Olen astunut pakosta siviilipalvelukseen. Pidän tätä vääränä. Normaalisti väärinteosta seuraa väärintekijälle rangaistus. Kenelle sen siis tässä tapauksessa pitäisi seurata ja kuinka kovana?
Useimmat hyväksyvät demoksen päätösvallan, joten useimpien pitää myös hyväksyä sen mukana tuleva moraalinen vastuu. Näistä useimmista suomalaisista ylivoimainen valtaosa myös hyväksyy asevelvollisuuden. Tämä ryhmä siis on vastuussa tilastani - ja kaltaisteni.
Asevelvollisuus on orjuutta ja siviilipalvelus rangaistusluonteinen velvollisuus, jonka tarkoituksena on kannustaa muita inttiin. Niinpä jokainen, joka vaikuttaa positiivisesti asevelvollisuuden säilymiseen on osaltaan syyllinen ainakin minun orjuuteeni, ja häntä pitäisi myös rangaista täysimääräisesti siitä. Lisäksi hän on osaltaan syyllinen myös muiden asevelvollisten orjuuteen.
Voiko pelkkä osallisuus lieventää vastuuta? Voisi, jos se olisi sattumanvaraista tai välillistä.
Tässä äänestäjä kuitenkin yrittää suojautua joukon taakse ja välttää vastuun liittoutumalla samanmielisten kanssa, esim. liittymällä puolueeseen, joka kannattaa asevelvollisuutta. Tällöin äänestäjä ei olennaisesti eroa murhaajasta, joka kerää ympärilleen yhdeksän muuta murhaajaa ja ampuu joukolla jotakuta, väittäen jälkeenpäin, että yhtäkään kymmenestä ei voida tuomita, koska emme tiedä kenen luoti tappoi.
Länsimainen oikeusjärjestelmä yleensä aivan oikein reagoi tällaiseen siten, että kutakin salaliiton osanottajista syytetään rikoksen koko haitasta. Jos rikoksia on useampia, rangaistus myös kertautuu suoraan tavallisen mitan mukaan.
Pitkäaikainen orjuus on mielestäni (ja itselleni) pahempi rikos kuin tappo tai murha. "Asevelvollisuus"-nimellä kulkevia pitkäaikaisia orjuutuksia tehdään useiden kymmenientuhansien vauhdilla vuodessa.
Ylläolevan nojalla katson siis, että jokainen, joka on äänestänyt asevelvollisuusmyönteistä puoluetta on henkilökohtaisesti vastuussa kymmenistätuhansista murhaa pahemmista ihmisoikeusrikoksista vuosittain. (Asevelvollisuusmyönteisyys tulee arvioida valtaindeksejä käyttäen, jolloin suurta puoluetta saa äänestää vain selvästi alle oman mielihalun.) Tällaisesta väärinteosta pitäisi seurata erittäin kova rangaistus. Teon kertaluokan huomioiden vuosikymmeniä kestävä kidutus ei nähdäkseni ole poissuljettu rangaistusmuoto, toisin kuin vaikkapa tavanomaisemman moninkertaisen murhan kohdalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Miksi valitsit pidemmän ja taatusti vittumaisemman pestin (siviilipalveluksen) armeijan sijaan?
Ilkka Kokkarinen naisten suhtautumisesta miesten asevelvollisuuteen:
http://sixteenvolts.blogspot.com/2006/07/now-we-shall-take-off-aim-russkie.html
Since Canada and USA tend to respect the individual rights and freedoms of their people a bit more than European countries (and as a result of this, their working class gets to enjoy the same material standard of living as the European upper middle class), they have also long ago given up the barbarous relic of obligatory military service. Which, of
course, has always really been obligatory only for males instead of being truly universal. But for some reason, this is not considered
unjust even in the circles that are can usually trusted to be the
noisiest about treating both sexes equally. In Finland and many other
nations, young men are forced to spend a year of their lives as de
facto chattel slaves, and are given perhaps some ridiculously small token compensation for this. Things are slowly changing in Europe so that countries are giving up conscription one by one or making it easy to get out of, but Finland still remains a backward society in this respect.
It's actually pretty funny how quickly feminists tend to find the
virtues of traditional manhood when it comes to the obligatory military service for men. Whenever some uppity male has the tenacity to point out that Finnish women don't have to do any kind of civil or military service, the inevitable reply from women, including and especially the
feminists, is that women get pregnant and give birth to children, so this should be considered an equivalent sacrifice so that women should stay home. I assure you that I am not making this up: this really is the gist of the standard Finnish feminist argument why the military service should be compulsory only for men. That, and the whole idea that a "real man" doesn't complain but readily sacrifices himself for
the greater good and protection of women, and only "little boys" whine
and complain that this is "unfair".
Ks. myös
http://lovelacentesti.blogspot.com/
Fittu, mä oon tosimiäs
Armeija ja vankilat ovat hyviä esimerkkejä siitä, millainen amisten tarpeisiin ja mentaliteetille suunniteltu maailma käytännössä olisi. Tästä syystä vastustan kategorisesti sitä, että kellokäyrän alapuoliskon jäsenille annetaan mitään poliittista valtaa. He käyttäisivät tämän vallan yhteiskunnan muokkaamiseen omaksi kuvakseen, eikä tämä kuva ole yhtään viehättävä. Ei ole mikään yllätys, että "työläisvaltio" todellakin toimii työläisten arvomaailman tasolla.
Panu kirjoitti joskus osuvasti, että
Armeijaan innokkaimmin menossa olleet tyypit olivat tietysti juuri niitä (...) kognitiivisen alaluokan öyhöttäjiä, jotka saivat kaikki kannattamansa asiat tuntumaan äärimmäisen vastenmieliseltä kenestä hyvänsä normaalijärkisen kirjoilla olevasta, joten aseistakieltäytyminen oli pohjimmiltaan öyhöttäjistä kieltäytymistä.
Leikki leikkinä, mutta en todellakaan usko olleeni ainoa nuori älykkö, jolle armeija noina aikoina näyttäytyi nimenomaan paikkana, johon vain pohjasakka halusi mennä, jonka yleistä lainkuuliaisuutta pönkittävästä vaikutuksesta saattoi olla varsin monenlaista mieltä ja jonka pääasiallisena funktiona tuntui olevan naurettavien arvonimien myöntäminen itsetunnon pönkäksi tyhmille, siviilissä pärjäämättömille turpeille loisille. Nykyisin tiedän hyvin, että rationaalinen ammattisotilas saattaa olla hyvinkin paljon fiksumpi ja kiinnostavampi ihminen kuin ne öyhöttäjäroistot, vieläpä melkoisen lähellä isoisäni edustamaa monipuolista miesihannetta.
Ilta-Sanomien keskusteluketjun "Asepalvelus vapaaehtoiseksi miehillekin" kirjoitukset muistuttavat minua hyvin sekä tästä tosiasiasta että siitä, miten onnekas olen, kun saan Suomen sijasta nyt elää oikeassa länsimaisessa sivistysvaltiossa. (Kirjoittaja asuu Kanadassa. Toim. huom.) Rahalainaukset kertovat rivien välissä kaiken armeijafanien motiiveista:
Jätetään me tosimiehet ne tasa-arvoasiat sinne hiekkalaatikolle ja hoidetaan tärkeät asiat jämptisti.
Mielestäni sen verran tulisi löytyä "munaa" miehestä, että suorittaa tuon varusmiespalveluksen, vaikka vain sen "pakollisen puolivuotisen". Tähän ikään mennessä on tullut jo useasti todettua, että kaikki nämä väitteet "menetetyistä tuloista tai opiskeluajoista tms" ovat aivan turhaa suun soittoa. Ei se elämä tuohon varusmiespalvelukseen lopu, päinvastoin, se antaa vähän perspektiiviä tulevaan, sillä jos joku on toisinaan kovaa, niin se on juuri työelämä ja siinä pärjääminen tänäpäivänä.
Oletko sinä maailman napa? Kirjoituksistasi päätellen olet noin 15-vuotias. Odotas kun tulet miehen ikään ja pääset armeijaan, siellä susta tehdään mies ja opit arvostamaan muita ihmisiä ja huomaat oman mitättömyytesi muiden joukossa. Kuri on vain hyväksi sinulle.
Itse vänrikin avovaimona en enää jaksa näiden lusmurimiesten valitusta kuunnella. Mies ei ole mikään jos ei käy armeijaa.
Lisäksi huomautan, että tämä jatkuva ruikutus vain miehille pakollisesta armeijasta voitaisiin täällä jo pikkuhiljaa lopettaa. Meidän suomalaisten miesten velvollisuus on huolehtia puolustuksestamme. Siihen ei naisia tarvita. Ehkä naisilla olisi syytä olla jotain muuta vastaavaa puuhasteltavaa, jotta he pääsisivät liiasta pehmeydestään eroon, mutta ei se ole välttämätöntä. Minä uskallan antaa naisille sen verran etulyöntiasemaa, että saavat mennä opiskelemaan ja työelämään vuotta aikaisemmin. Minä pärjään kyllä.
Kyseisessä ketjussa usein käytetty argumentti "palkka-armeija maksaisi enemmän kuin asevelvollisuusarmeija, joten Suomella ei ole varaa siihen" on suunnilleen yhtä älykäs kuin hölmöläisten peitonjatkamistekniikka tai toinen tunnettu harhaluulo, jonka mukaan ikkunoiden rikkominen on kansantaloudellisesti kannattavaa, koska rikotun ikkunan tilalle joudutaan ostamaan uusi ikkuna, jolloin ikkunoiden valmistajalla riittää enemmän rahaa kulutukseen ja kaikki hyötyvät, kun uuden ikkunan hinta siirtyy eteenpäin ihmisten ostaessa sillä tuotteita ja palveluita toisiltaan.
Yhdysvalloissa opittiin Vietnamin sodan yhteydessä hyvin konkreettisella tavalla, mikä asevelvollisuusarmeijan todellinen arvo on nykymaailmassa. Viime aikoina asevelvollisuutta on sielläkin taas oltu puolisalaa tuomassa takaisin, koska armeijan väkimäärä ei muuten oikein riitä uskovaiskonservatiivien kaikkiin nykyisiin ja tuleviin sotaretkiin. Walter Williamsin mainio kolumni "Reinstating the military draft" murskaa muutamassa kappaleessa olennaisesti kaikki asevelvollisuusfanien argumentit. Rahalainaus:
The Defense Department might argue that a draft is needed because it would be too expensive to pay market wages to get the desired number of soldiers. It would be right so far as the military budget is concerned but wrong when it comes to military's true cost to the nation. The true cost of a soldier in the army is the value of what he could have produced, and society must sacrifice, were he not in the army -- what economists call “opportunity cost.” Even if the military paid the soldier nothing, the nation must forgo what the soldier could have produced were he not in the military.
Mikko: kunto tai hermo eivät kestäneet inttiä. Eivät edes lähes. Saa nähdä kestääkö pää tätäkään.
Roskaposti: kenenkään ei ole pakko äänestää jollei ole hyvää ehdokasta. Tämä ei toki ratkaise ongelmaa niin kauan kuin "ei kukaan" -vaihtoehtoa ei ole äänestyslipulla, mutta se kyllä poistaa sinut rangaistuksen ansaitsevien listalta.
Itse todella olen paitsi minarkisti myös konsekventialisti. Mutta eivät nuo lähtökohdat moraaliajattelua mihinkään vie. Itse lähden siihen kannustinargumentista ja etsin tehokasta rangaistusten jakaumaa joka estää orjuuttamasta toisia, ja näin aiheuttamasta tunnettuja mittavia haittoja heille. Jakauma on likimain se jonka kuvasin, pois vitutuksesta lähtevä loppuylilyönti.
Minarkismin oikeutuksesta voidaan tietysti tapella loputtomiin. Konsekventialistina näkisin itse, että väkivallan alueelliset skaalaedut yms. tekevät anarkokapitalismista epävakaan ja toimimattoman vaihtoehdon. Se ei ole oikeutettavissa hyötyperustein koska se ei toteuttamiskelvottomana pysty tuottamaan niitä hyötyjä joita libertarismi ajaa. Jäljelle jää toiseksi paras vaihtoehto, minarkia.
Tämä on muuten aivan vastaava päättely kuin se, jolla puolustusväkivalta oikeutetaan konsekventialistisista lähtökohdista. A priorihan on toki niin, että väkivalta on väkivaltaa -- ja siis haitallista -- vaikka sitä käytettäisiin puolustustarkoituksessa. Itsepuolustus on sitten toiseksi paras vaihtoehto joka jää jäljelle kun pasifismi houkuttaa johdonmukaisesti toiset väkivaltaan eikä täydellistä oikeusjärjestelmää joka tekisi itsepuolustuksen tarpeettomaksi pystytä rakentamaan.
Armeijassa oppii kuinka helvetin hieno asia siviilielämä on...
"Ylläolevan nojalla katson siis, että jokainen joka on äänestänyt asevelvollisuusmyönteistä puoluetta on henkilökohtaisesti vastuussa kymmenistätuhansista murhaa pahemmista ihmisoikeusrikoksista vuosittain."
Kaikki puolueet kannattavat ainakin jossain määrin varusmiespalvelua. Se on sitä konsensusta XP.
"Näistä useimmista suomalaisista ylivoimainen valtaosa myös hyväksyy asevelvollisuuden."
Se kuuluu "meidän" (en tietenkään tarkoita libertaareja) kollektivistiseen kultuuriin.
Niin kuin että jos jossain Suomessa joku firma antaa potkut 100 henkilölle niin monet tuntee ihan kuin se koskisi heitä henkilökohtaisesti vaikka eivät olisi aiemmiin tienneetkään että ko. firma olisi olemassakaan.
"Asevelvollisuus-nimellä kulkevia pitkäaikaisia orjuuksia tuotetaan useiden kymmenientuhansien vauhdilla vuodessa."
Ja siinä se ongelma onkin. Asevelvollisuuden kannattajat voivat käyttää tätä argumenttina tyyliin:
"Kymmenentuhatta miestä ei voi olla väärässä" jne.
M.E.
"Since Canada and USA tend to respect the individual rights and freedoms of their people a bit more than European countries (and as a result of this, their working class gets to enjoy the same material standard of living as the European upper middle class), they have also long ago given up the barbarous relic of obligatory military service."
Yup. One of the most important differences between Europe and the free world.
"Mikko: kunto tai hermo eivät kestäneet inttiä. Eivät edes lähes. Saa nähdä kestääkö pää tätäkään."
Tiedän miltä tuntuu.
Varusmiespalvelun ensisijainen tarkoitushan ei ole maanpuolustus vaan varumiesten kasvattaminen "miehiksi". Eli hyviksi kansalaisiksi. Siksi niin monet kannattavat sitä. XP
Se että aseistettuja joukkoja on olemassa ei sinänsä ole väärin.
Se että KAIKKIEN pitää olla armeijassa on tietenkin sekä järjetöntä että erittäin väärin. Kyllä vapaaehtoisiakin (amislaisia) löytyisi ihan riittävästi ammattisotilaiksi armeijaan tai vielä paremmin PDA:han.
Tästä vielä yksi hauska juttu armeijasta... :D
Yksilöt voivat toki perustaa valtion tapaisen instituution anarkokapitalismissa. Paitsi että he eivät pysty, koska yksi suojeluyhtiöistä on jo ruvennut ei-libertaariksi valtioksi, saavuttanut väkivallan skaalaedut, ja estää nyt libertaarin valtion synnyn. Tämä sama epävakaus tietysti vaivaa jossakin määrin minarkiaakin, mutta olennainen ero on siinä että liberaalia tasapainoa ei ole mahdollista luoda tyhjästä anarkokapitalistisessa kilpailuympäristössä jossa on huomattavan epäliberaaleja toimijoita, kun se taas luultavasti on mahdollista ylläpitää olemassaolevan valtion sisällä.
Tämä myös *on* moraalinen oikeutus minarkialle. Ensinkin, konsekventialisti tietysti katsoo että kaikki puhe moraalista erillään seuraamuksista on puhdasta sanahelinää. Ja toisekseen, vaikka ei olisikaan, normaaliin luonnonoikeudelliseenkin metaetiikkaan kuuluu myös periaate joka kulkee nimellä "ought implies can". Ts. mahdottomuus ei voi olla moraalinen vaade.
Mitä tuohon väkivallan minimointiin tulee, et voi oikein soveltaa siihen tavallista yksilökalkyylia koska yksittäisen ihmisen ääni ei juuri koskaan vaikuta mitenkään siihen mitä juuri hänelle tapahtuu. Egoismi siis ehkä sallisi sen näkökulman jota ajat, mutta tässä kyseinen näkökulma ei riitä erottamaan hyvää valintaa huonosta; oma etu on irrelevantti suurien joukkojen äänestyksissä. Ja kun omaneduntavoittelusta ei oikeastaan voida puhua, asia pitäisi nähdäkseni analysoida puhtaasti aggregatiivisten moraalisten velvoitteiden kautta. Silloin libertaarin täytyy kannattaa väkivallan kokonaismäärän vähentämistä, ja kun orjuus todella on länsimaissa jäljelläolevista yhteiskunnallisen väkivallan muodoista likimain pahin, juuri siitä tulee tärkein määräävä tekijä siinä mitä moraalinen libertaari saa äänestää.
Onko verovelvollisuus myos orjuutta:
http://www.domnik.net/blogi/index.php/2005/09/maltillinen-pasifismi/
Verotus on varkautta.
Lähetä kommentti