. Aikuiset ihmiset saavat Suomen lain mukaan esiintyä pornoelokuvissa, pornolehdissä ja internetin pornosivustoilla aivan vapaasti.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen haluaa siis poistaa internetistä täysin laillisia sivuja. Laillisten sivujen poistaminen on itsessään laitonta toimintaa. Perustuslaki suojelee sananvapautta. Perustuslaki suojaa myös elinkeinonvapautta ja yksityistä omistusoikeutta, joihin kuuluu myös oikeus ns. aikuisviihdeteollisuuden harjoittamiseen ja aikuisviihdemateriaalin omistamiseen. Ihmettelen, millä ilveellä Hyvärinen luulee voivansa poistaa laillisia aikuisviihdesivuja internetistä. Tämä on aivan sama asia kuin jos Hyvärinen kävisi videovuokraamoista varastamassa kaikki pornovideot. Kyseessä on täsmälleen samanlainen rikos. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen syyllistyy rikokseen vaatiessaan laillisten sivujen poistamista internetistä.

Jos Hyvärinen vaatisi poliisia takavarikoimaan videovuokraamoista laillisia pornovideoita, tämä olisi rikos elinkeinonvapautta ja yksityistä omistusoikeutta vastaan. Se, että Hyvärinen vaatii viranomaistahoja poistamaan internetistä laillisia aikuisviihdesivuja, on täsmälleen sama asia.

Hyvärinen kehottaa viranomaisia tekemään rikoksia. Tämä on äärimmäisen vakava asia. Jos viranomaiset eivät noudata lakia, maassa ei ole enää lakia ja järjestystä. Poliisin tehtävänä on ylläpitää lakia ja järjestystä. Jos poliisi itse tekee rikoksia, kukaan ei enää ylläpidä lakia ja järjestystä. Tällöin vallitsee väkivaltainen anarkia. Tämä on se tulevaisuus, mihin Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen on Suomea viemässä.



maanantaina, marraskuuta 03, 2008

Julkinen koulutus ja sen objektiivisuus

Mikä helvetti kouluani vaivaa? Siellä nuorisolle ihan oikeasti opetetaan että esimerkiksi ilmastonmuutos on täysin totta. Luokassani syntyi oiva polemiikki tästä aiheesta sillä olin käännyttänyt pari kaveriani oman ilmastonmuutoksen vastaisen liikkeen jäseniksi. Opettaja ei kuitenkaan kehdannut esittää todisteita väitteelleen. On se hienoa että meillä on julkiset koulut jotka indoktrinoivat meidät tuohon hienoon objektiiviseen aatteeseen.

Toisen kerran kävimme ruotsissa läpi sanoja liittyen "kestävään kehitykseen" ja "luonnonsuojeluun" siis kierrätys ym. samankaltaisia punaviherpiipertäjien muotisanoja. Keskustelu siirtyi siihen miten geenimuunneltu ruoka on "moraalitonta", kuten ruotsin kirjamme väitti. Opettajamme esitti kylmästi että luontoon puuttuminen vain on. Hän lopetti keskustelun kylmästi toteamalla että itse valitsisi tavallisen ruoan ja siirryimme nopeasti puhumaan ruokien lisä-aineista.

Olen myös kuullut että Turun lyseossa joku poika oli saanut jälki-istuntoa siitä että kysyi miten maahanmuuttajat voisivat auttaa työttömyyttä kun vain 60% maahanmuuttajista pääsee töihin. Julkinen koulu kylmästi ja lupaa kyselemättä indoktrinoi lapsia uskomaan kaiken maahanmuuttoa koskevan maahanmuuttopropagandan mikä heille syötetään tai muuten ropsahtaa jälki-istuntoa ja soittoa kotiin.

Julkinen koulutus on myös yksinkertaisempi laaduttomampaa ja suosii laiskuutta. Se että kaikki tarjotaan hopealautasella jo kertoo paljon kuinka paljon koulun eteen tarvitsee työskennellä. Hyvinvointivaltion lapset alkavat käyttäytyä kuten rikkaiden lellityt pennut, jotka ovat saaneet aina kaiken haluamansa.

Aiheesta voisi varmastikin tonkia lisääkin katetta omille väitteilleen, mutta minulla ei riitä aika, motivaatio tai halu. Kihisen jo muutenkin raivosta, enkä usko että vihan ruokkiminen edistäisi mitenkään koulujen yksityistämistä tai edes koulutussetelien käyttöönottoa.