Keisarin uudet vaatteet-blogissa keskusteltiin Saska Saarikosken kolumnista, jossa käsiteltiin YYA-ajan propagandaa:
Anonyymi sanoi...Koulukirjoissahan oli siis Pravdan nykyisten(!) toimittajien ja penaalien arvomaailman ja haaveiden mukaisia asioita kirjoitettu Hyvin Isolla, ei tästä kahta kysymystä.
Itse olen syntynyt 1970-luvulla, ja ehdin vasta lukion puolella nähdä hieman muitakin näkökulmia koulukirjoista kuin tovereiden Tarja tai Erkki haaveista ja ideologioista irrotettuja "tunnelmapaloja".
Jos tätä haluaa edelleen, niin koko Pravda ja toimittajien enemmistö on sitä edelleen täynnä, vaikkakin vähän tekstuaalisesti taitavammin naamioituna, Ks. esimerkiksi hieman ylipainoisen (missä on ilmastoneutraalius?) julkisuusriippuvaisen Tuomas Nevanlinnan viimeisin vuodatus yhdysvaltalaisten veronmaksajien synnynnäisestä pahuudesta! (kolumni)
Esimerkkinä ilmiön laajuudesta, siinä peruskoulun, 8. luokalla näytin Saksan kielen opiskeluun tarkoitettua koulukirjaa saksalaisille perheystäville, niin siinäkin oli tavallaan juuri tämä jako, mitä Kotro(!) sivusi Korkeimman Totuuden mielipidepalstalla historian osalta, Ts. DDR:n puolella hymyilevät nuoret etsivät seuraa Neues Deutschlandin sivuille kirjoittamillaan ilmoituksilla, aivan siis vastaavalla aurinkoisuudella ja hymyllä kuten toveri DDR:n tunnustamiskomitea Tarjakin tekee ja teki, siinä missä Liittotasavallan puolella mentiin vastaavasti jo mm. ympäristön huonoon tilaan ja muihin epäkohtiin joka toisessa kappaleessa.
Silti ihmetyttää, että miksi tämä on nyt otettu esille?
Yrittävätkö tiedostavat Toverit hankkia Itselleen ja Ideologialleen uutta uskottavuutta väittämällä tämän Oksasen Sofin manifestien jälkeen, ettei heidän ajatuksissaan, arvoissaan, ideologiassa ja havaintokyvyssään mitään vikaa ollut, merkityksettömän pienet tietokatkokset johtivat 120 miljoonan ihmisen murhaamiseen (Courtois et al 1997) tai fasismin suosioon tiedostavan vasemmiston muka "etujoukkoina" edustaman peruskannattajiston joukossa?
(Millä altaalta ilmeisesti osa tämänkin blogin kommentoijista toisinaan kalastelee, vaikkei itse blogisti olekaan aina näemmä sitä mitä antaa ymmärtää!) ;-)
Onko kysymys pohjimmiltaan siitä, että Toimittajat haluaisivat muuttaa maailmaa Obaman ja kumppaneiden esimerkin innoittamana uudelleen reaalisosialismin suuntaan ja tämän tavoitteen edistämiseksi muutamat roskat on lakaistava maton alle?
"Tietokatkokset" "yleiskuvana" eivät kuitenkaan pidä paikkaansa ja se on narratiivina selkeästi valheellinen, tämä 1980-luvun loppupuolella syntyneiden intressissä kerrottakoon.
Oma kotini oli apoliittinen alemman keskiluokan koti, jossa vanhemmilla ei ollut asioista juurikaan mitään kovin vakaasti lukkoon lyötyjä mielipiteitä.
Silti ymmärsin jo tuolloin, siinä määrin kuin lapsi voi ymmärtää, koulukirjoista, toimittaja Taaniloista ja muista Suurista Neuvostosankareista huolimatta, että jokin ei virallisessa "välittävässä" hymistelyssä ja liturgiassa täsmää, Ts. "kuva" on monipuolisempi.
Kysymys ei ole pohjimmiltaan koulukirjoista tai edes Pravdasta, kysymys on etujoukkojen vasemmistolaisten ihmisten halveksunnasta muita ihmisiä kohtaan, mekanistisella(!) ja totalitaarisella viitekehyksellä, jossa valehtelun ja epätotuudet pyhittävä tekohumanismiin naamioitu ideologiavetoinen kulttuuri on suoranaista seurausta näiden ihmisten ryhmäarvoista ja -asenteista, ei koulukirjoista tai tiedotusvälineistä.
Niin on nyt, kuten oli myös eilen.
Itsekin muistan 1977 syntyneenä sellaisia 1980-lukulaisia peruskoulun oppikirjoja, joissa yritettiin peitellä tosiasioita Neuvostoliitosta ym. kommunistisista maista.
Esimerkiksi maantiedon oppikirjassa 5. tai 6. luokalla väitettiin, että Neuvostoliiton kaikki kansat, kielet ja kulttuurit ovat keskenään tasavertaisia.
Oppikirjassa ei tietenkään mainittu mm. sitä, että Neuvostoliitossa on sensuuria, poliittisia vankeja, kidutuksia, poliittisia teloituksia/murhia jne.
Niin ikään 5. tai 6. luokan maantiedon oppikirjassa kerrottiin Berliinin muurista vain, että muuri erottaa Itä- ja Länsi-Berliinin toisistaan. Se jätettiin mainitsematta, että kommunistit rakensivat muurin estääkseen ihmisiä pakenemasta idästä länteen. Suomalaisille koululaisille ei kerrottu, että kommunistidiktaaturit kieltävät kansalaisiaan muuttamasta länsimaihin.
1960-, 70- ja 80-luvuilla useimmat alle 20-vuotiaat suomalaiset eivät varmaan tienneet, että kommunistit olivat käskeneet rajavartijoiden ampua kaikki Berliinin muurin ylitse tai ylipäätään rautaesiripun ylitse länteen yrittävät pakolaiset.
He eivät tienneet tätä, koska sitä ei kerrottu sanomalehdissä, tv-uutisissa tai koulukirjoissa. Sen saattoi kuulla vain omilta vanhemmiltaan, opettajiltaan tai muilta aikuisilta, jos nämä halusivat kertoa tällaisista asioista. Taistolaisvanhemmat ja -opettajat tahallaan valehtelivat näistä asioista, kun taas muut aikuiset usein vaikenivat näistä asioista, pitäessään niitä liian järkyttävinä juttuina lapsien kuultavaksi.
Omat vanhempani ja isovanhempani ja useimmat muut lapsena tuntemani aikuiset, esim. useimmat opettajani tai vanhempini tuttavat, onneksi puhuivat asioista niiden oikeilla nimillä, suoraan, rehellisesti ja kaunistelematta. Kaikilla 1970-80-lukujen lapsilla ei valitettavasti ollut tällaisia vanhempia tai muita aikuiskontakteja.
Todennäköisesti useimmilla lapsilla oli sellainen ongelma, että aikuiset eivät puhuneet tällaisista vakavista asioista lasten kanssa; aikuiset ajattelivat tällaisten ikävien juttujen järkyttävän lapsia liikaa. Tällöin monille lapsille muodostui kommunistimaista sellainen valheellinen kuva, jonka sai koulukirjoista, tv-ohjelmista ja sanomalehdistä.
Yksi kammottavimpia aspekteja Suomen YYA-ajan propagandassa oli juuri se, että "rauhanliike¨ oli tosiasiallisesti Neuvostoliiton käsikassara, taistolaisten johtama, Neuvostoliiton rahoittama KGB:n haaraosasto.
Itse en onneksi koskaan joutunut osallistumaan mihinkään "rauhanmarssiin", koska vanhempani eivät olleet kommunisteja. Muistan katselleeni kauhuissani lapsena 1980-luvulla, että monet kommunistit olivat nimenomaan pakottaneet lapsensa mukaan näihin mielenosoituksiin CCCP:n puolesta.
On äärimmäisen irvokasta, että puna-armeijan panssarivaunujen etujoukkona kaduilla marssineet kommunistit sanoivat edustavansa "rauhaa". Sairasta.
On totta, että Pravda antaa aina välillä palstatilaa virallisesta totuudesta eroaville näkemyksille. Tällä tavalla se ikään kuin ostaa itselleen alibin: Pravda ei ole yhtä avoimen puolueellinen lehti kuin esim. Voima, vaan se teeskentelee puolueettomuutta antamalla silloin tällöin joidenkin ihmisten esittää järkeviäkin näkemyksiä.
Usein Pravda myös antaa oikeistolaisten idioottien puhua suunsa puhtaaksi vasemmmistolaisten idioottien vastapainona. Esim. joku lähes 90-vuotias kurkkusyöpäinen umpikuuro puolidementti Max Jakobson pääsee silloin tällöin Pravdan pääkirjoitussivulle kirjoittelemaan kolumneja, joissa nuollaan jenkkien saappaita yhtä paljon kuin taistolaisten kirjoituksessa puna-armeijan saappaita. Tämä on sitten Pravdan "puolueettomuutta": välillä on äänessä joku Leif Salménin tai Matti Rossin kaltainen vanha stalinisti, välillä joku Max Jakobsonin tai Raimo Ilaskiven kaltainen dementti oikeistolainen.
Pravdan toimituksen mielestä siis oikeistolaiset huru-ukot ja vasemmistolaiset huru-ukot tasapainottavat toisensa, jolloin linja on keskimäärin "puolueeton" ja "neutraali".
Kenenkään täysjärkisen ihmisen mielestä ei kuitenkaan ole järkevää antaa palstatilaa tasapuolisesti oikeiston idiooteille ja vasemmiston idiooteille. Rehellisen, järkevän ihmisen mielestä sanomalehtien ja muiden tiedotusvälineiden pitäisi pyrkiä nimenomaan tiedonvälitykseen, ei oikeiston ja vasemmiston paskapuheiden esittelemiseen vuorotellen.
Yleinen linja Pravdassa on tietysti vasemmistolainen, erityisesti postmoderni relativistinen pseudointellektuaalinen "humanistinen" punaviherhömppä eli hippihörhöily.
Ei voi väittää, että Neuvostoliiton tms. kommunististen diktatuurien kannattaminen olisi Pravdan yleinen linja. Niitä vain ei arvostella riittävän ankarasti eli realistisesti eli normaalien ihmisten arvomaailman mukaisesti.
Pravdan toimittajien keskivertoagenda poikkeaa Neuvostoliiton, Kiinan, Pohjois-Korean, Itä-Saksan ym. kommunistidiktatuurien linjasta siten, että Pravda julistaa vihreyttä (virheellisesti ymmärrettyä ympäristönsuojelu-uskontoa eli esim. ydinvoiman vastustamista), aseistakieltäytymistä, feminismiä, seksuaalisesti poikkeavien ihmisten (homojen, transsujen, sadomasokistien jne.) ihanuutta, postmodernia relativismia, homeopatiaa ym. uskomushoitoja, astrologiaa ym. taikauskoa, itämaisia uskontoja, primitiivisiä kulttuureja, monikulttuurisuutta ja kulttuurirelativismia.
Jopa kommunistit olivat siis rationaalisuutta, tieteellistä maailmankuvaa, teknologiaa, talouskasvua, militarismia, nationalismia ja modernismia edustavia vihattuja valkoisia heteromiehiä verrattuna Pravdan ihanneihmisiin eli pilveä poltteleviin, horoskooppeihin uskoviin neekerilesbohippeihin.
Esimerkiksi maantiedon oppikirjassa 5. tai 6. luokalla väitettiin, että Neuvostoliiton kaikki kansat, kielet ja kulttuurit ovat keskenään tasavertaisia.
Oppikirjassa ei tietenkään mainittu mm. sitä, että Neuvostoliitossa on sensuuria, poliittisia vankeja, kidutuksia, poliittisia teloituksia/murhia jne.
Niin ikään 5. tai 6. luokan maantiedon oppikirjassa kerrottiin Berliinin muurista vain, että muuri erottaa Itä- ja Länsi-Berliinin toisistaan. Se jätettiin mainitsematta, että kommunistit rakensivat muurin estääkseen ihmisiä pakenemasta idästä länteen. Suomalaisille koululaisille ei kerrottu, että kommunistidiktaaturit kieltävät kansalaisiaan muuttamasta länsimaihin.
1960-, 70- ja 80-luvuilla useimmat alle 20-vuotiaat suomalaiset eivät varmaan tienneet, että kommunistit olivat käskeneet rajavartijoiden ampua kaikki Berliinin muurin ylitse tai ylipäätään rautaesiripun ylitse länteen yrittävät pakolaiset.
He eivät tienneet tätä, koska sitä ei kerrottu sanomalehdissä, tv-uutisissa tai koulukirjoissa. Sen saattoi kuulla vain omilta vanhemmiltaan, opettajiltaan tai muilta aikuisilta, jos nämä halusivat kertoa tällaisista asioista. Taistolaisvanhemmat ja -opettajat tahallaan valehtelivat näistä asioista, kun taas muut aikuiset usein vaikenivat näistä asioista, pitäessään niitä liian järkyttävinä juttuina lapsien kuultavaksi.
Omat vanhempani ja isovanhempani ja useimmat muut lapsena tuntemani aikuiset, esim. useimmat opettajani tai vanhempini tuttavat, onneksi puhuivat asioista niiden oikeilla nimillä, suoraan, rehellisesti ja kaunistelematta. Kaikilla 1970-80-lukujen lapsilla ei valitettavasti ollut tällaisia vanhempia tai muita aikuiskontakteja.
Todennäköisesti useimmilla lapsilla oli sellainen ongelma, että aikuiset eivät puhuneet tällaisista vakavista asioista lasten kanssa; aikuiset ajattelivat tällaisten ikävien juttujen järkyttävän lapsia liikaa. Tällöin monille lapsille muodostui kommunistimaista sellainen valheellinen kuva, jonka sai koulukirjoista, tv-ohjelmista ja sanomalehdistä.
Kumitonttu kirjoitti...
Saska mainitsee Grenadan-miehitystä vastustaneen mielenosoituksen. Itse muistan Grenadan sodan erityisen hyvin siksi, että SKDL:n jäsenenä toiminut historian opettajani järjesti minulle hankalan lukuvuoden. Hän kertoi imperalistisen Amerikan valloittaneen pienen Grenadan, jota rakentamaan Castro lähetti joukon rakennusmiehiä. Minä taas ihmettelin, minkälaisia rakennuksia sinne on tarkoitus pystyttää, kun kuubalaisilla on rynnäkkökiväärit mukana.
Yksi kammottavimpia aspekteja Suomen YYA-ajan propagandassa oli juuri se, että "rauhanliike¨ oli tosiasiallisesti Neuvostoliiton käsikassara, taistolaisten johtama, Neuvostoliiton rahoittama KGB:n haaraosasto.
Itse en onneksi koskaan joutunut osallistumaan mihinkään "rauhanmarssiin", koska vanhempani eivät olleet kommunisteja. Muistan katselleeni kauhuissani lapsena 1980-luvulla, että monet kommunistit olivat nimenomaan pakottaneet lapsensa mukaan näihin mielenosoituksiin CCCP:n puolesta.
On äärimmäisen irvokasta, että puna-armeijan panssarivaunujen etujoukkona kaduilla marssineet kommunistit sanoivat edustavansa "rauhaa". Sairasta.
Totuudessa on aina näitä näkemyksiä, jotta kukaan ei pääsisi väittämään, että lehti on kallellaan mihinkään suuntaan. Mitä se ei itseasiassa ja tarkkaan ottaen olekaan, koska jos on rähmällään, ei voi olla kallellaan.
On totta, että Pravda antaa aina välillä palstatilaa virallisesta totuudesta eroaville näkemyksille. Tällä tavalla se ikään kuin ostaa itselleen alibin: Pravda ei ole yhtä avoimen puolueellinen lehti kuin esim. Voima, vaan se teeskentelee puolueettomuutta antamalla silloin tällöin joidenkin ihmisten esittää järkeviäkin näkemyksiä.
Usein Pravda myös antaa oikeistolaisten idioottien puhua suunsa puhtaaksi vasemmmistolaisten idioottien vastapainona. Esim. joku lähes 90-vuotias kurkkusyöpäinen umpikuuro puolidementti Max Jakobson pääsee silloin tällöin Pravdan pääkirjoitussivulle kirjoittelemaan kolumneja, joissa nuollaan jenkkien saappaita yhtä paljon kuin taistolaisten kirjoituksessa puna-armeijan saappaita. Tämä on sitten Pravdan "puolueettomuutta": välillä on äänessä joku Leif Salménin tai Matti Rossin kaltainen vanha stalinisti, välillä joku Max Jakobsonin tai Raimo Ilaskiven kaltainen dementti oikeistolainen.
Pravdan toimituksen mielestä siis oikeistolaiset huru-ukot ja vasemmistolaiset huru-ukot tasapainottavat toisensa, jolloin linja on keskimäärin "puolueeton" ja "neutraali".
Kenenkään täysjärkisen ihmisen mielestä ei kuitenkaan ole järkevää antaa palstatilaa tasapuolisesti oikeiston idiooteille ja vasemmiston idiooteille. Rehellisen, järkevän ihmisen mielestä sanomalehtien ja muiden tiedotusvälineiden pitäisi pyrkiä nimenomaan tiedonvälitykseen, ei oikeiston ja vasemmiston paskapuheiden esittelemiseen vuorotellen.
Yleinen linja Pravdassa on tietysti vasemmistolainen, erityisesti postmoderni relativistinen pseudointellektuaalinen "humanistinen" punaviherhömppä eli hippihörhöily.
Ei voi väittää, että Neuvostoliiton tms. kommunististen diktatuurien kannattaminen olisi Pravdan yleinen linja. Niitä vain ei arvostella riittävän ankarasti eli realistisesti eli normaalien ihmisten arvomaailman mukaisesti.
Pravdan toimittajien keskivertoagenda poikkeaa Neuvostoliiton, Kiinan, Pohjois-Korean, Itä-Saksan ym. kommunistidiktatuurien linjasta siten, että Pravda julistaa vihreyttä (virheellisesti ymmärrettyä ympäristönsuojelu-uskontoa eli esim. ydinvoiman vastustamista), aseistakieltäytymistä, feminismiä, seksuaalisesti poikkeavien ihmisten (homojen, transsujen, sadomasokistien jne.) ihanuutta, postmodernia relativismia, homeopatiaa ym. uskomushoitoja, astrologiaa ym. taikauskoa, itämaisia uskontoja, primitiivisiä kulttuureja, monikulttuurisuutta ja kulttuurirelativismia.
Jopa kommunistit olivat siis rationaalisuutta, tieteellistä maailmankuvaa, teknologiaa, talouskasvua, militarismia, nationalismia ja modernismia edustavia vihattuja valkoisia heteromiehiä verrattuna Pravdan ihanneihmisiin eli pilveä poltteleviin, horoskooppeihin uskoviin neekerilesbohippeihin.
1 kommentti:
Kylmää sotaa kävi tosissaan ainoastaan Yhdysvaltojen hallinto Reaganin aikana. Muut maat ehkä Thatcherin Britanniaa lukuun ottamatta pitivät Neuvostoliiton vastustamista turhana ja jopa haitallisena.
Kun Neuvostoliitto romahti, se romahti itsestään. Yhdysvalloilla ei ollut mitään roolia, vaikka ainoastaan Yhdysvallat haastoi Neuvostoliiton ja vastusti sen vaikutusvallan kasvua aktiivisesti.
Lähetä kommentti