perjantaina, elokuuta 05, 2011

Suuryritysten johtajat vastustavat markkinataloutta. Case in point: Gustav von Hertzen.

vuorineuvos Gustav von Hertzen, veronkorotusten ja yritystukiaisten kannattaja




Biografiakeskus
, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:


Vuorineuvos Gustav von Hertzen (1930–)


...

Von Herzen kohosi Suomen Sokerin pääjohtajaksi 1980 keskelle sokerisotaa, jota käytiin Suomen Sokerin ja Lännen Tehtaat Oy:n välillä. Sota koski raakasokerin maahantuontia, joka oli ollut Suomen Sokerin pääasiallista työsarkaa, kun taas Lännen Tehtaat oli keskittynyt kotimaisen juurikassokerin jalostamiseen. Maataloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Heikki Haavisto kutsui kummankin yrityksen pääjohtajat neuvotteluun, josta urkeni kevään ja kesän jatkunut neuvotteluiden sarja. Näissä lopulta ratkaistiin kiista, ja Lännen Tehtaat luopuivat raakasokerin maahantuonnista, mutta yhtiö sai siitä vastikkeeksi 12 000 tonnin lisäyksen juurikassokerikiintiöönsä, oikeuden jätemelassin jatkojalostukseen Naantalissa sekä erikseen suoritettavan vuosittaisen tasausmaksun. Sopimus määrättiin olemaan voimassa 10 vuotta.

Von Hertzenin toimitusjohtajakaudella Suomen Sokeri muuttui laaja-alaiseksi teollisuuskonserniksi. Tässä kehityksessä yhtiön vanha nimi kävi riittämättömäksi sen todelliseen toimintaan ja asemaan nähden. Nimi muutettiin heti sen jälkeen, kun von Hertzen oli 1988 luopunut yhtiön toimitusjohtajuudesta ja jäänyt hallituksen puheenjohtajaksi, ja yhtiöstä tuli 1989 kansainvälisesti Cultor Oy.

Sen lisäksi, että von Hertzen toimi pitkään ja monipuolisesti sokeriteollisuudessa, hän oli hyvin laaja-alainen taloudellinen vaikuttaja. Hän kuului lukuisten suomalaisten suuryhtiöiden hallituksiin ja oli monesta niistä puheenjohtajana. Von Hertzenin merkittävät luottamustehtävät ajoittuvat aina 1970-luvulta 1990-luvulle.

Gustav von Hertzen on tunnettu myös kirjailijana ja filosofina. Hän on ottanut merkittävällä tavalla osaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Hän on ollut arvostettu luennoitsija, jonka aiheina ovat olleet talouselämän ja liikkeenjohdon ohella myös arvot ja etiikka. Kirjailijana hänellä on laaja tuotanto, ja hänen teoksiaan on julkaistu suomen ja ruotsin kielen ohella myös englanniksi, ja näiden kautta hän on saanut myös laajaa kansainvälistä huomiota ja arvostusta.


Gustav von Hertzen: Otetaan järki käteen

Gustav von Hertzen, vuorineuvos, tietokirjailija ja ent. yritysjohtaja

Leikataanko vai verotetaanko 12.4.2011

Leikkaukset:

Energiatuotantoon liittyvät suorat ja epäsuorat tukiaiset pitäisi leikata suoralta kädeltä. Ainoa peruste ns. uusiutuvien energialähteiden tukemiseen on EU:n päätöksen kautta syntynyt velvoite niiden kasvattamiseksi. Tämä päätös palvelee vain hämäriä ideologisia päämääriä. Ilmasto-ongelmaa se joka tapauksessa pahentaa suhteessa ydinvoimaan. Uusiutuvia energialähteitä koskeva velvoite on järjetön ja sitä vastaan pitää kapinoida.

Terveyden- ja vanhustenhoito pitää asteittain ulkoistaa. Säästöjä syntyy aikanaan palvelujen kärsimättä. Varakkaiden siirtyminen yksityispalveluihin keventänee kustannusnousun paineita lähivuosina.

Kehitysapu on hukkaan heitettyä rahaa ja sitä pitäisi leikata. Yksittäiset onnistumiset eivät kompensoi avun aiheuttamia vaurioita, kuten kasvavaa korruptiota. Valtion takuut suorille investoinneille olisi kustannustehokas tukimuoto.

Natoon liittyminen voisi tuoda säästöjä puolustusmenoihin

Verotus:

Veronalennuksiin ei ole varaa. Verotuksen nykytasoon on turha koskea. Yhtiöiden kokonaisverotus on pääsääntöisesti jo noin 40 % eli suurin piirtein sama kuin keskimääräinen palkkatulovero. Valtiovelan lyhentämiseksi liikevaihtoveron korotus olisi järkevä. Se ei vähennä viennin kilpailukykyä, jos palkansaajat suostuvat kärsimään hintojen korotukset nahoissaan.

Loppujen lopuksi kansa, tai ainakin sen veroja maksava osa, on ainoa maksumies. Jos leikataan ja verotetaan välittömästi, niin kärsitään. Jos ikäviä asioita lykätään, niin kärsitään ja itketään. Kuten Kreikassa.



Kommentoin tätä nyt pätkittäin.

  • "Valtion takuut suorille investoinneille olisi kustannustehokas tukimuoto."

Ei valtion pidä taata yritysten investointeja kehitysmaihin. Mitään yritystukia ei pitäisi olla olemassakaan, ei investointilainojen takuita eikä mitään muitakaan tukiaisia.

  • "Natoon liittyminen voisi tuoda säästöjä puolustusmenoihin"

Millä perusteella?

  • "Veronalennuksiin ei ole varaa."

Kyllä veroja voidaan aina alentaa. Julkisella taloudella on menot ja tulot. Verotulojen tarve vähenee, jos menoja vähennetään.

  • "Yhtiöiden kokonaisverotus on pääsääntöisesti jo noin 40 % eli suurin piirtein sama kuin keskimääräinen palkkatulovero."

Mihinköhän tämä perustuu? Tässä ilmeisesti on laskettu yhteen yritysten voittojen verotus ja yritysten maksamien osinkojen verotus. Todellisuudessahan yritysten ei ole mikään pakko maksaa osinkoa. Yritysten voitoista menee veroa 25 %, ei suinkaan 40 %.

Kannatan kyllä osinkojen verovapautta, koska osingot maksetaan jo kertaalleen verotetuista voitoista. Samaa rahaa ei pitäisi verottaa kahteen kertaan.

On kuitenkin epärehellistä valehdella, että yritykset maksaisivat veroa 40 %. Yritysvero on nykyään 25 %. Sivumennen sanottuna keskimääräinen palkkatulojen veroaste on n. 30 %, ei suinkaan 40 %.

En toki halua vähätellä nykyistä verotusta. Mielestäni verotuksesta ei pitäisi kuitenkaan valehdella.

  • "Valtiovelan lyhentämiseksi liikevaihtoveron korotus olisi järkevä."

Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut liikevaihtoveroa. Kyseinen vero on n. 20 vuotta ollut arvonlisävero. Mielestäni mitään veroja ei pitäisi korottaa. Valtiovelan lyhentämiseksi pitäisi myydä valtion omaisuutta, kuten valtionyhtiöiden osakkeita (Finnair, VR, Alko, Yle jne.)

  • "Se ei vähennä viennin kilpailukykyä, jos palkansaajat suostuvat kärsimään hintojen korotukset nahoissaan."

Täyttä roskaa. Kaikki verot vaikuttavat koko talouteen. Suomen vientiyritykset eivät tosin maksa arvonlisäveroa Suomessa, mutta tämä ei ole mikään syy korottaa arvonlisäveroa. Kaikki verotus on Saatanasta. Veronkorotuksia pitää välttää kuin ruttoa.




Ei kommentteja: