Päivän Syreeni

Jukka Michelsson:

Päivän Syreeni

Sampo Syreenin artikkelit ovat asiantuntevia, asiallisia ja hyvistä aiheista. Niiden vikana on liiallinen pituus (lukija jää kaipaamaan väliotsikoita, sisällysluetteloa ja kovia kansia) ja sivistyssanojen yletön viljeleminen (henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sivistyssana on vähän niinkuin hymiö tai kirosana -- sitä käytetään paikkaamaan puutteita kyvyssä ilmaista itseään).

Päivän Syreeni on uusi artikkelisarja, johon kokoan Syreenin parhaita tokaisuja joita löydän fi-libiä lukemalla.

Tässä Päivän Syreeni Usenetistä:

Newsgroups: sfnet.keskustelu.yhteiskunta, sfnet.keskustelu.maanpuolustus
From: Sampo Syreeni
Date: Mon, 9 Jan 2006 20:08:03 +0200



On 2006-01-09, Pertti Ruismäki wrote:



> Mielestäni ns. positiivisiakin oikeuksia valtio voi luoda, mutta se
> onkin demokratian sisäinen asia eikä osa demokratian ja minarkian
> välistä rajankäyntiä.


Libertaarin näkökulmasta valtio tai kukaan mukaan ei voi varsinaisesti
luoda oikeuksia, vaan oikeudet lähtevät jostakin muualta ja valtio ja
kaikki muut vastaavat instanssit vain toteuttavat niitä tai jättävät
toteuttamatta. Oikeudet eivät ole olemassa koska joku päätti myöntää ne,
vaan koska järki, usko, tehokkuus tai jokin muu vastaava päämäärä vaatii
niitä.


> Toisaalta olen epäileväinen sen suhteen, onko jako positiivisiin ja
> negatiivisiin oikeuksiin mielekäs.


Jako on helpoin tehdä sillä perusteella, että oletetaan muut yksilöt ja
heidän omaisuutensa kuvasta pois. Ne oikeudet jotka tällöin jäävät
jäljelle ovat negatiivisia, ne joiden olemassaoloon vaadittaisiin muiden
toimintaa tai heidän omaisuutensa hyväksikäyttöä ovat positiivisia.


> Tämä pistää minarkian demokratian ulkopuolelle. Siinä on kansanvaltaa
> ylempi sitä rajoittava taho, joka pitää huolta siitä, että
> mahdollisesti muuten demokraattinen hallinto ei säädä vääränlaisia
> lakeja.


Libertarismin teoria ei vaadi tällaista rajoittavaa tekijää, vaan
asettaa vain reunaehdot sille millainen lain sisällön pitäisi olla jotta
se olisi oikein ja hyväksyttävä. Se kuka tekee päätökset, millaisia
virheitä voi tapahtua, mitä virheiden tapahduttua pitäisi tehdä, tai
miten päätökset ylläpidetään ovat erillisiä kysymyksiä, joihin kuhunkin
on esitetty useita eri vastauksia. (Omani on luultavasti jonkin sortin
supermajoriteettiehdolla, vahvalla subsidiariteettiperiaatteella,
paremmilla vaalitavoilla ja muilla vastaavilla perustuslaillisilla
rajoitteilla kahlittu suora demokratia.)

Ero tyyppimuotoiseen demokratiaan ei tässäkään ole järin suuri: kansakin
voi tehdä vääriä päätöksiä, minkään sortin ihmisoikeustuomioistuin ei
aina päädy tuomitsemaan niitä, ja harvempi demokraattikaan pystyy
vastaamaan siihen mitä pitäisi tapahtua sen jälkeen kun valitustikapuu
on käyty läpi eikä virhettä ole saatu tuomittua, rangaistua tai
korjattua.



> Kuka minarkiassa sitten laatii säännöt, ellei valtio?


Täsmälliset säännöt voi laatia kansanedustuslaitos, niistä voi olla
vastuussa monarkki, ne voivat periytyä perustuslaissa valtion
perustajilta, ne voivat syntyä oikeusjärjestelmien kilpailussa, tai
jotakin muuta. Monia ratkaisuja on esitetty. Olennainen asia ei tässä
olekaan se kuka päättää, vaan se mikä päätösten sisältö on. Libertaari
teoria ei oikeuta lakeja sillä kuka on ollut päättämässä, vaan sillä
että laki joka takaa maksimaalisen vapauden on hyödyllistä ja/tai
oikein. Kaikista yksityiskohdista ei taatusti olla samaa mieltä ja
käytännössä varmasti joudutaan tilanteeseen, jossa joku haluaisi käyttää
oman näkökulmansa läpivientiin voimakeinoja; toivomme että erimielisyys
saataisiin ratkottua rauhanomaisesti ja että yhteiskunnan
väkivaltakoneistosta saataisiin sellainen että se on toisaalta tehokas,
mutta toisaalta pysyy myös kurissa. Kukaan ei väitä että lopullisia
takeita kummastakaan voisi edes olla. Mutta lopulta sääntöjen
oikeellisuus ei joka tapauksessa määräydy siitä kuka, kuinka moni, tai
miten hyvin aseistettu niiden takana on, vaan vapausoikeuteen
liittyvistä järkiperusteista.


> Mikä on se taho, jolla on valtiota suurempi väkivaltamonopoli, jolla
> valtio voidaan tarvittaessa potkaista kentältä, jos se yrittää säätää
> lakeja?


Viime kädessä toivottavasti se sama joka jalkapallokentälläkin: pelaajat
ja yleisö, eli kansa joka ymmärtää laajasti sen mikä on oikein ja on
valmista puolustamaan sitä. Tämähän lopulta on ainoa turva missä tahansa
järjestelmässä, ja jos se puuttuu, kaikki järjestelmät voivat pettää.

Joskus tietysti käy niinkin, että kansa ei tajua. Kansan enemmistö voi
esimerkiksi lahjoa tuomarin niin, että se voittaa vedonlyönnissä
vähemmistön kustannuksella (vrt. tulonsiirrot). Oikeudenmukainen kansa
kieltäytyy tekemästä näin vaikka se pystyisikin siihen ja se vetää
yhtenä miehenä tuomaria turpaan jos hän kuitenkin yrittää. Tästä ei
kuitenkaan valitettavasti seuraa etteikö epäoikeudenmukainen kansa voisi
edelleenkin lahjoa tuomaria, etteikö se voisi vetää turpaan reiluakin
tuomaria, tai että kumpikaan jälkimmäisistä vaihtoehdoista tulisi siitä
sen oikeammaksi.
--
Sampo Syreeni, aka decoy - mailto:d...@iki.fi, tel:+358-50-5756111
student/math+cs/helsinki university, http://www.iki.fi/~decoy/front