Helsingin Sanomat levittää vääriä tietoja
Mikko Ellilä 29.3.2008 15:58
Minä olen se henkilö, jolle tämä sakkotuomio annettiin. Joudun oikaisemaan Helsingin Sanomien levittämiä vääriä tietoja blogikirjoituksestani ja sitä koskevasta tuomiosta.
Lasse Kerkelä, Helsingin Sanomat:
Mies kirjoittaa nettisivuillaan, että tummaihoiset afrikkalaiset ovat syntyjään huonompia ihmisiä kuin valkoihoiset eurooppalaiset. Lisäksi hän vertaa oikeuden mielestä halventavalla tavalla afrikkalaisia eläimeen.
Tämä ei lainkaan pidä paikkaansa. En ole missään sanonut, että afrikkalaiset olisivat syntyjään huonompia ihmisiä kuin eurooppalaiset. Kirjoituksessani referoin vain Suomen oikeusministeriön julkaisemia rikostilastoja, Suomen työministeriön julkaisemia työllisyystilastoja ja professori Tatu Vanhasen raportoimia älykkyystutkimustuloksia ja tilastomatemaattisia analyyseja väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän ja maan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen välisestä korrelaatiosta.
Käräjäoikeuden mielestä tämä tarkoittaa sitä, että afrikkalaiset ovat huonompia ihmisiä kuin eurooppalaiset. Tämä on kuitenkin vain käräjäoikeuden tulkinta. Minä itse en ole sanonut mitään tuollaista.
Helsingin Sanomien toimittaja Lasse Kerkelä valehtelee sanoessaan, että minä olisin kirjoittanut noin. Teen lähiaikoina asiasta kantelun Julkisen sanan neuvostolle.
Lisäksi hän on harhaanjohtavaa sanoa, että minä olisin verrannut oikeuden mielestä halventavalla tavalla afrikkalaisia eläimeen. En ole verrannut afrikkalaisia tai mitään muutakaan rotuja eläimiin. Olen sanonut, että ihminen on eläinlaji nimeltä homo sapiens. Tämä koskee kaikkia rotuja, niin valkoisia kuin mustiakin. Kaikki ihmisrodut kuuluvat samaan ihmislajiin eli homo sapiens-lajiin. Käräjäoikeus kyllä tulkitsi minun verranneen afrikkalaisia eläimiin, mutta tämä tulkinta on väärä.Helsingin Sanomien toimittaja Lasse Kerkelä ei tee selväksi lukijalle, että minun tekstissäni on sanottu ihmislajin kokonaisuutena olevan biologinen laji nimeltä homo sapiens. Lasse Kerkelän tekstistä syntyy siis väärä kuva minun tekstini asiasisällöstä.
Hesari ei tiedä mistä puhuu
kaapo kallela 1.4.2008 23:55
Netistä löytyy helposti tarkat kuvaukset tästä oikeudenkäynnistä, joka on farssi ja jatkuu hovissa toivottavasti vähemmän neuvostoliittolaisena. Suomalainen sananvapaus on todellakin uhattuna, mutta siitähän Sanomatalossa ei ole tiedetty mitään sitten Kari Suomalaisen erottamisen.
Älykkyystestien rajallisuudesta
A.K. 29.3.2008 18:55
Aivan niin. Suomessa yleisesti käytössä oleviin älykkyystesteihinkin on jouduttu hakemaan uudet normit. Nykyiset suomalaiset kun rupesivat suoriutumaan testeissä keskimäärin paljon paremmin kuin kouluttamattomat ja usein aliravitut suomalaiset viime vuosisadan alkupuolella.
Eri kulttuureissa ja erilaisissa yhteiskunnissa kasvaneiden ihmisryhmien älykkyystestitulokset eivät kerta kaikkiaan ole vertailukelpoisia (tiedoksi myös Ellilälle).
ÄO-tutkimuksista
Mikko Ellilä 29.3.2008 23:35
Aivan niin. Suomessa yleisesti käytössä oleviin älykkyystestieihinkin on jouduttu hakemaan uudet normit. Nykyiset suomalaiset kun rupesivat suoriutumaan testeissä keskimäärin paljon paremmin kuin kouluttamattomat ja usein aliravitut suomalaiset viime vuosisadan alkupuolella.
Tämä on ns. Flynn-efekti, joka on kyllä otettu älykkyystutkimuksissa huomioon. Flynn-efekti ei kuitenkaan ole lainkaan kaventanut mustien ja valkoisten välistä älykkyyseroa. Ks. esim. tätä professori Tatu Vanhasen raportoimia älykkyystutkimusten tuloksia esittävää kaavakuvaa, jos osaat englantia:
http://www.isteve.com/IQ_studies_by_race _by_year_graph.htm
Eri kulttuureissa ja erilaisissa yhteiskunnissa kasvaneiden ihmisryhmien älykkyystestitulokset eivät kerta kaikkiaan ole vertailukelpoisia (tiedoksi myös Ellilälle).
Tämä on täysin väärää tietoa. Älykkyystutkimukset nimenomaan eivät ole kulttuurisidonnaisia. Asiasta on kirjoittanut mm. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jeja-Pekka Roos:
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproo s/lynnvanhanen.htm
toivottavasti hovista selkeämmät perustelut
pahiksen asianajaja 2.4.2008 20:04
Muokattuna leijonakohdan voi tiivistää seuraavasti, alla on kolme eläinvertausta vaihtoehtoina kauttaviivalla erotettuna:
Nämä leijonat / villieläimet / apinat noudattavat valkoisen yhteiskunnan säätämiä lakeja vain kun näitä lakeja konkreettisesti ylläpidetään kovalla kurilla.
Mielestäni vain apinat olisi tuossa loukkaavaa rinnastusta eläimiin, koska leijona-/villieläinvaihtoehdoissa ei tule mitään lisää lauseen ydinajatukseen verrattuna, että kova kuri on tarpeen afrikkalaisten sovittamiseksi valkoisten yhteiskuntaan.
Kova kuri voi olla esimerkiksi sitä, että mustilla on USA:ssa suurempi todennäköisyys joutua vankilaan kuin valkoisilla. Suomessa tilanne on ehkä se Elllilän mainitsema että afrikkalaiset ovat vielä selvä vähemmistö. Mutta miten tilanne muuttuu jos vähemmistö kasvaa satatuhatpäiseksi?
Tuomiossa puhutaan yleistämisestä: "...yleistämällä anarkistisuus koskemaan kaikkia kyseistä alkuperää olevia..." Kun laaditaan esimerkiksi rikostilastoja, lasketaan keskiarvoja. Miten Ellilän tekstistä muka ilmenee ettei hän ole puhunut näistä keskiarvoista vaan olisi tarkoittanut kaikkia kyseisen ryhmän edustajia? Kai lukijat ymmärtävät että rikoksia tekee pieni joukko olipa kyse mistä kansanryhmästä tahansa.
Tuomiossa puhutaan siitä että on väitetty yhteiskunnan vastaisuuden olevan syntyperäinen piirre. Arvaisin että kriminologiassa todetaan korrelaatiota esimerkiksi älykkyyden ja impulsiivisuuden ja toisaalta rikollisuuden välillä. Kun katsoo Wikipediasta artikkelia Rotu ja älykkyysosamäärä ja vastaavaa englanninkielistä, toteaa että tutkijat ovat erimielisiä siitä missä määrin rotujen mitatut älykkyyserot ovat perinnöllistä ja missä määrin ympäristötekijöistä (esim ravinto, kulttuuri, rasismi) johtuvia. Saattaa olla että impulsiivisuuden kanssa on samoin. Kun useat tutkijat kannattavat biologisten tekijöiden merkitystä, niin eikö ole haitaksi jos maahanmuuttokeskustelussa biologisiin syihin vetoava on vaarassa joutua syytteeseen mutta ympäristötekijöihin vetoavalla tätä vaaraa ei ole? Tässäkään ei tietysti viitata yksittäisiin ihmisiin vaan keskiarvoihin suurissa joukoissa.
Biologinen/ympäristötekijät-ero on oleellinen vierastyöntekijä vai maahanmuuttaja -päätöksessä. Jos otetaan maahanmuuttajia ja erot ovat biologisia, niin vaikutukset kestävät määräämättömän kauan, koska mahdolliset kielteiset erot eivät poistu sukupolvien myötä. Mainitun epävarmuuden vuoksi vierastyöntekijät voivat olla parempi ratkaisu.
Jukka:
maanantai, huhtikuu 07, 2008
Joku tässä mättää ?
Kaksi suht tylyä väitettä on esitetty:
1. Afrikkalaisten mielestä tappaminen on normaalia toimintaa. ("Afrikkalaisten mielestä ... hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä.")
2. Suomalaiset miehet tappavat naisia rutiininomaisesti. ("…naisia, joita miehet täällä rutiininomaisesti tappavat ja hakkaavat…")
Väitteet ovat rakenteeltaan melkein symmetrisiä. Lauseiden semantiikkakin on varsin sama - toisessa vain puhutaan suomalaisista miehistä ja toisessa afrikkalaisista (miehistä).
Väitteitten esittäjien kohtalo ei sen sijaan ole kovin symmetrinen:
1. Edellisen väitteen esittäjä haastettiin oikeuteen ja alempi oikeusaste antoi hänelle 60 päiväsakkoa. Esittäjää on myös demonisoitu sosiaalisesti - siis parjattu eri keskustelupalstoilla.
2. Jälkimmäisen väitteen esittäjä saa Helsingin Sanomista palkkaa toimittajana ja palstatilaa väitteen esittämiseen. (No toki tätäkin henkilöä on parjattu.)
Kyllä tässä nyt joku minusta mättää. Ymmärrän toki sen, että vähemmistöjä suojellaan. Tällainen syrjivä käytäntö aiheuttaa kuitenkin luottamuksen laskua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Lähettänyt Jukka klo 7:13 AM
Mikko Ellilä kirjoitti...
Minähän en edes sanonut, että afrikkalaiset rutiininomaisesti syyllistyisivät murhiin. Sanoin vain, että afrikkalaisten mielestä hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä. Tämä on samanlainen toteamus kuin se, että suomalaisten mielestä ihmisten hukkuminen kännissä juhannuksena on normaalia suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan kuuluvaa meininkiä. Vastaavasti afrikkalaisten mielestä on afrikkalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan kuuluvaa meininkiä, että jotkut tekevät murhia hetken mielijohteesta.
Helsingin Sanomien toimittaja Katja Martelius sen sijaan valehtelee, että suomalaiset miehet rutiininomaisesti tappavat ja hakkaavat naisia. Tämä on aivan selvä valhe. Suomessa murhataan noin sata ihmistä vuodessa. Näistä naisia on vähemmistö, ehkä parikymmentä henkeä. Hakekaa itse tietoa tilastoista, jos haluatte. Joka tapauksessa parikymmentä henkirikoksen uhrina kuollutta naista ei ole niin paljon suhteessa pariin miljoonaan naiseen, että voitaisiin väittää naisten joutuvan rutiininomaisesti miesten murhaamiksi.
7:58 PM
Tämä Katja Martelius on sama ihminen, joka antoi Vihreiden kansanedustajaehdokkaan kommentoida Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä ylhäältäpäin, muka puolueettomana "tutkijana".
Helsingin Sanomat rikkoo aivan perustavanlaatuisia journalismin periaatteita. Helsingin Sanomat on siis paskalehti, jonka journalistinen taso on heikompi kuin Hymy-lehden.
2 kommenttia:
Koska Jeja-Pekka Roosin sivulle ei voinut kommentoida, kommentoin tänne.
J-P Roosin kirjotus on muuten varsin hyvin tehty, mutta kaksi asiaa tökkää pahasti silmään.
Roos ei ilmeisestikään ole perehtynyt Flynn-efektiin kovinkaan paljoa, esim. lukenut kyseisen herran artikkeleita. Roos uskoo, että ravinnolla tai geeneillä olisi merkittävä rooli Flynn-efektissä. Flynn ei ole tätä mieltä: hänen mielestään isoisäsukupolvi OLI yhtä älykäs kuin nykyinen sukupolvi, mutta testeissä mitattavat kyvyt olivat puutteellisempia. 100-vuotta sitten ihmisten jokapäiväinen elämä oli hyvin erilaista kuin nykyään, eikä älykkyystesteissä havaittavaa ilmiöiden yleistämistä säännöiksi ja sääntöjen uudelleensoveltamista juuri käytetty. Tämä kuulostaa humanistiselta sanahelinältä, mutta ainakin tutkimukset tehnyt Flynn on itse tätä mieltä. Joissain tehtävissä 100-vuotta sitten elänyt sukupolvi oli toisaalta parempi kuin nykyinen; nämä tehtävät liittyivät usein käytännönläheisiin puuhiin, kuten metsästykseen.
Onkin tärkeää huomata: älykkyystestit ovat vertailukelpoisia tietyllä alueella tiettynä ajankohtana.
Mielestäni olisi mielenkiintoista selvittää, MIKSI Flynn-efekti ei ole toteutunut Afrikassa.
Roos viittaa myös Aasian korkeampiin älykkyysosamääriin. Koska olen keskustellut lukuisten aasialaisten kanssa, matkustellut ja minulla on ollut Aasialaisia ystäviä, kuvittelisin havainneeni puolen keskihajonnan kokoisen eron älykkyydessä eurooppalaisiin verrattuna, jos se olisi olemassa. Ikävä kyllä en ole havainnut lähes mitään todisteita aasialaisten suuremmasta älykkyydestä: stereotypian mukaisesti voin vahvistaa että aasialaiset ovat keskimäärin parempia matemaattisissa tehtävissä kuin eurooppalaiset. Sen sijaan esimerkiksi vieraiden kielten oppiminen ja luova ajattelu ovat niin puutteellisia huomattavalla osalla aasialaisista, että on mahdotonta uskoa heidän suurempaan älykkyyteensä. En niinkään kiistä testien tuloksia, vaan sitä mitä testit tarkkaanottaen mittaavat.
Käsittelen Japanilaisten älykkyyttä. Ihmisten kielitaitoisuus on Japanissa katastrofaalisen surkeaa. Vaikka Japanilainen koulujärjestelmä on todennäköisesti trimmatumpi kuin Venäläinen ja lisäksi pitää Englanninopetusta korkeana prioriteettina, japanilaisten keskimääräinen kielitaito ei ole ainakaan korkeampi, mahdollisesti jopa matalampi kuin keskimääräisten venäläisten. Myös monet Suomessa asuvat aasialaiset tuttuni ovat jostain syystä saaneet matematiikasta kymppejä, mutta esimerkiksi kielistä vitosia. Lisäksi käytännössä kaikki aasialaiset saavat runsaasti visuaalista stimulaatiota harjoitellessaan vuosia kryptisiä kirjoitusjärjestelmiään.
Toinen syy, miksi en usko japanilaisten suurempaan älykkyyteen (tosin arkitermi on ehkä huono tieteellinen käsite) on ilmeinen luovuuden puuttuminen ajattelusta. Japanissa lähes kaikki mikä toimii, on tuotu suoraan tai välillisesti länsimaista. Tämä on osasyy miksi japanin tieteellinen taso on surkea jos suhteuttaa sen väkilukuun, vaurauteen ja "älykkyyteen". Jos Japanin älykkyys olisi oikeasti puoli keskihajontaa eurooppaa yläpuolella, tämä tarkoittaisi sitä että Japanissa hyvin älykkäitä ihmisiä olisi huomattavasti enemmän kuin Euroopassa, mikä taasen aiheuttaisi voimakkaan korrelaation menestykseen tieteessä. Eroa voimistaisi myös Japanin pidemmät työpäivätja lyhyemmät lomat. Näin ei kuitenkaan ole; Japanilainen tiede ei ole erityisen kehittynyttä. Japanilaiseen mentaliteettiin kuuluu se, että mahdollisimman hyvät vanhan tiedon apinoijat ovat "älykkäimpiä". Uuden kehittäminen on siis hörhöilyä ja typeryyttä, sen sijaan mentorin höpinöiden seuraaminen on viisautta ja älykkyyttä. Uutta voidaan keksiä vain pienillä modifikaatioilla vanhaan. (Älykkyystestit eivät lopulta vaadi kovin paljoa luovuutta vaan kykyä hillitä ajattelu tietynlaiseen kehikkoon ja käydä järjestelmällisesti läpi suljettua joukkoa vaihtoehtoja.) Japanilainen koulujärjestelmä vaikuttaa tuottavan samanlaiseen ulkolukuun kykeneviä ihmisiä kuin venäläinen. Siinä missä jokainen venäläinen osaa sanoa fraaseja kuten "Neuvostoliitto voitti Suuren Isänmaallisen Sodan" japanilaiset osaavat hokemia kuten "itämaiset ihmiset ovat enemmän kosketuksissa luontoon kuin länsimaalaiset" ja kykenevät selostamaan ulkolukuna opettelemansa pitkät pätkät irstailusta keisarillisessa hovissa. Yhteistä näille väitelauseille on, että jos käsitteistä ja perusteluista kysyy vähääkään, vastaaja hämmentyy eikä kykene sanomaan oikeastaan yhtään mitään.
Näiden esimerkkien tarkoituksena oli osoittaa, että vaikkakin lause "japanilaiset ovat älykkäämpiä kuin suomalaiset" on todennäköisesti tosi jos katsomme visuaalisten älykkyystestien tuloksia, se antaa todellisuudessa hyvin harhaanjohtavan kuvan ihmisten henkisistä ominaisuuksista ko. maissa.
JP Roos ei muuten ottanut kantaa väitteeseen, jonka mukaan PISA-tulokset todella kertoisivat nuorten suomalaisten älykkyyden nykytason.
Vielä lisäkommentti: on uskomatonta että Roos on niellyt pureksimatta Vanhasen ja Lynnin arvailut älykkyyden tarpeettomuudesta Afrikassa ja tarpeellisuudesta muilla mantereilla. Minusta on absurdia esittää tuollaisia väitelauseita ilman minkäänalaisia empiirisiä perusteita.
Jotta väitelause olisi mielekäs, pitäisi tehdä tapaustutkimuksia sanien, pygmien, inuiittien, aussiaboriginaalien jne. päivittäisistä puuhista, ajankäytöstä, kalorinsaannista jne. Minusta on uskomatonta, että antropologiaan täysin perehtymättömät ihmiset voivat lonkalta heittää, että vaikkapa puoliaavikolla elävien sanien ravinnonhankinta vaatisi vähemmän älykkyyttä kuin vaikkapa Kaksoisvirtojenmaassa kalastelua harrastaneiden keräilijöitten.
Lähetä kommentti