Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan hallituksen talousarvion menoelvytyksen suuruus on vuodelle 2009 0,134 % bruttokansantuotteesta, kun reaalimenojen kasvu on huomioitu luvussa. Veronkevennysten osuus on puolestaan 0,91 % bkt:sta.
Veronkevennykset ovat parasta elvytystä.
Menoelvytys on hölmöläisten peitonleikkuuta, koska kaikki valtion menot rahoitetaan veroilla; nämä elvytysmenojen rahoittamiseen tarvittavat verot tuhoavat työpaikkoja enemmän kuin elvytysmenot luovat niitä.
Korhonen:
Veronkevennykset eivät auta, jos työpaikka menee alta. Nyt puhutaan lomautusaallosta. Seuraava vaihe on irtisanomisaalto.
Ne veronalennukset nimenomaan ehkäisevät niitä irtisanomisia.
Työpaikkojen "pelastaminen" elvytysmenoilla tuhoaa työpaikkoja elvytysmenojen kattamiseen tarvittavilla veroilla.
Korhonen:
Korhonen:
Veronkevennykset eivät myöskään kohdistu suurimpaan osaan vanhusväestöstä. Suomen 1,2 miljoonasta eläkeläisestä noin puolet ansaitsee alle 1100 euroa kuukaudessa. Ansiotuloveron kevennys ei vaikuta heihin millään tavoin. Takuueläke auttaa pienituloisimpia eläkeläisiä, mutta se tulee voimaan vasta hieman ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Keventämällä heti pienituloisten kunnallisverotusta saataisiin aikaan laajempi vaikuttavuus. Verotulomenetykset kompensoitaisiin kunnille valtionosuuksina.
Tämä ei vaikuttaisi kansantalouteen nettomääräisesti lainkaan. Valtion olisi saatava itselleen lisää verotuloja kompensoidakseen kuntien valtionosuuksien kasvattamisen aiheuttamat menolisäykset.
Vaihtoehtoisesti valtion muita menoja voitaisiin toki karsia samalla summalla kuin kuntien valtionosuuksia kasvatetaan. Tällöin sinun pitäisi rehellisyyden nimissä esittää muiden menojen leikkaukset, joilla aiot kompensoida kuntien valtionosuuksien kasvattamisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti