Tapaamisemme nationalistien kanssa mietityttää yhä.
Ilmeisesti heillä oli hieman pinnallinen käsitys libertaareista jonain "parempana rikkaana eliittinä" (heh!!), joten he päättivät selitellä, kuinka tummaihoisille maahanmuuttajilla on vaikeuksia toimia yksityisen omistusoikeuden piirissä ja kuinka "tummaihoiset veisivät meidän hiellä ansaitsemat rahat". Huomautin, etteivät tummaihoiset tuossa suhteessa kyllä valkoihoisista mitenkään eroa, johan nyky-Suomessakin jo pienituloisella (=1200 euroa, puolet mediaanipalkasta) rajaveroaste on yli puolet!
Sitten he selittivät, kuinka esim. USA:ssa valkoihoisten on pakko piiloutua aidattuihin yhteisöihin rikollisuudelta. Huomautin, että lähiyhteisöt ovat sekä ihmisten sosiaalisen ympäristön rakentumisen että esimerkiksi julkishyödykkeiden tuotannon kannalta oikein hyvä idea, ja että esim. USA:n väkivaltarikollisuudesta about 3/4-osaa on tiukan huumeiden kieltolain seurausta, joten se lienee itse ongelma, eivät tummaihoiset (koska valkoihoisetkin käyttävät huumeita ihan tavalliseen tapaan, joten huumeiden diilaushommat vain siirtyisivät eteenpäin köyhemmille valkoisille).
Seuraavaksi he kertoivat USA:n ikävistä affirmative action -ohjelmista, tummaihoisten kiintiöistä ja vastaavista - ja jopa siitä syrjinnästä, jota suuryritykset harrastavat vapaaehtoisesti. Huomautin olevani samaa mieltä niiden ongelmallisuudesta, mutta kuulleeni, että USA:ssa sen vasemmanpuoleisen puolueenkin tummaihoisista jäsenistä valtaosa nimenomaisesti vastustaa näitä heidän ryhmälleen suotuja etuoikeuksia järkisyistä, ohjelmien ollessa lähinnä hyväntahtoisten valkoihoisten pintapoliitikkojen ideoita - ja olivat kyseessä sitten tummaihoiset, naiset, vammaiset, köyhät, vasenkätiset tai mikä tahansa kärsinyt vähemmistö, ohjelmia kyllä keksittäisiin, joten asiasta on (etenkin tässä tapauksessa) turha itse vähemmistöä syyttää. Yritysten vapaaehtoinen "hyväntekeväisyys" ei puolestaan mitenkään eroa siitäkään usein tehottomasta, imagosyistä suoritetusta puuhasta mitä firmat tekevät Suomessakin. Jälleen turha syyllistää tummaihoisia.
Lopulta he palasivat argumenttiin tummaihoisten alemmasta älykkyysosamäärästä. Se nyt vain on kuitenkin niin, että viimeisen parin sadan vuoden ajan, ainoa tuotannontekijä jonka hinta on noussut, ovat työntekijät. Uusia ja tehokkaampia tuotantomenetelmiä keksitään jatkuvasti, koneiden hinnat laskevat, raaka-aineita käytetään yhä vähemmän, mutta ihmisistä on pulaa, joten on väärin selittää ettei "Suomessa tarvita lisää maahanmuuttajia työntekijöiksi". Etenkin, kun "Suomessa on jo työttömyys." Työttömyys tietenkin johtuu vain siitä, ettei osan työntekijöistä tuottavuus yllä minimipalkkojen tasolle.
lauantaina, maaliskuuta 26, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
20 kommenttia:
Suomi ei todellakaan tarvitse maahanmuuttajia. Suomi tarvitsee työvoimapulaa, joka voidaan saavuttaa erittäin tiukalla maahanmuuttopolitiikalla.
Työvoimapulan vallitessa työvoimareservit työllistyvät ja palkkatasokin nousee. Työvoimapulan vallitsessa osa työstä voidaan siirtää maan rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi kehitysmaihin.
Maahanmuuton suosimisella ylläpidetään työttömyyttä ja ihmisten syrjäytymistä työelämästä. Maahanmuuton suosimisella myös synnytetään etnisiä konflikteja Suomeen.
Samaa mieltä kuin kuin tuo edellinen Anonymous-kommentoija. Halpatyövoimaa tämä libi tänne haluaa ja palkkojen polkemista. Kova on on usko tällä libillä, että yhteiskuntakehitys voidaan redusoida joihinkin talousteorioihin.
Miten olisi libi jos pistäisit ensin tuulemaan Afrikassa ja Etelä-Amerikassa? Nostaisit ne ensin (tai ajaisit entistä pahempaan tilaan)? Keski-Euroopassa jo nähtävissä korporatismin jäljet.
Mikäli palkkatasoa nostetaan keinotekoisesti, nousevat myös hyödykkeiden hinnat sitä mukaa. Silloin ei palkankorotuksistakaan ole mitään hyötyä.
Maahanmuutolla ei ole käytännössä juurikaan tekemistä suomalaisen työttömyyden kanssa - syyt ovat aivan muualla. Nykyään työttömiä estetään työllistymästä mm. minimipalkan ja muun työmarkkinoiden sääntelyn avulla.
Ja itse ainakin haluaisin tänne halpatyövoimaa. Olisi näin opiskelijana varaa vähän parempaan elintasoon. Mitään etnisiä konflikteja tuskin tulisi, koska individualistina arvioin ihmiset heidän käyttäytymisensä mukaan, en ihonvärin tai alkuperämaan.
Heh, jos työvoimapula voidaan saavuttaa tiukalla maahanmuuttopolitiikalla, sittenhän Suomesta saataisiin työttömyys pois vaikka maksamalla 500 000 ihmiselle, että muuttavat muualle, eikö niin?
Vai olisiko kuitenkin niin, että työpaikkojen määrä riippuu kuluttajien määrästä? Voihan tänne tulla lisää maahanmuuttajia kilpailemaan työpaikoista, mutta samalla he mitä ilmeisemmin myös lisäävät tuotettujen tuotteiden kysyntää ja siten luovat aivan entisenlaisen kysynnän niille työpaikoille.
Kertokaapa nyt, mikä tässä yhteiskuntakehityksessä on niin outoa ja taianomaista, ettei se mitenkään sovellu taloustieteen tutkimusalaan - kertokaa joku ihan spesifinen esimerkki, jooko? Tai kertokaapa nyt yksi selkeä vika vaikka siinä mainitussa suhteellisen edun periaatteessa, joka kuitenkin on ihan eksaktia tiedettä?
Ja tokihan yksityiseen omistusoikeuteen perustuvaan järjestelmään on tehty aivan yhtälailla muutoksia Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Peru on eräs hyvä esimerkki (lukekaa vaikka tämä artikkeli), jossa kaikista niistä selittämistänne ihmisluonnon erilaisuuksista huolimatta markkinatalous toimi ihan täsmälleen niin hienosti kuin nämä maagiset taloustieteen teoriat ennustivat. Afrikasta esimerkkinä toimikaan puolestaan vaikka Botswana, joka viime vuonna rankattiin yksityisen omistusoikeuden ja taloudellisen vapauden perusteella korkeimmalle pärjänneeksi Afrikan maaksi, ja joka yllättäen 1960-luvulta aina 90-luvun puoliväliin koki korkeimman suhteellisen taloudellisen kasvun ajanjakson mistään maailman maasta.
Ja jospa ne teidän teorianne sitten pitävät kovasti paikkaansa, miten valkoihoisiakin fiksummat aasialaiset yhä kituuttavat Pohjois-Korean ja Kiinan kaltaisissa alkukantaisissa kommunistimaissa?
Työvoiman ylitarjontaa ja sitä kautta työttömyyttä voidaan ylläpitää maahanmuutolla. Toni on siinä mielessä oikeassa, että Suomen työttömyyttä voidaan vähentää muun muassa siten, että ulkomaalaiset työttömät muutaisivat pois.
Työvoimapulan vallitessa palkkataso ei nouse keinotekoisesti vaan aidosti talouden tuottavuuden kasvaessa. - Tällä hetkellä työvoiman ylitarjontatilanteessa voimavaroja kuluu työttömyyden ja työttömien ylläpitoon.
Työvoimapula poistaisi muun muassa ylikoulutuksen ja näennäiskoulutuksen. Tällä hetkellä ihmiset kilpailevat keskenään vähenevistä työpaikoista hankkimalla useampia tutkintoja, joiden tietoja eivät sitten mahdollisen työpaikan saatuaan tarvitsekaan. Työvoimahallinto pitää ihmisiä näennäiskoulutuksessa.
Työvoimapula pakottaisi työnantajat kehittämään työtä siten, että sen tuottavuus kasvaisi. Tätä kautta myös palkkataso nousisi.
Työvoimapulan vallitessa työmarkkinoilla olisi helppo siirtyä työpaikasta toiseen. Nykyisessä työvoiman ylitarjontatilanteessa ihmiset pitävät kynsin hampain kiinni itselleen mahdollisesti sopimattomistakin työpaikoista. Se onkin usein heidän ainoa mahdollisuutensa olla töissä, uutta työpaikkaa kun ei saa. - Työvoimapula mahdollistaisi ihmisten optimaalisen sijoittumisen työmarkkinoille.
Työvoimapula poistaisi työmarkkinoilta syrjinnän. Työnantajien olisi pakko olla pragmaattisia ja ottaa työhön se, joka sen pystyy hoitamaan. Työvoimapulan vallitessa nyt ikäsyrjityt saisivat töitä, samoin vammaiset ja muut tällä hetkellä vaikeasti työllistyvät.
Työvoimapulan vallitessa rekrytointikriteeriksi nousisi hakijan kyky hoitaa työ. Ikä ja ulkonäkö olisivat sivuseikkoja.
Ihmisen kannalta edullisempi tilanne on lievä työvoimapula kuin työvoiman ylitarjonta. Yhteiskunnan tulisikin toimia lähtökohtanaan ihmisen etu.
"Ja itse ainakin haluaisin tänne halpatyövoimaa. Olisi näin opiskelijana varaa vähän parempaan elintasoon. Mitään etnisiä konflikteja tuskin tulisi, koska individualistina arvioin ihmiset heidän käyttäytymisensä mukaan, en ihonvärin tai alkuperämaan. "
Jos haluat Suomeen halpatyövoimaa, saat Suomeen alhaisen palkkatason, joka heijastuu myös omaan palkkaasi sitten, kun valmistut ja jos onnistut saamaan työtä halpatyövoimalla luodussa työvoiman ylitarjontatilanteessa.
Etnisiä konflikteja et välttämättä pysty estämään omalla käyttäytymiselläsikään edes yksilötason kohtaamistilanteessa. Vastaantulija saattaa olla sitä mieltä, että olet vääräuskoinen vihollinen. Jos maahan päässeille kehitysmaalaisille kerrotaan tarinoita suomalaisten "suvaitsemattomuudesta" moni heistä ottaa tarinat tosissaan ja syyllistävät suomalaisia.
Etnisiä konflikteja syntyy väistämättä, kun niiden osapuolilla on ristiriitaisia näkemyksiä oikeasta ja väärästä.
Botswana? P-Korea?
Yksityinen omistusoikeus?
Meidän teoriat? Alkukantaiset kommunistimaat?
Täh?
Never in a million years would I want to invest my time and money starting a business in Finland. The attitude to work is all wrong, wrong, wrong.
Never in a million years would I want to invest..
Saahan sitä näinkin ajatella. Monet kuitenkin ovat investoineet ja saavat siitä elantonsa, monet ovat vaurastuneet ja jotkut jopa rikastuneet. Vaikka Suomi onkin, sen myönnän, demariloukko, siitä huolimatta (ei kai sentään siitä johtuen?) hommat ns. toimivat paremmin kuin monessa muussa maassa.
Jos libertarismi on niin kova juttu, miksei maailmassa ole ainuttakaan menestyvää yhteiskuntaa jossa sitä oltaisiin kokeiltu? Tai edes ainuttakaan ei-menestyvää yhteiskuntaa?
Matalatuottavuuksisempien maahanmuuttajien päästäminen Suomeen, jos heitä minimipalkoilla estetään työllistymästä, ei aiheuta "työvoimapulaa" eikä "työn ylitarjontaa" ei sitten kumpaakaan, vaan lisää ainoastaan verorasitusta tulonsiirroille.
Niistä työnantajan markkinoista päästään eroon vain ja ainoastaan lopettamalla työn hintasääntely ja hinnan keinotekoinen nostaminen, eli lakkauttamalla minimipalkat ja työehtosopimusten hintasääntely.
Ja ylikoulutus nyt johtuu tietenkin koulutuksen ilmaisuudesta, ja työnantajat tietysti kehittävät työn tuottavuutta (=satsaavat pääomaan) ihan niin paljon kuin on optimaalista (Ricardo-efekti) ottaen huomioon pääoman vs. työntekijöiden niukkuuden, ei se työn tuottavuus mikään itseisarvo ole, ja yhä - se suhteellisen edun periaate kyllä kertoo, että kaikille riittää vapailla markkinoilla hommia - niille "tyhmemmilekin".
"Jos haluat Suomeen halpatyövoimaa, saat Suomeen alhaisen palkkatason, joka heijastuu myös omaan palkkaasi sitten, kun valmistut ja jos onnistut saamaan työtä halpatyövoimalla luodussa työvoiman ylitarjontatilanteessa."
Ei ole mitään työvoiman ylitarjontaa, jokainen maahanmuuttaja, jonka annetaan työllistyä luo kyllä työnsä tuottamaa määrää vastaavan kysynnän. Tutustukaa Sayn lakiin.
"Etnisiä konflikteja et välttämättä pysty estämään omalla käyttäytymiselläsikään edes yksilötason kohtaamistilanteessa. Vastaantulija saattaa olla sitä mieltä, että olet vääräuskoinen vihollinen.
Tai saattaa kärsiä heroiinin vieroitusoireista, tai olla muuten rahapulassa. So what? Sitä varten on lainsäädäntö.
Jos libertarismi on niin kova juttu, miksei maailmassa ole ainuttakaan menestyvää yhteiskuntaa jossa sitä oltaisiin kokeiltu? Tai edes ainuttakaan ei-menestyvää yhteiskuntaa?
Lueppa vaikka libertarismi-FAQ:ista, siellä on vastattu kysymykseesi.
Ja libertaareja tai hyvin lähelle libertaareja yhteiskuntia on ollut aivan riittävästi empiiristä tarkastelua varten, ja ne ovat toimineet juurikin siten kuten nykyinen yhteiskuntatieteellinen ja taloustieteellinen tutkimus ennustaa - oikein hyvin.
xxxxxxx
"Ei ole mitään työvoiman ylitarjontaa, jokainen maahanmuuttaja, jonka annetaan työllistyä luo kyllä työnsä tuottamaa määrää vastaavan kysynnän.
Suomessa on tällä hetkellä huomattava työvoiman ylitarjonta. Sitä kutsutaan työttömyydeksi.
"Suomessa on tällä hetkellä huomattava työvoiman ylitarjonta. Sitä kutsutaan työttömyydeksi."
Kuten kirjoitin kommenteissa jo kahdesti ja molemmissa artikkeleissa, jokainen työllistyy jonka annetaan työllistyä, työttömyys johtuu työmarkkinasääntelystä ja minimipalkoista.
" Kuten kirjoitin kommenteissa jo kahdesti ja molemmissa artikkeleissa, jokainen työllistyy jonka annetaan työllistyä, työttömyys johtuu työmarkkinasääntelystä ja minimipalkoista."
Sinulla siis on työttömyyden poistamiseen keinona työllistymisen salliminen, jolle esteiksi näet tällä hetkellä työmarkkinasääntelyn ja minimipalkat. Niinkö?
Tälläkin hetkellä on mahdollista työllistyä hyvin huonolla palkalla, joka ei riitä elämiseen. Unelmasi minimipalkkojen poistamisesta on käytännössä toteutunut. On saatavissa myyntityötä provisiopalkalla, joka voi jäädä päivässä alle 10-20 euron.
Erittäin hyvä este ihmisten työllistymiselle on maahanmuuton lisääminen. Työmarkkinasääntelyn ideana on työtekijöiden aseman turvaaminen. Ilman sääntelyä ja sallimalla vapaa maahanmuutto Suomi on pian yhtä hyvä työntekijöilleen kuin Bangladesh.
Luonnollisesti jokainen voi yrittää työllistää itsensä yrittäjänä, jolloin voi omaksi palkakseen asettaa vaikka euron päivältä 18 tunnin työstä.
Me kyllä puhumme hieman toistemme ohi. Minä näkisin mielelläni tilanteen, jossa työvoimasta on pulaa. Sitä ei voi saavuttaa, jos maahanmuuttoa suositaan. Tällä hetkellä politiikkana on työttömyyden ylläpito ja kun työvoiman ylitarjonta uhkaa vähentyä, nyt halutaan ylläpitää työttömyyttä tuottamalla maahan lisää ihmisiä.
"Tälläkin hetkellä on mahdollista työllistyä hyvin huonolla palkalla, joka ei riitä elämiseen."
Tällä hetkellä köykäisimmissä työpaikoissa minimipalkka on kaksi kertaa peruspäivärahan verran eli 950 euroa, useimmilla muilla aloilla reilusti yli 1000, jopa 2000 euroa. Väitteesi ei siis pidä paikkaansa.
"Minä näkisin mielelläni tilanteen, jossa työvoimasta on pulaa. Sitä ei voi saavuttaa, jos maahanmuuttoa suositaan."
Miksi? Eikö jokainen maahanmuuttaja lisää työn kysyntää oman työnsä tuottavuutta vastaavalla määrällä? Eikö Sayn laki päde? Miksi Suomessa riittää työpaikkoja vain nykyiselle määrälle työntekijöitä, miksei työpaikkojen määrä lisääntyisi kysynnän myötä?
Sinulla on teoriassasi aika valtava aukko.
" Tällä hetkellä köykäisimmissä työpaikoissa minimipalkka on kaksi kertaa peruspäivärahan verran eli 950 euroa, useimmilla muilla aloilla reilusti yli 1000, jopa 2000 euroa. Väitteesi ei siis pidä paikkaansa. "
Mikä minipalkka. Siis työnteettäjän maksama palkka? Vaatiiko laki jonkin tietyn minimipalkan vai tarkoitatko jotain liittojen välistä alakohtaisesta sopimusta?
Joka tapauksessa pätkätöissä ja esimerkiksi provisiopalkatuissa töissä palkka voi olla huono, jopa alle 20 euroa päivässä.
"Minä näkisin mielelläni tilanteen, jossa työvoimasta on pulaa. Sitä ei voi saavuttaa, jos maahanmuuttoa suositaan."
" Miksi? Eikö jokainen maahanmuuttaja lisää työn kysyntää oman työnsä tuottavuutta vastaavalla määrällä? Eikö Sayn lakipäde? Miksi Suomessa riittää työpaikkoja vain nykyiselle määrälle työntekijöitä, miksei työpaikkojen määrä lisääntyisi kysynnän myötä? Sinulla on teoriassasi aika valtava aukko. "
Ikävä kyllä jokainen maahanmuuttaja myös kuluttaa yhteiskunnan resurseja ja hän tuottavuuteensa voi olla pienempi kuin resurssien kulutus, jos hän nyt mitään edes pystyy tuottamaan.
Jos nyt joku maahanmuuttaja on kyvykäs, niin eikö olisi parempi että hän pysyisi omassa maassaan ja edistäisi sen asioita. Suomen ei tule riistää parhaita kehitysmaiden kykyjä tänne. Ei tulisi myöskään ottaa painolastia.
Maahanmuuttajat myös voivat viedä Suomen turvattomampaan suuntaan. Haluammeko tänne saman minkä hollantilaiset ovat saaneet?
"Ikävä kyllä jokainen maahanmuuttaja myös kuluttaa yhteiskunnan resurseja"
Aivan, työnsä tuottavuuden + valtion hänelle siirtämän muiden töiden tuottavuuden verran, eli hän työllistää itsensä. Taisit juuri puhua itsesi pussiin?
"ja hän tuottavuuteensa voi olla pienempi kuin resurssien kulutus,"
Vain jos muiden tuottavuutta siirretään hänelle julkisen vallan toimesta, mutta tällöinkin ihmisten kulutus on ihan juuri sen verran kuin tuottavuuskin.
Vai kerro, miten joku voi kuluttaa tuotteita joita kukaan ei ole tuottanut?
"jos hän nyt mitään edes pystyy tuottamaan."
Eli olen nyt muutamaan otteeseen maininnut tämän suhteellisen edun periaatteen ja pyytänyt sinua selittämään, miksei se päde?
"Jos nyt joku maahanmuuttaja on kyvykäs, niin eikö olisi parempi että hän pysyisi omassa maassaan ja edistäisi sen asioita."
Miksi luulet, että sinulla on oikeus päättää mikä tälle henkilölle tai hänen taakseenjättämälle yhteisölle on parasta? Oletko tutustunut esimerkiksi kuinka valtava osa Intian BKT:sta on pelkästään maastamuuttaneiden kotiinlähettämiä avustuksia? Jos kyseisissä maissa ei ole juridista eikä aineellista infrastruktuuria kyseisen henkilön kohdalla tuottavaan työhön, eikö kuitenkin ole järkevintä antaa hänen tuottaa enemmän ja palauttaa vain työn hedelmät kotiyhteisölleen?
"Suomen ei tule riistää parhaita kehitysmaiden kykyjä tänne."
Riisto on määritelmän mukaan jonkin poisottamista joltakulta. "Kehitysmaat" eivät ole mikään moraalinen toimija, jolta otettaisiin pois jotakin.
Vaikuttaisi siltä, ettei tässä nyt puhuta toistemme ohi. Sinä et vain ymmärrä!
Itsekin olen tienannut jopa alle 300e kuukaudessa vuokratyövoimafirmassa, joten on turha väittää, etteikö surkeapalkkaisia töitä olisi jo tarjolla meille "tyhmemmille".
Ja: jos sääntely on myrkkyä taloudelle, miksi Kiinan kaltainen "alkukantainen kommunistimaa" menestyy ja suorastaan imuroi investointeja?
Näkisin mielelläni muutaman esimerkin valtiosta, jossa talouden sääntelyn lopettaminen on saanut aikaan täystyöllisyyden. Näitähän pitäisi löytyä, koska "työttömyyden ainoat syyt ovat regulointi ja minimipalkka".
"Itsekin olen tienannut jopa alle 300e kuukaudessa vuokratyövoimafirmassa, joten on turha väittää, etteikö surkeapalkkaisia töitä olisi jo tarjolla"
Silloin työsuhde on ollut laiton. Ymmärtänet, että suurimmalla osalla tavallisia työnantajia ei suinkaan ole halua tai tahtoa työllistää ihmisiä vastoin lakeja. Jos näitä työpaikkoja todella olisi tarjolla, mikseivät nykyiset työnhakijat sitten menisi niihin? Ymmärtänet, ettei muutama laiton rajatapaus vielä mitenkään vaikuta kansantalouteen laajemmin.
"Ja: jos sääntely on myrkkyä taloudelle, miksi Kiinan kaltainen "alkukantainen kommunistimaa" menestyy ja suorastaan imuroi investointeja?"
Kiinassa menestyvät juuri ne osat taloutta, joissa taloutta on avattu ja vapautettu, ja surkeaa on juuri säännellyissä osuuksissa. Suurin osa liiketoiminnasta ja teollinen tuotanto vapautuivat pitkälle 1980-luvulla, mistä valtava kasvu vasta seurasikin. Pahimman säätelyn kohteena on nykyisin maatalous - ja maaseudulla kasvu onkin ollut heikointa ja tuloerot isoimpia.
Aiheesta on lisää sivuillani ainakin tässä ja tässä artikkelissa.
"Näkisin mielelläni muutaman esimerkin valtiosta, jossa talouden sääntelyn lopettaminen on saanut aikaan täystyöllisyyden."
Jep, minä puolestani näkisin mieluummin esimerkin valtiosta, jossa on vapaat työmarkkinat ja työttömyyttä yhtäaikaa. Korkean veroasteen maatkin kuten Tanska ovat kyenneet käytännössä täystyöllisyyteen vähentämällä sitä työmarkkinasääntelyä. Esimerkkejä vapaampien työmarkkinoiden maista saa ihan melkein katsomalla eri maiden työllisyysasteita.
Toni kirjoitti 300 euron kuukausipalkan töistä:
" Silloin työsuhde on ollut laiton. Ymmärtänet, että suurimmalla osalla tavallisia työnantajia ei suinkaan ole halua tai tahtoa työllistää ihmisiä vastoin lakeja. Jos näitä työpaikkoja todella olisi tarjolla, mikseivät nykyiset työnhakijat sitten menisi niihin? Ymmärtänet, ettei muutama laiton rajatapaus vielä mitenkään vaikuta kansantalouteen laajemmin.
Hetkinen... kannattaako Toni sittenkin sääntelyä, jos palkka voi olla liian alhainen.
Lähetä kommentti