PääkirjoitusGuggenheimin museo olisi myönteinen sokki
Guggenheim-selvitysryhmä esitti odotetusti, että Helsingin Katajanokalle rakennetaan Guggenheimin museo, joka keskittyisi modernin kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun esittelyyn. Museosta tulisi osa verkostoa, johon kuuluvat jo Guggenheimin museot New Yorkissa, Venetsiassa, Berliinissä ja Abu Dhabissa.
Helsingin museolle ei kerättäisi merkittäviä omia kokoelmia, vaan sen toiminta perustuisi muutamiin suuriin vuosittaisiin ja useampiin pienempiin näyttelyihin. Niistä pääosa tulisi Guggenheim-verkoston kautta mutta osa koottaisiin Helsingissä – joka vuosi myös yksi päänäyttelyistä. Myös se kiertäisi muissa Guggenheim-verkoston museoissa.
Uusi taidemuseo sijoittuisi historiallisen Helsingin tuntumaan Presidentinlinnan edustalle.
Selvityksen mukaan talo maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Jos se rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, vuosittaiset lyhennys- ja korkokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Sen lisäksi museon käyttökustannukset vaatisivat kaupungilta noin neljän miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta taidemuseotoimintaan. New Yorkissa kotipaikkaansa pitävä Guggenheim-säätiö vaatii museolta 20 vuoden ajalta 30 miljoonan dollarin lisenssimaksun, joka Helsingin kaupunginjohdon suunnitelmien mukaan pitäisi kerätä kokoon yksityisinä lahjoituksina.
Arvostetun kansainvälisen moderniin ja nykytaiteeseen erikoistuneen museoverkoston sijoittuminen Helsinkiin olisi monin tavoin myönteinen sokki. Helsingissä toimisi yksi taidemaailman merkittävistä portinvartijoista, jotka määrittelevät, mikä ajassa nousee ja mikä laskee. Museo toisi kansainvälisen kuvataidetarjonnan tänne uudella voimalla ja loisi suomalaiselle kuvataiteelle, arkkitehtuurille ja muotoilulle uudenlaisen tilaisuuden esittäytyä kansainväliselle yleisölle.
Ketkä vitun kusipäät kirjoittavat Pravdan pääkirjoituksia? Jotkut ihmisvihamieliset hullut, jotka haluavat tahallaan tuhlata valtion väkivaltakoneiston voimin ihmisiltä riistettyjä verorahoja mahdollisimman järjettömiin turhuuksiin ihan vain vittuillakseen kansalle?
Yleisönosastosta:
Juurevaa kansantaidettako...
Valtioneuvos 11.01.2012 07:37
Guggenheimia selkeämpää eliitin hanketta saa hakea. Tuloksetta. Erityisen liikuttavia ovat vakuuttelut, että "tämä ei tule kaatumaan veronmaksajien piikkiin". Liikuttavia siksi, että nimenomaan veronmaksajien piikkiin hanke tulee lähes täysimääräisesti toteutuessaan menemään. Hesari tietenkin kannattaa hanketta lämpimästi, lisäähän se lehden ydinlevikkialueen kulttuurista gloriaa. Kulttuuritoimitus onkin palavissaan jo pelkästä ajatuksesta.
Eliitin puuhamaa
Irti arjeta 11.01.2012 09:24
Mielenkiintoista tämä mahdoton kiire asian kanssa.
Ainahan sanotaan, että jos myyjä yrittää kiirehtiä ja vaatii tekemään päätöstä pikavauhtia jostain "special offerista only for you", niin silloin asian takana on jotain vilunkia. Nyt päättäjiä patistetaan tekemään pikaisia päätöksiä jotka vaikuttavat veronmaksajien kukkaroon vuosikymmeniä. Jäitä hattuun.
Toisaalta, jos eliitti haluaa oman puuhamaan ja se on loistava business, niin miksi siihen kaupunkilaisten ja valtion rahoja tarvitaan. Luulisi pääomasijoittajien kilvalla tuovan rahansa hankkeeseen. Ja toisaalta keskellä Helsinkiä on jo Kiasma ja nyt sitten parhaalle paikalle Kauppatorin kupeeseen ollaan pykäämässä vastaavaa rakennusta, niin eipä sitä voi muuta kuin ihmetellä.
No, onpa dosenteilla taas kommentoitavaa, kun ihmettelevät miksi Suomessa asenteet jyrkkenevät ja itsekkyys lisääntyy. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Toivotaan, että äänestäjät seuraavat tilannetta ja kertovat mielipiteensä asiasta ja ennenkaikkea muistavat päättäjien tekemiset.
Jopas on nyt Pajusella kiire
Vaalit tulossa 11.01.2012 10:15
Museohanketta viedään läpi hirveällä kiireellä. Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät raportin ehdotuksia lähiviikkoina ja kaupunginvaltuuston pitäisi tehdä asiasta päätös jo helmikuussa.
Mistä tällainen hätä tuli, kun ensin Guggenheimin nollaselvitystä pantattiin kuukausikaupalla. Eikös tässä ole sopivasti kunnallisvaalitkin tulossa? Kaupungin yksisilmäinen menettely on avoimen ja keskustelevan kunnallisen demokratian irvikuva.
Guggenheim vs. Pajusen leikkauslistat
jukkaboi 11.01.2012 11:17
Guggenheimia puolustavien tahojen pitäisi tutustua myös toiseen noin vuosi sitten kaupunginjohtaja Pajusen tekemään esitykseen, nimittäin leikkauslistaan jossa on yli 80 kohdetta leikkipuistoista kirjastoihin ja terveysasemista kouluihin. Nämä leikkauskohteet eivät liity muuten mitenkään Guggenheimiin, joten miten käy jos kaupungin kassaan tulee uusi 60-70 miljoonan euron lovi rakentamisesta + noin 3,7 miljoonaa vuosittaisia menoja rakennuksen ylläpidosta? Onko perustelua laittaa yhteen kohteeseen suuria summia rahaa kun samaan aikaan asuinalueiden palveluita suunnitellaan leikattavaksi? Jos Guggenheim on kultuuriväelle henkireikä, niin pistäkääpä hattu kiertämään. Yksityinen rahoitus ei ole kiellettyä.
Terhi Koulumies:
Guggenheim vai lastensairaala?
10.01.2012 11:52
Guggenheim-museon selvitys julkistettiin tänään. Selvitys maksoi helsinkiläisille 2 miljoonaa euroa, mutta on ikävä kyllä vain kallis mainoslehtinen Guggenheimin puolesta.
Olen pahoillani, jos allla oleva teksti on jyrkkää, mutta kirjoitan tätä vihaisena... Tätä museohanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, epädemokraattisesti ja kaupungin sanelupolitiikkana. Selvityksen julkistamistilaisuus ei muistuttanut pohdiskelevaa ja analyyttistä seminaaria vaan pikemminkin hurmoshenkistä herätyskokousta.
Guggenheim-selvityksessä ei ole esitetty mm. riskiarviointia hankkeelle eikä käyty läpi vastaavia museoita maailmalla, jotka toimivat kannattamattomasti tai jotka hankkeet on jouduttu hylkäämään tappiollisina. Selvitys on mielestäni epärealistinen ja tarkoitushakuisesti laadittu.
Selvityksessä on käytetty pohjana arviota, että Guggenheimin taidemuseo saisi vuosittain 500 000 kävijää, vaikka sekä Kiasmassa että Ateneumissa on vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa käy vuosittain vain 140 000 ihmistä!
Guggenheimin ylläpitokustannukset olisivat joka ikinen vuosi n. 14,5 miljoonaa euroa. Jos museon kävijämääräksi oletettaisiin ylioptimistisesti raportin heikoin vaihtoehto - tuplaten Kiasman ja Atenan kävijämäärät - eli 430 000 henkilöä, se merkitsisi, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi maksaa joka vuosi 8,3 miljoonaa euroa museon ylläpitämiseen. Lisäksi uuden museon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa. Guggenheim perisi meiltä tuloja ilman minkäänlaista riskiä hankkeessa. Sijoitukseksi en voi sitä kutsua, koska Guggenheim-säätiö ei sijoittaisi hankkeeseen itse euroakaan.
En kannata museohanketta, jos siitä koituu noin paljon kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille, joka ikinen vuosi tästä hamaan tulevaisuuteen. Vain jos museo toteutetaan yksityisten sijoittajien varoilla tai karsimalla kaupungin kulttuurimenoja vastaavasti muualta, toivotan Guggenheimin kyllä lämpimästi tervetulleeksi.
Tällaiset menolisäykset amerikkalaisen taidemuseon pyörittämiseen eivät ole kertakaikkiaan perustetavissa nykyisessä taloustilanteessa. Se ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kaupungissa olisi nyt on pidettävä huoli ihmisistä ja ympäristöstä eikä rakennettava monumentteja. Ennen tällaisten hankkeiden harkitsemista pitää esimerkiksi rakentaa uusi lastensairaala, korjata homekoulut ja -päiväkodit ja laittaa kuntoon surkeassa jamassa oleva perusterveydenhoito.
...
Tämä asia tulee valtuuston päätettäväksi kolmen viikon päästä. Se tulee kyllä varmasti menemään läpi, koska kaupungin ylin johto ajaa sitä niin voimakkaasti. Kysyin talousjohtajalta miten hanke aiotaan rahoittaa, ja hän sanoi, että veronmaksajien rahalla ja velaksi.
Havainnollistava vertaus Guggenheim-rahoituskuviosta:
Guggenheim-hanketta voisi verrata siihen, että tekisin sinun kanssasi sopimuksen, että otat pankista omiin nimiisi 10 miljoonaa euroa lainaa ja sitoudut vastaamaan sen lyhennyksistä ja koroista. Sijoitat rahat osakkeisiin ja sitoudut maksamaan niistä minulle miljoona euroa tuottoa joka vuosi, riippumatta siitä, tuottaako sijoitus niin paljon tai tuottaako se tappiota. Tappion, joka on odotettavissa, sitoudut maksamaan itse tuon minulle tulevan miljoonan lisäksi.
On vaikea nähdä mitä hyötyä tällaisesta sopimuksesta olisi sinulle, mutta paljonkin hyötyä minulle. Siksi Guggenheim on niin suopea museon rakentamiselle tänne.
Ilkka Partanen:
Pajusen halu saada lyötyä peukalonjälkensä Helsinkiin sai uudenlaiset mittasuhteet kun Guggenheim-säätiö ilmoitti Helsingin olevan tarpeeksi sopiva heidän hienon taidekierrätyskeskuksensa eksklusiivisiin tarpeisiin. Hankkeen hintalappu on vaatimattomasti 140 miljoonaa euroa, joka kerättäisiin osin yksityisiltä, valtiolta, Helsingin kaupungin osuudella ja tarvittaessa vaikka velaksi. Eikä siinä ole kuin perustamiskulut, jo pelkästään kaupungin soveltuvuutta museolle kartoittaneen n. kahden miljoonan hintaisen ja vähän alle puoli vuotta kestäneen selvitystyön lisäksi.
...
Missäpä ei yrityksiä satelisi mukaan selkeän tappiolliseen hankkeeseen jonka yleisömäärän ennusteet yhtenä kohteena ylittävät Helsingin nykyisen taidetarjonnan yhteenlasketun kävijämäärän. Moderni taidehan on tunnetusti todella valtavirtaan iskevä suuntaus, joka tosin on niin pyyteetöntä hommaa että kaikki sitä esittelevät galleriat Suomessa pyörivät tappiolla.Moderni taide on yksi niitä kulttuurielämän kummajaisia, joita en ymmärrä. Se kiinnostaa harvempia ihmisiä kuin mitä siihen sijoitetulla rahamäärällä kyseistä taidetta saadaan, mutta siitä huolimatta tällaiset esiintyvät jonain sivistyksen kulmakivenä. Minä voin hyväksyä helposti vaikkapa monitoimihallin tai kirjaston tappiollisuuden, koska niiden sisältöön voidaan palautteen puitteissa vaikuttaa ja saada lisää käyttäjiä. Toisaalta niin liikunta kuin kirjastotoimenkin tarjoama tieto sekä viihde, ovat tärkeitä asioita ihmisille. Toisaalta moderni taide oikeuttaa itsensä vain sillä että taiteellinen, luova ilmaisu on ihmiselle hyvästä. Niinhän se on, joko harrasteena tai sitten käydä katsomassa sellaista taidetta joka sitä edustaa. Apurahoilla tekohengitetyt "modernin taiteen museot" eivät tässä onnistu ja on jostain syystä kovin hankala saada keskustelua siitä pitäisikö rahoitus katkaista. Työtön taiteilija on kuitenkin edelleen luova ihminen, luovempi kuin normaali työtön, niin eikös se asemakin ole silloin parempi kuin useimmilla? Miksi taiteilijoiksi itseään luuleville pitää työntää sottailuunsa ylimääräistä sosiaaliapua taideapurahojen muodossa, kun edullisia askartelukerhoja on kansalaisopistojen valikoimissa vaikka kuinka paljon? Ne jos järjestävät jonkun näyttelyn, niin siellä voi olla kiinnostavampia ja enemmän antaumuksella tehtyjä töitä kuin modernien ammattitaiteilijoiden vastaavissa.
Pajunen sekä hänen kannattajansa ottavat riskin urastaan ja poliittisesta uskottavuudestaan. Lieneekö ylihinnoiteltu ja röyhkeällä konseptilla rakennettu "taiteen McDonald's" sitten paras kohde uran päätepisteeksi niin ilmeisesti heidän mielestään on.
Piakkoin selvinnee sekin ilmeinen asia, että yritykset eivät halua hankkeeseen pistää rahojaan, ainakaan merkittäviä määriä ei saada kokoon ja hanke alkaa kaatua yleiseen vastustukseen. Valtionosuus jää ainakin odotettua vaatimattomammaksi ja siinä vaiheilla alamme varmasti kuulla kuinka emme vaan osaa arvostaa hienoa modernia taidetta ja vika ei lopulta ole päättäjän arviointikyvyssä, vaan meidän matalassa taiteen ymmärryksessämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti