Miksi kannattaa monikulttuurisuutta?

The Tipping Point on suosittu kirja, jossa analysoidaan kulttuurin kehitystä - siis kaikkea mahdollista sosiaalista kehitystä, niin uusien musiikkityylien keksimisestä ja leviämisestä maanlaajuisiksi muoti-ilmiöksi kuin vaikkapa uudenlaisista tavoista johtaa yrityksiä ja niiden käyttöönotosta eri paikoissa. Pitkälle meemien lähellä liikkuva teoria huomauttaa, että sosiaalinen kehitys tapahtuu usein epidemiamaisesti: joku keksii jonkun yksittäisen nokkelan idean, joka usein vaikuttaa itsestäänselvältä ja luonnolliselta, ja idea leviää räjähdysmäisellä nopeudella koko yhteisöön.

Samalla tämä on ihan oiva vastaväite tummaihoisia heidän oletettavasti alemman älykkyysosamääränsä takia vastustavalle: historiallisesti hyvin harvat ovat luoneet mitään kovin uutta, eikä länsimaisissakaan yhteiskunnissa kehitys ole ollut demokraattista tai tasapäistä, vaan uudet ideat lähtevät yksinkertaisesti hyvin harvojen luovien yksilöiden keksintöinä ja hyödyllisyytensä osoitettuaan leviävät nopeasti laajalle alueelle. James Watt kehitti lopulta toimivan höyrykoneen (monien muiden yksilöiden hyödyllisille yksittäisille ideoille pohjautuen) ja aloitti yksin koko teollisen vallankumouksen. Louis Pasteur puolestaan keksi yksittäisen idean mikrobeista tautien ja tulehdusten syynä, johtaen pian koko länsimaisen lääketieteen pohjan, steriilien leikkausten syntyyn.

Molemmissa tapauksissa innovoijia laajemmassa mittakaavassa oli useampia, muttei kuitenkaan voida puhua laajojen massojen tehneen mitään muuta kuin menneen mukana. "Tavallisten ihmisten" rooli muistuttaa ikävä kyllä kovasti sivustakatselijan ja työjuhdan hommia, eikä siinä välttämättä kovasti älliä vaadita. (Mitähän oikeasti kävisi, jos Ayn Randin idea kaikista luovimpien ja tuottavimpien ihmisten lakosta todella toteutuisi?)

Toisaalta tämä on myös perusargumentti maahanmuuton puolesta. Yrityksillä on kyllä ollut runsain mitoin erilaisia koneita ja järjestelmiä tuotannon tehostamisessa, mutta ainoa asia, mistä jatkuvasti on pulaa, ovat osaavat ihmiset. Tämä näkyy jo siinä, että koneiden hinnat tippuvat jatkuvasti kovaa vauhtia alaspäin, tietokoneiden tapauksessa jopa romahtavat, luonnonvarat senkun halpenevat, mutta tuottamattomimpien työntekijöiden palkat vain nousevat. Jos jonkin asian hinta nousee, se on tietenkin merkki vain siitä, että sen suhteellinen niukkuus nousee.

Joka tapauksessa, jotta uusia ideoita tehdä asiat uusilla tavoilla kehittyisi mahdollisimman paljon, tarvitaan luonnollisesti mahdollisimman monimuotoista ajattelua ja mahdollisimman erilaisia ihmisiä tuomaan uudenlaisia näkökulmia usein vanhoihinkin ongelmiin.

Ja jos joskus joidenkin rasistien voi väittääkin painottavan vähän liikaa geenejä ja ihmisluonnon pysyvyyttä hölmöin tavoin, meemien yhteydessä ero puolestaan on aivan selvä: jos johonkin, geenit vaikuttavat nimenomaisesti juuri niihin tärkeimpiin ihmisen tiedostaviin kykyihin, kuten tapoihin nähdä maailma, muut ihmiset, sosiaaliset organisaatiot ja vastaavat. Geenien merkitys näissä asioissa ei välttämättä ole valtava, mutta joka tapauksessa huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi merkitys poliittisten järjestelmien muodostumisen kannalta ("demokratia ei toimi afrikkalaisilla geeneillä").

Ja yhä, monikulttuurisuus tarkoittaa muutakin kuin ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Monikulttuurisuuteen kuuluu myös täysi vapaus käydä kauppaa ja vuorovaikuttaa yli rajojen, matkustaa ja asua vieraissa maissa ja tuoda sieltä "sosiaalisia tauteja" mukanaan, ja kaikki vastaava yhteiskunnan avoimuus.

Lisää aiheesta vaikka Wikipedian pluralismi-artikkelissa.