Argumentaatioanalyysi

Nettikeskusteluissa esiintyy niin paljon argumenttivirheitä, että katsoin tarpeelliseksi tehdä listan yleisimmistä ja vakiintuneen nimityksen saaneista virheistä. Julkaisen tämän nyt tässä blogissa, jotta saan tämän helposti arkistoitua webbiin. Aikaisempi versio tästä klassisten argumenttivirheiden luettelostani löytyy Erkki Hartikaisen Elämänkatsomustiedon oppikirjasta. Aion jatkossa väitellessäni netissä idioottien kanssa säästää aikaa viittaamalla yksinkertaisesti tähän virheluetteloon. Tätä saa vapaasti levittää, mutta lähde on mainittava osittaisessakin lainauksessa.

En ole viitsinyt keksiä pyörää uudelleen, joten olen vain kopioinut vakiintuneita argumentaatioanalyyttisia termejä parilta webbisivulta ja kirjoittanut lyhyitä suomenkielisiä selityksiä ja/tai esimerkkejä. Pääasiallisena suomenkielisenä lähteenä olen käyttänyt Skepsis ry:n julkaisemaa virheluetteloa, muista lähteistä tärkein oli The Atheism Web-sivuston dokumentti Logic & Fallacies.

Katsoin aiheelliseksi käyttää enimmäkseen latinankielisiä termejä tai latinaan perustuvia sivistyssanoja, koska tällaiset termit ovat paljon tunnetumpia ja täsmällisemmin määriteltyjä kuin Skepsis ry:n argumenttivirheluettelon useimmissa kohdissa käytetyt suomenkieliset Vesa Tenhusen keksimät arkipäiväiseen kielenkäyttöön perustuvat termit. Tenhusen lanseeraamia termejä ei sellaisenaan välttämättä käytä kukaan muu kuin Tenhunen itse, joten niihin viittaaminen ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa argumentaatioanalyysista. Ennen kaikkea nämä Skepsis ry:n käyttämät termit voivat helposti sekoittua kenen tahansa käyttämiin samanlaisiin arkikielisiin ilmaisuihin, joiden merkitys ei ole yksiselitteinen tai vakiintunut. Olen pyrkinyt itse käyttämään sellaisia termejä, jotka ovat mahdollisimman helposti tunnistettavissa ja tarkistettavissa.

Kysymyksiä, kommentteja ja parannusehdotuksia otetaan vastaan meilitse. Erityisesti pyytäisin lähettämään nettikeskusteluista (tai sanomalehdistä, kirjoista, elokuvista jne.) poimittuja autenttisia sitaatteja, joissa joitakin allaolevia virheitä esiintyy. Allaolevat lainausmerkkeihin pannut esimerkkirepliikit ovat vitsin vuoksi keksimiäni, ellei lähdettä ole mainittu.



Ad hoc
Tapauskohtaisesti keksitty väite tai selitys, jollaisia voidaan spontaanisti sepittää loputtomiin ilman mitään järjellisiä perusteluita tai keskinäistä koherenssia. Tälle virheelle ominaista on, että johdonmukaista kokonaiskuvaa esitettävistä väitteistä ei tuoda kerralla esille. Ad hoc-väitteiden esittäjä ei yleensä itsekään keskustelun alussa vielä tiedä, mitä kaikkea hän joutuu sepittämään keskustelun edetessä.

Skepsis ry:n luettelosta Argumentoinnin virheet:

- "Jos UFOt vierailevat jatkuvasti maapallolla, miksi ne eivät näyttäydy kunnolla?"
- "Koska ihmiskunta ei ole vielä valmis kohtaamaan niitä."
- "Miksi UFOjen näkijät sitten kertovat niin innokkaasti niiden läsnäolosta?"
- "Koska he haluavat valmistaa ihmiskuntaa kohtaamaan UFOt."
- "Miksi he eivät sitten näytä kunnon todisteita pelkkien kertomusten sijaan?"
- "Koska UFOt ovat sellaisella värähtelytaajuudella, ettei niistä jää fyysisiä todisteita."


Tällainen epärehellinen tapa torjua vastaväitteitä ja kysymyksiä muuttamalla omaa kantaa ja sen perusteluita jatkuvasti on tyypillistä erityisesti uskovaisille ja pseudotieteilijöille.



Anekdootti
Vahvistamaton tarina, joka kerrotaan tositapahtumana. Jos tarinan todenperäisyyttä ei pystytä tarkistamaan, tarina on täysin arvoton argumentti. Vaikka kertomus olisi totta, se ei yksittäistapauksena välttämättä merkitse yhtään mitään.

"Serkkuni kummin kaima pääsi irti huumeista tultuaan uskoon." (Minähän en voi tarkistaa, pitääkö tämä paikkansa. Ei minulla ole aikaa ottaa selvää sinun serkkusi kummin kaiman elämäntapahtumista.)

"Joku LSD:n käyttäjä joskus jossain luuli itseään appelsiiniksi ja ryhtyi kuorimaan omaa ihoaan hedelmäveitsellä." (Ehkä joku maailman miljoonista LSD:n käyttäjistä on joskus teoriassa voinutkin tehdä noin, mutta sillä ei ole mitään merkitystä LSD:n yleisen vaarallisuuden arvioinnin kannalta. Ollessani armeijassa jouduin kuuntelemaan huumevalistusluentoa, jonka pitäjä kertoi juuri tuon appelsiinilegendan täytenä totena. Kyseessä on kuitenkin samanlainen urbaani legenda kuin "tervetuloa AIDS-klubiin".)

Jostain syystä yleensä nimenomaan huumevalistajat ja uskovaiset (erityisesti uskovaiset huumevalistajat ;-) käyttävät anekdootteja keskeisenä osana argumentaatiotaan. Tämä on erittäin valitettavaa todellisen huumevalistuksen kannalta. Etenkään nuoret eivät enää usko huumevalistajia, koska poliisit ja muut huumevalistajat ovat niin usein jääneet kiinni vahvistamattomien anekdoottien kertomisesta täytenä totena. Kannattaisi keskittyä faktaan eikä huhujen tai legendojen levittämiseen.

Usein anekdootin tunnistaa siitä, että mitään täsmällistä ja tarkistettavissa olevaa lähdettä tai ketään tapaukseen liittyvää henkilöä ei ole mainittu nimeltä. Joskus kuitenkin kerrotaan nimettyihinkin henkilöihin liittyviä anekdootteja, kuten (perättömiä) tarinoita Walt Disneyn syväjäädytyksestä tai Marie Antoinetten "syökööt sitten kakkuja"-repliikistä.



Argumentum ad antiquitatem
Vetoaminen (asian) vanhuuteen. "Ihmiset ovat uskoneet Jumalaan tuhansia vuosia, joten Jumalan täytyy olla totta." (Ihmisethän uskoivat myös tuhansia vuosia, että maa on litteä.) "Kiinalainen luonnonlääketiede on tuhansia vuosia vanhaa perimätietoa." (So what? Se voi silti olla virheellistä.)



Argumentum ad auctoritatem
Auktoriteettiin vetoaminen. "Öljy loppuu maailmasta piakkoin, koska arvostetun Rooman klubin raporteissa sanotaan niin." (Rooman klubin raporteissa 70-luvulla sanottiin, että öljy loppuu ennen vuotta 2000. Todellisuudessa öljyn riittävyyden kaltainen objektiivinen fakta ei riipu siitä, mitä joku auktoriteetti sanoo. Terveen arkijärjen mukainen päättely osoittaa, että öljyn hupeneminen johtaa öljyn hinnan nousuun ja sitä kautta öljyn korvautumiseen muilla energianlähteillä. Öljy ei siis ehdi loppua ennen kuin sitä lakataan käyttämästä sen kalleuden vuoksi. Tämän olisi kuka tahansa voinut päätellä itse, mutta monet uskoivat mieluummin Rooman klubin kaltaista auktoriteettia.)

Joissakin asioissa on tietysti olemassa asiantuntijoita: esimerkiksi lääkärit ovat parempia tautien asiantuntijoita kuin amatöörit. Ei kuitenkaan ole oikein vedota auktoriteettiin sellaisessa asiassa, joka voidaan ratkaista ilman asiantuntijoiden apua. "Pii on tasan 3, koska Raamatussa sanotaan niin." (On irrationaalista luottaa auktoriteettiin, jos objektiivinen tieto on ristiriidassa auktoriteetin kanssa. Piin likiarvo voidaan laskea ilman Raamatun apua. Pii on n. 3,14159, vaikka Raamatun mukaan se on 3,00000.)

On myös huomattava, että joissakin asioissa ei voi olla mitään erityistä asiantuntemusta. "Suklaajäätelö on parempaa kuin mansikkajäätelö, koska minä sanon niin." (Makuasioissa ei ole objektiivista auktoriteettia.) "Matti Klinge pitää ranskalaisista elokuvista enemmän kuin amerikkalaisista, joten ranskalaiset elokuvat ovat parempia kuin amerikkalaiset."

Jotkut auktoriteetteina esitetyt tahot saattavat myös olla asiantuntijoina aivan toisessa asiassa kuin siinä, josta on kyse. "Koko maailman pitäisi olla yhden valtion alaisuudessa, koska Albert Einstein sanoi niin." (Einstein on fysiikan asiantuntija, ei yhteiskuntatieteiden.)

Myös saman alan asiantuntijoiden kesken saattaa olla suurta erimielisyyttä asiasta. "Descartes sanoi, että Jumala on olemassa." (Descartes on filosofian asiantuntija, mutta filosofien kesken on suurta erimielisyyttä Jumalan olemassaolosta.)

Jotkut asiantuntijat voivat myös olla vahvasti puolueellisia oman etunsa vuoksi. "Neuvostoliiton tiedeakatemian historian professori on sanonut, että Suomi aloitti talvisodan." (Historian professori on historian asiantuntija, mutta Neuvostoliiton tiedeakatemia on poliittisesti tarkoitushakuinen epäluotettava lähde.)

Joskus asiantuntija voi esittää vilpittömänä käsityksenään jotain, joka poikkeaa alan asiantuntijoiden yleisistä käsityksistä. Tällöin on harhaanjohtavaa siteerata poikkeuksellisen näkemyksen esittänyttä asiantuntijaa mainitsematta, että useimmat alan asiantuntijat edustavat eri näkemystä. "Biologi Rupert Sheldrake uskoo morfiseen resonanssiin." (Kukaan muu biologi ei usko morfiseen resonanssiin.)

Usein auktoriteettiin vedotaan myös epämääräisesti mainitsematta mitään täsmällistä lähdettä. "Useimmat tiedemiehet uskovat Jumalaan." "Kaikki järkevät ihmiset kannattavat asevelvollisuutta." "Lääketieteellisten tutkimusten mukaan kaikki huumeidenkäyttäjät ovat mielisairaita."



Argumentum ad baculum
Vetoaminen voimaan, erityisesti raakaan fyysiseen väkivaltaan. "Minä olen oikeassa. Jos et usko, vedän sinua turpaan." Esiintyy useimmiten hieman piilotetummassa muodossa. "Jos et vanno sotilasvalaa, joudut vankilaan tai siviilipalvelukseen. No niin, nyt kun olet vannonut sotilasvalan, sinulla on moraalinen ja juridinen velvollisuus puolustaa isänmaamme koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa." (Eihän pakon edessä, rangaistuksen uhalla annettu lupaus voi olla moraalisesti tai juridisesti velvoittava. Näin kuitenkin väittävät sekä Suomen hallitus että Puolustusvoimat. Ks. Hallituksen esitys 6/2003 ja
Puolustusvoimien pääesikunnan lehdistötiedote 30.08.2000)



Argumentum ad consequentiam
"Vetoaminen seurauksiin." Tosiasia-arvostelman perustelu (tai vastustaminen) sen hyväksymisen (tai hylkäämisen) seurausten toivottavuuden (tai ei-toivottavuuden) perusteella. "Joulupukin täytyy olla olemassa, koska usko Joulupukkiin saa pikkulapset olemaan kiltisti joulun alla." "Jumalan täytyy olla olemassa, koska usko Jumalaan saa ihmiset välttämään syntiä." "Evoluutioteoria ei voi olla oikeassa, koska silloin ihminen menettäisi erityisasemansa Jumalan kuvana ja luomakunnan kruununa." "Mustien ja valkoisten välillä ei voi olla geneettisiä älykkyyseroja, koska silloin rasismin kannatus lisääntyisi."

Argumentum ad consequentiam ei ole sama virhe kuin ns. liukas rinne, vaikka niin voisi helposti luulla. "Slippery slope" eli 'liukas rinne' merkitsee erityisesti poliittisen valinnan tai yleensäkin arvoarvostelman vastustamista siitä aiheutuvaksi väitettyjen ei-toivottujen seurausten perusteella, kun taas ad consequentiam-virhe liittyy nimenomaan tosiasia-arvostelman totuusarvon määrittämiseen sen seurauksiin liittyvien arvoarvostelmien pohjalta.



Argumentum ad crumenam
Vetoaminen rikkauteen. "Olen hyvin älykäs, koska olen onnistunut hankkimaan itselleni suuren omaisuuden." Yhdysvalloissa on perintöveroa kannattavien miljardöörien yhdistys, joka käy poliittista kampanjaa lähes tämäntyyppisin argumentein. Suomessa on viime vuosina hoettu tällaista läppää, joka perustuu pohjimmiltaan samaan virheeseen: "Jorma Ollila on sanonut, että yritykset eivät tule toimeen ilman valtion tukea. Ollila tietää, mistä puhuu - hänhän johtaa firmaa, joka tekee miljardeja euroja voittoa vuodessa."



Argumentum ad hominem
Henkilöön kohdistuva argumentti. Tästä on (ainakin) neljä tyyppiä.

1. Suoranainen hyökkäys henkilöä kohtaan. Keskustelun kannalta irrelevanttien henkilökohtaisten syytösten tai solvausten esittäminen keskustelukumppania kohtaan. "Sinä et tiedä mistään mitään, koska olet narsisti ja psykopaatti." Ääritapauksessa mennään peruskoulun välitunnin tyylisen haistattelun tasolle.

2. Väittämän pejoratiivinen leimaaminen sen aikaisempien esittäjien mukaan. "Et usko Jumalaan? Olet siis samoilla linjoilla kuin Lenin ja Stalin."

3. Vetoaminen tiettyihin tapauskohtaisiin olosuhteisiin. "Et voi vastustaa koulutuksen kustantamista verovaroista, koska olet itsekin hankkinut korkean koulutuksen veronmaksajien rahoilla."

4. Väittämän hylkääminen viittaamalla sen esittäjän mahdolliseen oman edun tavoitteluun eli ns. kaivon myrkyttäminen. "Tietysti sinä kannatat verojen alentamista, koska suurituloisena sinä hyötyisit veronalennuksista paljon." "Kannatat huumeiden laillistamista, koska haluat itse käyttää huumeita." "Kannatat homoseksuaalisten suhteiden laillisen alaikärajan alentamista heteroseksuaalisten suhteiden ikärajan tasolle, koska haluat itse harrastaa homoseksuaalisia suhteita nuorien kanssa."



Argumentum ad ignorantiam
Tietämättömyyteen vetoaminen. Todistustaakan kääntäminen väärinpäin. "Me emme voi tietää, että Jumalaa ei ole olemassa. Siis voimme yhtä hyvin uskoa, että hän on olemassa." (Tällä logiikalla voisimme uskoa ihan mihin tahansa. Jostain syystä kristityt eivät kuitenkaan usko esim. muinaisiin skandinaavisiin, roomalaisiin tai kreikkalaisiin jumaliin.) "Maailmassa on paljon asioita, joita emme tiedä. Ehkä telepatia on totta, vaikka sitä ei ole todistettu. Voimme siis uskoa telepatiaan, koska emme varmasti tiedä sitä vääräksi."



Argumentum ad lazarum
Köyhyyteen vetoaminen. "Sinä kultalusikka suussa syntynyt rikkaan perheen poika et ymmärrä syvällisiä arvoja, koska maallinen mammona sokaisee sielusi. Vain köyhä kansa ymmärtää elämän tarkoituksen." (Eihän köyhyydellä ole mitään yhteyttä oikeassa olemiseen sen enempää moraalisessa kuin faktuaalisessa mielessä.) "Köyhät intialaiset ovat viisaampia kuin rikkaat eurooppalaiset, koska intialaiset eivät ole materiaalisten arvojen vallassa."



Argumentum ad logicam
Logiikkaan kohdistuva argumentti. Tämä on virhe, koska väärään logiikkaan perustuva väittämä ei välttämättä ole epätosi.

- "Albert Einstein sanoo, että 2+2=4. Siispä 2+2=4."
- "Tuo on auktoriteettiin perustuva virheellinen argumentti,
joten olet väärässä. Niinpä ei ole totta, että 2+2=4."



Argumentum ad misericordiam
Sääliin vetoaminen. Väitteen perusteleminen vetoamalla kuulijoiden sääliin tai sympatian tunteisiin. "Terroristeja ei saa rangaista, koska heillä on ollut ankea lapsuus." "Lukutaidottomia lapsia ei saa jättää peruskoulun ensimmäiselle luokalle, heillä on muutenkin tarpeeksi vaikeaa." "Maataloustukea ei saa lopettaa. Ajattele maanviljelijäraukkoja, jotka ovat koko elämänsä raataneet pellolla pienellä palkalla." "Punakaartilaisten vangitseminen ja teloittaminen Suomessa vuonna 1918 oli väärin. Punaiset olivat köyhiä tehdastyöläisiä ja torppareita, joiden epätoivoiset teot kumpusivat ahdistuksesta ja epävarmuudesta."



Argumentum ad nauseam
Väitteen perusteleminen vastenmielisyyksiin asti menevällä toistolla. "Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Kapitalismissa köyhät kuolevat nälkään. Olen nyt osoittanut tämän jo moneen kertaan, joten kaikkien pitäisi jo tajuta asia."



Argumentum ad novitatem
Vetoaminen uutuuteen. Väitteen perusteleminen idean uutuudella. "Vapaakaupan kannattajien argumentit perustuvat 200 vuotta vanhaan taloustieteeseen. Vapaakaupan vastustajien argumentit perustuvat uusiin, viimeisen 10 vuoden sisällä julkaistuihin David C. Kortenin ja Naomi Kleinin kirjoihin. Siispä vapaakauppa on huono idea, koska se perustuu ikivanhaan teoriaan."



Argumentum ad numerum
Vetoaminen väittämän kannattajien lukumäärään. "Globalisaation vastaisella Attac-järjestöllä on parituhatta jäsentä, vapaakauppaa puolustavalla Defens-järjestöllä vain parisataa. Tullimuurit ovat hyvä idea, koska niillä on niin paljon kannatusta." "Jumala on olemassa, koska 90 % suomalaisista uskoo häneen."



Argumentum ad populum
Vetoaminen kansaan tai yleensä ihmismassaan, rahvaaseen, ns. tavallisiin ihmisiin tai yleensä mihin tahansa suureen ihmisjoukkoon. Melkein sama kuin argumentum ad numerum, erona kuitenkin selkeämpi polittinen populismi ja antielitismi. "Vapaa-ajattelijat ovat väärässä vaatiessaan kirkon erottamista valtiosta, koska suurin osa suomalaisista vastustaa sitä. Vapaa-ajattelijat ovat pieni vähemmistö. Kansan suuri enemmistö ei voi olla väärässä." "Pornografia pitää kieltää, koska se loukkaa naisia kollektiivisesti. Puolta ihmiskunnasta edustavan naissukupuolen tunteet ovat paljon tärkeämpiä kuin pornon tekijöiden sananvapaus ja elinkeinonvapaus."



Argumentum ad verecundiam
Kunnioitukseen perustuva argumentti. Sama kuin argumentum ad auctoritatem.



Bifurkaatio
Väärä dikotomia, kysymyksenasettelun perusteeton jakaminen jäännöksettömästi kahteen vaihtoehtoon. "Kannatatko asevelvollisuutta vai haluatko Venäjän valloittavan Suomen?" "Oletko oikeistolainen vai vasemmistolainen?" "Oletko fasisti vai sosialisti?"



Circulus in demonstrando
Kehäpäätelmä. Johtopäätöksen perusteleminen johtopäätöksen olettamisella. "Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa. Jumalan sana on totta, koska Jumalan sanassa eli Raamatussa sanotaan niin. Raamattu on Jumalan sanaa, koska Raamatussa sanotaan niin."



Cum hoc, ergo propter hoc
"Tämän kanssa, siis tämän vuoksi." Korrelaation ja kausaliteetin sotkeminen toisiinsa. "Jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia, koska kesällä hukkumiskuolemat lisääntyvät jäätelön kulutuksen kasvaessa."



Dicto simpliciter
Yksinkertaisen peukalosäännön käyttäminen argumenttina legitiimejä poikkeuksia vastaan tai päinvastoin poikkeuksen soveltaminen virheellisesti yleisenä sääntönä. "Laki kieltää punaisia päin ajamisen, joten ambulanssille on annettava sakot punaisia päin ajamisesta."/"Ambulanssi saa ajaa päin punaisia, joten minäkin saan." Kyseessä on siis virheellinen yleistys: pääsääntöisesti pätevän periaatteen soveltaminen poikkeustapaukseen tai poikkeustapauksen luuleminen yleisesti päteväksi säännöksi. Koskee sekä normatiivisia että deskriptiivisiä väitteitä. "Linnut ovat tyypillisesti lentokykyisiä, joten lentokyvyttömät pingviinit eivät ole lintuja."



Divisio
Osiin jakautuvan kokonaisuuden ominaisuuksien olettaminen myös osien ominaisuuksiksi. Komposition vastakohta. "Chivas Regal on kallista viskiä, joten sen tekemisessä käytetyn vedenkin täytyy olla kallista."



Ekvivokaatio
Monimerkityksisen sanan eri merkitysten rinnastaminen toisiinsa. "Kaikki lait ovat jonkun säätämiä. Luonnossa on lakeja. Siispä luonnonlakien täytyy olla jonkun, esim. Jumalan, säätämiä." (Sanalla "laki" on useita merkityksiä, joita ei voi rinnastaa toisiinsa.)



Ignoratio elenchi
Irrelevanttien asioiden todistaminen, relevantin keskustelunaiheen jättäminen huomiotta, yritys todistaa keskustelun aiheena olevaa väitettä todistamalla jotain aivan muuta. Tunnetaan englanninkielisissä maissa myös nimellä "red herring"; tämä nimitys tulee siitä, että vankikarkureilla oli tapana heittää punaisessa marinadissa olevia säilykesillejä pakoreitilleen harhauttaakseen jäljityskoirien hajuaistia. Keskustelussa "red herring" tarkoittaa siis opponenttien harhautusta puhumalla asian vierestä. Olkinukke on yksi tämän harhautuksen alalaji.



Ipse dixit
Sama kuin argumentum ad auctoritatem. Nimitys "ipse dixit" eli '(hän) itse sanoi (niin)' tulee siitä, että tarinan mukaan Pythagoraan oppilaat pitivät mitä tahansa mestarinsa väitteitä itsestään selvästi totena ilman mitään perusteluita. "Pythagoras itse sanoi (niin), joten sen täytyy olla totta." Tyypillinen virhe totalitaaristen ideologioiden tai uskontojen kannattajille. "Marx itse sanoi, että proletariaatin diktatuurin myötä valtio kuihtuu pois tarpeettomana. Neuvostoliitossa proletariaatin diktatuuri alkoi v. 1917, joten vuosikymmeniä jatkuneen proletariaatin diktatuurin myötä Neuvostoliitossa valtio oli kuihtumaisillaan pois."

Kyseessä oleva auktoriteetti ei välttämättä ole kukaan yksittäinen henkilö, vaan yhtä hyvin esimerkiksi absoluuttisena totuutena pidetty uskonnollinen kirja. "Poikavauvat pitää ympärileikata, koska itse Raamattu käskee tekemään niin."



Kompositio
Asian osien ominaisuuksien olettaminen niiden muodostaman kokonaisuuden ominaisuuksiksi. Division vastakohta. "Kahvi on hyvänmakuista, shamppanja on hyvänmakuista, niinpä kahvi-shamppanjasekoitus on hyvänmakuista."



Käänteinen todistustaakka
Väitteen esittäjän vaatimus, että opponenttien pitäisi erikseen todistaa väite vääräksi. Väitteen olettaminen lähtökohtaisesti oikeaksi, kunnes väite on erikseen kumottu. "Ethän sinä ole vielä todistanut, että Jumalaa ei ole olemassa. Siis Jumala on olemassa." (Todellisuudessa väitteen esittäjän pitää tietysti osoittaa väite oikeaksi.)



Liukas rinne
Arvoarvostelman (tai erityisesti siihen perustuvan poliittisen ratkaisun) vastustaminen siitä aiheutuvaksi väitettyjen ei-toivottujen seurausten perusteella. "Slippery slope" eli 'liukas rinne' on englanninkielisessä keskustelussa yleinen termi, mutta suomenkielisessä keskustelussa ei ole vakiintunutta termiä tälle virheelle. Skepsis ry käyttää virheluettelossaan termiä "viettävä pinta", joka ei ole suora käännös. Olennaista metaforisessa termissä "liukas rinne" on se, että rinteeseen eli viettävälle pinnalle joutuminen johtaa väistämättä alas luisumiseen. Tästä syystä attribuutti "liukas" on olennainen osa tätä termiä, koska Skepsis ry:n virhelistassa käytetty attribuutti "viettävä" eli 'kalteva' ei kerro vaarasta luisua rinnettä alas.

Kyseessä on se virhe, että asian X hyväksyminen muka jotenkin johtaa ei-toivottavaan asiaan Y. Tyypillisesti tähän virheeseen kuuluu nimenomaan, että oletettua kausaalista suhdetta asioiden X ja Y välillä ei mitenkään perustella. "Jos homoille annetaan adoptio-oikeus, seuraavaksi eduskunta antaa adoptio-oikeuden pedofiileille." (Miten niin? Mikä on se kausaalinen ketju, joka saa homojen adoptio-oikeuden väistämättä johtamaan pedofiilien adoptio-oikeuteen?) Jotkut kuitenkin käyttävät "liukas rinne"-argumenttia omasta mielestään loogisesti pätevällä tavalla esittämällä todenmukaiseksi katsotun kausaalisen päättelyketjun, mutta tällaisesta sinänsä pätevästä argumentista ei pitäisi käyttää harhaanjohtavasti samaa nimitystä kuin virheellisestä argumentista. "Jos hyväksymme terroristi José Bovén armahtamisen vankeustuomiostaan, joudumme hyväksymään myös muiden ammatti- ja taparikollisten päästämisen vapaaksi rangaistuksetta" on pätevä vetoaminen tietyn normatiivisen (poliittisen) ratkaisun ei-toivottuihin seurauksiin, jos ja kun kansalaisten tasavertaisuus lain edessä johtaa juuri tuohon tulokseen. "Liukas rinne"-virhe siis liittyy nimenomaan virheelliseen (tai perusteettomaan) kausaaliseen skeemaan. Tämän virheen paljastamiseksi riittää, että "liukas rinne"-argumentilla vastustettavan arvoarvostelman (tai sellaiseen perustuvan politiikkasuosituksen) ja sen lopputulokseksi väitetyn ei-toivottavan asian välinen kausaalinen yhteys osoitetaan perusteettomaksi.



Naturalistinen virhepäätelmä
Asioiden luonnollisuuden käyttäminen perusteluna asioiden hyväksyttävyydelle tai kannatettavuudelle. "Raiskaus on ihan luonnollista, koska jotkut ihmiset eivät kykene tyydyttämään seksuaalisia tarpeitaan muuten. Siis raiskaus pitäisi laillistaa." Tässä on kyseessä Humen giljotiiniin kuuluva virhe. (Tätä ei pidä sekoittaa G.E. Mooren (1873-1958) teoksessaan Principia Ethica (1903) määrittelemään naturalistiseen virhepäätelmään (naturalistic fallacy), jonka mukaan moraaliset ominaisuudet olisivat luonnollisia, empiirisesti todennettavia ominaisuuksia. Moore katsoo, että moraalisen hyvän määritteleminen jonkin naturalistisen ominaisuuden eli jonkin ei-moraalisen hyvän avulla on virhe.)



Non causa pro causa
Asian X väittäminen asian Y syyksi loogisesti virheellisellä tavalla, ei siis pelkän asiavirheen vuoksi. Alalajeja "cum hoc, ergo propter hoc" ja "post hoc, ergo propter hoc".



Non sequitur
"Ei seuraa." Johtopäätös ei seuraa premisseistä tai on loogisesti ristiriidassa premissien kanssa.

Esimerkki 1:

"jos A niin B
B
siis A"

(Vaikka premissit "jos A niin B" ja "B" olisivat totta, niistä ei seuraa johtopäätös "A".)

Esimerkki 2:

"jos A niin B
ei-A
siis ei-B"

(Vaikka premissit "jos A niin B" ja "ei-A" olisivat totta, niistä ei seuraa johtopäätös "ei-B".)



Olkinukke
Opponentin edustaman kannan vääristelty muoto, joka esitetään ikään kuin opponentin todellisena kantana. Väittely yritetään voittaa hyökkäämällä opponentin kantaa esittävää verbaalista karikatyyria eli olkinukkea vastaan ikään kuin se olisi opponentin edustama kanta.



Petitio principii
Johtopäätöksen olettaminen lähtökohtaisesti todeksi premisseissä, jotka esitetään johtopäätöksen perusteluina. Termi on käännös Aristoteleen ilmaisusta "(to en) archei aiteisthai" eli 'olettaa aluksi'. Kehäpäätelmä. "X on totta, koska X on totta." "Kummituksia on olemassa, sillä meediot kommunikoivat kummitusten kanssa." Kulkee englanninkielisessä keskustelussa nimellä "begging the question" eli "kysymyksen (=kyseessä olevan asian) olettaminen (ilman todisteita)".

Nykyisin englanninkielisessä keskustelussa käytetään ilmaisua "begging the question" myös merkityksissä 'kysymyksen välttely' ja 'kysymyksen herättäminen'. Merkityksen myöhempi laajentuminen johtuu siitä, että yleensäkin "begging" tarkoittaa nykyisin vain harvoin 'olettamista' ja useammin 'välttelyä' ja 'pyytämistä' tai 'kerjäämistä'. Sana "question" eli "kysymys" tarkoittaa tässä yhteydessä alun perin nimenomaan 'kyseessä olevaa asiaa', mutta sanan "question" yleisen merkityksen vuoksi nyttemmin tässäkin fraasissa tarkoitetaan usein kirjaimellisesti jotain kysymystä. Monet puristit pitävät näitä myöhempiä merkityksiä väärinä ja rahvaanomaisina, joten latinankielinen termi on kiistattomampi ja selkeämpi.



Plurium interrogationum
Useita kysymyksiä. Yksinkertaisen vastauksen (esim. kyllä tai ei) vaatiminen monimutkaiseen tai moniosaiseen kysymykseen, joiden taustalla saattaa olla virheellisiä oletuksia. "Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi? Kyllä vai ei?" (Taustalla on oletus, että olet aiemmin hakannut vaimoasi. Nyt kysytään vain, oletko lopettanut hakkaamisen. Et siis saa vastata, että et ole aloittanutkaan.) "Alokas! Miksi nimenne on Himonussija?" (Klassinen läppä Suomen armeijassa. Tähän et saa vastata, että nimesi ei ole Himonussija.) "Minne piilotit ryöstösaaliisi?" (Tässä on oletuksena, että olisit ryöstänyt jotain.)



Post hoc, ergo propter hoc
"Tämän jälkeen, siis tämän vuoksi." Kausaalisuhteen olettaminen A:n ja B:n välille vain sillä perusteella, että A:n jälkeen tapahtui B. "Varusmiesten Cooper-testitulokset ovat heikentyneet sen jälkeen, kun Windows-pohjaiset pelit tulivat markkinoille. Tietokonepelit siis heikentävät nuorten miesten kuntoa."--eversti Erkki Nordberg, Karjalan Prikaatin komentaja, Valkealan varuskunnassa Vekaranjärvellä vuonna 2001



Reifikaatio
Abstraktin käsitteen virheellinen konkretisointi. "Markkinavoimat ovat ilkeitä, julmia, sadistisia." (Eiväthän markkinavoimat ole eläviä olentoja, joten niillä ei ole luonteenpiirteitä.) Tämä tuntuu olevan erityisen tyypillinen virhe kommunisteille, jotka kieltäytyvät käsittämästä kysynnän ja tarjonnan lain kaltaisia abstrakteja asioita. "Mikä se kysynnän ja tarjonnan laki on? Voiko sitä syödä? Näytä minulle, missä se kysynnän ja tarjonnan laki asuu. Minkä värinen se on?"

Tunnetaan myös nimellä hypostaasi, mutta tämän termin monimerkityksisyyden vuoksi sitä tulisi välttää. (Klassisessa kreikkalaisessa filosofiassa "hypostaasi" tarkoittaa 'todellista olemusta', 'perusolemusta', 'substanssia'. Teologiassa sama termi tarkoittaa yleensä 'Jeesuksen todellista persoonaa, jossa hänen inhimilliset ja jumalalliset aspektinsa yhdistyvät'. Joidenkin teologien kirjoituksissa sama sana tarkoittaa 'mitä tahansa yhtä Jumalan aspektia kolmesta'. Lääketieteessä edelleen sama sana tarkoittaa 'veren kerääntymistä elimen tai vartalon johonkin osaan' tai 'kiinteiden kappaleiden kerääntymistä nesteessä'. Useimmat ihmiset tuntevat vain yhden tai kaksi näistä merkityksistä, joten väärinkäsitysten välttämiseksi sanaa "hypostaasi" ei kannata käyttää puhuttaessa reifikaatiosta. Erityisesti uskovaiset ovat usein perillä sanan "hypostaasi" teologisista merkityksistä, joten heidän kanssaan keskusteltaessa tätä termiä ei pidä käyttää ilman tarkkojen määritelmien esittämistä.)



Tu quoque
Virheen vähättely tai legitimointi sen perusteella, että myös opponentti on tehnyt saman virheen. Tämä on henkilöön kohdistuvan argumentin erityistapaus. "Ei se mitään, että minä tein nyt olkinukkevirheen. Sinäkin teit eilen olkinukkevirheen."



Tilastojen väärintulkinta
Väärien johtopäätösten vetäminen sinänsä oikeasta tilastollisesta datasta. Tälle virheelle ei liene vakiintunutta logiikan termiä, koska tilastojen käyttäminen ei-tieteellisessä argumentaatiossa on varsin uusi ilmiö. "USA:ssa vuonna 2003 vankilassa olleista kuolemaantuomituista 43 % ja vuosina 1977-2003 teloitetuista vangeista 34 % oli mustia, vaikka väestöstä vain 12 % on mustia. Tämä osoittaa, että USA:n oikeusjärjestelmä on rasistinen." (Eihän etnisen ryhmän X prosentuaalista osuutta kuolemaantuomituista tai teloitetuista pidä verrata saman ryhmän X osuuteen väestöstä, vaan ko. ryhmän osuuteen kuolemaantuomiolla rangaistavien rikosten tekijöistä. Kuinka ollakaan, USA:n oikeusministeriön tilastojen mukaan 51,5 % kaikista henkirikoksista USA:ssa vuosina 1976-2000 oli mustien tekemiä. Vuosina 1977-2003 teloitetut eivät tietenkään ole 1:1 sama ryhmä kuin vuosina 1976-2000 henkirikoksia tehneet, mutta näiden ryhmien keskinäinen korrelaatio selittää mustien yliedustusta kuolemaantuomittujen ja teloitettujen joukossa paljon paremmin kuin joku oletettu oikeusjärjestelmän rakenteellinen rasismi.)

Tämäntyyppisen virheen tekee jopa alan ammattilainen, Turun yliopiston oikeussosiologian assistentti Timo Ahonen, oikeustieteen kandidaatti, Amnesty International-järjestön Turun juristiryhmän jäsen, kirjoittaessaan Vihreän liiton Ylevi-keskustelupalstalla 24.04.2003 13:40 Amnestyn raportista Death by discrimination - the continuing role of race in capital cases. Esitin hyvin selkokielistä analyysia tällaisista virheistä heti Ahosen em. viestin luettuani, mutta Ahonen ei edelleenkään ymmärtänyt asiaa. Jos akateemiset ammattilaiset eivät osaa välttää tilastojen väärintulkintaa, miten mahtaa olla suuren yleisön laita?

Edellisessä esimerkissä selostettu virhe eli yhteenkuulumattomien suureiden vertaaminen toisiinsa eli ns. omenien ja appelsiinien vertaaminen ("comparing apples and oranges"; ilmaisu tulee siitä, että on väärin olettaa esim. viiden omenan maksavan saman verran kuin viisi appelsiinia) on vain yksi tilastojen väärintulkinnan muoto. Muita tyypillisiä tilastotietoihin liittyviä virhepäätelmiä ovat esim. vinoutunut otanta eli ei-edustava otos ja liian pieni otos. "Gallupissa haastateltiin kahtasataa närpiöläistä. Voidaan sanoa, että ensi eduskuntavaaleissa nousee RKP varmasti suurimmaksi puolueeksi." (Närpiössä ruotsinkieliset ovat vahvasti yliedustettuina, joten myös RKP:n kannatus on siellä paljon suurempaa kuin muualla maassa.) "Kaikki kahdeksan kaveriani kannattavat verojen alentamista. Näin ollen verojen alentamisella on kansan tuki takanaan." Sen sijaan Skepsis ry:n saitilla olevassa logiikan virheiden luettelossa mainittu pyrkimys soveltaa yleistä sääntöä poikkeustapauksiin tai tehdä poikkeustapauksesta yleinen sääntö ei (vastoin Skepsis ry:n esittämää määritelmää) ole tilastotieteellinen virhe, vaan klassinen dicto simpliciter.