torstaina, lokakuuta 14, 2010

Homoavioliitot, homojen adoptio-oikeus, homojen kirkollinen vihkiminen




Homo- ja lesbosuhteiden kutsuminen avioliitoksi on orwellilaista semantiikkaa, jonka tarkoituksena on keinotekoisesti muuttaa kielenkäyttöä ja sitä kautta aivopestä ihmisiä.

En kannata ikiaikaisten, institutionalisoituneiden, ihmisten elämään ratkaisevasti vaikuttavien kulttuurillisten käytäntöjen tahallista vääristelyä poliittisilla päätöksillä ja spontaanisti muodostuneen, luontevan kielenkäytön vääristelyä vakiintuneiden käsitteiden keinotekoisella uudelleenmäärittelyllä poliittisesti korrektin muoti-ideologian vuoksi.

Avioliiton käsitteen merkityksen laajentaminen koskemaan myös homo- ja lesbosuhteita olisi sama asia kuin esimerkiksi käsitteen "joulu" laajentaminen koskemaan myös ramadania. Se on asioiden vääristelyä eli valehtelemista.

Sanat eivät voi tarkoittaa ihan mitä tahansa. Sanoilla on tietty vakiintunut merkitys.

Tuhansien vuosien aikana vakiintunutta käsitettä ei pidä vääristellä hetken mielijohteesta vain siksi, että jotkut marginaalifraktiot haluaisivat jonkin sanan X tarkoittavan jotain muuta kuin sen sanan yleistä merkitystä.

Esimerkiksi lehmiä ei pidä kutsua hevosiksi vain siksi, että joku pelle haluaisi sanan hevonen tarkoittavan myös lehmiä.

Tässä on siis kyse ensisijaisesti semantiikasta, ei niinkään konkreettisista ihmisoikeuksista. Kannatan homoille yleisesti samoja juridisia oikeuksia kuin heteroille lukuunottamatta adoptio-oikeutta tai oikeutta hedelmöityshoitoihin.

Lapsilla pitää olla isä ja äiti. Koska kaksi homoa tai kaksi lesboa eivät ole isä ja äiti, homo- tai lesboparille ei pidä antaa adoptiolapsia.

Kirkolta pitää poistaa vihkimisoikeus. Vain siviiliavioliiton on oltava juridisesti pätevä. Uskonnollisilla yhteisöillä ei pidä olla mitään viranomaisvaltaa, kuten valtaa vahvistaa avioliitto juridisesti.

Kirkko saa itse päättää, miten suhtautuu homoihin. Kirkko pitää erottaa valtiosta. Kirkon juridinen asema ei saa poiketa minkä tahansa yrityksen tai yhdistyksen asemasta.


14 kommenttia:

TheTruth kirjoitti...

Eipä voi muuta kuin olla täsmälleen samaa mieltä.

Suomessa homot, lesbot ja kaikenlaiset muut sukupuolisesti kieroonkasvaneet ovat melko salassa saaneet merkittävän jalansijan politiikassaKIN.

Siitä on tehtävä loppu, sillä juuri nuo ryhmät, mukaanlukien 'uskonnolliset', kuten muslimit, eivät jätä mitään keinoja käyttämättä tehdäkseen normaalien kansalaisten elämän helvetiksi, jota ei tietenkään ole olemassa muualla kuin elävässä elämässä.
.

IDA kirjoitti...

Periaatteessa tietysti noin, mutta esimerkiksi nykysuomessa kirkon juridisen aseman olisi poikettava minkä tahansa yhdistyksen asemasta, koska kirkko esimerkiksi erittelee sukupuolia eri tehtävien mukaan. Nainen ei voi olla pappina tai mies abbedissana jne... Ei olisi nykyoloissa mikään ihme, jos tätä alettaisiin pitämään sukupuolisena syrjintänä ja vaadittaisiin molemmille sukupuolille pääsyä kaikkiin asemiin.

Paholaisen Asianajaja kirjoitti...

Kun saturnalia muutettiin kristittyjen jouluksi olisit myös ollut blogibarrikadilla?

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni sanaa "ystävyys" ei saisi käyttää ihmisen ja koiran välistä suhdetta kuvailtaessa. Ystävyys on alunperin ollut nimen omaan ihmisten välistä ystävyyttä. Koirat tulivat kuvioihin vasta noin 15000 vuotta sitten.

Tiedemies kirjoitti...

Tämä oli joskus fi-lib. Go figure.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Mitä epäliberaalia ylläolevassa näkemyksessäni on?

Lasten antaminen homoille tai kirkon pakottaminen homojen vihkimiseen olisivat täysin epäliberaalia politiikkaa. Liberaali = laissez-faire. Homoagendaan kuuluu nimenomaan se, että valtiovalta pakottaa kirkon hyväksymään homojen kirkkohäät ja homojen toimimisen pappeina. Liberaali linja on se, että kirkko saa itse vapaasti päättää omista asioistaan. Ne, joita kirkon linja ei miellytä, voivat vapaasti erota kirkosta. Valtiolla ja kirkolla ei pidä olla mitään tekemistä keskenään. Tämä nimenomaan on ainoa oikea liberaali/libertaristinen linja.

Tiedemies kirjoitti...

Valtiolla ja kirkolla ei pidä olla mitään tekemistä keskenään. Tämä nimenomaan on ainoa oikea liberaali/libertaristinen linja.

Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. En vain ymmärrä, miksi valtion pitäisi mielestäsi ylläpitää sopimusoikeudellisia rajoitteita, jotka perustuvat sopimusten osapuolten (=avioliitto) sukupuoleen. Ja miksi kirkolla pitäisi olla oikeus sanoa, kuka tämän sopimuksen saa tehdä.

Jos siviiliavioliitto on siis mielestäsi juridisesti pätevä, niin miksi kirkon pitäisi saada sanoa, kuka sen saa somia?

En ymmärrä, miksi adoptio-oikeus mielestäsi pitäisi rajata homoilta pois. Tai siis ymmärrän, mutten ymmärrä miten se on mielestäsi libertaari näkemys.

MSandt kirjoitti...

"Lapsilla pitää olla isä ja äiti. Koska kaksi homoa tai kaksi lesboa eivät ole isä ja äiti, homo- tai lesboparille ei pidä antaa adoptiolapsia."

Luulisi olevan lapsen kannalta parempi päätyä kahden elämäntavoiltaan moitteettoman homoseksuaalin adoptiolapseksi kuin roikkua vuosikausia jossain kasvatuskodeissa.

Nimenomaan kaikkien homoparien sulkeminen adoptio-oikeuden ulkopuolelle on epäliberaalia kollektivismia.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Adoptiovanhemmiksi halukkaita ja sopivia heteropariskuntia on enemmän kuin potentiaalisia adoptiolapsia, joten yhtään lasta ei tarvitse antaa homoille/lesboille.

Lapsella pitää olla isä ja äiti. Kaksi homoa tai kaksi lesboa eivät ole isä ja äiti. Mikä tässä on epäselvää?

Mikko Ellilä kirjoitti...

Tiedemies sanoi...

Jos siviiliavioliitto on siis mielestäsi juridisesti pätevä, niin miksi kirkon pitäisi saada sanoa, kuka sen saa somia?


Kirkolla ei tietenkään pidä olla mitään sanomista siviiliavioliittoihin. Puhuin siitä, että homojen ei pidä pakottaa kirkkoja vihkimään homopareja.

Kirkollisella vihkimisellä ei pidä olla mitään juridista merkitystä. Vain siviilivihkimisen pitää olla juridisesti pätevä. Kirkkohäät ovat kirkon sisäinen asia. Kirkkohäiden pitää olla pelkkä uskonnollinen seremonia, jolla ei ole mitään juridista merkitystä.

Tiedemies kirjoitti...

Puhuin siitä, että homojen ei pidä pakottaa kirkkoja vihkimään homopareja.

Tästä olenkin kyllä täysin samaa mieltä. On kuitenkin vain hyvä, että ihmiset, joiden mielestä homopareja tulisi vihkiä, tietävät että kirkko sitä vastustaa. Lisäksi heidän oikeutensa kirkon jäseninä on tietenkin ilmaista oma kantansa joko vaatimalla kirkkoa vihkimään homoja, esimerkiksi äänestämällä seurakuntavaaleissa homomyönteisiä ehdokkaita, tai eroamalla kirkosta.

Kirkko on osa valtiota tällä hetkellä. Itse en ota kantaa mihinkään kirkon sisäisiin asioihin, koska en kirkkoon kuulu, mutta vaadin kyllä sinun laillasi kirkon erottamista valtiosta.

En ole kuiteankaan samaa mieltä kanssasi ydinasioista: Avioliitto on vanhempi instituutio kuin kristinusko. Esimerkiksi roomalaiset tunnustivat homojen avioliitot, ja ne olivat juridisesti päteviä. Homoilla oli myös adoptio-oikeus Roomassa. Lapselle on hyväksi, että tällä on isä - siitä on kyllä vahva näyttö - mutta yksinhuoltajuus on silti sallittua. Äidin puutteen negatiivista vaikutusta en tunne, joten siihen en ota kantaa.

Kollektivistinen periaate, jonka mukaan heteropari on jotenkin automaattisesti parempi lapselle kuin homopari, on hyvin epäliberaali, niinkuin yllä todettiin.

Mikko Ellilä kirjoitti...

"Avioliitto on vanhempi instituutio kuin kristinusko."

En ole koskaan väittänyt päinvastaista.

Avioliitto on ihmisen lajityypillisiin ominaisuuksiin kuuluva asia. Ihmisillä on aina ollut avioliitonkaltaisia heteroseksuaalisia monogaamisia parisuhteita. Tämä on biologisesti väistämätöntä, koska muuten lapsen isyys ei olisi tiedossa. Vain avioliitonkaltainen monogaaminen suhde sitouttaa lapsen isän huolehtimaan lapsesta. Promiskuiteetti johtaa siihen, että lapset kasvavat isättöminä. Tästä syystä avioliitonkaltaisia heteroseksuaalisia monogaamisia parisuhteita on paitsi ihmisillä, myös lukemattomilla eläinlajeilla. Kyseessä on miljoonia vuosia vanha biologinen lainalaisuus.

MSandt kirjoitti...

"Kyseessä on miljoonia vuosia vanha biologinen lainalaisuus."

Mitä kukaan ei ainakaan tämän keskustelun aikana ole kiistänyt.

Pointtina on, että mitään periaatepäätöksiä homojen sulkemisesta adoptio-oikeuden ulkopuolelle ei tarvita. Jos vanhempien heteroseksuaalisesta suhteesta on selvää etua lapsen kehitykselle (mitä en epäile), niin tämä tietenkin huomioidaan adoptioprosessissa. Mutta se on vain yksi tekijä (vaikkakin merkittävä) muiden joukossa.

Tietenkin ongelmana on, jos adoptioista vastaavat viranomaiset sivuuttavat tieteelliset tutkimustulokset jonkin suvaitsevaisuusideologian takia eli jos lähtökohdaksi valitaan "vanhempien seksuaalisella suuntautumisella ei ole mitään merkitystä lapsen kehityksen kannalta", mikä ei yksinkertaisesti ole totta.

Tiedemies kirjoitti...

Tästä syystä avioliitonkaltaisia heteroseksuaalisia monogaamisia parisuhteita on paitsi ihmisillä, myös lukemattomilla eläinlajeilla. Kyseessä on miljoonia vuosia vanha biologinen lainalaisuus.

Samankaltaisia homoseksuaalisia suhteita on apinoilla, leijonilla, joillakin kavioeläimillä, jne. Kyseessä on miljoonia vuosia vanha ilmiö, joka on mitä ilmeisimmin jollakin tavalla kytköksissä biologiaan.

Eläinkunnassa esimerkiksi leijonaurosten homoseksuaaliset suhteet muodostavat 8% havaituista parittelutapahtumista. Todennäköisesti ne tuottavat jälkeläisiä satunnaisesti naaraiden kanssa; niiden homoseksuaalinen suhde ehkä auttaa niitä selviytymään lauman ulkopuolella, ja keskinäinen seksi jollakin tavalla edesauttaa tätä.

Yksi ihmisten lähimmistä sukulaisista, bonobosimpanssi, on tunnettu siitä, että jopa 60% erilaisista seksuaalisista kanssakäymisistä on homoseksuaalisia. Urosbonobot esimerkiksi tekevät sovinnon tappelemisen jälkeen hieromalla sukuelimiään yhteen.

Homoseksuaalisuus on luonnollista, samoin erilainen pitkäaikainenkin parinmuodostus samaa sukupuolta olevien eläinten välillä.

Tällä ei tietenkään voi perustella yhtään mitään sinänsä. Homoseksuaalisuuden ja homoseksuaalisen parinmuodostuksen väittäminen "luonnottomaksi" on täysin virheellinen väittämä.


Otetaan hieman Mikon muiden tekstien sävyä mukaillen: Homoavioliitot olivat laillisia antiikin Roomassa. Lähi-Idästä tullut maahanmuuttajien uskonto kuitenkin syrjäytti roomalaisten tavat. Homoseksuaalien avioliiton vastustaminen on lähi-idän kulttuurinormien pakottamista eurooppalaisille. Tuollainen lähi-idän kulttuurien arvostaminen kotoperäisen eurooppalaisen kulttuuriperinteen yläpuolelle on aivan maanpetokseen verrattavissa oleva asia.