Kolmosen iltauutisten mukaan ministeriöihin halutaan nyt "poliittiset valtiosihteerit". On tosi hienoa, että valtahierarkiaan saadaan lisää joustavuutta ja toimintakykyä. Paitsi että... "Poliittinen valtiosihteeri" on suomennos/eufemismi perinteisemmälle "politrukille". Ts. poliittisesti korrekti termi poliittisen oikeaoppisuuden valvojaksi asetetulle pikkuvirkamiehelle, joka pitää hallinnontason muiden toimijoiden omatunnon ja -aloitteisuuden kurissa, ja joka nostaa veitsen edes jollakin tavalla rehellisen ja yrittävän virkamiehen kurkulle. Moisen hahmon läsnäolo lienee selvä merkki siitä, että tavallinen byrokratia ei tahdo enää toimia, sekä siitä, että autokraattinen politiikka on helppo "ratkaisu" perinteisemmän, rehellisen julkisen päättämisen ongelmiin. Tällaisen aseman perustaminen on merkki liukumasta pahempaan, ei muuta. Todelliset ratkaisut löytynevät jostakin muualta, kuten ministeriöiden vallan selvästä rajaamisesta, mikä johtaisi sulavampaan vallankäyttöön ilman tarvetta ylimääräisille byrokraateille, tai vallan keskittämiselle ministeriöiden sisällä.
Samalla uutiset kertovat myös karua kieltä asioiden järjettömästä sidonnasta toisiinsa julkisessa sanassa. Huumeidenkäyttäjät kytketään siinä prostituutio-ongelmaan ja päin vastoin, luultavasti pahiksen imagon painamiseksi molempien marginaalien ylle. Aivan erityisen omituista on puhe siitä, kuinka EU:ssa kannabis ja ekstaasi ovat korvanneet piikkihuumeet, kuinka hakijamaissa tilanne on pahempi, ja kuinka tämä tekee liittymisestä riskin suomalaisten huumetilanteelle. Tämähän paremminkin kertoo eurooppalainen hallintokulttuurin ja siihen liittyvän laillisuusperiaatteen noudattamisen, kaikessa vajavaisuudessaankin, tuntuvan rehabilitoivan huumeidenkäyttöä... Se kertoo siitä, ettei todellista pitkän aikavälin riskiä maallemme itse asiassa ole, vaan että hakijamaiden liittyminen EU:hun paremminkin voisi johtaa näidenkin maiden huumekulttuurin tervehtymiseen, ilman riskejä meille.
Kuten yleensä, suomalaiset televisiokanavat kykenevät hyvin omituisiin temppuihin. Jopa kaupalliset kanavat ovat niin pahasti yksiselitteisen, demonisoivan, valtiojohtoisen ajatusmaailman lieassa, että ne eivät tunnu kykenevän riippumattomaan journalismiin. Kaupalliset kanavat toki kärsivät myös populismista, mutta tässä ei selvästikään ole kysymys pelkästään tästä. Paremminkin kysymys on täydestä älyttömyydestä, joka nojaa odotukseen valtiovallan interventiosta, lammasmaisen kansan kannatuksesta tällaiselle interventiolle, ja viimeisen tuottamalle populistiselle journalismille. Yksikään näistä ei olisi huolenaihe jos tiedettäisiin, että valtiovalta ei voi toteuttaa interventiota. Älyttömyys tipahtaisi nopeasti nollaan.
Maamme poliittinen diskurssi kärsii monista asioista. Niistä suurin lienee se, että meillä on maa, perinteisessä mielessä. Moka pitäisi korjata, pikimiten.
torstaina, marraskuuta 28, 2002
maanantaina, marraskuuta 25, 2002
Capitan perustuslaki
Valtiomuoto
1§ Capita on kuningaskunta, jossa kaikki yksilöt ovat suvereeneja päättämään ruumiistaan ja omaisuudestaan.
Perustuslaki ja lait
2§ Tätä perustuslakia saa muuttaa kuningas, mutta ei poistaa oikeutta suvereenisti määrätä kehostaan ja omaisuudestaan ja luopua Capitan kansalaisuudesta ja erottaa omaisuutensa Capitasta eikä kieltoa poistaa yllä mainittuja oikeuksia. Tämän perustuslain kanssa ristiriitaiset lait eivät ole voimassa. Lakeja kuningas saa säätää vain, kun ne eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslait ja tavalliset lait ja niiden muutokset tulevat voimaan yksilön kehossa ja omaisuudessa, jos yksilö hyväksyy ne.
Ruumiinsa ja omaisuutensa päätösvalta
3§ Jokaisella on suvereeni valta päättää kehostaan ja omaisuudestaan ja valita niitä koskevat lait. Omaisuudella tarkoitetaan tässä perustuslaissa fyysistä omaisuutta; immateriaalioikeus perustuu omistajien fyysistä omaisuuttaan koskeviin sopimuksiin. Jos kuninkaan säätämä laki on ristiriidassa yksilön säätämän lain kanssa, yksilön laki on voimassa hänen kehossaan ja omaisuudessaan.
Vastentahtoista orjuutta, pakkotyötä, asevelvollisuutta, verotusta, muita pakollisia valtiolle tai muulle julkisyhteisölle maksettavia maksuja, tullia ei tule olla. Toiselta anastettu omaisuus tai kehon hallinta anastajan tulee palauttaa.
Jokaisella on oikeus vallata omaisuudekseen omistamaton fyysinen materia tai tila, jota valtaaja muokkaa.
Tuomioistuimet
4§ Sen, joka kehoon tai omaisuuteen omistajan luvatta ja vastoin omistajan tahtoa kajoaa, tulee maksaa omistajalle tuomioistuimen määräämä vahingonkorvaus. Jos omistaja tai hänen määräämänsä voi nostaa syytteen tuomioistuimessa, vain heillä on oikeus nostaa syyte; muuten kenellä tahansa on oikeus nostaa syyte. Tuomioistuimen voi perustaa kuka tahansa halukas. Vahingonkorvausta ei tule tuomita kehoon tai omaisuuteen kajoamisen estämisestä eikä vahingonkorvauksen perinnästä.
Luovutus- ja sopimusvapaus
5§ Jokaisella on suvereeni oikeus luovuttaa omaisuuttaan toiselle, ottaa vastaan omistajan luovutus ja tehdä omaisuuttaan tai kehoaan koskevia sopimuksia.
Sopimusvapaus on täydellinen, mutta sopimus ei voi antaa oikeutta toisen osapuolen kehoon. Sopimusvapaus koskee myös vapautta tehdä työsopimuksia, avioliittosopimuksia ja yhdistyksiä, yhtiöitä ja säätiöitä muodostavia sopimuksia ja testamentteja.
Ilmaisun vapaus
6§ Jokaisella on oikeus käyttää kehoaan ja omaisuuttaan haluamaansa ilmaisuun. Ilmaisun vapaus koskee myös taiteellista, aatteellista tai uskonnollista ilmaisua. Ilmaisun vapaus ei kuitenkaan anna oikeutta fyysisesti vahingoittaa toisten kehoa tai omaisuutta.
Elinkeinovapaus
7§ Jokaisella on oikeus harjoittaa valitsemaansa elinkeinoa omalla ja halukkaiden ruumiilla ja keholla. Mitään elinkeinolupia ei tarvitse anoa valtiolta eikä ilmoittaa elinkeinotietoja valtiolle eikä muutakaan tehdä elinkeinon ehtona.
Aseenkantovapaus
8§ Jokaisella on suvereeni oikeus toisten kehoa ja omaisuutta loukkaamatta hankkia, pitää hallussaan, käyttää ja luovuttaa toisille aseita. Mitään aselupaa ei tarvitse anoa valtiolta eikä ilmoittaa asetietoja valtiolle eikä muutakaan tehdä aseenkannon ehtona.
Capitan alue ja asukkaat
9§ Jokaisella on oikeus liittää haluamaansa omaisuutta Capitan lain piiriin tai erottaa omaisuutensa tai sen osa piiristä. Capitan alue muodostuu alueista, jotka niiden omistajat ovat siirtäneet Capitan perustuslain piiriin. Capitan alueen asukkaita ovat ne, jotka oleskelevat Capitan alueella. Capitan alueelle saavat saapua ja alueella liikkua kaikki, joiden kiinteistön omistaja on sallinut saapua ja liikkua. Jokaisella on oikeus poistua Capitan alueelta tarvitsematta anoa lupaa, kuningaskunnalle maksaa, ilmoittaa tietoja tai muuta tehdä. Kiinteistön omistajilla on kuitenkin oikeus vaatia maksu kiinteistönsä käyttämisestä.
Kansalaisuus
10§ Capitan kansalaisia ovat ne, jotka haluavat olla kansalaisia ja jotka kuningas tai hänen määräämänsä on hyväksynyt kansalaisiksi. Capitan kansalaisuudesta voi milloin tahansa luopua tarvitsematta lupaa, ilmoitusta tai maksua. Capitan kansalaiset ja muut asukkaat voivat tilata itselleen passeja haluamaltaan toimittajalta.
Kuningas
11§ Capitan kuninkaaksi voi ryhtyä kuka tahansa halukas, jos kuninkaana ei toimi kukaan eikä edellinen kuningas nimennyt seuraajaa. Kuningas saa milloin tahansa erota ja nimetä seuraajansa. Jos kuningas kuolee ja nimesi seuraajansa, nimetystä tulee kuningas.
Valtiosopimukset
12§ Capita voi tehdä muiden valtioiden kanssa sopimuksia ja purkaa niitä kuninkaan päätöksellä. Sopimus ei saa olla ristiriidassa tämän perustuslain kanssa. Jos sopimus on ristiriidassa edeltävien, voimassa olevien sopimusten kanssa, edeltävät sopimukset ristiriitaisilta osin purkautuvat. Jokaisella Capitan kansalaisella, asukkaalla ja omistajalla on oikeus todeta ristiriita, jolloin sopimus raukeaa hänen kehonsa ja omaisuutensa osalta. Valtiosopimus tulee voimaan yksilön kehossa ja omaisuudessa, jos yksilö hyväksyy sen.
Valtiomuoto
1§ Capita on kuningaskunta, jossa kaikki yksilöt ovat suvereeneja päättämään ruumiistaan ja omaisuudestaan.
Perustuslaki ja lait
2§ Tätä perustuslakia saa muuttaa kuningas, mutta ei poistaa oikeutta suvereenisti määrätä kehostaan ja omaisuudestaan ja luopua Capitan kansalaisuudesta ja erottaa omaisuutensa Capitasta eikä kieltoa poistaa yllä mainittuja oikeuksia. Tämän perustuslain kanssa ristiriitaiset lait eivät ole voimassa. Lakeja kuningas saa säätää vain, kun ne eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslait ja tavalliset lait ja niiden muutokset tulevat voimaan yksilön kehossa ja omaisuudessa, jos yksilö hyväksyy ne.
Ruumiinsa ja omaisuutensa päätösvalta
3§ Jokaisella on suvereeni valta päättää kehostaan ja omaisuudestaan ja valita niitä koskevat lait. Omaisuudella tarkoitetaan tässä perustuslaissa fyysistä omaisuutta; immateriaalioikeus perustuu omistajien fyysistä omaisuuttaan koskeviin sopimuksiin. Jos kuninkaan säätämä laki on ristiriidassa yksilön säätämän lain kanssa, yksilön laki on voimassa hänen kehossaan ja omaisuudessaan.
Vastentahtoista orjuutta, pakkotyötä, asevelvollisuutta, verotusta, muita pakollisia valtiolle tai muulle julkisyhteisölle maksettavia maksuja, tullia ei tule olla. Toiselta anastettu omaisuus tai kehon hallinta anastajan tulee palauttaa.
Jokaisella on oikeus vallata omaisuudekseen omistamaton fyysinen materia tai tila, jota valtaaja muokkaa.
Tuomioistuimet
4§ Sen, joka kehoon tai omaisuuteen omistajan luvatta ja vastoin omistajan tahtoa kajoaa, tulee maksaa omistajalle tuomioistuimen määräämä vahingonkorvaus. Jos omistaja tai hänen määräämänsä voi nostaa syytteen tuomioistuimessa, vain heillä on oikeus nostaa syyte; muuten kenellä tahansa on oikeus nostaa syyte. Tuomioistuimen voi perustaa kuka tahansa halukas. Vahingonkorvausta ei tule tuomita kehoon tai omaisuuteen kajoamisen estämisestä eikä vahingonkorvauksen perinnästä.
Luovutus- ja sopimusvapaus
5§ Jokaisella on suvereeni oikeus luovuttaa omaisuuttaan toiselle, ottaa vastaan omistajan luovutus ja tehdä omaisuuttaan tai kehoaan koskevia sopimuksia.
Sopimusvapaus on täydellinen, mutta sopimus ei voi antaa oikeutta toisen osapuolen kehoon. Sopimusvapaus koskee myös vapautta tehdä työsopimuksia, avioliittosopimuksia ja yhdistyksiä, yhtiöitä ja säätiöitä muodostavia sopimuksia ja testamentteja.
Ilmaisun vapaus
6§ Jokaisella on oikeus käyttää kehoaan ja omaisuuttaan haluamaansa ilmaisuun. Ilmaisun vapaus koskee myös taiteellista, aatteellista tai uskonnollista ilmaisua. Ilmaisun vapaus ei kuitenkaan anna oikeutta fyysisesti vahingoittaa toisten kehoa tai omaisuutta.
Elinkeinovapaus
7§ Jokaisella on oikeus harjoittaa valitsemaansa elinkeinoa omalla ja halukkaiden ruumiilla ja keholla. Mitään elinkeinolupia ei tarvitse anoa valtiolta eikä ilmoittaa elinkeinotietoja valtiolle eikä muutakaan tehdä elinkeinon ehtona.
Aseenkantovapaus
8§ Jokaisella on suvereeni oikeus toisten kehoa ja omaisuutta loukkaamatta hankkia, pitää hallussaan, käyttää ja luovuttaa toisille aseita. Mitään aselupaa ei tarvitse anoa valtiolta eikä ilmoittaa asetietoja valtiolle eikä muutakaan tehdä aseenkannon ehtona.
Capitan alue ja asukkaat
9§ Jokaisella on oikeus liittää haluamaansa omaisuutta Capitan lain piiriin tai erottaa omaisuutensa tai sen osa piiristä. Capitan alue muodostuu alueista, jotka niiden omistajat ovat siirtäneet Capitan perustuslain piiriin. Capitan alueen asukkaita ovat ne, jotka oleskelevat Capitan alueella. Capitan alueelle saavat saapua ja alueella liikkua kaikki, joiden kiinteistön omistaja on sallinut saapua ja liikkua. Jokaisella on oikeus poistua Capitan alueelta tarvitsematta anoa lupaa, kuningaskunnalle maksaa, ilmoittaa tietoja tai muuta tehdä. Kiinteistön omistajilla on kuitenkin oikeus vaatia maksu kiinteistönsä käyttämisestä.
Kansalaisuus
10§ Capitan kansalaisia ovat ne, jotka haluavat olla kansalaisia ja jotka kuningas tai hänen määräämänsä on hyväksynyt kansalaisiksi. Capitan kansalaisuudesta voi milloin tahansa luopua tarvitsematta lupaa, ilmoitusta tai maksua. Capitan kansalaiset ja muut asukkaat voivat tilata itselleen passeja haluamaltaan toimittajalta.
Kuningas
11§ Capitan kuninkaaksi voi ryhtyä kuka tahansa halukas, jos kuninkaana ei toimi kukaan eikä edellinen kuningas nimennyt seuraajaa. Kuningas saa milloin tahansa erota ja nimetä seuraajansa. Jos kuningas kuolee ja nimesi seuraajansa, nimetystä tulee kuningas.
Valtiosopimukset
12§ Capita voi tehdä muiden valtioiden kanssa sopimuksia ja purkaa niitä kuninkaan päätöksellä. Sopimus ei saa olla ristiriidassa tämän perustuslain kanssa. Jos sopimus on ristiriidassa edeltävien, voimassa olevien sopimusten kanssa, edeltävät sopimukset ristiriitaisilta osin purkautuvat. Jokaisella Capitan kansalaisella, asukkaalla ja omistajalla on oikeus todeta ristiriita, jolloin sopimus raukeaa hänen kehonsa ja omaisuutensa osalta. Valtiosopimus tulee voimaan yksilön kehossa ja omaisuudessa, jos yksilö hyväksyy sen.
perjantaina, marraskuuta 22, 2002
Liberaali tavoiteohjelma
Kauppa
* Kauppojen ja muiden liikkeiden aukioloaikojen ja muu erityissääntely tulee lakkauttaa.
* Lakisääteiset monopolit, kuten Alkon ja Raha-automaattiyhdistyksen, tulee poistaa.
Liikenne
* Liikenne tulee vapauttaa lupapakoista, yksityisteiden valtiollisesta ja kunnallisesta sääntelystä ja muusta vapaata kilpailua loukkaavasta sääntelystä.
* Liikenteen tukiaiset on lakkautettava.
Maa- ja metsätalous
* Maa- ja metsätalouden tukiaiset, pakolliset metsänhoitomaksut ja muu erityissääntely tulee lakkauttaa.
Oikeus
* Huumeet tulee laillistaa ja muutkin uhrittomat rikokset poistaa rikoslaista.
* Eduskunnan, valtion tuomioistuinten ja juristien monopolit tulee lakkauttaa.
* Perustuslain tulee taata suvereeni yksityisomistus ja kehollinen itsemääräämisoikeus.
* Valtion tulee sallia kaikkien adoptoida.
Opetus
* Maksulliset korkeakoulut on sallittava.
* Opetuksen valtiollinen, maakunnallinen ja kunnallinen erityissääntely, kuten lupapakot ja opetussuunnitelmat, tulee lopettaa.
* Valtion, maakuntien ja kuntien tulee luopua oppivelvollisuuden sisällöstä päättämisestä ja siirtää se huoltajalle.
Puolustus
* Asevelvollisuus tulee lakkauttaa.
* Vapaaehtoinen maanpuolustus tulee vapauttaa erityissääntelystä ja yksityisarmeijat sallia.
Sisäpolitiikka
* Poliisin monopolit on lakkautettava ja sallittava vapaa kilpailu.
* Passipakosta, ulkomaalaisten viisumi-, oleskelulupa- ja työlupapakoista ja rajatarkastuksista ja tulleista tulee luopua.
* Valtion ei tule rahoittaa kuntia eikä maakuntia.
Sosiaalipolitiikka
* Eläkkeiden erityissääntely tulee poistaa, sallia eläkeyritysten vapaa kilpailu ja nykyisin pakolliset eläke- ja sosiaaliturvamaksut poistaa.
Talous
* Verotus on lakkautettava.
* Valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omaisuus on huutokaupattava eniten tarjoaville ja myyntituloilla maksettava veroja ja velkaa takaisin.
* Yksityisomaisuutta ja kehollista itsemääräämisoikeutta loukkaava sääntely on lakkautettava.
* Eurovaluutan ja Euroopan keskuspankin monopolit on lakkautettava ja sallittava valuuttojen ja pankkien vapaa kilpailu.
Teollisuus
* Teollisuuden erityissääntely, kuten fyysistä yksityisomistusta loukkaavat patentit ja tavaramerkit ja lupapakot, tulee lopettaa.
Terveys
* Lääkkeitä tulee voida ostaa ilman reseptiä ja myydä ilman valtion lupaa.
* Terveysammattien, kuten lääkärin, psykoterapeutin, hoitajan ja apteekkarin, luvanvaraisuus tulee poistaa.
* Pakollinen sairausvakuutusmaksu tulee poistaa.
* Valtion, maakuntien ja kuntien ja Suomen Punaisen Ristin terveysmonopolit tulee poistaa.
Työ
* Työn erityissääntely työsopimus- ja työehtosopimuslailla tulee lakkauttaa ja sallia työntekijän ja työnantajan sopimusvapaus.
* Pakolliset työnantaja- ja työntekijämaksut tulee lakkauttaa.
Ulkopolitiikka
* Ulkopolitiikan tulee keskittyä ihmisten vapauttamiseen tulleista, rajakontrolleista, viisumi-, oleskelulupa-, työlupa- ja passipakoista.
* Valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen on erottava niistä kansainvälisistä järjestöistä ja valtiosopimuksista, joiden jäsenmaksua ei voi rahoittaa vapaaehtoisesti tai joiden jäsenyys edellyttää suvereenin yksityisomistuksen tai kehollisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista.
Ympäristö
* Valtion tulee lopettaa yksityisomistusta loukkaava ympäristön- ja luonnonsuojelu.
* Ympäristöluvista, erityissäntelystä ja valtion pakottamista ympäristömaksuista tulee luopua.
* Kuntien kaavoitusmonopoli on lakkautettava.
Kauppa
* Kauppojen ja muiden liikkeiden aukioloaikojen ja muu erityissääntely tulee lakkauttaa.
* Lakisääteiset monopolit, kuten Alkon ja Raha-automaattiyhdistyksen, tulee poistaa.
Liikenne
* Liikenne tulee vapauttaa lupapakoista, yksityisteiden valtiollisesta ja kunnallisesta sääntelystä ja muusta vapaata kilpailua loukkaavasta sääntelystä.
* Liikenteen tukiaiset on lakkautettava.
Maa- ja metsätalous
* Maa- ja metsätalouden tukiaiset, pakolliset metsänhoitomaksut ja muu erityissääntely tulee lakkauttaa.
Oikeus
* Huumeet tulee laillistaa ja muutkin uhrittomat rikokset poistaa rikoslaista.
* Eduskunnan, valtion tuomioistuinten ja juristien monopolit tulee lakkauttaa.
* Perustuslain tulee taata suvereeni yksityisomistus ja kehollinen itsemääräämisoikeus.
* Valtion tulee sallia kaikkien adoptoida.
Opetus
* Maksulliset korkeakoulut on sallittava.
* Opetuksen valtiollinen, maakunnallinen ja kunnallinen erityissääntely, kuten lupapakot ja opetussuunnitelmat, tulee lopettaa.
* Valtion, maakuntien ja kuntien tulee luopua oppivelvollisuuden sisällöstä päättämisestä ja siirtää se huoltajalle.
Puolustus
* Asevelvollisuus tulee lakkauttaa.
* Vapaaehtoinen maanpuolustus tulee vapauttaa erityissääntelystä ja yksityisarmeijat sallia.
Sisäpolitiikka
* Poliisin monopolit on lakkautettava ja sallittava vapaa kilpailu.
* Passipakosta, ulkomaalaisten viisumi-, oleskelulupa- ja työlupapakoista ja rajatarkastuksista ja tulleista tulee luopua.
* Valtion ei tule rahoittaa kuntia eikä maakuntia.
Sosiaalipolitiikka
* Eläkkeiden erityissääntely tulee poistaa, sallia eläkeyritysten vapaa kilpailu ja nykyisin pakolliset eläke- ja sosiaaliturvamaksut poistaa.
Talous
* Verotus on lakkautettava.
* Valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omaisuus on huutokaupattava eniten tarjoaville ja myyntituloilla maksettava veroja ja velkaa takaisin.
* Yksityisomaisuutta ja kehollista itsemääräämisoikeutta loukkaava sääntely on lakkautettava.
* Eurovaluutan ja Euroopan keskuspankin monopolit on lakkautettava ja sallittava valuuttojen ja pankkien vapaa kilpailu.
Teollisuus
* Teollisuuden erityissääntely, kuten fyysistä yksityisomistusta loukkaavat patentit ja tavaramerkit ja lupapakot, tulee lopettaa.
Terveys
* Lääkkeitä tulee voida ostaa ilman reseptiä ja myydä ilman valtion lupaa.
* Terveysammattien, kuten lääkärin, psykoterapeutin, hoitajan ja apteekkarin, luvanvaraisuus tulee poistaa.
* Pakollinen sairausvakuutusmaksu tulee poistaa.
* Valtion, maakuntien ja kuntien ja Suomen Punaisen Ristin terveysmonopolit tulee poistaa.
Työ
* Työn erityissääntely työsopimus- ja työehtosopimuslailla tulee lakkauttaa ja sallia työntekijän ja työnantajan sopimusvapaus.
* Pakolliset työnantaja- ja työntekijämaksut tulee lakkauttaa.
Ulkopolitiikka
* Ulkopolitiikan tulee keskittyä ihmisten vapauttamiseen tulleista, rajakontrolleista, viisumi-, oleskelulupa-, työlupa- ja passipakoista.
* Valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen on erottava niistä kansainvälisistä järjestöistä ja valtiosopimuksista, joiden jäsenmaksua ei voi rahoittaa vapaaehtoisesti tai joiden jäsenyys edellyttää suvereenin yksityisomistuksen tai kehollisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista.
Ympäristö
* Valtion tulee lopettaa yksityisomistusta loukkaava ympäristön- ja luonnonsuojelu.
* Ympäristöluvista, erityissäntelystä ja valtion pakottamista ympäristömaksuista tulee luopua.
* Kuntien kaavoitusmonopoli on lakkautettava.
sunnuntai, marraskuuta 17, 2002
Tajuamisen kustannukset
On jo pitkään ollut tunnettua, että vaihtoehtokustannusten käsite on yksi vaikeimmista tajuttavista taloudessa. Useimmat ihmiset eivät nyt vain yksinkertaisesti suostu sulattamaan sitä, eivätkä näin kykene näkemään Bastiat'n ikkunaa, pakkopalveluksen saumapuolta, prostituution aivan todellisia yhteiskunnallisia hyötyjä tai monta muutakaan olennaista taloudellista ongelmaa. Krugmanin artikkeli Ricardon komparatiivisen kustannushyödyn julkisuuskuvasta, josta olemme viime aikoina jonkin verran puhelleet, valottaa ongelmaa erinomaisesti. Niin hassua kuin se onkin, kustannusten käsite, jonka luulisi markkinatalousmaassa elävälle tulevan luonnostaan, kuuluu nähtävästi peruuttamattomasti samaan kastiin suhteellisen edun kanssa. Näin keskustelu ei koskaan pääse niihin olennaisiin, abstraktimpiin hyötyihin asti, joita tiedämme markkinoista olevan.
Samalla näyttäisi, että rationaalisen ignoranssin käsite sopii soppaan erinomaisesti. Ts. se, että kaiken tietäminen ja tajuaminen ei läheskään aina parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan ole kannattavaa. Näyttäisi siltä, että nimenomaan poliittisissa ja yhteiskuntatieteellisissä asioissa itse ongelman luonne sanelee ignoranssin harmillisen kannattavuuden—Mikko Särelä mainitsi juuri yhteislaitumen ongelman, ja juuri siitähän poliittisessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on järjestään kysymys. Oikeellinen näkökulma kun on tässä lähes aina sellainen, että sen hyödyt jakautuvat tavattoman laajasti—puhumme kuitenkin kokonaisista yhteiskunnista, jolloin kaikki päätösten ja teorioiden hyödyt ja haitat pitäisi ottaa huomioon. Niinpä vain fanaattisin rationalisti saa puolueettomasta analyysistä riittävästi omakohtaisia väristyksiä viitsiäkseen edes yrittää ymmärtää mistä puhuu.
Tuloksena on, että ihmiset eivät ymmärrä marginalismia (naiivi hintateoria, jopa työnarvoteoria, toimii hyvänä lokaalina arviona, eikä oikeaa vastausta jakseta hakea), laajalti hajautuneet ja epätriviaalit vaihtoehtokustannukset unohdetaan täysin, yhteislaidun (tai käänteinen yhteislaidun, joka mm. tuottaa kollektiivisen päätöksenteon pahimmat transaktiokustannukset) on täysin tuntematon juttu, omaisuuden institutionaalinen luonne unohtuu ja se leimataan riistoksi, suhteellinen hyöty ei puhu mitään edes rajuin esimerkein maustettuna, eikä laillisten instituutioiden luonne hahmotu. Suurin osa ihmisistä jää talousasioissa täysin pimeään.
Krugmanin tapaan kannatan tässä lämpimästi epäreilua peliä. Laiha lohtu, joo, mutta jos tuloksena on, että tajuaminen tulee halvemmaksi edes jollekulle, sekin on sentään jotakin.
On jo pitkään ollut tunnettua, että vaihtoehtokustannusten käsite on yksi vaikeimmista tajuttavista taloudessa. Useimmat ihmiset eivät nyt vain yksinkertaisesti suostu sulattamaan sitä, eivätkä näin kykene näkemään Bastiat'n ikkunaa, pakkopalveluksen saumapuolta, prostituution aivan todellisia yhteiskunnallisia hyötyjä tai monta muutakaan olennaista taloudellista ongelmaa. Krugmanin artikkeli Ricardon komparatiivisen kustannushyödyn julkisuuskuvasta, josta olemme viime aikoina jonkin verran puhelleet, valottaa ongelmaa erinomaisesti. Niin hassua kuin se onkin, kustannusten käsite, jonka luulisi markkinatalousmaassa elävälle tulevan luonnostaan, kuuluu nähtävästi peruuttamattomasti samaan kastiin suhteellisen edun kanssa. Näin keskustelu ei koskaan pääse niihin olennaisiin, abstraktimpiin hyötyihin asti, joita tiedämme markkinoista olevan.
Samalla näyttäisi, että rationaalisen ignoranssin käsite sopii soppaan erinomaisesti. Ts. se, että kaiken tietäminen ja tajuaminen ei läheskään aina parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan ole kannattavaa. Näyttäisi siltä, että nimenomaan poliittisissa ja yhteiskuntatieteellisissä asioissa itse ongelman luonne sanelee ignoranssin harmillisen kannattavuuden—Mikko Särelä mainitsi juuri yhteislaitumen ongelman, ja juuri siitähän poliittisessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on järjestään kysymys. Oikeellinen näkökulma kun on tässä lähes aina sellainen, että sen hyödyt jakautuvat tavattoman laajasti—puhumme kuitenkin kokonaisista yhteiskunnista, jolloin kaikki päätösten ja teorioiden hyödyt ja haitat pitäisi ottaa huomioon. Niinpä vain fanaattisin rationalisti saa puolueettomasta analyysistä riittävästi omakohtaisia väristyksiä viitsiäkseen edes yrittää ymmärtää mistä puhuu.
Tuloksena on, että ihmiset eivät ymmärrä marginalismia (naiivi hintateoria, jopa työnarvoteoria, toimii hyvänä lokaalina arviona, eikä oikeaa vastausta jakseta hakea), laajalti hajautuneet ja epätriviaalit vaihtoehtokustannukset unohdetaan täysin, yhteislaidun (tai käänteinen yhteislaidun, joka mm. tuottaa kollektiivisen päätöksenteon pahimmat transaktiokustannukset) on täysin tuntematon juttu, omaisuuden institutionaalinen luonne unohtuu ja se leimataan riistoksi, suhteellinen hyöty ei puhu mitään edes rajuin esimerkein maustettuna, eikä laillisten instituutioiden luonne hahmotu. Suurin osa ihmisistä jää talousasioissa täysin pimeään.
Krugmanin tapaan kannatan tässä lämpimästi epäreilua peliä. Laiha lohtu, joo, mutta jos tuloksena on, että tajuaminen tulee halvemmaksi edes jollekulle, sekin on sentään jotakin.
tiistaina, marraskuuta 12, 2002
Tänään Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa puhuttiin Euroopan kalastusongelmista. Kalakannat ovat häviämässä ryöstökalastuksen takia monin paikoin Euroopassa. Valitettavasti kirjoituksessa ei edes mainita ongelman syitä, saati sitten esitetä vaihtoehtoja nykyiselle politiikalle. Kirjoitus on tyypiltään 'jotain pitäis tehrä' muttei oikein tiedetä mitä. Karille ollaan menossa, mutta tarpeellisesta kurssimuutoksesta ei puhuta.
Ryöstökalastuksen ongelma on erinomainen esimerkki taloustieteessä hyvin tunnetusta yhteislaitumen ongelmasta. Lyhyesti kysymys on siitä, että jos monta henkilöä saa käyttää yhteistä laidunta, heidän kaikkien kannattaa lisätä laitumella olevien lampaiden määrää vielä senkin jälkeen, kun laitumen optimaalinen lammasmäärä ylitetään. Jos laidun on yksityisomistuksessa, ei laiduntaminen kannata yli optimaalisen lampaiden määrän, joka taasen on alle laitumen ekologisen kantokyvyn. Vastaavasti kalastuksen suuri ongelma on se, että kalastajat toimivat yhteislaitumella. Jokaisella kalastajalla on intressissä kalastaa kalaa vielä silloinkin, kun kalakantaa harvennetaan jo liikaa; ajatus kulkee suurinpiirtein niin, että jos en minä sitä kalaa kalasta, sen kuitenkin kalastaa joku muu.
Ratkaisu on siirtyä kalastusalueiden yksityisomistukseen. Tällöin kalastaja, tai kalastajien muodostama yhteisö/yritys/osuuskunta omistaa kalastusoikeudet tietylle suurelle alueelle. Näin omistavan tahon kannattaa varmistaa myös tulevien kalasaaliiden koko ja olla ryöstökalastamatta tänään. Tämänaltaista järjestelmää on käytetty Islannissa menestyksekkäästi kalastuksen suhteen - eikö olisi EU:nkin aika siirtyä uudelle vuosisadalle modernien ja toimivien toimintatapojen käyttöön vanhojen intressipiirien ja eturistiriitojen sijaan.
Ryöstökalastuksen ongelma on erinomainen esimerkki taloustieteessä hyvin tunnetusta yhteislaitumen ongelmasta. Lyhyesti kysymys on siitä, että jos monta henkilöä saa käyttää yhteistä laidunta, heidän kaikkien kannattaa lisätä laitumella olevien lampaiden määrää vielä senkin jälkeen, kun laitumen optimaalinen lammasmäärä ylitetään. Jos laidun on yksityisomistuksessa, ei laiduntaminen kannata yli optimaalisen lampaiden määrän, joka taasen on alle laitumen ekologisen kantokyvyn. Vastaavasti kalastuksen suuri ongelma on se, että kalastajat toimivat yhteislaitumella. Jokaisella kalastajalla on intressissä kalastaa kalaa vielä silloinkin, kun kalakantaa harvennetaan jo liikaa; ajatus kulkee suurinpiirtein niin, että jos en minä sitä kalaa kalasta, sen kuitenkin kalastaa joku muu.
Ratkaisu on siirtyä kalastusalueiden yksityisomistukseen. Tällöin kalastaja, tai kalastajien muodostama yhteisö/yritys/osuuskunta omistaa kalastusoikeudet tietylle suurelle alueelle. Näin omistavan tahon kannattaa varmistaa myös tulevien kalasaaliiden koko ja olla ryöstökalastamatta tänään. Tämänaltaista järjestelmää on käytetty Islannissa menestyksekkäästi kalastuksen suhteen - eikö olisi EU:nkin aika siirtyä uudelle vuosisadalle modernien ja toimivien toimintatapojen käyttöön vanhojen intressipiirien ja eturistiriitojen sijaan.
sunnuntai, marraskuuta 10, 2002
Individualismi, kollektivismi ja libertaristinen yhteisöllisyys
John T. Kennedy määrittelee individualismia ja kollektivismia:
Individualism holds that individuals are sovereign, that their rights are primary, and that individuals do not by their nature have any obligations or responsibilities to others that they have not freely chosen.
Collectivism holds that society or the group is sovereign, and may exercise legitimate authority over the individual.
Of course people may disagree about what is best for society. More fundamentally they can disagree whether "social goods" entail any moral obligation on individuals at all. What should be done when such disagreements arise? Individualism holds that all individuals must be free to pursue the ends they choose. The free market is the proper mechanism by which they may cooperate while pursuing individual ends. Collectivism holds that the collective is entitled to pursue collective goals by the application of collective force against dissenting individuals.
Tässä tietysti herää kysymys, ovatko individualismi ja libertarismi sama asia. Jokuhan voisi katsoa olevansa individualisti, vaikka ei kunnioittaisi toisten yksilöiden oikeuksia. Yleensä kuitenkin individualismi eli yksilökeskeinen ajattelu johtaa libertarismiin eli jokaisen yksilön vapauden kunnioitukseen, koska konfliktien, rangaistusten ja huonon maineen välttämiseksi on yksilön oman edun mukaista olla tekemättä rikoksia.
Kollektivismia ei pidä tässä yhteydessä sekoittaa yhteisöllisyyteen. Libertarismi eli vapauden ehdottomaan kunnioittamiseen perustuva etiikka ei ole mitenkään ristiriidassa yhteisöllisyyden kanssa. Aitoa yhteisöllisyyttä ei edes voi syntyä muuten kuin vapauden pohjalta, yksilöiden keskinäisen vapaan vuorovaikutuksen spontaanien prosessien tuloksena. Oskari Juurikkala viittaa juuri tällaiseen libertaristiseen yhteisöllisyyteen kolumnissaan Sosiaalivaltion moraalinen konkurssi, jossa ei-libertaristiset, valtiovallan luomat instituutiot esitetään nimenomaan aidon yhteisöllisyyden vastakohtana.
Juurikkalan kolumnissa esitetty dikotomia luonnolliset instituutiot/luonnottomat instituutiot perustuu Hans-Hermann Hoppen artikkeliin Natural Elites, Intellectuals, and the State, artikkeliin The Political Economy of Monarchy and Democracy, and the Idea of a Natural Order ja kirjaan Democracy: The God That Failed.
Kennedy tarkoittaa kollektivismilla libertarismin vastaista pakkovaltaista päätöksentekomenettelyä, ei yksilöiden vapaaehtoiseen yhteistoimintaan perustuvaa aitoa yhteisöllisyyttä. Pohjimmiltaan tässä on kyse ihmiskäsityksen eroista: pakkovaltaisten yhteiskunnallisten rakenteiden legitimiteettiin uskominen perustuu väärään ihmiskäsitykseen, jossa unohdetaan ihmisen luonne moraalisia valintoja tekevänä yksilönä. Tämä pointti on esitetty myös paavi Johannes Paavali II:n kiertokirjeestä Centesimus Annus vapaasti suomentamassani pätkässä, jota olen usein käyttänyt sitaattina sähköpostiallekirjoitukseni yhteydessä:
Sosialismin perustavanlaatuinen virhe on sen ihmiskäsityksessä. Sosialismin mukaan yksilö on vain yhteiskunnan osa; sosialismissa yksilön hyvinvointi on jätetty täysin yhteiskuntakoneiston toiminnan varaan. Sosialismiin kuuluu uskomus, että yksilön hyvä voidaan saavuttaa ilman yksilön vapaata tahtoa, ilman yksilön vastuuta omista valinnoistaan hyvän ja pahan välillä. Sosialismi alentaa ihmisen pelkäksi yhteiskunnallisten suhteiden objektiksi. Sosialismissa katoaa käsitys moraalisia valintoja tekevistä autonomisista yksilöistä, joiden ratkaisuista sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu. Tästä virheellisestä ihmiskäsityksestä seuraa sekä yksityisomistuksen vastustaminen että yksilönvapauden tilan määrittävän lainsäädännön vääristyminen. Jos ihmisellä ei ole omaisuutta eikä mahdollisuutta ansaita elantoaan omatoimisesti, hän tulee riippuvaiseksi yhteiskuntakoneistosta ja sitä hallitsevista poliitikoista ja byrokraateista. Tällöin ihminen ei pysty tuntemaan itseään arvokkaaksi yksilöksi. Tällaisissa oloissa aitoa inhimillistä yhteisöllisyyttä ei voi kehittyä.
Katolinen kirkko ja yleensäkin kristinusko ja muutkin uskonnot edustavat enimmäkseen individualismin ja libertarismin vastaista kollektivistista ajattelua, mutta joskus sokea kanakin löytää jyvän.
John T. Kennedy määrittelee individualismia ja kollektivismia:
Individualism holds that individuals are sovereign, that their rights are primary, and that individuals do not by their nature have any obligations or responsibilities to others that they have not freely chosen.
Collectivism holds that society or the group is sovereign, and may exercise legitimate authority over the individual.
Of course people may disagree about what is best for society. More fundamentally they can disagree whether "social goods" entail any moral obligation on individuals at all. What should be done when such disagreements arise? Individualism holds that all individuals must be free to pursue the ends they choose. The free market is the proper mechanism by which they may cooperate while pursuing individual ends. Collectivism holds that the collective is entitled to pursue collective goals by the application of collective force against dissenting individuals.
Tässä tietysti herää kysymys, ovatko individualismi ja libertarismi sama asia. Jokuhan voisi katsoa olevansa individualisti, vaikka ei kunnioittaisi toisten yksilöiden oikeuksia. Yleensä kuitenkin individualismi eli yksilökeskeinen ajattelu johtaa libertarismiin eli jokaisen yksilön vapauden kunnioitukseen, koska konfliktien, rangaistusten ja huonon maineen välttämiseksi on yksilön oman edun mukaista olla tekemättä rikoksia.
Kollektivismia ei pidä tässä yhteydessä sekoittaa yhteisöllisyyteen. Libertarismi eli vapauden ehdottomaan kunnioittamiseen perustuva etiikka ei ole mitenkään ristiriidassa yhteisöllisyyden kanssa. Aitoa yhteisöllisyyttä ei edes voi syntyä muuten kuin vapauden pohjalta, yksilöiden keskinäisen vapaan vuorovaikutuksen spontaanien prosessien tuloksena. Oskari Juurikkala viittaa juuri tällaiseen libertaristiseen yhteisöllisyyteen kolumnissaan Sosiaalivaltion moraalinen konkurssi, jossa ei-libertaristiset, valtiovallan luomat instituutiot esitetään nimenomaan aidon yhteisöllisyyden vastakohtana.
Juurikkalan kolumnissa esitetty dikotomia luonnolliset instituutiot/luonnottomat instituutiot perustuu Hans-Hermann Hoppen artikkeliin Natural Elites, Intellectuals, and the State, artikkeliin The Political Economy of Monarchy and Democracy, and the Idea of a Natural Order ja kirjaan Democracy: The God That Failed.
Kennedy tarkoittaa kollektivismilla libertarismin vastaista pakkovaltaista päätöksentekomenettelyä, ei yksilöiden vapaaehtoiseen yhteistoimintaan perustuvaa aitoa yhteisöllisyyttä. Pohjimmiltaan tässä on kyse ihmiskäsityksen eroista: pakkovaltaisten yhteiskunnallisten rakenteiden legitimiteettiin uskominen perustuu väärään ihmiskäsitykseen, jossa unohdetaan ihmisen luonne moraalisia valintoja tekevänä yksilönä. Tämä pointti on esitetty myös paavi Johannes Paavali II:n kiertokirjeestä Centesimus Annus vapaasti suomentamassani pätkässä, jota olen usein käyttänyt sitaattina sähköpostiallekirjoitukseni yhteydessä:
Sosialismin perustavanlaatuinen virhe on sen ihmiskäsityksessä. Sosialismin mukaan yksilö on vain yhteiskunnan osa; sosialismissa yksilön hyvinvointi on jätetty täysin yhteiskuntakoneiston toiminnan varaan. Sosialismiin kuuluu uskomus, että yksilön hyvä voidaan saavuttaa ilman yksilön vapaata tahtoa, ilman yksilön vastuuta omista valinnoistaan hyvän ja pahan välillä. Sosialismi alentaa ihmisen pelkäksi yhteiskunnallisten suhteiden objektiksi. Sosialismissa katoaa käsitys moraalisia valintoja tekevistä autonomisista yksilöistä, joiden ratkaisuista sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu. Tästä virheellisestä ihmiskäsityksestä seuraa sekä yksityisomistuksen vastustaminen että yksilönvapauden tilan määrittävän lainsäädännön vääristyminen. Jos ihmisellä ei ole omaisuutta eikä mahdollisuutta ansaita elantoaan omatoimisesti, hän tulee riippuvaiseksi yhteiskuntakoneistosta ja sitä hallitsevista poliitikoista ja byrokraateista. Tällöin ihminen ei pysty tuntemaan itseään arvokkaaksi yksilöksi. Tällaisissa oloissa aitoa inhimillistä yhteisöllisyyttä ei voi kehittyä.
Katolinen kirkko ja yleensäkin kristinusko ja muutkin uskonnot edustavat enimmäkseen individualismin ja libertarismin vastaista kollektivistista ajattelua, mutta joskus sokea kanakin löytää jyvän.
lauantaina, marraskuuta 09, 2002
Sosialistinen utopistinen ja apokalyptinen huuhaa pähkinänkuoressa:
Ensin utopiaa haettiin proletariaatin puhtaasta tietoisuudesta, mutta kommunistivaltiot pärjäsivät huonosti ja vaurastuminen paljasti työläisetkin keskiluokkaisiksi vallankumoushaluttomiksi nahjuksiksi, jotka olivat kiinnostuneempia kesämökkien ostamisesta kuin maailmanvallankumouksesta. Seuraavaksi hyvän ihmisen utopia siirrettiin kehitysmaihin, mutta siellä kävi yhtä köpelösti. Toteutettiin siellä mitä tahansa projekteja ja aatteita, maat jäivät samanlaisiksi sekasortoisiksi takapajuloiksi kuin ne olivat olleet ensimmäisten tutkimusmatkailijoiden aikaan. Kun samaan aikaan porvarillinen länsimaailma vain rikastui ja rauhoittui entisestään, keksittiin että tämä koko hyvinvointi onkin huiputusta ja aivan pian kaikki hajoaa, luonto kuolee, ufot hyökkäävät tai muuten tämä paha länsimaisuus romahtaa, kun on kerran päätetty että se ei voi olla hyvä niin ei jumalauta ole, odottakaapas vain.
Juuri tällaisen punavihreän huuhaan järkyttävä yleisyys on keskeinen syy siihen, että Antihörhöfoorumia ja Vapausfoorumia tarvitaan.
Ensin utopiaa haettiin proletariaatin puhtaasta tietoisuudesta, mutta kommunistivaltiot pärjäsivät huonosti ja vaurastuminen paljasti työläisetkin keskiluokkaisiksi vallankumoushaluttomiksi nahjuksiksi, jotka olivat kiinnostuneempia kesämökkien ostamisesta kuin maailmanvallankumouksesta. Seuraavaksi hyvän ihmisen utopia siirrettiin kehitysmaihin, mutta siellä kävi yhtä köpelösti. Toteutettiin siellä mitä tahansa projekteja ja aatteita, maat jäivät samanlaisiksi sekasortoisiksi takapajuloiksi kuin ne olivat olleet ensimmäisten tutkimusmatkailijoiden aikaan. Kun samaan aikaan porvarillinen länsimaailma vain rikastui ja rauhoittui entisestään, keksittiin että tämä koko hyvinvointi onkin huiputusta ja aivan pian kaikki hajoaa, luonto kuolee, ufot hyökkäävät tai muuten tämä paha länsimaisuus romahtaa, kun on kerran päätetty että se ei voi olla hyvä niin ei jumalauta ole, odottakaapas vain.
Juuri tällaisen punavihreän huuhaan järkyttävä yleisyys on keskeinen syy siihen, että Antihörhöfoorumia ja Vapausfoorumia tarvitaan.
keskiviikkona, marraskuuta 06, 2002
Holhousrintamalla ei mitään uutta
Aina vähän väliä joku keksii, että vääryys voidaan poistaa maailmasta lakisääteisesti. Erityisesti suomalaisten ensimmäinen reaktio jonkin ikävän kokemuksen/havainnon yhteydessä tuntuu olevan "toi pitäisi kieltää [lailla]". Tällä kertaa kysymyksessä on seksipalvelujen ostaminen, tarkemmin sanoen ostamisen kriminalisointi. Ilta-Sanomien saitilla on tänään kysytty kannattavatko lukijat kieltoa. Vastaukset ovat tyypillisen tunnepitoisia. Ne jotka haluavat kontrolloida yhteiskuntaa lakisääteisesti perustelevat kantansa yksinkertaisesti sillä, että eivät itse pidä ko. asiasta mitä milloinkin ollaan kieltämässä. Jos kysyttäisiin pitäisikö jääkiekon pelaaminen kieltää lailla, niin vastaisivatko kaikki jääkiekkoa syystä tai toisesta "turhana" pitävät ihmiset myöntävästi? Voin kuvitella kommentit: "Kyllä! Futis on kivempaa!", "Ehdottomasti! Ihmisiähän loukkaantuu peleissä!", tai "Pitäisi kieltää, että köyhät ei tuhlaisi vähiä rahojaan pääsylippuihin - ajatelkaa köyhiä!"
Alla muutama kyllä-puolen (seksipalvelujen ostamisen kieltoa kannattavat) kommentti Ilta-Sanomien gallupista:
seksi=sex=sukupuoli. Pidän omastani. Toisaalta, ei se ole 'seksiä' jos siitä joutuu maksamaan. Siis jyrkkä 'kyllä' joka tapauksessa!
Jokivene (6.11.2002 21:39)
Kyllä maailmassa pitäisi olla jotain muutakin kuin seksi ja porno. Pornokaupat saisi polttaa maan tasalle, ei niitä kukaan järkevä kaipaa.
Tytzky (6.11.2002 21:14)
USKOMATONTA! Ei voi olla totta, että 60% lukijoista kannattaa ihmiskauppaa???
AnnaMunKaikkiKestää (6.11.2002 20:46)
Haluan vain sanoa kaikille jotka vastaavat Ei: Ilmottakaa vaan sit heti työttömät siskonne ja tyttärenne ilotaloon työnhakijoiksi! Kyllä siitä moni ilostuu!!!
Tottakai! (6.11.2002 18:48)
Voi hellan lettas sentään. Tulee ihan mieleen, että miksei kukaan ole vielä keksinyt rikollisuuden kieltämistä lailla...
Aina vähän väliä joku keksii, että vääryys voidaan poistaa maailmasta lakisääteisesti. Erityisesti suomalaisten ensimmäinen reaktio jonkin ikävän kokemuksen/havainnon yhteydessä tuntuu olevan "toi pitäisi kieltää [lailla]". Tällä kertaa kysymyksessä on seksipalvelujen ostaminen, tarkemmin sanoen ostamisen kriminalisointi. Ilta-Sanomien saitilla on tänään kysytty kannattavatko lukijat kieltoa. Vastaukset ovat tyypillisen tunnepitoisia. Ne jotka haluavat kontrolloida yhteiskuntaa lakisääteisesti perustelevat kantansa yksinkertaisesti sillä, että eivät itse pidä ko. asiasta mitä milloinkin ollaan kieltämässä. Jos kysyttäisiin pitäisikö jääkiekon pelaaminen kieltää lailla, niin vastaisivatko kaikki jääkiekkoa syystä tai toisesta "turhana" pitävät ihmiset myöntävästi? Voin kuvitella kommentit: "Kyllä! Futis on kivempaa!", "Ehdottomasti! Ihmisiähän loukkaantuu peleissä!", tai "Pitäisi kieltää, että köyhät ei tuhlaisi vähiä rahojaan pääsylippuihin - ajatelkaa köyhiä!"
Alla muutama kyllä-puolen (seksipalvelujen ostamisen kieltoa kannattavat) kommentti Ilta-Sanomien gallupista:
seksi=sex=sukupuoli. Pidän omastani. Toisaalta, ei se ole 'seksiä' jos siitä joutuu maksamaan. Siis jyrkkä 'kyllä' joka tapauksessa!
Jokivene (6.11.2002 21:39)
Kyllä maailmassa pitäisi olla jotain muutakin kuin seksi ja porno. Pornokaupat saisi polttaa maan tasalle, ei niitä kukaan järkevä kaipaa.
Tytzky (6.11.2002 21:14)
USKOMATONTA! Ei voi olla totta, että 60% lukijoista kannattaa ihmiskauppaa???
AnnaMunKaikkiKestää (6.11.2002 20:46)
Haluan vain sanoa kaikille jotka vastaavat Ei: Ilmottakaa vaan sit heti työttömät siskonne ja tyttärenne ilotaloon työnhakijoiksi! Kyllä siitä moni ilostuu!!!
Tottakai! (6.11.2002 18:48)
Voi hellan lettas sentään. Tulee ihan mieleen, että miksei kukaan ole vielä keksinyt rikollisuuden kieltämistä lailla...
Asevelvollisuus, palkka-armeija ja suojeluskunnat
Konservatiivisosialistien valistaminen jatkuu. Heitin kokoomuslaisille pelleille tällä kertaa tällaisen kysymyksen:
Onko teillä konservatiiveilla ja muilla sosialisteilla mitään argumentteja asevelvollisuuden puolesta ja palkka-armeijaa tai yksityisiä suojeluskuntia vastaan?
Seurasi hirveä fleimailu, jonka kuluessa konservatiivit heittivät kymmeniä säälittäviä argumentum ad hominem-repliikkejä. Erityisen järkyttävää konservatiiveille näytti olevan se, että kuittasin kaikki nuo argumenttivirheet hyvin lakonisesti muutamilla argumentaatioanalyyttisilla kommenteilla. Eivät olleet raukat tottuneet keskustelemaan rationaalisen argumentaation sääntöjen mukaan.
Muutama asiallinen argumentti asevelvollisuutta vastaan kuitenkin tuli esille tuossa 147 viestin (sic) kokoisessa viestiketjussa. Lähemmässä tarkastelussa nämäkin argumentit osoittautuivat paikkansapitämättömiksi, mutta ko. argumenttien esittäjät olivat sinänsä asiallisia ja kunnioitettavia keskustelijoita. Alla muutamia otteita.
Olettaisin, että Suomen pieneen väestöpohjaan ja suureen pinta-alaan nähden palkka-armeija olisi liian kallis ratkaisu. Lähettäjä: nimim. Wulf
Tämä hyvin yleinen näkemys perustuu siihen, että varusmiesten työvoimaa ei ymmärretä kansantaloudelliseksi kustannukseksi. Kansantaloudelle työvoima ei kuitenkaan ole yhtään sen halvempaa, vaikka siitä ei makseta palkkaa. Kansantalouden kannalta on paljon parempi, tehokkaampi ratkaisu kerätä sotilaiden ja muiden valtion työntekijöiden palkat veroina kuin ottaa valtiolle töihin palkatonta pakkotyövoimaa.
Minä kun luulin, ettei sinun kansantaloudessasi kerätä veroja ollenkaan. Lähettäjä: nimim. Finn
Verotus ei tietenkään ole mielestäni hyväksyttävää. Esitin palkka-armeijan mallin vain tehdäkseni selväksi, että asevelvollisuus ei ole ainoa vaihtoehto anarkokapitalismille eli armeijan yksityistämiselle.
Miten maanpuolustusta sitten voitaisiin rahoittaa yksityisesti? Yksi vastaus tähän löytyy Hans-Hermann Hoppen artikkelista The Private Production of Defense.
Asevelvollisuusarmeija, sekä kriisin sattuessa tarvittaessa nopeasti mobilisoitava, ainakin edes periaatteessa jotenkin koulutettu reservi palvelevat Suomen puolustuskykyä paremmin kuin väkisinkin liian pieneksi jäävä palkka-armeija. Lähettäjä: nimim. Wulf
Reserviä voidaan ylläpitää vapaaehtoisella palkallisella varusmieskoulutuksella, joten asevelvollisuutta ei tarvita reservin ylläpitämiseen.
Saataisiinko vapaaehtoisia tarpeeksi? Lähettäjä: nimim. Wulf
Riippuu motivaatiosta ja palkasta. Alle puoletkin miesikäluokasta riittäisi PV:n nykyisen sodanajan vahvuuden ylläpitämiseen.
Yleinen asevelvollisuus on mielestäni kannatettava järjestelmä, koska se sitoo kansaa paremmin isänmaan puolustamiseen kuin palkka-armeija. Rahasta taisteleva armeija ei ole välttämättä lojaali, vaan voi vaikkapa vaihtaa puolta. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Asevelvollisuusarmeijakin voi vaihtaa puolta, kuten esim. Venäjän sisällissodassa nähtiin.
Asevelvollisuusarmeijalla on sitäpaitsi paljon huonompi motivaatio kuin palkka-armeijalla. Palkkasotilaiden motivaatiota on helppo edistää maksamalla parempaa palkkaa ja tarjoamalla paremmat olosuhteet kuin kilpaileva armeija. Asevelvollisten motivaatiosta ei ole mitään tietoa, vaan mukana saattaa olla hyvin paljon lusmuja. Palkka-armeijasta kaikkein huonoimmin motivoituneet tyypit ovat karsiutuneet pois jo rekrytointivaiheessa.
Lisäksi kokemus kaikki yhteiskuntapiirit yhdistävästä asevelvollisuudesta yhdistää kansan eri osia yhtenäiseksi. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Pakkotasapäistämistä, egalitaarista sosialismia. Ei relevanttia maanpuolustuksen kannalta.
Samalla opitaan arvostamaan myös maan vapautta ja isänmaata yleensäkin. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Päinvastoin viha systeemiä vastaan kasvaa asevelvollisuuden muodossa ilmenevän pakkovallan takia. Esim. punavihreiden kannatus johtuu koetuista vääryyksistä. Jos Suomen valtio olisi libertaristinen, punavihreiden kannatus olisi paljon pienempi. Punavihreäthän kokevat vihaa Suomen valtiota kohtaan osittain nimenomaan asevelvollisuuden ja esim. päihdelainsäädännön ja valtionkirkkojärjestelmän vuoksi. Libertaristisessa Suomessa punavihreiden kannatuspohja olisi olematon, koska asevelvollisuutta, päihdelainsäädäntöä ja valtionkirkkojärjestelmää ei olisi.
Sitten siirrymme varsinaiselle huumoriosastolle:
Asevelvollisuus on miestenkoulu. Niin saa olla vastedeskin. Miestenkoulussa miehet oppivat vähän enemmän aikuisiksi. Siksi tarvitsemme asevelvollisuutta, koska muutoin miestenkoulua tarvitsevat tuskin sinne hakeutuisivat. Lähettäjä: nimim. Sini Tiainen
Armeijahan on äärimmäisen lapsellinen paikka. Siellä opetetaan n. 20-vuotiaita miehiä käyttäytymään alle 10-vuotiaiden poikien tavoin. Jos joku pitää armeijaa positiivisessa mielessä kasvattavana, kovin on ankea tausta ihmispololla ollut.
Sinänsä kysymys armeijan olosuhteiden mielekkyydestä varusmiehen kannalta ei ole relevanttia asevelvollisuuden legitimiteetin kannalta. Minustakin armeijassa oli ajoittain ihan kivaa, mutta tämä ei kuitenkaan ole mikään asevelvollisuuden perustelu. Yhtä naurettavaa olisi, jos joku voisi esittäisi positiivisia rippikoululeirikokemuksiaan jonain argumenttina valtionkirkkojärjestelmän puolesta.
Konservatiivisosialistien valistaminen jatkuu. Heitin kokoomuslaisille pelleille tällä kertaa tällaisen kysymyksen:
Onko teillä konservatiiveilla ja muilla sosialisteilla mitään argumentteja asevelvollisuuden puolesta ja palkka-armeijaa tai yksityisiä suojeluskuntia vastaan?
Seurasi hirveä fleimailu, jonka kuluessa konservatiivit heittivät kymmeniä säälittäviä argumentum ad hominem-repliikkejä. Erityisen järkyttävää konservatiiveille näytti olevan se, että kuittasin kaikki nuo argumenttivirheet hyvin lakonisesti muutamilla argumentaatioanalyyttisilla kommenteilla. Eivät olleet raukat tottuneet keskustelemaan rationaalisen argumentaation sääntöjen mukaan.
Muutama asiallinen argumentti asevelvollisuutta vastaan kuitenkin tuli esille tuossa 147 viestin (sic) kokoisessa viestiketjussa. Lähemmässä tarkastelussa nämäkin argumentit osoittautuivat paikkansapitämättömiksi, mutta ko. argumenttien esittäjät olivat sinänsä asiallisia ja kunnioitettavia keskustelijoita. Alla muutamia otteita.
Olettaisin, että Suomen pieneen väestöpohjaan ja suureen pinta-alaan nähden palkka-armeija olisi liian kallis ratkaisu. Lähettäjä: nimim. Wulf
Tämä hyvin yleinen näkemys perustuu siihen, että varusmiesten työvoimaa ei ymmärretä kansantaloudelliseksi kustannukseksi. Kansantaloudelle työvoima ei kuitenkaan ole yhtään sen halvempaa, vaikka siitä ei makseta palkkaa. Kansantalouden kannalta on paljon parempi, tehokkaampi ratkaisu kerätä sotilaiden ja muiden valtion työntekijöiden palkat veroina kuin ottaa valtiolle töihin palkatonta pakkotyövoimaa.
Minä kun luulin, ettei sinun kansantaloudessasi kerätä veroja ollenkaan. Lähettäjä: nimim. Finn
Verotus ei tietenkään ole mielestäni hyväksyttävää. Esitin palkka-armeijan mallin vain tehdäkseni selväksi, että asevelvollisuus ei ole ainoa vaihtoehto anarkokapitalismille eli armeijan yksityistämiselle.
Miten maanpuolustusta sitten voitaisiin rahoittaa yksityisesti? Yksi vastaus tähän löytyy Hans-Hermann Hoppen artikkelista The Private Production of Defense.
Asevelvollisuusarmeija, sekä kriisin sattuessa tarvittaessa nopeasti mobilisoitava, ainakin edes periaatteessa jotenkin koulutettu reservi palvelevat Suomen puolustuskykyä paremmin kuin väkisinkin liian pieneksi jäävä palkka-armeija. Lähettäjä: nimim. Wulf
Reserviä voidaan ylläpitää vapaaehtoisella palkallisella varusmieskoulutuksella, joten asevelvollisuutta ei tarvita reservin ylläpitämiseen.
Saataisiinko vapaaehtoisia tarpeeksi? Lähettäjä: nimim. Wulf
Riippuu motivaatiosta ja palkasta. Alle puoletkin miesikäluokasta riittäisi PV:n nykyisen sodanajan vahvuuden ylläpitämiseen.
Yleinen asevelvollisuus on mielestäni kannatettava järjestelmä, koska se sitoo kansaa paremmin isänmaan puolustamiseen kuin palkka-armeija. Rahasta taisteleva armeija ei ole välttämättä lojaali, vaan voi vaikkapa vaihtaa puolta. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Asevelvollisuusarmeijakin voi vaihtaa puolta, kuten esim. Venäjän sisällissodassa nähtiin.
Asevelvollisuusarmeijalla on sitäpaitsi paljon huonompi motivaatio kuin palkka-armeijalla. Palkkasotilaiden motivaatiota on helppo edistää maksamalla parempaa palkkaa ja tarjoamalla paremmat olosuhteet kuin kilpaileva armeija. Asevelvollisten motivaatiosta ei ole mitään tietoa, vaan mukana saattaa olla hyvin paljon lusmuja. Palkka-armeijasta kaikkein huonoimmin motivoituneet tyypit ovat karsiutuneet pois jo rekrytointivaiheessa.
Lisäksi kokemus kaikki yhteiskuntapiirit yhdistävästä asevelvollisuudesta yhdistää kansan eri osia yhtenäiseksi. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Pakkotasapäistämistä, egalitaarista sosialismia. Ei relevanttia maanpuolustuksen kannalta.
Samalla opitaan arvostamaan myös maan vapautta ja isänmaata yleensäkin. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Päinvastoin viha systeemiä vastaan kasvaa asevelvollisuuden muodossa ilmenevän pakkovallan takia. Esim. punavihreiden kannatus johtuu koetuista vääryyksistä. Jos Suomen valtio olisi libertaristinen, punavihreiden kannatus olisi paljon pienempi. Punavihreäthän kokevat vihaa Suomen valtiota kohtaan osittain nimenomaan asevelvollisuuden ja esim. päihdelainsäädännön ja valtionkirkkojärjestelmän vuoksi. Libertaristisessa Suomessa punavihreiden kannatuspohja olisi olematon, koska asevelvollisuutta, päihdelainsäädäntöä ja valtionkirkkojärjestelmää ei olisi.
Sitten siirrymme varsinaiselle huumoriosastolle:
Asevelvollisuus on miestenkoulu. Niin saa olla vastedeskin. Miestenkoulussa miehet oppivat vähän enemmän aikuisiksi. Siksi tarvitsemme asevelvollisuutta, koska muutoin miestenkoulua tarvitsevat tuskin sinne hakeutuisivat. Lähettäjä: nimim. Sini Tiainen
Armeijahan on äärimmäisen lapsellinen paikka. Siellä opetetaan n. 20-vuotiaita miehiä käyttäytymään alle 10-vuotiaiden poikien tavoin. Jos joku pitää armeijaa positiivisessa mielessä kasvattavana, kovin on ankea tausta ihmispololla ollut.
Sinänsä kysymys armeijan olosuhteiden mielekkyydestä varusmiehen kannalta ei ole relevanttia asevelvollisuuden legitimiteetin kannalta. Minustakin armeijassa oli ajoittain ihan kivaa, mutta tämä ei kuitenkaan ole mikään asevelvollisuuden perustelu. Yhtä naurettavaa olisi, jos joku voisi esittäisi positiivisia rippikoululeirikokemuksiaan jonain argumenttina valtionkirkkojärjestelmän puolesta.
maanantaina, marraskuuta 04, 2002
Kävin heittämässä konservatiivista sosialismia edustavan Kokoomuksen keskustelualueelle lyhyen ja ytimekkään kysymyksen:
Miksi vastustatte kirkon erottamista valtiosta?
Vastauksia tuli vajaassa neljässä tunnissa yli neljäkymmentä. Alla muutamia mielenkiintoisimpia:
En vastusta. Kirkkodemareilta pitää ottaa valta pois; Paarmakin saarnaa vain syrjäytyneistä. Mitäköhän mitalia arkkipiispa kärkkyy Haloselta?
Lähettäjä: Pertti Ström
Eikö kirkon tehtävänä ole juuri huolehtia syrjäytyneistä? Lähettäjä: Jukka T. Helin
Jos kirkko on vain yksi lisää sosiaalitanttaorganisaatioita tähän sosiaalitanttalaan, niin kirkko on kyllä täysin tarpeeton. Lähettäjä: nimim. Lumikki
(Sinänsä kirkon rooli jonain sosiaaliapua antavana järjestönä ei liity mitenkään kysymykseen siitä, pitäisikö kirkko erottaa valtiosta.)
Mikä sitten on kirkon tehtävä yhteiskunnassa? Kyllä itse katson, että kirkon on puututtava yhteiskunnallisin epäkohtiin. Tällaisena omanatuntona toimiminen kuuluu erinomaisen hyvin kirkon tehtäviin ja kristinuskoon. Tällainen toiminta vahvistaa yhteiskuntaa. Kirkko on menettänyt suuren osan sielustaan ja uskostaan, jos se vaikenee näkemiensä epäkohtien edessä. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Mikä siis erottaa kirkon poliittisista puolueista? Lähettäjä: nimim. Lumikki
Mikä erottaa SAK:n SDP:stä? Lähinnä nimi ja näennäisesti eri toimiala. Kirkko on nykyään saman listan jatke. Lähettäjä: Pertti Ström
Täsmälleen. Esim. viime perjantain Nyt-lehdessä taas yksi luterilainen piispa otti taas kerran kantaa tuloerojen kaventamisen puolesta. Suomen valtionkirkot pyörittävät täsmälleen samaa vanhaa sosialistista propagandalevyä kuin SAK.
Luterilaiseen perinteeseen kuuluu kirkon ja valtion suhteen määrittely siten, että kirkko huolehtii hengellisestä kasvatustyöstä ja tekee myös sen rinnalla merkittävää diakoniatyötä. Ja valtio hallinnoi maallista valtaa. Kirkko antaa valtiolle hengellisen siunauksen ja toisaalta valtio suojelee kirkon olemassaoloa. Tilannetta voisi kuvata biologian termillä symbioosi. Muodostuu kokonaisuus, joka on enemmän kuin kumpikaan erikseen ja jonka olemassaolo on riippuvaista molemmista osapuolista. Kirkon ja valtion erottaminen tuhoaisi molemmat osapuolet sellaísena kuin me olemme tottuneet ne käsittämään. Lähettäjä: nimim. Piikki
Aivan. Tämä oli erittäin hyvä argumentti kirkon ja valtion erottamisen puolesta, vaikka kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti sen päinvastaisena argumenttina.
Viime vuosina Suomessakin on ollut nähtävissä kehityssuunta, jossa tavallaan hävetään kristillisen uskonnon osuutta yhteiskunnassamme. Tämä on vaikutusta monikulttuurin tulemisesta maahamme. On muistutettava, että Suomella ja suomalaisilla on oikeus omaan uskoonsa ja traditioonsa. Ei täällä pidä alkaa elää muiden ehdoilla. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Entäs ne valtionkirkkoihin kuulumattomat suomalaiset, jotka eivät halua elää valtionkirkkoihin kuuluvien ehdoilla?! Missä tynnyrissä tuo äijä oikein elää, täysin vailla kosketusta reaalimaailmaan? Ei ole olemassa mitään Suomen kansan yhteistä uskontoa, jonka valta-asemaa pönkittävien privilegioiden poistaminen loukkaisi jotain suomalaisia traditioita.
Sitäpaitsi luterilainen kirkko tuli Suomeen, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pakotti suomalaiset ja muut ruotsalaiset kääntymään katolisuudesta luterilaisuuteen. Muiden uskontojen harjoittaminen oli Ruotsi-Suomessa kielletty valtion väkivaltakoneiston voimin. Kun Suomi joutui tsaarin Venäjän miehitykseen Suomen sodan jälkeen, tsaarin propaganda- ja kulttuurisotakoneistona toimiva kreikkalaiskatolinen kirkko tuli toiseksi valtionkirkoksi. Molemmat nykyiset valtionkirkot ovat siis nimenomaan vieraan vallan ehdoilla elämisen perua.
Ratkaisevaa kuitenkin on se, että valtionuskontojärjestelmän olemassaolo loukkaa yksilönvapautta.
Valtionuskontojärjestelmä on atavistinen jäänne primitiiviseltä heimoyhteiskunnan ajalta.
Miksi vastustatte kirkon erottamista valtiosta?
Vastauksia tuli vajaassa neljässä tunnissa yli neljäkymmentä. Alla muutamia mielenkiintoisimpia:
En vastusta. Kirkkodemareilta pitää ottaa valta pois; Paarmakin saarnaa vain syrjäytyneistä. Mitäköhän mitalia arkkipiispa kärkkyy Haloselta?
Lähettäjä: Pertti Ström
Eikö kirkon tehtävänä ole juuri huolehtia syrjäytyneistä? Lähettäjä: Jukka T. Helin
Jos kirkko on vain yksi lisää sosiaalitanttaorganisaatioita tähän sosiaalitanttalaan, niin kirkko on kyllä täysin tarpeeton. Lähettäjä: nimim. Lumikki
(Sinänsä kirkon rooli jonain sosiaaliapua antavana järjestönä ei liity mitenkään kysymykseen siitä, pitäisikö kirkko erottaa valtiosta.)
Mikä sitten on kirkon tehtävä yhteiskunnassa? Kyllä itse katson, että kirkon on puututtava yhteiskunnallisin epäkohtiin. Tällaisena omanatuntona toimiminen kuuluu erinomaisen hyvin kirkon tehtäviin ja kristinuskoon. Tällainen toiminta vahvistaa yhteiskuntaa. Kirkko on menettänyt suuren osan sielustaan ja uskostaan, jos se vaikenee näkemiensä epäkohtien edessä. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Mikä siis erottaa kirkon poliittisista puolueista? Lähettäjä: nimim. Lumikki
Mikä erottaa SAK:n SDP:stä? Lähinnä nimi ja näennäisesti eri toimiala. Kirkko on nykyään saman listan jatke. Lähettäjä: Pertti Ström
Täsmälleen. Esim. viime perjantain Nyt-lehdessä taas yksi luterilainen piispa otti taas kerran kantaa tuloerojen kaventamisen puolesta. Suomen valtionkirkot pyörittävät täsmälleen samaa vanhaa sosialistista propagandalevyä kuin SAK.
Luterilaiseen perinteeseen kuuluu kirkon ja valtion suhteen määrittely siten, että kirkko huolehtii hengellisestä kasvatustyöstä ja tekee myös sen rinnalla merkittävää diakoniatyötä. Ja valtio hallinnoi maallista valtaa. Kirkko antaa valtiolle hengellisen siunauksen ja toisaalta valtio suojelee kirkon olemassaoloa. Tilannetta voisi kuvata biologian termillä symbioosi. Muodostuu kokonaisuus, joka on enemmän kuin kumpikaan erikseen ja jonka olemassaolo on riippuvaista molemmista osapuolista. Kirkon ja valtion erottaminen tuhoaisi molemmat osapuolet sellaísena kuin me olemme tottuneet ne käsittämään. Lähettäjä: nimim. Piikki
Aivan. Tämä oli erittäin hyvä argumentti kirkon ja valtion erottamisen puolesta, vaikka kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti sen päinvastaisena argumenttina.
Viime vuosina Suomessakin on ollut nähtävissä kehityssuunta, jossa tavallaan hävetään kristillisen uskonnon osuutta yhteiskunnassamme. Tämä on vaikutusta monikulttuurin tulemisesta maahamme. On muistutettava, että Suomella ja suomalaisilla on oikeus omaan uskoonsa ja traditioonsa. Ei täällä pidä alkaa elää muiden ehdoilla. Lähettäjä: Jukka T. Helin
Entäs ne valtionkirkkoihin kuulumattomat suomalaiset, jotka eivät halua elää valtionkirkkoihin kuuluvien ehdoilla?! Missä tynnyrissä tuo äijä oikein elää, täysin vailla kosketusta reaalimaailmaan? Ei ole olemassa mitään Suomen kansan yhteistä uskontoa, jonka valta-asemaa pönkittävien privilegioiden poistaminen loukkaisi jotain suomalaisia traditioita.
Sitäpaitsi luterilainen kirkko tuli Suomeen, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pakotti suomalaiset ja muut ruotsalaiset kääntymään katolisuudesta luterilaisuuteen. Muiden uskontojen harjoittaminen oli Ruotsi-Suomessa kielletty valtion väkivaltakoneiston voimin. Kun Suomi joutui tsaarin Venäjän miehitykseen Suomen sodan jälkeen, tsaarin propaganda- ja kulttuurisotakoneistona toimiva kreikkalaiskatolinen kirkko tuli toiseksi valtionkirkoksi. Molemmat nykyiset valtionkirkot ovat siis nimenomaan vieraan vallan ehdoilla elämisen perua.
Ratkaisevaa kuitenkin on se, että valtionuskontojärjestelmän olemassaolo loukkaa yksilönvapautta.
Valtionuskontojärjestelmä on atavistinen jäänne primitiiviseltä heimoyhteiskunnan ajalta.
lauantaina, marraskuuta 02, 2002
Irakin sodasta ja itsenäisen ajattelun tarpeellisuudesta...
Seuraava uutinen oli CNN Europen teksti-tv:ssä hetken aikaa esillä, kunnes uusimmat raportit Italian maanjäristyksen uhrien omaisten surun muuttumisesta suuttumukseksi syrjäytti sen tärkeydellään. TV:ssä asiasta ei mainittu sanallakaan. Onnistuin kuitenkin löytämään sen netistä, joten tässä:
Ritter: U.S. wants imperialist war
BERLIN, Germany (Reuters) -- Former U.N. weapons inspector Scott Ritter said on Friday the United States would try to trigger a war with Iraq by interfering in new arms inspections in what he said would be proof of American "imperial" ambitions.
"The U.S. will be doing whatever it can to provoke a confrontation," the American told journalists at the start of a two-day peace conference in Berlin. "There is a big group of people in the United States that want war."
En ole mikään Husseinin innokas kannattaja, mutta en jaksa myöskään vauhkoontua asiasta, josta minulla on lähes mahdotonta saada objektiivista tietoa. Valtamedian uutisointi Irakin tilanteesta on pitkästyttävän yksioikoista, aina samojen Bushin hallinnon julkilausumien jatkuvaa hokemista. Sanottiinpa Husseinista mitä tahansa, en usko että sodalla voidaan saavuttaa yhtään mitään. Jos hallinto saataisiinkin vaihdettua, niin tilalle tulisi joko vain entistä fanaattisempia islamisteja tai sitten länsimyönteinen nukkehallitus jota koko kansa ja arabimaailma vihaa - molemmissa tapauksissa päädytään ojasta allikkoon.
Vaikka vastustankin ajatusta, että Yhdysvallat jälleen kerran menee työntämään nenänsä lähi-idän asioihin (ks. tiivistelmä USA:n ulkopoliittisista harharetkistä viimeisen 50 vuoden ajalta. Adam Young: A History of Folly), niin sodanlietsojiakin vähemmän arvostan niitä länsimaalaisia "aktivisteja", jotka tarrautuvat jokaiseen tilaisuuteen vastustaa Yhdysvaltoja ja automaattisesti omaksuvat Yhdysvaltojen vastaisen kannan missä tahansa asiassa. Toissapäivänä törmäsin USA:n lähetystön edustalla mielenosoittajiin, jotka vastustivat Irakin sotaa. Sinänsä on ymmärrettävää, että Israelilaiset ja Palestiinalaiset vastustavat sotaa, mutta mitä ihmeen tekemistä niillä punalipuilla ja muilla sosialistien banderolleilla oli tekemistä ko. asian kanssa!?
Reilu kuukausi sitten juttelin erään tuttavani kanssa, joka aikoi mennä Helsingissä järjestettävään sodan vastaiseen mielenosoitukseen. Ilmeni, ettei ko. henkilöllä ollut mitään tietoa lähi-idän historiasta, konfliktin taustoista, juuri mistään asiaan liittyvästä jutusta. Hän nyt vain ajatteli että kyseessä ilmeisesti hyvä asia ja päätti mennä mukaan. Henkilökohtaisesti en seisoisi aivottomien massan mukana kulkijoiden riveissä kaikenmaailman kommunistilippujen alla vaikka kuinka fanaattisesti vastustaisin sotaa. Ihmisillä ei pitäisi olla päätäntävaltaa asioista mistä eivät ole viitsineet edes ottaa selvää.
Bertrand Russell sanoi sen hyvin:
"The trouble with the world is that the stupid are cocksure and the intelligent are full of doubt."
Seuraava uutinen oli CNN Europen teksti-tv:ssä hetken aikaa esillä, kunnes uusimmat raportit Italian maanjäristyksen uhrien omaisten surun muuttumisesta suuttumukseksi syrjäytti sen tärkeydellään. TV:ssä asiasta ei mainittu sanallakaan. Onnistuin kuitenkin löytämään sen netistä, joten tässä:
Ritter: U.S. wants imperialist war
BERLIN, Germany (Reuters) -- Former U.N. weapons inspector Scott Ritter said on Friday the United States would try to trigger a war with Iraq by interfering in new arms inspections in what he said would be proof of American "imperial" ambitions.
"The U.S. will be doing whatever it can to provoke a confrontation," the American told journalists at the start of a two-day peace conference in Berlin. "There is a big group of people in the United States that want war."
En ole mikään Husseinin innokas kannattaja, mutta en jaksa myöskään vauhkoontua asiasta, josta minulla on lähes mahdotonta saada objektiivista tietoa. Valtamedian uutisointi Irakin tilanteesta on pitkästyttävän yksioikoista, aina samojen Bushin hallinnon julkilausumien jatkuvaa hokemista. Sanottiinpa Husseinista mitä tahansa, en usko että sodalla voidaan saavuttaa yhtään mitään. Jos hallinto saataisiinkin vaihdettua, niin tilalle tulisi joko vain entistä fanaattisempia islamisteja tai sitten länsimyönteinen nukkehallitus jota koko kansa ja arabimaailma vihaa - molemmissa tapauksissa päädytään ojasta allikkoon.
Vaikka vastustankin ajatusta, että Yhdysvallat jälleen kerran menee työntämään nenänsä lähi-idän asioihin (ks. tiivistelmä USA:n ulkopoliittisista harharetkistä viimeisen 50 vuoden ajalta. Adam Young: A History of Folly), niin sodanlietsojiakin vähemmän arvostan niitä länsimaalaisia "aktivisteja", jotka tarrautuvat jokaiseen tilaisuuteen vastustaa Yhdysvaltoja ja automaattisesti omaksuvat Yhdysvaltojen vastaisen kannan missä tahansa asiassa. Toissapäivänä törmäsin USA:n lähetystön edustalla mielenosoittajiin, jotka vastustivat Irakin sotaa. Sinänsä on ymmärrettävää, että Israelilaiset ja Palestiinalaiset vastustavat sotaa, mutta mitä ihmeen tekemistä niillä punalipuilla ja muilla sosialistien banderolleilla oli tekemistä ko. asian kanssa!?
Reilu kuukausi sitten juttelin erään tuttavani kanssa, joka aikoi mennä Helsingissä järjestettävään sodan vastaiseen mielenosoitukseen. Ilmeni, ettei ko. henkilöllä ollut mitään tietoa lähi-idän historiasta, konfliktin taustoista, juuri mistään asiaan liittyvästä jutusta. Hän nyt vain ajatteli että kyseessä ilmeisesti hyvä asia ja päätti mennä mukaan. Henkilökohtaisesti en seisoisi aivottomien massan mukana kulkijoiden riveissä kaikenmaailman kommunistilippujen alla vaikka kuinka fanaattisesti vastustaisin sotaa. Ihmisillä ei pitäisi olla päätäntävaltaa asioista mistä eivät ole viitsineet edes ottaa selvää.
Bertrand Russell sanoi sen hyvin:
"The trouble with the world is that the stupid are cocksure and the intelligent are full of doubt."
perjantaina, marraskuuta 01, 2002
Jukka Michelssonin eilisestä kirjoituksesta tulleita kommentteja:
Olet tehnyt oikeansuuntaisia havaintoja. Se miksi Itävallassa näkyy vähemmän kännisiä lapsia kaduilla, johtuu varmaan siitä, että Itävallassa yleensä vain mies käy töissä ja vaimo on kotona. En todellakaan kannata mitään saksalaista Hausfrau-kulttuuria, mutta Suomessa on siirretty vastuuta lasten kasvatuksesta liikaa yhteiskunnalle ja tulokset näkyvät kadulla.
(lähettäjä nimim. Tammar)
Mielenkiintoinen kirjoitus. Aloin pohtia, mistä suomalainen holhousmentaliteetti johtuu. Siitäkö, että olemme miltei koko historiamme ajan olleet todellakin holhottavana: ensin Ruotsin kuninkaan ja sittemmin Venäjän tsaarin, mistä seurasi itsenäisyyden ajan pitkä yya-holhous ja vasta nyt jonkinasteinen markkinatalous ja EU-maiden yhteisön jäsenenä.
Kauppojen ja ravintoloiden aukioloajat ja nautintoaineiden myynti voitaisiin vallan hyvin vapauttaa ja lähteä siitä, että muutkin kansalaiset ovat fiksuja (emme vain me itse) ja että vanhemmatkin voisivat pikku hiljaa kasvaa vanhemmiksi ja ottaa oma-aloitteista vastuuta lapsistaan.
Aivan ylivoimainen enemmistö vanhemmista toki niin tekeekin, mutta se muutama prosentti, joka ei välitä, saa aikaan ikävästi kadulla näkyvän ilmiön.
(lähettäjä nimim. Jäbä)
Sosiaalidemokratia on Suomessa onnistunut pilaamaan kaiken juuri tuolla lakisääteisyydellään.
Nyt se vuosikymmenien myyräntyö alkaa vasta näkymään nimenomaan kaupungeissa.
Tosin kyllä ilmeisesti sama trendi näkyy muuallakin Euroopassa yhteisen vapaan huolettoman porvarillisen maailman ja olohuoneen häviämisenä kaupungeista.
Suomeen rinnastettuna Wieninkin voi tuntua vielä jotenkin normaalilta, mutta kyllä sielläkin on täytynyt sosialistien tuhota aika paljon kaikkea normaalin maailman perusteita ja selviöitä ja kirjoittamattomia lakeja tyrkyttämällä niitä oman maailmansa lakeja ja rajoja sinne, missä niitä ei ole ikinä tarvittu eikä tarvitakaan.
Mutta sitähän juuri se sosialismi on. (lähettäjä nimim. Eeekoo)
Olet tehnyt oikeansuuntaisia havaintoja. Se miksi Itävallassa näkyy vähemmän kännisiä lapsia kaduilla, johtuu varmaan siitä, että Itävallassa yleensä vain mies käy töissä ja vaimo on kotona. En todellakaan kannata mitään saksalaista Hausfrau-kulttuuria, mutta Suomessa on siirretty vastuuta lasten kasvatuksesta liikaa yhteiskunnalle ja tulokset näkyvät kadulla.
(lähettäjä nimim. Tammar)
Mielenkiintoinen kirjoitus. Aloin pohtia, mistä suomalainen holhousmentaliteetti johtuu. Siitäkö, että olemme miltei koko historiamme ajan olleet todellakin holhottavana: ensin Ruotsin kuninkaan ja sittemmin Venäjän tsaarin, mistä seurasi itsenäisyyden ajan pitkä yya-holhous ja vasta nyt jonkinasteinen markkinatalous ja EU-maiden yhteisön jäsenenä.
Kauppojen ja ravintoloiden aukioloajat ja nautintoaineiden myynti voitaisiin vallan hyvin vapauttaa ja lähteä siitä, että muutkin kansalaiset ovat fiksuja (emme vain me itse) ja että vanhemmatkin voisivat pikku hiljaa kasvaa vanhemmiksi ja ottaa oma-aloitteista vastuuta lapsistaan.
Aivan ylivoimainen enemmistö vanhemmista toki niin tekeekin, mutta se muutama prosentti, joka ei välitä, saa aikaan ikävästi kadulla näkyvän ilmiön.
(lähettäjä nimim. Jäbä)
Sosiaalidemokratia on Suomessa onnistunut pilaamaan kaiken juuri tuolla lakisääteisyydellään.
Nyt se vuosikymmenien myyräntyö alkaa vasta näkymään nimenomaan kaupungeissa.
Tosin kyllä ilmeisesti sama trendi näkyy muuallakin Euroopassa yhteisen vapaan huolettoman porvarillisen maailman ja olohuoneen häviämisenä kaupungeista.
Suomeen rinnastettuna Wieninkin voi tuntua vielä jotenkin normaalilta, mutta kyllä sielläkin on täytynyt sosialistien tuhota aika paljon kaikkea normaalin maailman perusteita ja selviöitä ja kirjoittamattomia lakeja tyrkyttämällä niitä oman maailmansa lakeja ja rajoja sinne, missä niitä ei ole ikinä tarvittu eikä tarvitakaan.
Mutta sitähän juuri se sosialismi on. (lähettäjä nimim. Eeekoo)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
