maanantaina, toukokuuta 18, 2009

Valtion ja kuntien rahoitus kulttuuripalveluille vääristää kulttuurielämää



Väittelin facebookissa joidenkin autoritaaristen valtiouskovaisten idioottien kanssa valtakunnan kansanvalistus- ja propagandaministeriön eli Ylen toiminnasta ja "yhteiskunnan tarjoamista kulttuuripalveluista".



Teija Tuovinen-Laiho:


Kyse ei ole vain siitä miten YLE:n toimintaa rahoitetaan, vaan mikä on YLE:n rooli julkisena palveluna. Käsittääkseni on ihan yleisradiolaissa määritelty että YLE:n tulee toimia "yleishyödyllisenä" palveluna, joka välittää epäkaupallisia palveluja ja kulttuuria kansalaisille, sekä huolehtii että vähemmistöt (esim. saamelaiset ja ruotsinkieliset) saavat myös oman kielistään palvelua, koska kaupallisella puolella ei ole intressejä sijoittaa niin tuottamattomaan palveluun. Mikä siinä on niin epädemokraattista "propagandaa"?



En kannata Ylen olemassaoloa valtiollisena laitoksena. Ylen rahoituksesta ei tarvitse keskustella, jos valtio ei omista sitä. On sitten Ylen uuden omistajan asia, rahoitetaanko Ylen toiminta mainoksilla, katselumaksuilla vai esimerkiksi kulttuurisäätiöiden sponsorirahoituksella.


Tämän keskustelun kannalta on epäolennaista, mitä nykyisessä yleisradiolaissa lukee. Minä en kannata nykyistä yleisradiolakia.


Epädemokraattista propagandaa on se, että valtio muokkaa kansan poliittisia mielipiteitä ja kulttuuriharrastuksia ylläpitämällä verovaroilla tiedonvälitystä ja kulttuurintuotantoa. Tällöin valtio kasvattaa kansaa ylhäältäpäin eli kohtelee kansaa kuin vanhemmat lapsiaan.


Tämä on epädemokraattista, koska tällä tavalla valtio asettuu kansan yläpuolelle. Demokratiassa kansa hallitsee valtiota. Kansaa valtiollisen median kautta aivopesevä valtaeliitti katsoo olevansa kansan yläpuolella eli katsoo voivansa hallita kansaa piittaamatta kansan omista mielipiteistä.



Teija Tuovinen-Laiho:


Kyllä sinulla ainakin salaliittoteorioita riittää.

Toivottavasti et koskaan käytä mitään verovaroin tuettua palvelua, ettet vain altistu vaaralliselle propagandalle.



En saisi vapautusta veroista, vaikka olisin käyttämättä julkisia palveluita. Eihän esimerkiksi tv-lupamaksusta saa vapausta, vaikka ei katsoisi televisiota. Niinpä minulla ei ole mitään motiivia olla käyttämättä sellaisia palveluita, joiden kustantamista verovaroilla en kannata.


Valtiollisen propagandan vaikutus tiedonvälitykseen ja sitä kautta kansan mielipiteenmuodostukseen ei ole mikään salaliittoteoria. Valtiollisen propagandan olemassaolon kiistäminen sen sijaan on merkki lastentarhatason ajattelusta ja Teletubby-sarjaan perustuvasta maailmankuvasta.




Jussi Kangas:


Näetkö oikeasti negatiivisena sen, että valtio ylläpitää kulttuurituotantoa?


Mikä olisi parempi vaihtoehto? Vain ne, jotka käyttävät kulttuuripalveluja, tukisivat sitä? Eiköhän siinä aika kivasti saataisi koko kulttuuri degeneroitumaan. Kuinka moni suomalainen maksaisi kulttuuripalveluista, joita tähän asti on saanut ilmaiseksi (siis lähes ilmaiseksi)?


Jakamalla budjettimäärärahoja kulttuurituotantoon valtiovalta päättää, millaista kulttuuria maassa harjoitetaan.


Minun mielestäni valtion ei pitäisi määrätä, mitä elokuvia ihmiset saavat katsella, mitä kirjoja he saavat lukea, missä taidenäyttelyissä he saavat käydä, mitä näytelmiä he saavat katsella, mitä sanomalehtiä he saavat lukea, mitä tv-ohjelmia he saavat katsella, mitä radio-ohjelmia he saavat kuunnella jne.


Jos valtio määrää näistä asioista, valtio kontrolloi kansaa ylhäältäpäin samalla tavalla kuin vanhemmat pikkulapsia.


Minun mielestäni kansalaisten pitäisi olla aikuisia ihmisiä, joilla on vapaus ja vastuu omista tekemistään.


Valtion ei pidä paimentaa kansaa kuin pikkulapsia tai kuin kedolla laiduntavaa nautakarjaa.


Ei kommentteja: