Sensuuria kiristetään lisää

HS/STT: Nettirasismia ja viharikoksia halutaan kitkeä uusilla säännöksillä

Rasistisia rikoksia tahdotaan kitkeä nykyistä pontevammin. Oikeusministeriön työryhmä esittää, että rasismin ohella muutkin vaikuttimet voisivat olla peruste tuomion koventamiselle.

Esimerkiksi pahoinpitelystä seuraisi tavallista ankarampi rangaistus, jos tekijää on ärsyttänyt uhrin sukupuolinen suuntautuminen, vammaisuus, uskonto tai elämänkatsomus.

Rasistinen vaikutin on ollut koventamisperusteena jo vuodesta 2002. Työryhmän mukaan poliisi kirjaa rasistisia motiiveja ylös varsin usein, mutta oikeuden tuomioissa ne harvemmin näkyvät.

"Motiivista on usein vaikea saada näyttöä. Voimassa oleva säädös on tulkinnanvarainen ja siksi ongelmallinen, sanoo työryhmän jäsen", valtionsyyttäjä Mika Illman.

Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) tiistaina Helsingissä.

Vasarahammer:

Oikeusministeriön rasistisia rikoksia tutkiva työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Työryhmän virallisena tavoitteena oli

”saattaa kansallisesti voimaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen Strasbourgissa 28. tammikuuta 2003 tehty lisäpöytäkirja, joka koskee rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tietoverkkorikoksia sekä panna täytäntöön Brysselissä 27.—28. marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin.”

Tuon ääneen lausutun tavoitteen lisäksi työryhmän ääneen lausumattomana tavoitteena oli tarjota viranomaisille työkaluja poistaa internetistä epämiellyttäviksi katsomiaan sivustoja ja saattaa niiden tekijät ja esillepanijat oikeudelliseen vastuuseen. Lakia ei edes yritetty selkeyttää, koska epämääräinen ja tulkinnanvarainen laki lisää tehokkaammin itsesensuuria kuin selkeä laki, jonka perusteella kuka tahansa tietää, mikä on oikein ja mikä väärin.

Tuon voi sanoa, koska työryhmän yksi kolmesta jäsenestä oli nimeltään Mika Illman, joka on jo vuosia käynyt pyhää sotaansa sananvapautta vastaan.

Jos työryhmän ehdotuksesta tulee laki, se tarjoaa Illmanille kohtuullisen hyviä lisätyökaluja, vaikka sananvapauden kannalta aivan pahin mahdollinen skenaario ei toteutunutkaan.

...

”Työryhmä ehdottaakin, että kiihottamisrikossäännöksessä mainittaisiin uutena tekotapana yleisön saataville asettaminen. Näin varmistettaisiin, että rikosnimike soveltuu muun muassa linkkien avaamiseen rasistista kiihottamista sisältäville internetsivuille. ”

Nettikirjoitukset perustuvat linkittämiselle, koska näin vältetään ylipitkät lainaukset ja annetaan lukijalle mahdollisuus varmistaa, että lainaaminen on ollut rehellistä. Linkit antavat myös tarkempaa tietoja ja lukijalle mahdollisuuden arvioida, millaisesta kirjoituksesta on oikeasti kyse.

Jos linkittäminen kielletään, minä en saisi enää linkittää Mikko Ellilän kirjoitukseen Yhteiskunta koostuu ihmisistä, koska Ellilä tuomittiin kyseisen kirjoituksen perusteella kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Työryhmän termiä käyttääkseni Ellilän kirjoitus on ”rasistista propagandaa”, jonka esillepanosta minut tuomittaisiin, jos työryhmän ehdotus säädetään laiksi.

...

Seuraava sitaatti osoittaa, että Suomen johtavalle sensuurin edistäjälle mikään ei todellakaan riitä:

”Työryhmä haluaa myös selventää kiihottamisrikossäännösten ulottumista niin sanottuihin viharikoksiin niin, että rikosten vaikuttimina mainittaisiin uskonnon ohella myös elämänkatsomus, syntyperä, sukupuolinen suuntautuneisuus ja vammaisuus.”

Erityisesti ”elämänkatsomus” tarjoaa Illmanille käytännössä vapaat kädet soveltaa lakia mitä tahansa poliittista mielipidettä vastaan. Vegaaneja, ateisteja tai kommunisteja ei enää saa arvostella syyllistymättä rikokseen.

Tulevaisuudessa vastuu kiihottamisesta laajenee:

”Myös oikeushenkilö kuten yhteisö tai yhdistys voisi ehdotuksen mukaan joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan, syrjintärikokseta ja, jos rikoksella on vihamotiivi, julkisesta kehottamisesta rikokseen, laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta. ”

Oikeushenkilöllä voidaan tarkoittaa esimerkiksi yhdistyksen keskustelupalstaa. Jos joku palstan kirjoittajista syyllistyy kiihottamisrikokseen, palstan ylläpitäjä voidaan tuomita oikeudessa.

...

Oikeushenkilön tuomitseminen tarkoittaa, että yhteisö tai yhdistys voidaan tuomita sellaisten mielipiteiden julkaisusta, jota yhteisö tai yhdistys ei kannata eikä halua edistää. Tällainen vaatimus on kaikin tavoin kohtuuton sananvapauden kannalta.

...

Oikeusministeri Tuija Brax osoitti jo kunnallisvaalien jälkeen olevansa kontrollifriikki, joka pyrkii valvomaan sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Tässä on yksi syy, miksi hän asetti työryhmän, jonka esitys on ensimmäinen vakava yritys saattaa suomenkielinen internet valtion valvontaan.

Brax puolusti työryhmän esitystä voimakkaasti. HS:n artikkelin mukaan:

”Braxin mukaan lausuntokierroksella onkin pohdittava sitä, miten keskustelupalstojen pitäjien vastuuta selvennettäisiin. Lehdet ovat vastuussa verkkosivuistaan, mutta niin sanotuilla vapailla sivustoilla käydään vilkkaita keskusteluja, joista ketään ei yleensä saada vastuuseen.

"Mitä pitäisi tehdä yhteisöille, jotka eivät poista rasistisia viestejä, vaikka niitä toistuvasti kehotetaan siihen", kysyy Brax.”

Braxin yritykset kontrolloida internetiä on tietysti tuomittu epäonnistumaan. Edes Kiinan viranomaiset eivät pysty täydellisesti sensuroimaan valtion kannalta ei-toivottua aineistoa. Uuden lain voimaantulo todennäköisesti lisää itsesensuuria valtamedian verkkosivuilla, eli käyttäjien kommentteja siivotaan aiempaa ankarammalla kädellä. Myös yksittäiset ylläpitäjät voivat joutua Illmanin inkvisition hampaisiin.

Kuitenkin Brax ja Illman yrittävät haukata liian suurta palaa ja ovat tästä syystä tuomitut epäonnistumaan. Tämä ei silti tarkoita, etteikö uusi laki tuottaisi taas lisää uusia sananvapausrikollisia. Brax ja Illman edustavat totalitarismia mutta Suomi ei ainakaan vielä.

(lihavoinnit Mikko Ellilä)

Huomautan vain lyhyesti, että tuon uuden sensuurilainsäädännön pohjalta ei taatusti koskaan tuomita yhtäkään muslimia kiihotuksesta vihaan väkivaltaan ateisteja, naisia tai homoja kohtaan.

Suomessa ja muissa länsimaissa vallitsee kaksinaismoralismi, jonka mukaan muslimeille ja muille kehitysmaista kotoisin oleville maahanmuuttajille eli Toiseuden edustajille on sallittua kaikenlainen rasismi, fasismi ym. vihapropaganda.

Sen sijaan valkoisten lihaasyövien heteromiesten esittämä asiallinen kritiikki muslimien kunniamurhia, pakkoavioliittoja, pedofiliaa, insestiä ja lasten sukupuolielinten silpomista kohtaan kielletään "rasismina" ja "islamofobiana".



Jukka Hankamäki:

Vihreä oikeusministeri Tuija Brax keräsi viime keväänä kaaderin Demlan kovimpia sananvapauden syöjiä roiskaisemaan näennäisperusteet internetin sensuroimiselle. Porukan itsestään selvinä jäseninä toimivat muiden muassa valtionsyyttäjä Mika Illman ja maahanmuuttoajuristina tunnetuksi tullut asianajaja Johanna Ojala. Käsittelin hankkeen heikkouksia tässä. Tämänpäiväiset uutiset puolestaan kertoivat, että työryhmä on saamassa märehdintänsä valmiiksi.

Tulos oli tietenkin sitä, mitä tilattiin, mutta mihinkään asiantuntemukseen tai järkeen selvitys ei perustu. Tiukennuksiin luettaisiin jatkossa erityisesti ”nettirasismi”, ja uutuutena kansalaiselle tarjottaisiin rikosnimikettä ”törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan”.

Koska kaikenlainen kiihottuminen näyttää tämän kukkahattujengin mielestä olevan pahaa, ”kiihottamisrikos” voisi uuden lainsäädännön mukaan olla myös ”nettilinkin avaaminen rasistisille sivuille”. Myös yhteisöjä voitaisiin vetää vastuuseen, eli internetoperaattorit velvoitettaisiin sensuroimaan viestejä. Koska kyseistä tehtävää ei voida suorittaa ilman ennakkosensuuria, tällainen laki rikkoisi perustuslaillista ennakkosensuurikieltoa ja rankaisisi viesteistä, joita ei ole päästy edes esittämään. Toisin sanoen se sanktioisi tekemättömätkin teot, mikä on vastoin yleisiä oikeusperiaatteita. Lisäksi tunteista ja niiden osoittamisesta rangaistaisiin, eli ihminen ei saisi kertoa avoimesti kielteisistä tunteistaan vaan ne vaadittaisiin tukahduttamaan ”viharikoksesta” syyttämisen uhalla.

Kyseisen lakihankkeen järjettömyys on eräs seuraus siitä, että maassamme lakeja valmistelevat dynamiittityhmät juristit. Heidän kalloonsa ei mahdu se yhteiskuntatieteellinen tosiasia, että viranomaisvalta ei voi koskaan päättää kenenkään ihmisen eikä minkään ihmisryhmän asenteista tai mielipiteistä, eikä sen pidäkään niistä päättää.

Psykologinen tosiasia on, että laeilla pamputtaminen ja todellisten mielipiteiden patoaminen herättävät ihmisissä puhdasta raivoa ja synnyttävät sellaista vihaa, jota ei ilman hyysäämisen ilmapiiriä esiintyisi lainkaan. Tällainen politiikka ei toimi siis myöskään viranomaisten omien päämäärien, kuten syrjinnän vähentämisen ja tasa-arvolla politikoimisen, kannalta.

On myös tärkeää muistaa, mitä rasismi oikeastaan on. Rasismi on rotusortoa, eikä siihen ole suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa vedonnut juuri kukaan. Myös biologisesti perusteltu rotuoppi on aivan eri asia kuin rotusorto, joka kieltää rotujen ihmisarvon. Rasismia ei ole myöskään tasa-arvon epäileminen tai kiistäminen; eriarvoisuuttahan luovat kaikkialla esimerkiksi koulu, työelämä, kokoomus ja monet muut.

Valitettavasti kaikki järkiperäinen ja perusteltu maahanmuuton arvostelu on alettu leimata Euroopassa ”rasismiksi”. Suomen valtiosopimuksista juuri Euroopan ihmisoikeussopimus on osoittautunut vaaralliseksi pohjoismaiselle kansanvallalle ja sananvapaudelle. Se myötäilee niiden keskieurooppalaisten maiden historiallista taustaa, joilla on takanaan hirveä natsimenneisyys. Kyseisissä maissa vedetään sananvapauden pellit kiinni mitättömän vähäisestäkin ulkomaalaiskritiikistä, vaikka myös niissä vapaan puheen räppänöitä pitäisi potkia auki eikä kiinni.

Samaan aikaan Pohjoismaissa ihmetellään, mihin tämän sananvapauden kuohimisen on tarkoitus vastata, sillä perusteetonta ulkomaalaistumisen arvostelua ei meidän oloissamme ole nähty.

Sen sijaan Helsingin Sanomien uutinen raottaa lainvalmistelun verhoa niin, että jatkossa ”pelkkä nettilinkin tarjoaminen rasistisille sivuille voi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan”. Saman lehden mukaan ”Sellon ampumistapaus sai aikaan rasististen viestien vyöryn”, vaikka tosiasiassa ampujaan kohdistetussa kritiikissä oli kyse rikollisuuden paheksunnasta ja halusta varmistaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus. Kuinka me saisimme uuden lakiesityksen takana olevat pölvästit viralta pois?

Lars-Erik Wilskman:

Nyt tarkkana Kimmo Sasi
19.1.2010 17.42 | Lars-Erik Wilskman | Yleinen

Rasistisia rikoksia koskevia rangaistussäännöksiä halutaan tiukentaa. Hyvä, minä en pidä rasismista, mutta minä pidän mielipiteen vapaudesta ja sananvapaudesta. Tänään oikeusministerille luovutettu mietintö arveluttaa kovasti, vaikka sillä pyritäänkin ihan hyväksyttäviin päämääriin.

Tarkoitus on suitsia mm. nettirasismia. Ei linkkejä rasistisille sivuille jne. Mutta, missä menee raja rangaistavuuden suhteen. Onko tämä ylipäätänsä oikea tapa taistella rasismia vastaan. Ahdasmielisten ja kapeakatseisten tuomarien käsissä tällaisesta lainsäädännöstä ei hyvä seuraa. Joutuisimme ehkä rakentamaan melkoisen vankileirien saariston jo ainakin osaa nykyisiä nettikeskustelijoita varten.

Rikoslain säännöksiä ” ns. viharikoksiin selvennettäisiin siten, että rikoksen vaikuttimina mainittaisiin nimenomaisesti uskonnon ohella myös elämänkatsomus sekä syntyperä, sukupuolinen suuntautuneisuus ja vammaisuus. Vastaavat vaikuttimet mainittaisiin myös rangaistuksen koventamista koskevassa säännöksessä. Rikoksen rasistinen tai muu sellainen vaikutin olisi rangaistusta koventava riippumatta siitä, keneen tai mihin rikos kohdistuu.” Tällainen esitys hyvästä tarkoituksestaan huolimatta on vaarallinen. Vaarallisuus piilee siinä osataanko vaikuttimia arvioida vai lähdetäänkö siitä, että edellä mainitut ovat aina todennäköisimmät vaikuttimet.

”Myös oikeushenkilö (kuten esimerkiksi yhteisö tai yhdistys) voisi ehdotuksen mukaan joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan, syrjintärikoksesta ja, jos rikoksella on vihamotiivi, julkisesta kehottamisesta rikokseen, laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkausrikoksesta.” Voitaisiinko tällä perusteella, joku puolue tai vastaava kieltää?

”Kiihottamisrikosta koskevassa säännöksessä täsmennettäisiin sananvapauden suojaa määrittelemällä alueet, joissa sananvapauden merkitys rangaistavuuden punninnassa on tavanomaista suurempi. Tällaisia olisivat tiede, taide ja niihin rinnastettavat julkiset toiminnot sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapahtumien selostaminen. Esimerkiksi toimittajien saattaminen vastuuseen muiden antamista haastattelulausunnoista voi vaarantaa sananvapauden käyttämistä ja estää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, työryhmä toteaa.” Jopas on kapea rajaus.

Lainatut kohdat ovat peräisin Oikeusministeriön tiedotteesta tältä päivältä. Vetoan sinuun Kimmo Sasi olet perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, nyt on oltava tarkkana ja puolustettava länsimaisia arvoja, vaikka se ei ihan muodikasta olisikaan.