Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen:
Julkisuudessa on käyty osin hämmentävää keskustelua Kokoomuksen puoluekokouksen päätöksistä ja puolueen suhtautumisesta ruotsin kielen asemaan. Keskustelussa on ollut väärinymmärryksiä, valitettavasti osin myös tarkoituksellisia. On jopa väitetty, että olisin irtisanoutunut puoluekokouksen päätöksestä liittyen ruotsin kielen asemaan Suomessa. Päinvastoin, olen pyrkinyt kunnioittamaan ja tulkitsemaan puoluekokouksen tekemiä päätöksiä mahdollisimman tarkasti.
Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä käsiteltiin yhteensä neljä ruotsin kielen asemaa koskevaa aloitetta. Kokous ensinnäkin hylkäsi reilusti (äänin 349–214) aloitteen (numero 103), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Puoluekokous yhtyi puoluehallituksen perusteluihin, jonka mukaan Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielistä oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Kokous myös hylkäsi yksimielisesti Töölön Kansallisseuran aloitteen (numero 104, ruotsin kieli vapaaehtoiseksi oppiaineeksi), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Samoin puoluekokous hylkäsi yksimielisesti Pohjanmaan Kokoomusnuorten aloitteen (numero 105), jossa vaadittiin toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun poistamista. Puoluekokous yhtyi näiden aloitteiden osalta puoluehallituksen perusteluihin, joissa ei katsota aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä eikä muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.
Ristiriidassa edellä mainittujen päätösten kanssa puoluekokous hyväksyi erittäin tiukassa äänestyksessä aloitteen (äänin 284 – 281, aloite numero 106, ”Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli”), jossa vaadittiin puoluehallitusta ja kehotettiin ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.
Kun kokous jo aiemmin oli päättänyt että ruotsin kielen perustuslaillinen asema säilytetään ja toista kotimaista kieltä ei peruskouluissa muuteta valinnaiseksi oppiaineeksi, ovat puoluekokouksen päätökset keskenään ristiriidassa ja edellyttävät tulkintaa. Puoluekokous hylkäsi useammassa aloitteessa ajatuksen ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta. Siihen liittyvä viittaus oli kielten opiskelun monipuolisuuteen pyrkivässä hyväksytyssä aloitteessa.
Katainen vääristelee asioita. Hylätyt pakkoruotsin poistamista vaatineet aloitteet hylättiin muista syistä kuin pakkoruotsin vuoksi. Yhdessä hylätyistä aloitteista esitettiin koulujärjestelmän alueellista eriyttämistä siten, että Itä-Suomessa olisi ruotsin vaihtoehtona venäjä; tämä aloite todennäköisesti hylättiin tämän alueellistamisesityksen vuoksi, ei pakkoruotsin poistamisvaatimuksen vuoksi.
Hyväksytyssä aloitteessa täysin yksiselitteisesti vaadittiin, että pakkoruotsi on poistettava. Tämä on Kokoomuksen puoluekokouksen hyväksymä kanta ja siten Kokoomuksen virallinen kanta. Kokoomuksen työntekijänä Kataisen on noudatettava työnantajansa eli Kokoomuspuolueen linjaa. Tällä hetkellä Katainen yrittää työntekijänä kieltäytyä noudattamasta työnantajan määräyksiä. Tämä on täysin selvä irtisanomisperuste.
Katainen vittuilee puolueensa jäsenille eli omille työnantajilleen. Kokoomus on kuitenkin niin auktoriteettiuskoinen puolue, että siellä vallitsee perverssi henkilönpalvonta. Kokoomuksen jäsenet nuolevat saappaita, joilla Katainen potkii heitä päähän.
Jos Kokoomuksen jäsenistöllä olisi vähänkään itsekunnioitusta, he erottaisivat Kataisen.
Kataisen vääristely-yritys jatkuu:
Tulkitsen siksi puoluekokouksen tahtoa siten, että ruotsin kielen perustuslaillinen asema halutaan turvata
Tämä on irrelevanttia, koska pakkoruotsista ei ole säädetty perustuslaissa.
Katainen:
ja molempien kotimaisten kielten opetus halutaan turvata osana suomalaista yleissivistystä ja kulttuuria.
Opetuksen turvaaminen on eri asia kuin opiskelun pakollisuus. Katainen menee orwellilaisen retoriikan linjalle: sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, pakkoruotsi on "opetuksen turvaamista".
Katainen:
Samalla on kuitenkin edistettävä mahdollisimman monipuolisten kieliopintojen mahdollisuutta.
Pakkoruotsi estää monipuolisia kieliopintoja. Suomalaisilta menee ruotsinopiskeluun suunnattomasti aikaa, jonka voisi käyttää hyödyllisten kielten - esim. saksan, ranskan, espanjan, italian, venäjän - opiskeluun.
Katainen:
Kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa.
So? Tämä ei ole perustelu pakkoruotsille.
Myös saamenkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä ei ole perustelu pakkosaamelle. Kataisen logiikalla Suomessa pitäisi kuitenkin olla kouluissa pakollisena kielenä saame!
Katainen:
Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä.
Ja pakkoruotsi haittaa sitä. Ilman ruotsinopiskelua ihmisillä olisi enemmän aikaa opiskella mm. saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää, joista olisi oikeasti hyötyä "kansainvälistymisessä".
Katainen:
Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota.
Niin. Valikoima olisi laajempi, jos pakkoruotsia ei olisi. Opetuksen laatu taas ei suoranaisesti liity pakkoruotsiin, mutta oppilasaines olisi tietysti motivoituneempaa ilman pakkoruotsia.
Katainen:
Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Tämä ei liity pakkoruotsiin mitenkään. Ruotsinkielisen väestön "sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden" toteutuminen ei riipu pakkoruotsista. (Vaikka riippuisi, sekään ei olisi mikään legitiimi syy pakottaa väestön 95-prosenttista enemmistöä opiskelemaan 5-prosenttisen vähemmistön kieltä.)
Katainen:
Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti on perusteltua.
Roskaa. Ruotsin opiskelun muuttuminen vapaaehtoiseksi suomalaisille ei mitenkään poista ruotsinkielisen väestön "perustuslaillisia oikeuksia".
Katainen:
Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan.
Kokoomuksen jäsen Niko Lipsanen:
Rautalankaa Kataiselle pakkoruotsista
14.6.10 - Niko Lipsanen // Kokoomus
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen yrittää selitellä, ettei puoluekokous olisikaan kannattanut pakkoruotsin poistamista, vaikka asiaa koskeva aloite hyväksyttiinkin puoluekokouksessa.
Katainen perustelee näkemystään sillä, että puoluekokouksessa oli käsittelyssä kolme pakkoruotsin poistamista vaativaa aloitetta (aloitteet 104–106), joista vain yksi hyväksyttiin (aloitteet pdf-tiedostona; Antti Kökkö kertoo hyväksytyn aloitteen olleen nro 106). Lisäksi käsittelyssä oli aloite, jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen erityisaseman purkamista (103). Senkin puoluekokous hylkäsi.
Katainen onnistuu olemaan väärässä ainakin kahdella eri tavalla yhtä aikaa.
Ensinnäkin, jos puoluekokous hyväksyy vain yhden pakkoruotsia vastustavan aloitteen, niin se tarkoittaa sitä, että puoluekokous näkee siinä esitetyn tavan vastustaa pakkoruotsia olleen parempi kuin ne, mitä kahdessa muussa ehdotettiin. Kyseissä Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry:n aloitteessa vaaditaan pakkoruotsin korvaamista pakollisella, mutta vapaasti valittavalla kielellä. Tämä on itse asiassa malli, jota olen itsekin useampaan kertaan puolustanut.
Sillä, onko Suomi kaksikielinen maa, ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Siitä, että ruotsi on virallinen kieli seuraa vain se, mitä kielen virallisesta asemasta eri laeissa säädetään seuraavaksi. Se voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että viranomaispalveluja on oltava tarjolla virallisilla kielillä. Kielen virallisuudesta ei kuitenkaan mitenkään yksioikoisesti seuraa, että sen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa.
Itse asiassa tuo, mitä sanon edellisen kappaleen viimeisessä virkkeessä, on selitetty myös hyväksytyn pakkoruotsialoitteen tekstissä. Tämä on siten myös puoluekokouksen virallinen näkemys kielen virallisuuden ja pakollisuuden suhteesta toisiinsa.
Toiseksi, Katainen ei pitkästä puoluekokemuksestaan huolimatta näytä tajunneen, mitä aloitteen hylkääminen tarkoittaa. Aloitteen hylkääminen ei ole kannanotto aloitteessa esitettyä asiaa vastaan. Aloitteen hylkääminen tarkoittaa vain sitä, että puoluekokous ei näe tarpeelliseksi ottaa kantaa aloitteessa esitettyyn asiaan. Siksi ei voi laskea niin, että kun kaksi aloitetta hylättiin (tai kolme, jos perustuslakialoite lasketaan mukaan) ja yksi hyväksyttiin, niin loppujen lopuksi puolue olisi enemmän pakkoruotsin kannalla kuin sitä vastaan.
Jotta puoluekokouksen voisi katsoa kannattavan pakkoruotsia, olisi siellä pitänyt hyväksyä pakkoruotsia kannattava aloite. Sellaista ei kuitenkaan mikään yhdistys ollut katsonut tarpeelliseksi edes laatia. Siksi saldoksi jää, että pakkoruotsia vastustava aloite tuli hyväksytyksi, ja se on siis puolueen kanta.
Aloitteiden lisäksi kantaa voidaan ottaa ponsiesityksillä. Ponnet eivät ole sitovia, mutta sellaista voi esittää asiaan liittyvässä kohdassa. Jos pakkoruotsin puolustajat olisivat halunneet kantansa kuuluviin, he olisivat voineet tehdä pakkoruotsialoitteen yhteyteen ponnen, jossa olisi vaadittu pakkoruotsin säilyttämistä. Käsittääkseni mitään sellaista pontta ei puoluekokouksessa kuitenkaan esitetty, saati sitten hyväksytty.
Kataisen on ihan turha kiemurrella irti siitä, etteikö pakkoruotsin vastustaminen olisi nyt kokoomuksen virallinen kanta. Sitä se on, vaikka se ei Kataisen oma mielipide olisikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti