tiistaina, syyskuuta 23, 2008

Maahanmuutto ja etiikka, eli "Miksi en kannata maahanmuuton rajoitteita?"

Haluaisin kommentoida aiemman artikkelini johdosta syntyneitä kommentteja. Aloitetaanpas: en kiellä, etteikö olisi hyvin mahdollista, että somalit, romanit jne. aiheuttaisivat jonkinlaisia ongelmia yhteiskunnalle, mutta totta puhuen, ei voisi vähempää kiinnostaa. On erittäin epälibertaaria ajatella tekojen seurauksia; tekoja ja tekojen motiiveja pitäisi tutkia Kantin perinteiden, kategorisen imperatiivin, mukaisesti.

Seurausetiikan - yleisin seurausetiikkaa seuraava filosofian haara on utilitarismi - nimissä voidaan sallia mm. hyvinvointivaltio, progressiivinen verotus, julkinen omaisuus jne. Kuten ymmärrätte, seurausetiikka pystyy olemaan erittäin epäliberaalia.

Velvollisuusetiikka on syntynyt klassisen liberalismin perinnöstä. Velvollisuuseettisiä ajattelijoita ovat olleet mm. Immanuel Kant, Friedrich Nietzsche jne. ja monet luonnonoikeusteoreetikot. Velvollisuusetiikalle tärkeintä on, miten teko suoritetaan ja mikä on teon motiivi. Näitä toimia rajoittaa jonkinlainen moraalijärjestelmä, jonka filosofi on itse määritellyt. Seurausetiikalle tärkeintä on mahdollisimman monen hyvinvointi, onnellisuus ja hyöty. Tämän nimissä sallitaan sosiaaliliberalismi, sosialismi, kommunismi, ääritapauksissa myös libertaristinen minarkismi, kuten Ludwig von Misesin tapauksessa.

Robert Nozick, libertaari teoreetikko ja kirjailija, esitti ns. utility monster -teorian. Teorian mukaan on mahdollista, että joku ihminen saa niin uskomattoman määrän onnelisuutta jostain asiasta, että tuhat ihmistä voi jäädä ilman kyseistä asiaa. Onnellisuushan on laskettavissa utilitarismin mukaan.

Utilitarismi myös olettaa, että olet täysin tietoinen tekojesi seurauksista. Uskon, ettei edes ole mahdollista ymmärtää yhden sormenheilautuksen seurauksia; se voisi esim. johtaa muutoksiin ilmakehässä, joka siten tekisi tilaa tornadolle, joka johtaisi satojen tai tuhansien kuolemaan.

Seurausetiikka vaatisi järjettömästi tietoa tekojen mahdollisista seurauksista.

Seurausetiikan järjettömyys nähdään viimeistään siinä, mitä tapahtuisi, jos irtolainen tai asunnoton tulisi pyytämään rahaa. Velvollisuusetiikan seuraajat haluaisivat auttaa tätä henkilöä antamalla rahaa riippumatta siitä, tuhlaako hän saamansa rahan viinaan ja/tai huumeisiin, tappaen loppujen lopuksi itsensä. Seurausetiikan seuraajat voisivat siten kieltäytyä antamasta rahaa, tietäen teon mahdolliset seuraukset, mutta onhan mahdollista, että tämän irtolaisen/asunnottoman kuolema johtaa joidenkin onnellisuuteen; esim. se raha, joka menisi hänen taskuihinsa sossun luukulta, päätyisikin parempiin julkisiin palveluihin tai jopa takaisin niiden, joilta raha on varastettu, taskuihin. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että olisimme tietoisia kaikista teon mahdollisista seurauksista. Tärkeintä on se, miksi teko suoritettiin, eli mikä oli teon motiivi.

13 kommenttia:

roskaposti kirjoitti...

Hyvä kirjoitus!

Ja vaikka maahanmuuttoa haluttaisiinkin rajoittaa, niin sen voisi tehdä markkinaehtoisemminkin. Sen sijaan paleolibertaarit esittävät täysin epälibertaarin ratkaisun.

Jos halutaan mahdollisimman libertaari tapa rajoittaa nykyistä ylisuurta maahanmuuttoa, niin sen voi toteuttaa paljon helpommallakin. Valtio voisi yksinkertaisesti lakata tarjoamasta maahanmuuttajille asuntoja ja sallia myöskin yksityisten päättää kenelle asuntoja myyvät/vuokraavat.

Tämän lisäksi sosiaaliturvaa voisi rajoittaa maahanmuuttajien kohdalla. Silloin alettaisiinkin jo olemaan hyvin lähellä anarkokapitalistisen yhteiskunnan maahanmuuttomääriä.

Jan-PatrickBollström kirjoitti...

Kiitoksia, herra Roskaposti. Olen aina ihmetellyt miksi maahanmuutto on libertaareille jotenkin vaikea aihe. Miettiessäni asiaa eettiseltä pohjalta, päädyin siihen, että vaikka seuraukset olisivatkin kauheat, Suomeen tulisi Sharia -laki voimaan ja kaaosta syntyisi kaikkialla, maahanmuuton rajoittaminen olisi silti moraaliton teko. Itse olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sosiaaliturvaa voisi rajoittaa heidän kohdallaan, tai siis näin aluksi.

Jaska kirjoitti...

En ole liberaali, mutta liberalismin ideologia kiinnostaa.

Miksi liberaaliseen ideologiaan kuuluu ulkopuolisten hyväksyminen ryhmään (maahanmuuttajan päästäminen Suomeen), vaikka laskelmat osoittavat, että siitä ei ole ryhmälle hyötyä? Esim. maahanmuuttajaperheet tarvitsevat valtavasti tulonsiiroja ja vasta yli 3000e/kk tienaava maksaa yhteiskunnalle yhtä paljon kuin kuluttaa resursseja.

Toisaalta kun tiedetään myös varmuudella, että ryhmän ulkopuolinen on usein geneettisesti huomattavasti matalaälyisempi (esim. afrikan mustat), niin sekin murentaa ryhmän vahvuuttaa etenkin pitkällä aikavälillä.

Voisiko liberalismia ajatella vain ryhmän sisällä ja pitää ulkopuoliset poissa tai määritellä, että milloin ryhmälle on selvää hyötyä (esim. koulutettu valkoinen eurooppalainen), hyväksytään maahanpääseminen.

Jotenkin toi ideologianne johtaa 100% varmuudella tuhoon ilman selkeää selkärankaa. Selkaranka on HYÖTY, taloudellinen sellainen. Mistä on taloudellista hyötyä, siihen suuntaan pyritään. Se lisää elintasoa tms.

Jaska kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jaska kirjoitti...

Jotenkin pitäisi erottaa hyväntekeminen ja maailmanhalaaminen ja hyötynäkökulma. Onko libetarismi synonyymi kuin maailmanhalaamiselle ja "hyväntekemiselle" omaa etua vastaan?

Ihmiset pyrkivät tekemään sitä, mikä hyödyttää heitä. Jos on ihmisten yhteisö (valtio), senkin pitäisi ajaa valtion jäsenien etua. Maahanmuuttokysymyksissä jäsenien taloudellien hyöty olisi ainoa kriteeri sisäänottoon.

Jos taas valtiota ei olisi ja kaikki maa olisi yksityisomistuksessa. Omistaja määräisi kuka asuu missäkin (mistä on hyötyä) ja väestö, josta ei olisi hyötyä pidettäisiin poissa.

Matti kirjoitti...

Utilitarismi ja oikeusetiikka ja velvollisuusetiikka eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa. Ainoa mielekäs tapa määritellä oikeudet ja velvollisuudet on niiden seurausten optimointi.

Maahanmuuttoa rajoittaa jo se, että maanomistajat eivät salli kenen tahansa kulkea maansa halki. Luulin sinun olleen sitä mieltä, että maanomistusoikeutta pitää kaventaa maahanmuuton rajoittamattomuuden vuoksi.

Matti kirjoitti...

Nykyinen maahanmuutto ei suinkaan välttämättä ole ylisuurta verrattuna liberaaliin maahan. Nykyisinhän maahanmuuttoa valtio kovasti estää muukalaispelon vuoksi.

Liberalismi on universaali aate, joten sen mukaan kansallisvaltion kansalaisilla tai asukkailla ei ole oikeutta loukata muukalaisten oikeuksia. Mitkä laskelmat osoittavat, että maahanmuutosta ei ole hyötyä? Vähä-älyisten muutto ei suinkaan välttämättä murenna yhteiskuntaa vaan työvoimaa voi olla vähä-älyinenkin.

Jan-PatrickBollström kirjoitti...

"Utilitarismi ja oikeusetiikka ja velvollisuusetiikka eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa. Ainoa mielekäs tapa määritellä oikeudet ja velvollisuudet on niiden seurausten optimointi.

Maahanmuuttoa rajoittaa jo se, että maanomistajat eivät salli kenen tahansa kulkea maansa halki. Luulin sinun olleen sitä mieltä, että maanomistusoikeutta pitää kaventaa maahanmuuton rajoittamattomuuden vuoksi."

Uskon itse ns. luonnonoikeus teoriaan. Uskon että ihmisillä on tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia, jotka oikeutetaan pelkästään ihmisten olemassaololla.
Uskon myös että velvollisuusetiikka tulee määritellä näiden luonnonoikeuksien perusteella.

Haluaisin laajentaa maanomistusoikeutta, vaikka se rajoittaisi maahanmuuttoa. Mainitsin kuitenkin, etten usko että kukaan jaksaa välittää vaikka joku kulkisikin tontin läpi. Sitä paitsi, on melkein mahdotonta valvoa 24/7 tonttia, varsinkin jos ei ole varaa turvakameroihin.

Matti kirjoitti...

Pelkästään ihmisten olemassaolosta ei voi päätellä, että ihmisillä on luonnonoikeuksia, joita muilla ei ole. Näet jos luonnonoikeudet saa pelkästään olemassa olemalla, myös vaikkapa kiville pitäisi antaa samat luonnonoikeudet. Ihmisten luonnonoikeudet pitää siis johtaa ihmisen optimaalisesta hyvinvoinnista.

Jan-PatrickBollström kirjoitti...

"Pelkästään ihmisten olemassaolosta ei voi päätellä, että ihmisillä on luonnonoikeuksia, joita muilla ei ole. Näet jos luonnonoikeudet saa pelkästään olemassa olemalla, myös vaikkapa kiville pitäisi antaa samat luonnonoikeudet. Ihmisten luonnonoikeudet pitää siis johtaa ihmisen optimaalisesta hyvinvoinnista."

Ihmiset ovat rationaalisia, kuten älykkäimmät eläimet. Heidän rationaalinen olemassaolonsa oikeuttaa luonnonoikeudet. Tämän takia kannatan myös eläinten oikeuksia, joista ehkä kirjoittelen lisää myöhemmin.

Jan-PatrickBollström kirjoitti...

Niin, ja rationaalisuuden määrittelen sillä, että miettii teon motiivia, tekoa ja teon seurausta. Eli, se, että ihmiset tutkivat filosofisia, varsinkin eettisiä tieteitä, takaa heille nämä ns. luonnolliset oikeudet.
Kartesiolaista logiikkaa: Ergo cogito sum; Ajattelen, siis olen.
Oma ajattelumme (rationaalisuus) todistaa olemassaolomme, joka suo meille luonnolliset oikeudet.

Matti kirjoitti...

Rationaalisuus sinänsä ei mielekkäästi anna luonnonoikeuksia. Jos vaikkapa kehittäisin rationaalisen tietokoneen, sille ei pitäisi antaa luonnonoikeuksia vielä sillä perusteella. Konehan voi olla täysin välinpitämätön sen suhteen, mitä sille tapahtuu. Olisi tyhmää antaa oikeuksia sellaisille, jotka eivät halua oikeuksia, ja muille velvollisuuksia noudattaa noita oikeuksia.

Jan-PatrickBollström kirjoitti...

Aiemmat argumenttini luonnon oikeuksien puolesta ovat olleet täyttä paskaa. Luonnolliset oikeudet tarkoittavat ainoastaan itseomistusoikeutta (eng. selfownership). Tästä me voimme johtaa oikeuden omaisuuteen, eli siis kehosi työ on sinun työtäsi. Kaikki oikeudet taas ovat pohjimmiltaan omistusoikeuksia. Rothbard puhui tästä Ethics of Liberty -kirjassaan, jossa vedotaan oikeudenkäynnin pöytäkirjaan: Mies huutaa "Tuli!" teatterissa ja kaikki lähtevät jatkuvalla syöttönä ulos. Oliko tämä sananvapauden hyödyntämistä? Päädyttiin siihen, ettei toisen omaisuudessa saa ilman lupaa huutaa mitään, edes teatterin omistaja ei saisi huutaa, koska katsojat ovat maksaneet näytöksestä ja näytöksen aikaisesta rahasta. kirjoitan ehkä tästä kirjoitelman