Kun yksilön oma peruslogiikka ei toimi tai murretaan, ihminen lakkaa ajattelemasta yksilöllisesti ja sen jälkeen hänen elämäänsä ohjaavat enää kulttuurisista tai mentaalisista peruskerrostumista luotuihin visioihin assosioidut iskulauseet tai muu vastaava dogmatiikka. Näiden iskulauseiden keskinäisiä ja muitakaan ristiriitaisuuksia ei fanaattiseksi piiskattu ihminen omien ajatusrakennelmiensa heikkouden tai hajoamisen takia havaitse eikä kykene käsittelemään, eikä aina edes halua käsitellä. Tällöin usein myös aikaisemmat moraalikäsitykset hajoavat ja korvautuvat uusilla, jotka iskulauseiden päälle ideologian ohjastamana rakentuvat. Tällaisten ihmisten joukko on täysin hallittavissa ja houkuteltavissa millaisiin tekoihin hyvänsä.
Myös ihmisen minuutta kannattelevat kulttuuriset pilarit voivat romahtaa tai yhteydet niihin katketa ja silloin puhutaan niinsanotusta kulttuurishokista. Samalla pirstaloituu ihmisestä yksilön tekevä mieli ja sen vaikutukset voidaan havaita esimerkiksi mielisairaaloissa joidenkin potilaiden kohdalla, mutta hieman vähemmän dramaattisina ne ilmenevät lähes jokaisella maahanmuuttajalla, joka on tullut vieraasta kulttuuripiiristä ja jonkinasteisena jopa saman maan sisäpuolella muuttaneella. Yksittäin tulleina näiltä ihmisiltä puuttuu suuren samanmielisen joukon antama tuki, turva ja tavat, yksin ei kaduilla marssita. Jos maahan tullaan samasta kulttuuripiiristä ja suurempina joukkoina, vanhat kulttuurisiteet pyritään uusilla sidosrakenteilla joukon kera säilyttämään.
Vaikka kulttuuriset kerrostumat ovat ihmisen minuutta kannattelevia alempia peruspilareita, näiden ja yksilön tekevän osan välissä on vielä esimerkiksi alakulttuurisia kerrostumia, joita rakennetaan perheissä ja samalla tavoin kuuluvat yksilöä kantaviin rakenteisiin. Erilaisia alakulttuureja syntyy myös silloin, kun ihminen kuuluu muihinkin sidosryhmiin, esimerkiksi sukuun, työpaikkaan, kerhoihin, seuroihin ym. ihmisryhmiin ja oikein tasapainoitettuina ne voivat korvata jopa joitakin peruspilareita.
Kaikki pilarit voivat pitkän ajan kuluessa ihmisyksilön kehityksen myötä korvautua toisilla tai ainakin niiden sisältö voi muuttua, mutta niiden yht’äkkinen romahdus aiheuttaa aina vaikeuksia. Kun ihminen oppii, monet vanhoista käsityksistä korvautuvat uusilla — olethan sinäkin yksilönä nyt erilainen kuin lapsena — ja samalla rakentuu yhä vankempia peruspilareita uudelle ja tehokkaammalle kehitykselle. Vapaamielisessä kulttuurissa kehittyessään ihminen saa enemmän eväitä omaan itsenäiseen ajatteluunsa ja tulee kansankiihottajille immuuniksi. Tämän taitavat kansankiihottajat tietävät ja sen vuoksi heidän on ensin luotava sopiva
terroriorganisaatio tällaisten henkilöiden etsimiseen ja eliminoimiseen, jotta nämä eivät vesittäisi heidän propagandaansa. Usein kiihotus kohdistuu myös nuoriin, vielä kypsymättömiin yksilöihin.Kaikilla diktatuureilla tai sellaiseen pyrkivillä on yleensä oma terroriorganisaationsa. Natsi–Saksassa ensin puolisotilaallinen SA ja myöhemmin myös Gestapo huolehtivat liian viisaitten ihmisten eliminoimisesta. Diktatuurilla täytyy olla myös propagandaan sopiva ja sitä terästävä syyllinen sen hetkiseen ahdinkoon. Natsi–Saksassa ennen kaikkea juutalaiset, mutta myös pasifistit, marxilaiset, mustalaiset, mielisairaat, seksuaaliset vähemmistöt ym. sopivat tähän rooliin mainiosti. Propagandan avulla heidät osoitettiin Saksan silloisen rappiotilan pääasiallisiksi takojiksi. “Weimarin miehet” myös olivat näitä tai ainakin näiden harhaanjohtamia.
Myös terroriorganisaation johtamisessa tarvitaan propagandaa, mutta sen luomisessa on ensin huomioitava, että peruskohteeksi organisaation sisälle on valittava ainoastaan innokkaita idiootteja, sellaisia ihmisiä joiden toimintahalu on tuota halua ohjastavaa omaa älyä ja muutakin ajattelukykyä suurempi. Tällainen joukko innostuessaan vetää kaltaisiaan puoleensa runsaasti. Vain tällaiset ihmiset voidaan johdattaa tekoihin, joiden seurauksena maa ja joskus jopa koko maailma on mahdollista ajaa vaikka sotaan. Rahvaan miellyttämisestä Hitlerkin oli kiinnostunut, ei harvalukuisen älymystön mielipiteistä.
28. maaliskuuta 2008 22:36:06
Täsmälleen näin on asia.
Täytyy sanoa, että Jussi Halla-ahon vieraskirjassa on tällä hetkellä älykkäämpää ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää analyysia Suomen ja koko Euroopan yhteiskunnallisesta tilanteesta kuin esim. Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä, tv-uutisissa, radio-ohjelmissa tai esim. Yliopisto-lehdessä.
Samassa vieraskirjassa Lotta Roti kirjoitti näin:
Käräjäoikeuden perustelujen mukaan tuomio perustuu juuri niihin kohtiin, joita itsekin pidin tekstissä loukkaavimpina ja vastenmielisimpinä. Toisaalta siinä sanottiin myös, että tilastojen perusteella yleistäminen oli yksi peruste, vaikka Ellilä nimenomaan toi esille sen päivänselvyyden, että tilastollinen tosiasia ei kerro mitään kenestäkään yksittäisestä ihmisestä. Lisäksi käräjänoikeuden mukaan "tällaiset käsitykset (siis erilaiset tieteelliset sellaiset) samoin kuin tilastotiedot A:n kirjoituksessa esitetään selkeästi vain panettelu- ja solvaamistarkoituksessa tehtyjen loukkaavien yleistysten perustana ja näin muussa kuin asiallisessa tarkoituksessa" ja että "A on kirjoituksessaan selkeästi pyrkinyt vain saamaan kirjoituksessaan aikaan lukijoissa samanlaisen halveksunnan kyseisiä kansanryhmiä kohtaan kuin mikä hänellä itsellään on".
Mistä he sen tietävät? Miten voi todistaa, että ei ole kirjoittanut omaan blogiinsa jotain saadakseen aikaan halveksuntaa muissa? Saako tilastoja ja tieteellisiä mielipiteitä siteerata julkisesti vain "asiallisessa tarkoituksessa"?
Oman näkemykseni mukaan Ellilän tarkoitus ei ollut lain tarkoittama solvaaminen tai muiden masinointi. Kirjoitus on osoitus hänen kyynisestä, materialistisesta ja misantrooppisesta maailmankuvastaan, jonka läpi hän kirjoittaa kaikista muistakin asioista.
Kuinka "selvää" se siis on, kun minulle se ei ole selvää lainkaan? Onko toisen ihmisen tarkoitusperä joku äänestyskysymys oikeusvaltiossa?
29. maaliskuuta 2008 15:34:28
Edelleen samasta vieraskirjasta:
Sanan- ja ilmaisunvapaus on oikeaoppisen demokratian yksi perusedellytys. Ilman sitä ei ole demokratiaa. Sanan- ja ilmaisunvapaudella taataan se, että kansa saa maailmasta monipuolista ja mahdollisimman objektiivista tietoa. Tämä vuorostaan edellyttää kritiikin mahdollisuutta. Ja se vuorostaan pakottaa sanan- ja ilmaisunvapautensa käyttäjää perustelemaan kantansa, mikäli hän haluaa kantansa huomioon otettavaksi.
Ellilä on perustellut kantansa Suomen valtion virallisesti hyväksymillä faktatiedoilla ja sillä objektiivisella tiedolla mikä muualta maailmasta on saatu. Tämän jälkeen tullaan siihen kysymykseen, että miten Ellilä on sanan- ja ilmaisunvapauttaan käyttänyt.
Jokaisen tekstin tai yleisemmin ilmaisun taustalla vaikuttaa jonkinlainen persoonallisuus. Tuo persoonallisuus muokkaa viestin ilmiasua ja saattaa joskus antaa myös epäkohteliaan tai jopa röyhkeän vaikutelman. Jos sanomisen ilmiasu tuomitaan oikeudessa - kuten Ellilän tapauksessa on tehty - viestittää se sitä, että oikeuslaitos on takertunut syytetyn mahdollisesti epämiellyttävänä pitämäänsä persoonallisuuteen tai sitten syyttäjien ja tuomareiden omien poliittisten päämäärien edistämiseen. Muu on pelkkää rekvisiittaa, jolla tuomiota on yritetty perustella. Niin tai näin. Sivusta seuraajalle tällainen vaikutelma on syntynyt. Ja usein asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät.
Minä olen Ellilän tekstejä luettuani tullut siihen tulokseen, että hän on pyrkinyt toimimaan pikemminkin jonkinlaisena unilukkarina. Ts. herättämään ihmiset huomaamaan, mitä peruuttamattomia ja vakavia asioita heidän ympärillään juuri tälläkin hetkellä puuhastellaan. Jos ääni ei kuulu, täytyy huutaa kovempaa. Jos ei vieläkään kuulu, täytyy karjua. Ellilä on karjunut. Viestin tuoja ammuttiin.
Ellilän tekstejä väitettiin myös provokatiivisiksi. Nykyisin vallitseva aiheeseen liittyvä todellisuus on se, joka provosoi ja shokeeraa, ei Ellilä.
Natsi-Saksan jälkipyykkiä pestäessä kävi ilmi, että ihmiset eivät tienneet todellisista tapahtumista mitään. Kun tätä monikulttuurisuuden jälkipyykkiä joskus pestään, ei kukaan voi sanoa, etteikö olisi tiennyt. Paitsi tietysti sitten, jos nämä invisiittorit ja natsit onnistuvat työssään.
29. maaliskuuta 2008 16:45:35
Islamfobia lienee fobioista ja "fobioista" ensimmäisenä kiellettyjen listalla. "You can't have that type of phobia." Islamia ei voi pelätä sen opin takia vaan ainoastaan solvausmielessä. Johtopäätöksistä tuomituksi joutuvat (tai Ellilän tapauksessa jo joutuivat) älykkyysosamäärämittaukset. Sellaista tulosta ei yksinkertaisesti voi saada, jossa afrikkalaiset todettaisiin muita tyhmemmiksi, ja jos saadaankin, se saadaan solvausmielessä.
Ennen sentään väärät mielipiteet vain sensuroitiin, mutta näin Internetin aikakaudella niistä on tehtävä laittomia. Tuomioistuimen kannalta on turha perustella esimerkiksi kirjoitusta maahanmuuttajien rikollisuudesta rikostilastoilla. Ei niillä ole mitään merkitystä. Illman vain ilmoittaa, ettei niistä voi johtaa sellaisia päätelmiä kuin solvausmielessä ja nuija heilahtaa.
Tomashotin tapauksessa jopa rikosuutiset määrättiin sensuroitaviksi, koska siitä, että ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat tekevät rikoksia, ei voi tehdä päätelmää, että ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat tekisivät rikoksia. Ei vaan voi.
29. maaliskuuta 2008 21:51:38
Suosittelen kaikkia lukemaan Halla-ahon "vieraskirjaa", joka on todellisuudessa varsin älykäs ja mielenkiintoinen yhteiskunnallinen keskustelufoorumi. (Tämä ei koske palstalla hengailevia idioottimaisia trolleja, joiden paskapökäleiden ylitse kannattaa tietysti hypätä.)
Ainoa toinen merkittävä yhteiskunnallinen keskustelufoorumi Suomessa on Kanava-lehti, jossa mm. Sofi Oksanen on viime aikoina ansiokkaasti kritisoinut Neuvostoliiton ihmisoikeusrikosten vähättelijöitä ja korostanut kommunismin ja natsismin samankaltaisuutta ja samantasoista pahuutta. Muuten kaikki yhteiskunnallinen keskustelu loistaa poissaolollaan suomalaisessa mediakentässä.
Hesari ym. propagandakoneisto toitottaa pelkkää monikulttuurisuusliturgiaa 24/7/365 eikä anna palstatilaa moniarvoiselle keskustelulle. Punavihreiden fanaatikkojen hokema multikultimantra ei ole mitään keskustelua sen enempää kuin vaikkapa keskiaikaisen lukutaidottoman rahvaan tarpeisiin kehitetty tapa hokea ulkoaopeteltua Ave Maria-rukousta kymmenen kertaa peräkkäin maagisena litaniana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti