lauantaina, toukokuuta 26, 2012

Asevelvollisuus-FAQ-materiaalia






Tuomas Ruuhijärvi:

Lauantaina viides päivä toukokuuta saatoin loppuun minulle määrätyn vankeusrangaistuksen suorittamisen. 179 vuorokauden tuomio, vankilamatematiikalla 181 päivän istuminen, oli saatu päätökseen. Istuin vankilassa, koska en suostunut täyttämään minulle laissa määrättyä asevelvollisuutta.


Toivon, että omalla panoksellani olen mukana poistamassa tätä pakkotyövelvoitetta Suomesta. En yksin, vaan yhdessä kaikkien muiden totaalikieltäytyjien, siviilipalvelusmiesten, C:n paperit itselleen keplotelleiden ja myös muiden pakollista asevelvollisuutta ääneen vastustavien kanssa. Jokainen teko asevelvollisuuden poistamiseksi on tärkeä, tuntui se sitten miten pieneltä vain. Pelkkä oman suun avaaminen ja asevelvollisuuden poistamisen perusteleminen saattaa kääntää yhden pään, joten keskustelua pakkotyöstä kannattaa pitää yllä.



Kommenttiosastosta:



 
Itse olen aina kokenut, että velvollisuudet ja oikeudet ovat vastavuoroisia. Eli että oikeuksien saamiseksi tulisi myös sitoutua velvollisuuksien hoitoon. Tähän ajatteluun ei totaalikieltäytyminen oikein sovi.
Näetkö velvollisuuksien ja oikeuksien välillä sidettä ja jos näet, niin miten perustelet sen, että vastaanotat yhteiskunnalta hyvää näiden oikeuksien johdosta. Tarkoitan asioita kuten ilmainen koulutus, terveydenhoito yms?



Mielestäni velvollisuuksia ei tule määrätä kuin sillon, kun ne ovat välttämättömiä. Puolustus olisi mahdollista toteuttaa ilman pakkotyötä, joten se tulisi niin toteuttaa.
Ja kyllä, mielestäni lainsäädännön tulee painottaa oikeuksia, ei velvollisuuksia.



Veikkaan ettet ole silti valmis maksamaan ylimääräistä puolustuksen hoidosta muin keinoin. Vai olenko väärässä?




Veroilla kaikki muutkin valtion työntekijöiden palkat katetaan, ja on pelkästään reilua, että puolustuspalveluita tuottavat eivät tee sitä ilmaiseksi muille. Arvasit siis väärin.





Toki ymmärrät, että reservin kouluttaminen ja ylläpitäminen on nykyisen puolustusopin perusta? On aivan liian myöhäistä alkaa opiskella sodankäyntiin liittyviä taitoja silloin kun tykit jo paukkuvat.




Mielestäni reservi tulisi kouluttaa vapaaehtoisuuteen perustuvalla mallilla, jossa varusmiehille maksetaan niin suurta korvausta, että heitä saadaan hakeutumaan koulutukseen haluttu määrä.

 


Tuomas, varmasti olet myös valmis osasi maksamaan, jotta riittävä reservi voidaan kouluttaa ja koulutettaville vapaaehtoisille kunnolla maksaa?



Ihan samalla tavalla kuin poliisista, palokunnasta sun muista.

torstaina, toukokuuta 24, 2012

Kokoomusnuoret eivät tajua mitään Kokoomuksen politiikasta



Facebookista:




Keskustelu velloi päivän aikana aina verokysymyksistä kuntarajoihin saakka.

keskiviikkona, toukokuuta 16, 2012

Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä puolustelee yritystukia nettikeskusteluissa kertomatta jääviydestään






Veronmaksajien rahoista yritystukia jakavan Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä esittää internetissä kannanottoja yritystukien puolesta mainitsematta, että edustaa Tekesiä!!






City-lehti:

Angry Taxpayers vastustaa Tekesin tukia

Tekesin tukijärjestelmää kritisoivaa mielenosoitusta suunnitellaan äitienpäiväksi.


Tekes-tukia vastustava mielenosoitus järjestetään ensi sunnuntaina Tekesin pääkonttorin edessä Länsi-Pasilassa kello kahdesta eteenpäin. Mielenosoituksessa on mahdollisuus kokeilla Angry Taxpayers -peliä, jossa "pehmoisia veronmaksajia singotaan pahvilaatikoista rakennettua suunnitelmatalouskompleksia kohti". Pelaajien ei tarvitse täyttää hakemuksia tai kirjoittaa toimintasuunnitelmia saadakseen pelata.

Mielenosoituksen järjestäjien mukaan teknologiaa ja innovaatioita kehittämään pyrkivän Tekesin toiminta vääristää kilpailua ja demotivoi reilua kilpailua kannattavia yrittäjiä.

Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo on astunut mielenosoittajien areenalle Facebookiin ja pyrkinyt aloittamaan heidän kanssaan keskustelun. Hän toivoo tapahtuman seinällä, että keskustelua voitaisiin käydä omalla nimellä, ei anonyymisti. Hän kutsuu avoimeen keskusteluun innostuneet päivää myöhemmin maanantaina avoimeen keskutelutilaisuuteen Tekesin Pasilan toimitalolle, jotta äitienpäivää voitaisiin viettää perhepiirissä. Tästä tarjouksesta mielenosoittajat kieltäytyvät.

Mielenosoituksen järjestäjät perustelevat anonyyminä pysyttelyään Vesa Puttosen tutkimukseen nojaten. Puttonen kirjoittaa muun muassa seuraavasti:
"..Tekesin asema on kasvanut niin merkittäväksi, ettei kenelläkään innovaatiojärjestelmän toimijalla ole halua tai uskallusta julkisesti ja kriittisesti arvioida organisaation tuloksellisuutta ja nykyisen mallin toimivuutta."

Anne Palkamo vastaa kritiikkiin kaivamalla esiin Matti Pietarisen työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen, jonka mukaan Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus on vaikuttavimpia yritystukia ja edistää elinkeinorakenteiden muutoksia.
Mielenosoituksen puolelta nämä ajatukset ammutaan alas sillä perusteella, että Pietarisen selvityksen lähteinä on käytetty tukea saavia yrityksiä. Yritysten ei kannata kritisoida tukea antavaa tahoa, mikäli mielivät olla tukiaisten piirissä vielä ensikin vuonna.


 Keskustelua ko. mielenosoituksen järjestäjienjärjestäjien facebook-ryhmässä:


Tekes-tukia vastustava mielenosoitus la 1.9.2012 klo 13-15



    • Lauri Grohn Tekesin asiat ovat niin sekaisin, että se puhuu asiakkaistaan, vaikka on itse yritysten asiakas. Siinä sitten selvityksissä asiakas kysyy ovatko projektien MYYJÄT tyytyväisiä Tekesiin. Kun käsitteen ovat noin sekaisin, ovat Tekesin "strategiat" kautta aikojen olleet samaa sekoilua.

    • Risto Setälä Tekes on yritys- ja tutkimusprojektien julkinen, tiettyjä markkinapuutteita paikkaava _rahoittaja_ ja rahoituksen saajat ovat Tekesin asiakkaita. Tilanne on aivan samanlainen kuten yksityisellä puolella pankeilla tai riskirahoittajilla (jotka kyllä pääosin ovat _omistajia_ pääomasijoitusten kautta).

    • Lauri Grohn Väärin! Pankit myyvät rahaa asiakkailleen, yritykset myyvät projekteja asiakkaalleen Tekesille. Valtio/veronmaksajat on Tekesin asiakas. VC:t eivät puhu asiakkaista, vaan osakkaista tms.

    • Lauri Grohn PS. Ennenvanhaan yrittäjät toimittivat joulukaloja ym Tekesiläisille, asiakkailleen. Mieti Risto tuota, niin voit panna käsitteesi järjestykseen.

    • Mikko Ellilä Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes, kommentoi yllä keskustelua Tekesistä mainitsematta, että ON ITSE TEKESISSÄ TÖISSÄ.

    • Mikko Ellilä Mikähän mahtaa olla syynä moiseen käytökseen?

    • Tekes-tukia vastustava mielenosoitus la 1.9.2012 klo 13-15 Tekesin työntekijät ovat tervetulleita kommentoimaan mielenosoitussivun päivityksiä, vaikka eivät paljastaisikaan työpaikkaansa. Mielenosoituksen järjestäjät esiintyvät nimettöminä, joten taustojen paljastamista ei edellytetä muiltakaan.

    • Mikko Ellilä Tekesin työntekijöiden kannanotot yritystukien puolesta ovat Tekesin propagandaa. Tekesin työntekijöiden pitäisi itse rehellisesti sanoa edustavansa työnantajaansa. Kenen kaljoja juot, sen lauluja laulat. Tekesin työntekijät ovat jäävejä puhumaan yritystukien järkevyydestä, koska he itse saavat palkkansa yritystukien jakamisesta. Heillä on siis oma lehmä ojassa. Tämän salaaminen on epärehellistä.




Huom. 


Ylläolevassa keskustelussa Tekesiä kritisoiva Lauri Gröhn on entinen Tekesin johtaja!!

Gröhn on julkisesti kumonnut Tekesin propagandavalheita ennenkin:

4 Tekesin luomaa myyttiä

19.3.2012 14:49 Lauri Gröhn

Tekes on 20 vuoden ajan kysellyt yrityksiltä hankkeiden vaikutuksista ja luonut niiden perusteella joukon myyttejä, joiden päätarkoitus lienee tehdä vaikutus poliitikkoihin.

Myytti 1:
52 prosenttia Tekesin rahoittamista pienten ja keskisuurten yritysten projekteista lisäsi yrityksen liiketoiminnan kansainvälistymistä. 
Mikä tahansa demon lähettäminen ulkomaille tai messuesittely on tuota "kansainvälistymistä".

Myytti 2:
13 000 euroa Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille. 
Perustuu yrittäjien ennakkospekulaatioihin. Ja koska ylipäätänsä?

Myytti 3:
Pienten ja keskisuurten yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa.
Perustuu puhtaasti yrittäjien ennakkospekulaatioihin. Ja koska ylipäätänsä?

Myytti 4:
Tekesin 2000-luvun alussa rahoittamien yritysten tuottavuus kasvoi 3,5-kertaisesti 5 vuodessa verrattuna euromaiden teollisuusyritysten keskimääräiseen kasvuun.

Tekesin rahoittamat yritykset eivät ole vertailukelpoisia minkä tahansa yrityksen kanssa, kausaliteettia ei voi olla. Ja pienet voivat kasvaa nopeammin vaikka jäisivätkin kääpiöiksi.

Myyttien lähde:
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012



Tekesissä on paljon mätää. Tämä ei tietenkään ole yllättävää, koska yritysten tukeminen veronmaksajien rahoilla on lähtökohtaisesti korruptoitunutta toimintaa.

Every government interference in the economy consists of giving an unearned benefit, extorted by force, to some men at the expense of others.

- Ayn Rand: The New Fascism: Rule by Consensus, Capitalism: The Unknown Ideal








tiistaina, toukokuuta 15, 2012

Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamolle rautalankaa markkinataloudesta





Talouselämä:


Äitienpäivää voi viettää monella tavalla. Facebook-ryhmä yllyttää viettämään sitä osoittamalla mieltä Tekes-tukia vastaan.
Mielenosoitus on tarkoitus järjestää sunnuntaina Tekesin pääkonttorin edustalla. Vaatimuksia on kaksi: vastikkeettoman tuen jakaminen pitää lopettaa ja Tekes-tuelle pitää asettaa tuottovaatimus.
Ensimmäinen on nopea toteuttaa, mutta tukien tuottovaatimusta on vaikea mitata.
Tekesillä on ilmeisesti pelottava maine, sillä mielenosoittajat eivät uskalla kertoa hankkeesta omilla nimillään.
"Useat meistä työskentelevät teknologia-alalla ja Tekes-vastaisen haastattelun antaminen on oman uran kannalta riskaabelia", yksi hankkeen puuhaajista kertoo sähköpostissa.
Hankkeen vakavuutta onkin vaikea arvioida, kun järjestäjät eivät astu esiin. Tekes ei kuohuta ihan tavallisia kansalaisia, joten hankkeella on vain reilut 40 tykkääjää. Heidänkään nimensä eivät näy sivulla.
Monet tutkijat ja yritysjohtajat ovat kylläkin arvostelleet Tekesin tukien tehoa ihan avoimestikin. Esimerkiksi Rovion Peter Vesterbacka kritisoi Tekesiä Aamulehdessä ja sarjayrittäjä Jyri Engeström blogissaan.





Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo



Tekes-tukia vastustavat mielenosoittajat esittävät, että
1) Vastikkeettoman tuen jakaminen on lopetettava.
2) Tekesille tulee määrätä tuottovaatimus.

Esitys vastikkeettoman tuen lopettamisesta lopettaisi suuria riskejä sisältävät yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit. Näitä projekteja yritykset eivät käynnistäisi lainarahoituksella. Onnistuessaan näiden projektien tuotto-odotukset ovat suuret. Tekesin rahoitus on tarkoitettu juuri sellaisiin projekteihin, joissa on suuret riskit, mutta myös suuret tuotto-odotukset. Vastikkeellista rahoitusta yritykset saavat jo nyt monesta kanavasta, kuten Finnverasta, Teollisuussijoituksesta, yksityisiltä pääomasijoittajilta ja pankeista.

Tekesin toiminnan tuotto yhteiskunnalle syntyy verotuloina ja osaamisen kasvuna.

Kannattaa muistaa, että innovaatiotoiminta on talouskasvun moottori. Näin yhteiskunta voi tarjota hyvinvointipalveluja pitkällä aikavälillä. VTT:n tutkimuksen mukaan Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä rooli yli puolessa suomalaisista innovaatioista.

Siksipä kysynkin Tekes-tukien vastustajilta: Oletteko valmiita elämään ilman hyvinvointipalveluja? 





Tekes-tukia vastustava mielenosoitus su 13.5.2012 klo 14-17


Vastaus:


Markkinataloudessa yritykset pyrkivät investoimaan rahansa mahdollisimman tuottavasti. Investointi on tuottava silloin kun sen hyöty/kustannus -suhde on korkea. Hyöty arvioidaan kertomalla investoinnin odotettu rahallinen tuotto tuoton todennäköisyydellä.

Kun Tekes lupaa jakaa yritykselle rahaa tiettyihin investointikohteisiin, pienenevät näiden investointikohteiden yritykselle koituvat kustannukset, ja kohteiden hyöty/kustannus -suhde vääristyy todellista korkeammaksi. Tukemisen seurauksena yrityksen siis kannattaa investoida rahoja tuettuihin (ja todellisuudessa vähemmän tuottaviin) projekteihin, kuin mihin yritys olisi ilman tukia investoinut.


Tekes-tuet siis jo teoriassakin aiheuttavat investointien kohdentumista vähemmän tuottavasti kuin mitä olisi tapahtunut ilman tukia. Myös käytäntö tukee teoriaa, suunnitelmatalouksissa tuottavuus on yleensä matalampi kuin markkinatalouksissa.

Jos suomalaisten yritysten tuottavuus on matala, laskee tämä kaikkien suomalaisten elintasoa ja hyvinvointia.

Mikäli vastikkeettoman rahan jakaminen lopetettaisiin, ei investointikohteiden hyöty/kustannus -suhde vääristyisi todellisuudesta enää niin pahasti, sillä kustannuksissa täytyisi ottaa huomioon tuelle vaadittu vastike.

Mikäli Tekesillä olisi tuottovaatimus, motivoisi tämä myös Tekesiä investoimaan rahojaan mahdollisimman tuottavasti, ja kohonnut tuottavuus taas vastaavasti nostaisi hyvinvointia.

Se, että Finnvera, Teollisuussijoitus, pankit tai pääomasijoittajat eivät jaa vastikkeetonta rahaa yrityksille, on yritysten tuottavuuden sekä suomalaisten elintason ja hyvinvoinnin kannalta positiivinen asia.

Se, että Tekes on rahoittanut suurta osaa menestyvistä yrityksistä, ei ole todiste siitä että rahoitus olisi tehokasta. Mikäli Tekes antaisi kaikille yrityksille vähän rahaa, olisi Tekes rahoittajana 100%:ssa menestyvistä yrityksistä.

Mielenosoittajat esittävät edelleen vastikkeettoman rahanjaon lopettamista sekä tuottovaatimuksen määräämistä Tekesille.


Tekes-tukia vastustava mielenosoitus su 13.5.2012 klo 14-17

Lisättäköön vielä edelliseen että se ei ole kovin hyvä peruste tukea jotain projektia, että ilman tukea projektia ei olisi toteutettu lainkaan. Hyville ideoille löytyy rahoitusta yksityiseltäkin puolelta ja ne toteutetaan joka tapauksessa.
Täytyy myös mainita erikseen vastikkeettoman tuen negatiivinen vaikutus yrittäjän motivaatioon. Teknologiayrittäjät ovat yleensä kyvykkäitä ja haluavat pärjätä omillaan. Se, että he joutuvat selittelemään näkemyksiään Tekes-palavereissa saadakseen tukea, on alentavaa ja turhauttavaa.



(lihavointi M. Ellilä)






maanantaina, toukokuuta 14, 2012

Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo: Hyvinvointivaltio = yritysten tukeminen veronmaksajien rahoista





Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo, joka haluaa kieltää ihmisiä esittämästä mielipiteitään kertomatta nimeään julkisesti, yrittää väittää yritystukien olevan välttämättömiä hyvinvointivaltion olemassaololle!!! 



Tekes-tukia vastustavat mielenosoittajat esittävät, että
1) Vastikkeettoman tuen jakaminen on lopetettava.
2) Tekesille tulee määrätä tuottovaatimus.

Esitys vastikkeettoman tuen lopettamisesta lopettaisi suuria riskejä sisältävät yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit. Näitä projekteja yritykset eivät käynnistäisi lainarahoituksella. Onnistuessaan näiden projektien tuotto-odotukset ovat suuret. Tekesin rahoitus on tarkoitettu juuri sellaisiin projekteihin, joissa on suuret riskit, mutta myös suuret tuotto-odotukset. Vastikkeellista rahoitusta yritykset saavat jo nyt monesta kanavasta, kuten Finnverasta, Teollisuussijoituksesta, yksityisiltä pääomasijoittajilta ja pankeista.

Tekesin toiminnan tuotto yhteiskunnalle syntyy verotuloina ja osaamisen kasvuna.

Kannattaa muistaa, että innovaatiotoiminta on talouskasvun moottori. Näin yhteiskunta voi tarjota hyvinvointipalveluja pitkällä aikavälillä. VTT:n tutkimuksen mukaan Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä rooli yli puolessa suomalaisista innovaatioista.

Siksipä kysynkin Tekes-tukien vastustajilta: Oletteko valmiita elämään ilman hyvinvointipalveluja?

Lisää faktaa Tekesin rahoituksen vaikutuksista löytyy
videosta http://www.youtube.com/watch?v=IxAJviXePXk
ja julkaisusta Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012

Anne Palkamo Tekesistä


 
Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo siis väittää, että HYVINVOINTIPALVELUJEN OLEMASSAOLO RIIPPUU YRITYSTUKIAISISTA.
Tekes on yritys- ja tutkimusprojektien julkinen, tiettyjä markkinapuutteita paikkaava _rahoittaja_ ja rahoituksen saajat ovat Tekesin asiakkaita. Tilanne on aivan samanlainen kuten yksityisellä puolella pankeilla tai riskirahoittajilla (jotka kyllä pääosin ovat _omistajia_ pääomasijoitusten kautta).
Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes, kommentoi yllä keskustelua Tekesistä mainitsematta, että ON ITSE TEKESISSÄ TÖISSÄ.
 
Mikähän mahtaa olla syynä moiseen käytökseen?
Luova vienti

Case: Kasvuväylä 
Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes

Tekesin strategia 2011 –
pienet ja keskisuuret yritykset
03-2011
DM 769898
•Kansainvälistymällä kasvua hakevat pk-yritykset ovat Tekesin tärkein asiakasryhmä (=> n. 1/3 yritysrahoituksesta)
•Maltillisesti kasvavat yritykset ovat lähes yhtä tärkeitä kansantalouden kasvulle
•Tekesin rahoitus suunnataan sekä nopeasti että maltillisesti merkittävää kasvua tavoitteleville yrityksille (yhteensä 2/3 rah.)
•Kotimarkkinoille keskittyvät yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta, jos yrityksellä on suuret mahdollisuudet kasvuun tai jos yrityksen toiminnalla suuria välillisiä vaikutuksia
Ota yhteyttä
•Risto Setälä, toimialajohtaja, Tekes Puh. 010 60 55858, risto.setala@tekes.fi
MIKSI TEKESIN TYÖNTEKIJÄ ESITTÄÄ FACEBOOKISSA MIELIPITEITÄÄN TEKESIN JAKAMISTA YRITYSTUISTA KERTOMATTA, ETTÄ ON TEKESIN TYÖNTEKIJÄ?!

torstaina, toukokuuta 10, 2012

Poliisi käyttää "asiantuntijana" henkilöä, joka uskoo Saatanaan











 
Rauman kirkkovaltuuston puheenjohtaja Keijo Ahorinta on kirjoittanut kristillisiä teoksia saatananpalvonnasta, uskoo persoonalliseen Saatanaan ja uskoo ihmisen voivan tehdä rikoksia Saatanan riivaamana. Tämä ihminen toimii poliisi- ja syyttäjäviranomaisten käyttämänä "asiantuntijana" murhaoikeudenkäynnissä.








Yle:

|

Ulvilan surma: Syyttäjä löysi viitteitä saatananpalvonnasta

Ulvilan surman uhrista löytyi vammoja, jotka syyttäjän mielestä kertovat saatananpalvonnasta. Todisteet tukevat syyttäjän mukaan Auerin syyllisyyttä.


Syyttäjä sanoo saaneensa varmat todisteet Anneli Auerin syyllisyydestä miehensä murhaan. Tutkinnassa on tullut esiin esimerkiksi saatananpalvontaan viittaavia asioita. Syyttäjä pitää mahdollisena, että koko henkirikoksessa on ollut kyse saatananpalvonnasta. Tähän viittaavat surmatun ruumiista löydetyt vammat.

 

MTV3:

Ristipistot ruumiissa - tällaisista jäljistä Auerin jutussa pääteltiin saatananpalvonta

 

 

 

Saatananpalvontaepäilyt heräsivät poliisissa Anneli Auerin kolmen nuorimman lapsen kuulemisen jälkeen viime kesänä. Lapset kertoivat poliisille eläinten uhraamisesta ja rituaaleista.
Poliisi otti tämän jälkeen, viisi vuotta Ulvilan murhan tapahtumisen jälkeen, esiin ruumiskuvat uuteen tarkasteluun.
Niistä löytyvistä pistojäljistä tulkittiin, että olkavarsista löytyvät kuviot muistuttaisivat väärinpäin käännettyä ristiä. Poliisi haki myös tukea Auerin vankilassa piirtämistä kuvista.
Jukka Lahden ruumiissa oli kymmeniä pistovammoja. Kuoleman aiheutti kuitenkin päähän kohdistettu erittäin raaka väkivalta.

Oheisessa kuvaan on piirretty ruumiin olkavarsien vammakuviot.

Mitä jäljistä todettiin?

Lisätutkinnassa poliisi kuulusteli saatananpalvontaan perehtynyttä asiantuntijaa Keijo Ahorintaa. Poliisi näytti hänelle Jukka Lahden ruumiinavauskuvia.
Kuulustelija kysyi: Mitä sanottavaa sinulla on näistä?
Asiantuntija vastasi: Näen käsivarsien kuvissa pistoissa syntyvän kolmion. 
 



No kuka on tämä poliisin "saatananpalvonnan asiantuntijana" käyttämä Keijo Ahorinta?

Hän on henkilö, joka uskoo Saatanan olemassaolooin.

Ks.

Bloggajanimimerkki Mesikämmen:

Keijo Ahorinta on uskovainen joka näkee Saatanan touhuja siellä ja täällä. Hän on “ansioitunut” mm. saatananpalvonnan “asiantuntijana”. Hän on kirjoittanut aiheen tiimoilta mm. pari mielikuvituksellista kirjaa (joita eivät arvosta ketkään muut kuin pahasti todellisuudesta vieraantuneet uskovaiset) ja esiintynyt julkisuudessa lausuntojaan aiheesta antaen.
Pistää miettimään, miten Ahorinta on päätynyt Auerin tapauksessa “asiantuntijaksi”. Tämä nyt hivenen syö maamme oikeuslaitoksen uskottavuutta. Hommassa ei ole päätä eikä häntää. Ahorinnan “asiantuntijalausunnot” ovat parhaimmillaankin mielikuvituksellisia.

 

Blogin kommenttiosastosta:

Mikael Halminen

Eiköhän se ole ihan loistojuttu että ahorinta kaivettiin naftaliinista päättämään tämän tarinan. Eihän sen tarvitse kuin päästä sanomaan sanasensa missä tahansa salissa, niin täysipäiset tuomarit toteavat “eiköhän tämä ole tässä” ja koko homma saadaan päätökseen. Voivat (toivottavasti) poikkeuksellisesti määrätä syyttäjän ja ahorinnan mielentilatutkimukseen.

  

Jones

Olen itse kristitty mutta tässä asiassa aivan samaa mieltä. Muistan että Ahorinta tuli (tosin monta vuotta sitten) kerran seurakuntaamme levittämään mainiota saatananpalvontatietouttaan ja pelästyi aivan sanoinkuvaamattomasti sitä, että minulla oli joku Heavy Metal-paita päällä. Viittasi “saarnassaan” mm. kahdeksan kertaa minuun tai paitaani, Keijolla meni konseptit niin sekaisin.
Kieltämättä tällaiset “asiantuntijat” jotka näkevät saatanaa, demoneita ja varsinkin saatananpalvojia kaikkialla, jopa lauantai-iltana kirkon opiskelijaillassa pistävät hiukan v… (anteeksi, uskovaisena en saa sanoa tuota:).

 

  

Murha.info-nimiseltä keskustelupalstalta:

Kun oikeudenkäynnissä käytetään "asiantuntijana" kristillisen herätysliikkeen kustantamon kautta hysteerisiä varoituskirjoja vanhemmille julkaissutta kiihkouskovaista, joka ei pelkästään näe metallimusiikkia, mustia kynttilöitä tai kauhukirjallisuutta potentiaalisina merkkeinä nuoren saatananpalvonnasta ja pakanauskontoja vähintään saatananpalvonnan esiasteina, vaan myös tosissaan uskoo että Saatana kulkee maan päällä värväämässä bändipaitoihin pukeutuvia teinejä (ja ilmeisesti kotiäitejä) joukkoihinsa, on ihan aiheellista kyseenalaistaa niin "asiantuntijan" kuin syyttäjänkin uskottavuus.


Kirja-arvostelu tämän poliisi- ja syyttäjäviranomaisten "asiantuntijana" käyttämän Keijo Ahorinnan teoksesta Saatananpalvonnan monet kasvot:


Kirja ei todellakaan ole akateeminen, tieteellinen tutkimus, vaan paremminkin (kiihko-) uskovaisten kristittyjen vallantavoittelupropagandaa. Lähdeluetteloa ei ole, ainoastaan lista, jossa suositellaan kristillistä propagandakirjallisuutta aiheesta. Onkohan kirjoittaja muuta edes lukenut?

Tavoitteekseen Ahorinta ei tietenkään retoriikassaan esitä (esim. uskonnon ja ilmaisun) vapauden rajoittamista ja ennakkosensuuria, ihmisten aivopesua ja tasapäistämistä, sekä uskontokritiikin estämistä. Tavoitteena on tietysti saatananpalvojien "auttaminen", aivan kuten keskiajan inkvisitiokin "auttoi" kerettiläisiä irti helvettiin johtavista harhaopeistaan ja takaisin Kirkon armollisiin helmoihin. Ahorinta väittääkin, että uskoon tuleminen on paras tapa "pelastua" "saatananpalvonnasta".

Kirjaa lukiessa vaikuttaa selvältä, että kunnon kristittynä Ahorinta ymmärtää "saatananpalvonnaksi" kaiken uskonnollisen (tai yleisemmin: taikauskoisen) toiminnan, joka ei ole hänen uskonsa mukaista. (Itse asiassa uskovaisen ei tarvitse tyytyä pelkästään muiden taikauskoisten syyttelyyn: myös minun on väitetty palvovan Saatanaa, koska olen ateisti - Saatanahan haluaa, että emme palvo Jumalaa…) Asiantuntijana esiintyvä Ahorinta väittää, että kaikenlainen okkultismi, uus-pakanallisuus yms. ainakin johtaa saatananpalvontaan (ellei jo sellaisenaan sitä ole). Mikäli hän ei halua naurettavasti väittää, että kaikki "väärät" uskonnot ja uskomukset sitä jo ovat, hänen täytyisi selittää esimerkiksi, miksi ja miten vaikkapa spiritismin harrastaminen johtaa saatananpalvontaan.
Jonkin verran Ahorinta on jaksanut ottaa selvää kirjansa aiheesta (mikä sinänsä on hämmästyttävää ja kiitettävää tällaisesta kirjallisuudesta puhuttaessa), mutta on kuitenkin kykenemätön luopumaan mustavalkoisista kristinuskon "silmälaseistaan", joiden läpi katsottuna maailma ilmeisesti on varsin synkkä paikka. Mikäli häntä kuitenkin käytetään "asiantuntijana" tiedotusvälineissä tai - mikä pahempaa - oikeudenkäynneissä, ei liene vaikea päätellä, että jokin on yhteiskunnassa vialla.

 

 

Poliisi siis käyttää "asiantuntijana" hullua uskovaista, joka tosissaan uskoo Luciferin olemassaoloon aivan kirjaimellisesti.

Tällä tavalla poliisi "tutkii" rikoksia.

Tällaista "työtä" poliisi tekee veronmaksajien rahoilla.

Tällä tavalla valtio "suojelee" kansalaisia rikollisilta. 

Näin hyvin Suomen valtion oikeusjärjestelmä toimii.

 

 

 

 

 

 

tiistaina, toukokuuta 08, 2012

Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo yhtyy Ritva Viljasen sensuurivaatimuksiin


Ritva Viljanen, sisäministeriön kansliapäällikkö, tuleva Helsingin apulaiskaupunginjohtaja (SDP)






Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo, joka Viljasen tavoin haluaa kieltää ihmisiä esittämästä mielipiteitään kertomatta nimeään julkisesti 








Sisäministeriö:


07.05.2012


Etnisten suhteiden neuvottelukunta julkaisi Etno Foorumissa seitsemän teesiä vastuullisesta maahanmuuttokeskustelusta. Teeseissään Etno painottaa keskustelupalstojen moderoinnin merkitystä, mutta haastaa myös kaikkia suomalaisia seisomaan sanojensa takana ja osallistumaan verkkokeskusteluihin omalla nimellään.

(lihavointi M. Ellilä)




Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Etno) kaipaa vastuullista maahanmuuttokeskustelua. Etno julkaisi maanantaina seitsemän teesiä, joilla se peräänkuuluttaa ryhtiliikettä suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

– Rakentava keskustelutapa tarkoittaa, että asioita käsitellään ihmisryhmiä leimaamatta eikä yksittäisten henkilöiden ihmisarvoa loukata, Etnon puheenjohtaja, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sanoo.

Neuvottelukunta mm. ehdottaa, että tiedotusvälineiden ylläpitämillä verkkokeskustelupalstoilla ei tule sallia kokonaan anonyyminä kirjoittamista. 

 


Sisäministeriö, Etnisten suhteiden neuvottelukunta:

Tiedotusvälineiden ylläpitämillä
verkkokeskustelupalstoilla ei tule sallia
kokonaan anonyyminä kirjoittamista,
omalla nimellä seisotaan sanojen
takana.
Tiedotusvälineiden vastuuseen kuuluu painetun
median ohella myös niiden ylläpitämien
verkkokeskustelujen moderointi.
Moderoinnin ohella rakentavaa
keskustelukulttuuria ja mielipiteiden
perustelemista edistetään vaatimalla kirjoittajilta
kommentointia omalla nimellä.



 Facebookista:

Tekes-tukia vastustava mielenosoitus su 13.5.2012 klo 14-17

 

Keskustelemme Tekesissä mielellämme julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tarpeesta ja vaikutuksista.
Tätä varten järjestämme avoimen keskustelutilaisuuden maanantaina 14.5. klo 15-16 Tekesin Pasilan toimitalossa, Kyllikinportti 2.
Ehdotamme, että kaikki voivat viettää äitienpäiväsunnuntaita perhepiirissä ja kutsumme mielenosoituksen järjestäjät maanantain keskustelutilaisuuteen.
Avoimeen keskusteluun kuuluu mielestämme, että keskustelijat esiintyvät omalla nimellään, eivät anonyymisti.
Tekesin puolesta viestintäjohtaja Anne Palkamo
(lihavointi ja kursivointi M. Ellilä)



Tekes-tukia vastustava mielenosoitus su 13.5.2012 klo 14-17

Kiitos kutsusta, joskin lienee parempi että pidämme keskustelun julkisena. Kritiikkiin saa siis esittää vastineita vaikkapa täällä mielenosoituksen sivulla, jolloin keskustelu on myös niiden seurattavissa, jotka eivät keskustelutilaisuuteen ole tulossa.


Anne Palkamo  
Julkiseen keskusteluun kuuluu, että keskustelijat esiintyvät omalla nimellään, eivät anonyymisti. Tällaiseen julkiseen keskusteluun osallistumme mielellämme myös verkossa. Anne Palkamo Tekesistä

(lihavointi M. Ellilä)



Tekes-tukia vastustava mielenosoitus su 13.5.2012 klo 14-17  

Lainaus Vesa Puttosen "Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen" -raportista:
"On kuitenkin käynyt selväksi, että Tekesin asema on kasvanut niin merkittäväksi, ettei kenelläkään innovaatiojärjestelmän toimijalla ole halua tai uskallusta julkisesti ja kriittisesti arvioida organisaation tuloksellisuutta ja nykyisen mallin toimivuutta."
Mikäli haluatte, voitte kuitenkin vastata sellaiseen mielenosoituksen sivulle linkitettyyn kritiikkiin, jonka kirjoittaja on tiedossa.


Anne Palkamo  
Matti Pietarisen työ- ja elinkeinoministeriölle hiljakkoin tekemän selvityksen mukaan Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus on vaikuttavimpia yritystukia ja edistää elinkeinorakenteiden muutoksia. Selvitys löytyy TEM:n sivulta http://www.tem.fi/?s=2686&xmid=4787&C=97986



Mitään yritystukia ei tietenkään pitäisi olla olemassakaan.

On järjetöntä kysyä tukia saavilta yrityksiltä, mitä mieltä ne ovat saamistaan tuista.

Eihän sosiaalietuuksia saavilta henkilöiltäkään kysytä, mitä mieltä ne ovat saamistaan sosiaalietuuksista.

Tottakai jokainen ihminen haluaa aina itselleen rahaa. Niinpä esim. jokainen työtön haluaa saada työttömyyskorvauksia. Vastaavasti jokainen tukiaisia saava yritys haluaa saada lisää tukiaisia. Kukaan täysjärkinen ei kysy yrityksiltä, haluavatko ne itselleen tukea vai eivät.




Tekesin viestintäjohtaja Anne Palkamo kuitenkin käyttää juuri tuota argumenttia, että tukea saavat yritykset haluavat mielellään itselleen lisää tukea.

Tätä on suomalaisten byrokraattien osaamistaso ja älykkyystaso. Tukea saavien yritysten mielestä yritystuet ovat hyvä juttu on Tekesin viestintäjohtajan Anne Palkamon mielestä hyvä argumentti yritystukien puolesta!!! 

Tällaisia ihmisiä on Suomessa johtavassa asemassa olevina virkamiehinä.

Facebookista:

Ongelmana kyseisessä tutkimksessa on, että sen lähdeaineistona on käytetty tukea saaneiden yritysten antamia palautteita. Tälläinen aineisto ei valitettavasti ole luotettava lähde, sillä yritysten ei kannata kritisoida tukea antavan tahon toimintaa, mikäli mielivät saada tukea seuraavanakin vuonna.



Sekin on jo eräänlaista uhkailua, että Tekes yrittää kieltää anonyymin keskustelun yritystuista jopa internetissä ja yksityishenkilöiden järjestämissä mielenosoituksissa. 

Tähän anonyymin keskustelun vastustamiseen, eli ko. facebook-ryhmän ylläpitäjän nimen utelemiseen (toistuvasti) ja  jopa mielenosoittajillekin esitettyyn vaatimukseen, että heidän olisi esiinnyttävä julkisesti omilla nimillään, sisältyy ilmiselvä uhkaus, että näiden ihmisten nimet otetaan ylös, ja heille järjestetään ikävyyksiä, esim. valittamalla heidän työnantajilleen siitä, että he vastustavat Tekesiä.
 
Tällä tavalla siis Tekes yrittää tukahduttaa kaiken kritiikin painostamalla yrityksiä irtisanomaan työntekijöitään, jotka ovat arvostelleet Tekesiä. Tällainen painostus on helppoa, koska Tekes voi uhata tukien lakkauttamisella sellaisia yrityksiä, joiden työntekijät ovat esittäneet jotain kritiikkiä Tekesiä kohtaan. Tekes siis pyrkii uhkauksilla pelottelemaan ihmiset hiljaisiksi.



Facebookista:


Teemu Putus 

Miksi on tärkeää tietää keskustelijoiden nimet? Vaikuttaako asia-argumentin totuusarvoon se, kuka sanoo, vaiko se mitä sanotaan? Mielestäni anonyymi keskustelu on hedelmällisempää, kun kaikki uskaltavat sanoa mitä ajattelevat, eivätkä sensuroi itseään. Huonona puolena on tietysti asiattomat möläytykset. Mutta niitä en ole tämän keskustelun aikana havainnut.


Lauri Arra

Miksi Tekes ylipäänsä kuluttaisi rahaa siihen että se puolustelisi omaa olemassaoloaan? Selittelyvelvollisuuden kuvittelisi olevan heillä jotka ovat tälläisen kierrätysjärjestelmän olemassaolosta päättäneet.

Itse kehtaan kirjoittaa omalla nimellä ja naamallani, sillä en lähde kerjäämään murusia pöydältä josta byrokraatit aterioivat veronmaksajien rahoilla. Ymmärrän kuitenkin että tämä nöyrtyminen on valitettava välttämättömyys monille jotta voivat pysyä kilpailukykyisinä tässä suunnitelmataloudessa. Anonyymi keskustelu on näiden henkilöiden kohdalta valitettava välttämättömyys.







perjantaina, toukokuuta 04, 2012

Kokoomus: Veronmaksajien rahojen tuhlaaminen on liberaalia, tuhlaamisen vastustaminen taantumuksellista


Kokoomuksen mielestä veronmaksajien rahojen käyttäminen megalomaanisiin neuvostotyylisiin tuhlausprojekteihin on "liberaalia" ja moisen vastustaminen "taantumuksellista":


Iltalehti:
 


Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) myöntää Iltalehdelle äänestystuloksen olleen valtava pettymys hanketta kannattaneelle kokoomukselle.

- Tämä on meidän mielestä demokratian irvikuva. Demarit ja vihreät eivät uskaltaneet päästää asiaa valtuuston päätettäväksi, joka on kuitenkin demokraattinen elin, Rautava sanoo.

Rautavan mukaan vihreiden päätös osoittaa liberaaliksi mielletyn puolueen edustavan itse asiassa taantumuksellisia voimia kaupungissa.

Rautavan mukaan Helsinki menettää hankkeen kaatumisen myötä ison määrän työpaikkoja ja verotuloja sekä mahdollisuuden maailmanluokan taidenäyttelyihin.
- Se, että tällaiseen mahdollisuuteen ei tartuttu, ottaa pattiin, Rautava myöntää.
Vihreistä ainoana Guggenheim-hankkeen kannalla ollut Kimmo Helistö on Rautavan kanssa samoilla linjoilla.



Guggenheimin puolesta äänestivät Rautavan ja Helistön lisäksi kokoomuksen Juha Hakola, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen ja Sirpa Asko-Seljavaara. Myös RKP:n Jan D. Oker-Blom äänesti hankkeen puolesta.
Vihreiden Elina Moisio, Johanna Sumuvuori ja Ville Ylikahri äänestivät hanketta vastaan. Tulitukea vihreille antoivat SDP:n Arto Bryggare, Tarja Kantola ja Osku Pajamäki, vasemmistoliiton Eija Loukoila sekä perussuomalaisten Jussi Halla-aho.




Orwell pyörii haudassaan: oikeistolaisena itseään pitävän puolueen mielestä sosialistiset projektit ovat liberalismia ja sosialismin vastustaminen taantumusta.