Antonio Flores, meet Barbra Streisand

Antonio Flores

Barbra Streisand

Streisand-efektiksi sanotaan sitä, että yrittämällä sensuroida internetiä sensuroija tulee tuoneeksi valtavasti lisää julkisuutta sensuurin kohteelle:

Streisandin ilmiöllä (engl. Streisand effect) tarkoitetaan tapauksia, joissa yritykset sensuroida, vaientaa tai poistaa internetissä julkaistua tietoa – esimerkiksi valokuvia, videoita tai tekstiä – johtavatkin tiedon saaman julkisuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Ilmiön on nimennyt Techdirt-blogin ylläpitäjä Mike Masnick laulaja-näyttelijä Barbra Streisandin mukaan: Vuonna 2003 Streisand haastoi oikeuteen valokuvaaja Kenneth Adelmanin, joka osana Kalifornian rannikon eroosiota kartoittavaa valokuvausprojektiaan oli julkaissut verkkosivullaan ilmakuvan Streisandin rantatalosta Malibussa. Oikeus hylkäsi Streisandin vaatimukset ja tapauksen saama runsas julkisuus keräsi Adelmanin sivuille hänen oman arvionsa mukaan yli miljoona ylimääräistä kävijää ja ilmakuvaa julkaistiin sanomalehdissä ympäri maailman. Ennen oikeusjuttua talon olivat ilmakuvista havainneet vain harvat.^[1]

Jo vuonna 1993 John Gilmore kuvasi vastaavaa ilmiötä seuraavasti: "Verkko tulkitsee sensuurin vaurioksi ja uudelleenreitittää sen ympäri."^[2]

Yrittämällä sensuroida Wikipediasta tietoja Pekka Haaviston homokumppanista Antonio Floresista Haaviston kannattajat tulivat aiheuttaneeksi juuri tällaisen Streisand-ilmiön.

Slashdot.org:

Wikipedia Censored A Gay Article

Finnish language Wikipedia administrators have censored an article of the current presidential candidate Pekka Haavisto's (Green League) gay spouse Nexar Antonio Flores. Writing or editing an article about him is now impossible.

The censorship by sysop is valid until the February 7th. The second round of voting will take place on February 5th. The prevention is based on by the administrators that the spouse is "not meaningful" and the Wikipedia users will write "not meaningful" irritating facts on the page, like drunk driving during the first round of the campaign, his habit to fight in bars when drunk and major age difference.

On the discussion page of the Pekka Haavisto, administrators have totally deleted (against Wikipedia rules) many comments and their answers where these published facts of the spouse have been presented. The unpleasant comments have also been oversighted, also against Wikipedia rules and practices on the other pages.

The main page of the Mr. Haavisto is currently protected and any adding the facts concerning his spouse concerning his private life section will be removed quickly. Administrators have threatened that by adding the same facts again to the page, the user will be banned for several days from the Wikipedia. Some users have already been banned for adding these facts to the article and even to the discussion page.

Sitä saa, mitä tilaa.

Pekka Haavisto ei ole liberaali

Yle:

Suomen seuraava presidentti on joko konservatiivi tai liberaali

julkaistu tänään 23.1. klo 08:46, päivitetty tänään 23.1. klo 11:23

Presidentinvaalien toisesta kierroksesta tulee konservatiivien ja liberaalien välinen taisto, ennakoi politiikan tutkija Ville Pernaa. Ylen Aamu-tv:ssä vierailleen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan mukaan Mäntyniemeen marssii se, joka saa työläisten sympatiat puolelleen.

Toisella kierroksella äänestäjä ei tällä kerralla valitse oikeiston ja vasemmiston väliltä, vaan tilanne on ennennäkemätön presidentinvaalien historiassa.

- Kakkoskierroksella ei ole puhdasta porvari vastaan sosialisti -asetelmaa. Nyt taistellaan työläisten sielusta, sillä kummatkaan, Sauli Niinistö (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.), eivät ole työväestöön samastuvia ehdokkaita, Pernaa analysoi.

Ensimmäisen kierroksen perusteella Niinistö ja Haavisto ovat Eurooppa-asioissa samanmielisiä, mutta aatemaailmaltaan ehdokkaat eroavat toisistaan.

- Niinistö on porvari ja konservatiivisempi. Kaupunkilaiset, liberaalit, vihreät ja suvaitsevaisuuden nimeen vannovat asettuvat puolestaan Haaviston taakse.

Haavisto ei ole liberaali. Haavistohan kannattaa "vihapuheeseen" eli maahanmuuttokriittisyyteen "puuttumista" eli ihmisten poliittisten mielipiteiden sensurointia rikosoikeudellisten rangaistusten uhalla. Ihminen, joka kannattaa SENSUURIA, ei ole liberaali.

Janne Gallen-Kallela-Sirénin jääviydestä

Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén

Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, joka johti Guggenheim-museon perustamista "selvittänyttä" työryhmää, kuuluu Guggenheim-säätiön jäsenen omistaman yrityksen hallitukseen.

Lisäksi hänen vaimonsa on tämän yrityksen työntekijä, eli Guggenheim-säätiön jäsen on Guggenheim-"selvityksen" laatijan puolison työnantaja!

Silti Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinnan mielestä tämä Janne Gallen-Kallela-Sirén EI ole jäävi "selvittämään" Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin. Miten tämä on mahdollista?

HS:

Gallen-Kallela-Sirénin puoliso työskentelee Ekoportissa

Guggenheimin säätiön hallituksen suomalaisjäsen kuuluu Ekoportin omistajiin.

17.1.2012

Helsingin taidemuseon johtajan ja Guggenheim-hankkeen puuhamiehen Janne Gallen-Kallela-Sirénin puoliso työskentelee tiedottajan äitiyslomasijaisena Ekoport-yrityksessä, jonka omistajiin kuuluu Guggenheimin säätiön hallituksen suomalaisjäsen Carl Gustaf Ehrnrooth.

Gallen-Kallela-Sirén itse kuuluu polttoainetta laivojen öljypilssivesistä valmistavan Ekoportin hallitukseen. HS kertoi asiasta sunnuntaina.

Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinna laati maanantaina muistion, jonka mukaan Gallen-Kallela-Sirén ei ole esteellinen Guggenheim-hankkeessa, sillä Ekoportin toimiala ei liity Helsingin taidemuseoon tai Guggenheim-hankkeeseen.

"Hän ei osallistu muodolliseen päätöksentekoon kysymyksessä. Hänen tai hänen puolisonsa asemalla ei ole juridista merkitystä hänen esteellisyyttään arvioitaessa", Sarvilinna sanoo.

Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen mukaan "tällä hetkellä ei ole mitään esteellisyysongelmaa. Jatko pitää arvioida erikseen".

Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan yhtiön toimialalla ei ole sinänsä väliä esteellisyyttä arvioitaessa: "Sillä voi olla merkitystä, että Gallen-Kallela-Sirénin ja hänen vaimonsa yhteydet Guggenheimin hallituksen jäseneen ovat ilmeisesti aika läheiset. Siitä on vain yhtenä viitteenä Ekoport ja siihen liittyvät kytkennät."

Ekoportin liikevaihto on noin miljoona euroa. Ehrnrooth omistaa yrityksestä noin kolmanneksen.

(lihavointi ja kursivointi M. Ellilä)

Katainen valehtelee taas

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen:

– Eristäytyminen kriisiltä pää puskaan laittamalla on mahdotonta. Myöskään mitään ”velkasaneeraukseen ja piikki kiinni” -ihmelääkettä ei ole olemassa. Velkajärjestely päinvastoin kasvattaa meidänkin vastuitamme.

Täyttä paskaa.

Ei se olisi mitään "eristäytymistä" tai "pään laittamista puskaan", että Suomi ei maksaisi toisten valtioiden velkoja.

Miten Katainen kehtaa väittää, että tätä "Kreikka velkasaneeraukseen ja piikki kiinni"-vaihtoehtoa ei ole?

Sehän nimenomaan olisi ollut vaihtoehtona Vanhasen, Kiviniemen, Kataisen ja Urpilaisen linjalle eli kymmenien miljardien antamiselle Etelä-Euroopan valtioille ja niiden obligaatioita ostaneille pankeille.

Sitä "velkasaneeraukseen ja piikki kiinni"-linjaa Perussuomalaiset edusti eduskuntavaaleissa. Sen vuoksi Perussuomalaiset jäi oppositioon, kun Kokoomus piti miljardien antamista Kreikalle ja Portugalille ehdottomana edellytyksenä hallitusyhteistyölle.

Perussuomalaiset ei suostunut siihen, että Suomen veronmaksajien rahoja annetaan Kreikalle ja Portugalille ym. konkurssivaltioille. Juuri tästä syystä Kokoomus eli Katainen kieltäytyi ottamasta Perussuomalaisia hallitukseen.

"Velkajärjestely päinvastoin kasvattaa meidänkin vastuitamme", sanoo Katainen. Tämähän tarkoittaa vain sitä, että Suomen Kreikalle antamia "lainoja" leikataan Kreikan maksukyvyttömyyden vuoksi. Tämä Kreikan velkasaneeraus ei todellakaan kasvattaisi Suomen "vastuita" penniäkään, jos Suomi ei olisi ensin antanut lainaa Kreikalle!!!

Vanhasen, Kiviniemen, Kataisen ja Urpilaisen johdolla kaikki muut puolueet kuin Perussuomalaiset - eli Kokoomus, Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja Kristillisdemokraatit - päättivät eduskunnassa antaa Suomen veronmaksajien rahoista "lainaa" Kreikan valtiolle, joka oli tunnetusti maksukyvytön.

Kun sitten Kreikan obligaatioita leikataan valtion maksukyvyttömyyden vuoksi esim. 50 %, Suomi menettää vastaavasti 50 % näistä Kreikalle "lainaksi" antamistaan rahoista.

Jos Suomi ei olisi alun perinkään antanut Kreikalle "lainaa", Suomi ei menettäisi Kreikan velkajärjestelyssä penniäkään. Esim. 50 % nollasta eurosta on nolla euroa. Jos Suomi olisi antanut Kreikalle tasan nolla euroa, Suomi menettäisi tasan nolla euroa.

Velkajärjestelyssä rahaa menettävät vain ja ainoastaan ne, jotka ovat antaneet lainaa ko. velalliselle. Kreikan velkajärjestely ei siis aiheuttaisi Suomen valtiolle taloudellista tappiota, jos Katainen ei olisi ensin antanut Suomen rahoja Kreikalle!!!

Katainen siis valehtelee taas, kuten aina.

Kokoomus on Guggenheimin sätkynukke

Hbl: n yleisönosastopalstalta:

- H:fors Samlingspartiet stöder detta projekt nästan enade. Att Katainen och Stubb är också för, är mindre förvånande. Dom tycker ju att skänka bort pengar. Massor med pengar.
- Skulle kunna tro att det s.k. "talang"-partiet hade bra ekonomikunskaper, men t.om. före detta entreprenör Pajunen tycks helt sakna förmågan att göra även grundläggande ekonomisk analys.
- Dom antagade inkomsterna baserar sig på en överdriven optimism och kostnadssidan likaså. Och att vi först måste betala Guggenheim ett "inträdesavgift" på 2 miljoner, efter vilket dom benådigt går med på att vi skall bygga ett museum för dom och därtill betala för brandet "G." 24 m€ och för licenser 4-5 m€ varje år... Vilken bubbla.
- Men som en av dessa samlingspartister sammanfattade det: "Alltid talar man endast om pengar...".
- Kommunalval närmar sig. Då kan vi sätta stopp för det här vansinnet. Men inte är Samlingspartiet tydligen ingen garanti för en sund ekonomi. Tvärtom.

Hbl frågade:

1. Röstar du ja eller nej till ett Guggenheimmuseum i Helsingfors?
2. Varför röstar du som du gör?

Asko-Seljavaara, Sirpa, Saml.
1. Förstås ja.
2. Det är en utmärkt sak för näringslivet och turismen.

Karu, Heikki, Saml.
1. Jag röstar definitivt ja.
2. Museet vidgar vårt kulturutbud och fungerar som en kulturell bro till utlandet.

Koskinen, Kauko, Saml.
1. Ja.
2. Det vore olyckligt att låta bli att ta chansen när den erbjuds.


Lahti, Jere, Saml.
1. Ja.
2. Vi är en nordlig randstad där det skulle sitta bra med ett Guggenheimmuseum.

Männistö, Lasse, Saml:
1. I detta skede är jag positiv och placeringen av museet är bra. Jag skall ännu bekanta mig med rapporten.
2. De internationella förebilderna är varit oerhört bra, museet kan öka livskraften i Helsingfors och öka turismen.

Pelkonen, Jaana, Saml:
1. Jag är positiv men har inte hunnit sätta mig in i frågan för jag har ännu semester.
2. Det skulle vara dumt att inte ta emot museet, det är bra inte bara för Helsingfors utan för hela Finland.

Pakarinen, Pia, Saml.
1. Ja.
2. Utredningen är realistisk och de krav som läggs på staden är rimliga. Visst behövs privat finansiering, men jag tror den finns att få. Det här är en stor möjlighet för finskt konstliv.


Rauhamäki, Tatu, Saml.
1. Ja. Bara licenserna betalas privat och andra aktörer, kanske Esbo och Vanda, kunde delta i kostnaderna.
2. Jag ser mycket positivt med projektet. Guggenheimmuseet skulle presentera bildkonsten för stadsborna på ett helt annat sätt än vad som sker nu. Museet skulle också erbjuda våra egna konstkretasar oanade möjligheter. Helsingfors måste förnya sig modigt. Projektet har stor betydelse för vårt näringsliv, speciellt för servicesektorn.


Rautava, Risto, Saml.
1. Ja.
2. –

Rissanen, Laura, Saml.
1. Ja.
2. –

Suomalainen, Nina, Saml.
1. Ja.
2. Museet kommer att dra till sig de hundratusentals ryska, japanska, amerikanska och europeiska turister som rör sig runt Östersjön. Skatudden vitaliseras. Museet kan samarbeta med Helsingfors stads konstmuseum. Inget är gratis, men projektet för mycket positivt med sig.


Valtonen, Olli, Saml.
1. Ja.
2. Museet öppnar för internationalitet och ökar stadens attraktionskraft. Jag ser det här som vår generations investering, på samma sätt som byggandet av Ateneum var det på 1800-talet.

Vapaavuori, Jan, Saml.
1.Ja
2. Tror någon att de på 2050-talet kommer att säga att det var ett misstag att bygga Guggenheimmuseet? Politik gör man i nuet, men verkningarna syns i framtiden.


Älkää äänestäkö Guggenheim-museon kannattajia

Seuraavat kaupunginvaltuutetut ovat ilmoittaneet kannattavansa Guggenheim-museon rakentamista veronmaksajien rahoilla.

Älkää siis äänestäkö heitä ensi syksyn kunnallisvaaleissa.

Pankaa lista kiertämään, jotta ihmiset osaisivat äänestää kunnallisvaaleissa oikein.

Anttila, Maija, SDP
Asko-Seljavaara, Sirpa, Kok.
Björnberg-Enckell, Maria, RKP
Helistö, Kimmo, Vihr.
Hellström, Sanna, Vihr.
Holopainen, Mari, Vihr.
Karhuvaara, Arja, Kok.
Karu, Heikki, Kok.
Kolbe, Laura, Kesk.
Koskinen, Kauko, Kok.
Kousa, Tuuli, Vihr.
Krohn, Minerva, Vihr.
Lahti, Jere, Kok.
Männistö, Lasse, Kok.
Oker-Blom, Jan D., RKP
Paavolainen, Sara, SDP
Pakarinen, Pia, Kok.
Pelkonen, Jaana, Kok.
Peltokorpi, Terhi, Kesk.
Puura, Heli, SDP
Rauhamäki, Tatu, Kok.
Rautava, Risto, Kok.
Rissanen, Laura, Kok.
Torvalds, Nils, RKP
Valtonen, Olli, Kok.
Vapaavuori, Jan, Kok.
Vesikansa, Sanna, Vihr.
Ylikahri, Ville, Vihr.

Guggenheim on Kankkulan kaivo

Pravda ottaa pääkirjoituksessaan kantaa, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kaataa parisataa miljoonaa euroa Kankkulan kaivoon nimeltä Guggenheim:

Pääkirjoitus

Guggenheimin museo olisi myönteinen sokki

11.1.2012 0:01

Guggenheim-selvitysryhmä esitti odotetusti, että Helsingin Katajanokalle rakennetaan Guggenheimin museo, joka keskittyisi modernin kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun esittelyyn. Museosta tulisi osa verkostoa, johon kuuluvat jo Guggenheimin museot New Yorkissa, Venetsiassa, Berliinissä ja Abu Dhabissa.

Helsingin museolle ei kerättäisi merkittäviä omia kokoelmia, vaan sen toiminta perustuisi muutamiin suuriin vuosittaisiin ja useampiin pienempiin näyttelyihin. Niistä pääosa tulisi Guggenheim-verkoston kautta mutta osa koottaisiin Helsingissä – joka vuosi myös yksi päänäyttelyistä. Myös se kiertäisi muissa Guggenheim-verkoston museoissa.

Uusi taidemuseo sijoittuisi historiallisen Helsingin tuntumaan Presidentinlinnan edustalle.

Selvityksen mukaan talo maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Jos se rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, vuosittaiset lyhennys- ja korkokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Sen lisäksi museon käyttökustannukset vaatisivat kaupungilta noin neljän miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta taidemuseotoimintaan. New Yorkissa kotipaikkaansa pitävä Guggenheim-säätiö vaatii museolta 20 vuoden ajalta 30 miljoonan dollarin lisenssimaksun, joka Helsingin kaupunginjohdon suunnitelmien mukaan pitäisi kerätä kokoon yksityisinä lahjoituksina.

Arvostetun kansainvälisen moderniin ja nykytaiteeseen erikoistuneen museoverkoston sijoittuminen Helsinkiin olisi monin tavoin myönteinen sokki. Helsingissä toimisi yksi taidemaailman merkittävistä portinvartijoista, jotka määrittelevät, mikä ajassa nousee ja mikä laskee. Museo toisi kansainvälisen kuvataidetarjonnan tänne uudella voimalla ja loisi suomalaiselle kuvataiteelle, arkkitehtuurille ja muotoilulle uudenlaisen tilaisuuden esittäytyä kansainväliselle yleisölle.

Ketkä vitun kusipäät kirjoittavat Pravdan pääkirjoituksia? Jotkut ihmisvihamieliset hullut, jotka haluavat tahallaan tuhlata valtion väkivaltakoneiston voimin ihmisiltä riistettyjä verorahoja mahdollisimman järjettömiin turhuuksiin ihan vain vittuillakseen kansalle?


Yleisönosastosta:

Juurevaa kansantaidettako...

Valtioneuvos 11.01.2012 07:37

Guggenheimia selkeämpää eliitin hanketta saa hakea. Tuloksetta. Erityisen liikuttavia ovat vakuuttelut, että "tämä ei tule kaatumaan veronmaksajien piikkiin". Liikuttavia siksi, että nimenomaan veronmaksajien piikkiin hanke tulee lähes täysimääräisesti toteutuessaan menemään. Hesari tietenkin kannattaa hanketta lämpimästi, lisäähän se lehden ydinlevikkialueen kulttuurista gloriaa. Kulttuuritoimitus onkin palavissaan jo pelkästä ajatuksesta.

Eliitin puuhamaa

Irti arjeta 11.01.2012 09:24

Mielenkiintoista tämä mahdoton kiire asian kanssa.

Ainahan sanotaan, että jos myyjä yrittää kiirehtiä ja vaatii tekemään päätöstä pikavauhtia jostain "special offerista only for you", niin silloin asian takana on jotain vilunkia. Nyt päättäjiä patistetaan tekemään pikaisia päätöksiä jotka vaikuttavat veronmaksajien kukkaroon vuosikymmeniä. Jäitä hattuun.

Toisaalta, jos eliitti haluaa oman puuhamaan ja se on loistava business, niin miksi siihen kaupunkilaisten ja valtion rahoja tarvitaan. Luulisi pääomasijoittajien kilvalla tuovan rahansa hankkeeseen. Ja toisaalta keskellä Helsinkiä on jo Kiasma ja nyt sitten parhaalle paikalle Kauppatorin kupeeseen ollaan pykäämässä vastaavaa rakennusta, niin eipä sitä voi muuta kuin ihmetellä.

No, onpa dosenteilla taas kommentoitavaa, kun ihmettelevät miksi Suomessa asenteet jyrkkenevät ja itsekkyys lisääntyy. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Toivotaan, että äänestäjät seuraavat tilannetta ja kertovat mielipiteensä asiasta ja ennenkaikkea muistavat päättäjien tekemiset.

Jopas on nyt Pajusella kiire

Vaalit tulossa 11.01.2012 10:15

Museohanketta viedään läpi hirveällä kiireellä. Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät raportin ehdotuksia lähiviikkoina ja kaupunginvaltuuston pitäisi tehdä asiasta päätös jo helmikuussa.

Mistä tällainen hätä tuli, kun ensin Guggenheimin nollaselvitystä pantattiin kuukausikaupalla. Eikös tässä ole sopivasti kunnallisvaalitkin tulossa? Kaupungin yksisilmäinen menettely on avoimen ja keskustelevan kunnallisen demokratian irvikuva.

Guggenheim vs. Pajusen leikkauslistat

jukkaboi 11.01.2012 11:17

Guggenheimia puolustavien tahojen pitäisi tutustua myös toiseen noin vuosi sitten kaupunginjohtaja Pajusen tekemään esitykseen, nimittäin leikkauslistaan jossa on yli 80 kohdetta leikkipuistoista kirjastoihin ja terveysasemista kouluihin. Nämä leikkauskohteet eivät liity muuten mitenkään Guggenheimiin, joten miten käy jos kaupungin kassaan tulee uusi 60-70 miljoonan euron lovi rakentamisesta + noin 3,7 miljoonaa vuosittaisia menoja rakennuksen ylläpidosta? Onko perustelua laittaa yhteen kohteeseen suuria summia rahaa kun samaan aikaan asuinalueiden palveluita suunnitellaan leikattavaksi? Jos Guggenheim on kultuuriväelle henkireikä, niin pistäkääpä hattu kiertämään. Yksityinen rahoitus ei ole kiellettyä.

Terhi Koulumies:

Guggenheim vai lastensairaala?
10.01.2012 11:52

Guggenheim-museon selvitys julkistettiin tänään. Selvitys maksoi helsinkiläisille 2 miljoonaa euroa, mutta on ikävä kyllä vain kallis mainoslehtinen Guggenheimin puolesta.

Olen pahoillani, jos allla oleva teksti on jyrkkää, mutta kirjoitan tätä vihaisena... Tätä museohanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, epädemokraattisesti ja kaupungin sanelupolitiikkana. Selvityksen julkistamistilaisuus ei muistuttanut pohdiskelevaa ja analyyttistä seminaaria vaan pikemminkin hurmoshenkistä herätyskokousta.

Guggenheim-selvityksessä ei ole esitetty mm. riskiarviointia hankkeelle eikä käyty läpi vastaavia museoita maailmalla, jotka toimivat kannattamattomasti tai jotka hankkeet on jouduttu hylkäämään tappiollisina. Selvitys on mielestäni epärealistinen ja tarkoitushakuisesti laadittu.

Selvityksessä on käytetty pohjana arviota, että Guggenheimin taidemuseo saisi vuosittain 500 000 kävijää, vaikka sekä Kiasmassa että Ateneumissa on vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa käy vuosittain vain 140 000 ihmistä!

Guggenheimin ylläpitokustannukset olisivat joka ikinen vuosi n. 14,5 miljoonaa euroa. Jos museon kävijämääräksi oletettaisiin ylioptimistisesti raportin heikoin vaihtoehto - tuplaten Kiasman ja Atenan kävijämäärät - eli 430 000 henkilöä, se merkitsisi, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi maksaa joka vuosi 8,3 miljoonaa euroa museon ylläpitämiseen. Lisäksi uuden museon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa. Guggenheim perisi meiltä tuloja ilman minkäänlaista riskiä hankkeessa. Sijoitukseksi en voi sitä kutsua, koska Guggenheim-säätiö ei sijoittaisi hankkeeseen itse euroakaan.

En kannata museohanketta, jos siitä koituu noin paljon kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille, joka ikinen vuosi tästä hamaan tulevaisuuteen. Vain jos museo toteutetaan yksityisten sijoittajien varoilla tai karsimalla kaupungin kulttuurimenoja vastaavasti muualta, toivotan Guggenheimin kyllä lämpimästi tervetulleeksi.

Tällaiset menolisäykset amerikkalaisen taidemuseon pyörittämiseen eivät ole kertakaikkiaan perustetavissa nykyisessä taloustilanteessa. Se ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kaupungissa olisi nyt on pidettävä huoli ihmisistä ja ympäristöstä eikä rakennettava monumentteja. Ennen tällaisten hankkeiden harkitsemista pitää esimerkiksi rakentaa uusi lastensairaala, korjata homekoulut ja -päiväkodit ja laittaa kuntoon surkeassa jamassa oleva perusterveydenhoito.

...

Tämä asia tulee valtuuston päätettäväksi kolmen viikon päästä. Se tulee kyllä varmasti menemään läpi, koska kaupungin ylin johto ajaa sitä niin voimakkaasti. Kysyin talousjohtajalta miten hanke aiotaan rahoittaa, ja hän sanoi, että veronmaksajien rahalla ja velaksi.

Havainnollistava vertaus Guggenheim-rahoituskuviosta:

Guggenheim-hanketta voisi verrata siihen, että tekisin sinun kanssasi sopimuksen, että otat pankista omiin nimiisi 10 miljoonaa euroa lainaa ja sitoudut vastaamaan sen lyhennyksistä ja koroista. Sijoitat rahat osakkeisiin ja sitoudut maksamaan niistä minulle miljoona euroa tuottoa joka vuosi, riippumatta siitä, tuottaako sijoitus niin paljon tai tuottaako se tappiota. Tappion, joka on odotettavissa, sitoudut maksamaan itse tuon minulle tulevan miljoonan lisäksi.

On vaikea nähdä mitä hyötyä tällaisesta sopimuksesta olisi sinulle, mutta paljonkin hyötyä minulle. Siksi Guggenheim on niin suopea museon rakentamiselle tänne.

Ilkka Partanen:

Pajusen halu saada lyötyä peukalonjälkensä Helsinkiin sai uudenlaiset mittasuhteet kun Guggenheim-säätiö ilmoitti Helsingin olevan tarpeeksi sopiva heidän hienon taidekierrätyskeskuksensa eksklusiivisiin tarpeisiin. Hankkeen hintalappu on vaatimattomasti 140 miljoonaa euroa, joka kerättäisiin osin yksityisiltä, valtiolta, Helsingin kaupungin osuudella ja tarvittaessa vaikka velaksi. Eikä siinä ole kuin perustamiskulut, jo pelkästään kaupungin soveltuvuutta museolle kartoittaneen n. kahden miljoonan hintaisen ja vähän alle puoli vuotta kestäneen selvitystyön lisäksi.

...

Missäpä ei yrityksiä satelisi mukaan selkeän tappiolliseen hankkeeseen jonka yleisömäärän ennusteet yhtenä kohteena ylittävät Helsingin nykyisen taidetarjonnan yhteenlasketun kävijämäärän. Moderni taidehan on tunnetusti todella valtavirtaan iskevä suuntaus, joka tosin on niin pyyteetöntä hommaa että kaikki sitä esittelevät galleriat Suomessa pyörivät tappiolla.

Moderni taide on yksi niitä kulttuurielämän kummajaisia, joita en ymmärrä. Se kiinnostaa harvempia ihmisiä kuin mitä siihen sijoitetulla rahamäärällä kyseistä taidetta saadaan, mutta siitä huolimatta tällaiset esiintyvät jonain sivistyksen kulmakivenä. Minä voin hyväksyä helposti vaikkapa monitoimihallin tai kirjaston tappiollisuuden, koska niiden sisältöön voidaan palautteen puitteissa vaikuttaa ja saada lisää käyttäjiä. Toisaalta niin liikunta kuin kirjastotoimenkin tarjoama tieto sekä viihde, ovat tärkeitä asioita ihmisille. Toisaalta moderni taide oikeuttaa itsensä vain sillä että taiteellinen, luova ilmaisu on ihmiselle hyvästä. Niinhän se on, joko harrasteena tai sitten käydä katsomassa sellaista taidetta joka sitä edustaa. Apurahoilla tekohengitetyt "modernin taiteen museot" eivät tässä onnistu ja on jostain syystä kovin hankala saada keskustelua siitä pitäisikö rahoitus katkaista. Työtön taiteilija on kuitenkin edelleen luova ihminen, luovempi kuin normaali työtön, niin eikös se asemakin ole silloin parempi kuin useimmilla? Miksi taiteilijoiksi itseään luuleville pitää työntää sottailuunsa ylimääräistä sosiaaliapua taideapurahojen muodossa, kun edullisia askartelukerhoja on kansalaisopistojen valikoimissa vaikka kuinka paljon? Ne jos järjestävät jonkun näyttelyn, niin siellä voi olla kiinnostavampia ja enemmän antaumuksella tehtyjä töitä kuin modernien ammattitaiteilijoiden vastaavissa.

Pajunen sekä hänen kannattajansa ottavat riskin urastaan ja poliittisesta uskottavuudestaan. Lieneekö ylihinnoiteltu ja röyhkeällä konseptilla rakennettu "taiteen McDonald's" sitten paras kohde uran päätepisteeksi niin ilmeisesti heidän mielestään on.

Piakkoin selvinnee sekin ilmeinen asia, että yritykset eivät halua hankkeeseen pistää rahojaan, ainakaan merkittäviä määriä ei saada kokoon ja hanke alkaa kaatua yleiseen vastustukseen. Valtionosuus jää ainakin odotettua vaatimattomammaksi ja siinä vaiheilla alamme varmasti kuulla kuinka emme vaan osaa arvostaa hienoa modernia taidetta ja vika ei lopulta ole päättäjän arviointikyvyssä, vaan meidän matalassa taiteen ymmärryksessämme.

Uskontokuntien ja poliittisten puolueiden jäsenyys vain täysi-ikäisille

YLE WATCH:

Me kerromme sen mitä kansalaismielipiteestä vähät välittävä Yle ei kerro ja miksi se haluaa juntata jatkuvalla propagandallaan maailmankuvaa, joka on vihamielinen suomalaisten ja eurooppalaisten edulle.

ILMAN LAAJAA KANSALAISPALAUTETTA YLE OLISI ESITTÄNYT TÄMÄNKIN MONIKULTTUURIPROPAGANDAN

ILTALEHTI kirjoittaa:

Ympärileikkaus lastenohjelmassa

Yle hyllytti kohujakson

Sunnuntai 1.1.2012 klo 22.02 (päivitetty klo 22.18)

Espanjalaista alkuperää olevassa Asha-sarjassa käsitellään erilaisia kulttuureja ja tapoja.

Lauantaiaamuna Ylen kakkoskanavalla esitetyssä jaksossa kerrottiin pojasta, joka jännitti tulevaa ympärileikkausta. Valkoihoinen, mahdollisesti juutalainen poika keskustelee äitinsä kanssa ennen ympärileikkausta.

POIKA: Minulla on paha aavistus.

ÄITI: Ei se mitään pahaa ole. Et ole ensimmäinen ympärileikattava.

POIKA: Mutta kun ajattelen, että ihoani leikataan...

ÄITI: Ihan pikku palanen vain, etkä edes huomaa sitä. Sinä olet nukutuksessa. Olet unten mailla, etkä tunne yhtään mitään.

Myöhemmin poika kertoo kavereille leikkauksesta.

LAPSET: Hei, älä ole vaatimaton! Aplodit sankarillemme!

On tragikoomista, että Iltalehden toimittaja olettaa ko. ohjelmassa esiintyvän piirroshahmon olevan juutalainen. Vaikka suurin osa Suomessa asuvista ympärileikatuista miehistä on muslimeja, useimmille suomalaisille tulee ympärileikkauksesta mieleen ensisijaisesti juutalaiset. Muistan itse luulleeni joskus pikkulapsena, että sana juutalainen oli yksinkertaisesti synonyymi sanalle ympärileikattu.

Toimittaja ilmeisesti oletti ko. piirroselokuvassa olleen poikahahmon olevan juutalainen myös siksi, että ko. poika oli liian valkoinen näyttääkseen arabilta. Useimpien suomalaistenhan mielestä muslimit ovat tyypillisesti arabeja. Monet juutalaiset toki muistuttavat arabeja, mutta keskimäärin juutalaiset ovat kyllä valkoisempia kuin muslimit.

Sivumennen sanottuna ei ole olemassa muslimilapsia. On olemassa vain muslimien lapsia. Tämä on merkittävä ero. Kukaan lapsi ei synny muslimiksi. Jotta ihminen voisi olla muslimi, hänen täytyy itse omaksua islam. Kukaan lapsi ei ole itse omaksunut sitä.

Sama koskee kaikkia uskontoja. Kukaan lapsi ei ole esim. kristitty, koska kukaan lapsi ei ole itse oma-aloitteisesti omaksunut kristinuskoa.

Tästä syystä Suomen lain pitäisi olla sellainen, että kenenkään alaikäisen ei katsota olevan de jure minkään uskontokunnan jäsen.

Uskontokuntien ja poliittisten puolueiden ym. järjestöjen jäsenyyden pitäisi olla juridisesti voimassa vain niiden osalta, jotka ovat itse täysi-ikäisinä ja muutenkin oikeustoimikelpoisina vapaaehtoisesti ja tietoisesti liittyneet ko. uskontokuntaan tai poliittiseen puolueeseen tms. järjestöön.

Pitäisi olla juridisesti mahdotonta, että alaikäinen tai muu vajaavaltainen (esim. kehitysvammainen tai dementti) olisi de jure jäsenenä jossain järjestössä. Henkilö, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, ei voi olla laillisesti sitovalla tavalla minkään järjestön jäsen. Se olisi ristiriidassa yleisten oikeusperiaatteiden kanssa.

Mielestäni mikä tahansa asia, joka on ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen oikeusperiaatteiden kanssa, pitäisi katsoa automaattisesti laittomaksi. Näin ollen esim. sotasyyllisyystuomiot olivat laittomia, koska nullum crimen, nulla poena sine previa lege poenali.

Vastaavasti uskontokuntien ja poliittisten puolueiden yms. järjestöjen jäsenyys pitää katsoa laittomaksi alaikäisten ym. vajaavaltaisten osalta, koska heillä ei ole kompetenssia päättää uskontokunnan tai poliittisen järjestön edustamista asioista.