Irakin sodasta ja itsenäisen ajattelun tarpeellisuudesta...

Seuraava uutinen oli CNN Europen teksti-tv:ssä hetken aikaa esillä, kunnes uusimmat raportit Italian maanjäristyksen uhrien omaisten surun muuttumisesta suuttumukseksi syrjäytti sen tärkeydellään. TV:ssä asiasta ei mainittu sanallakaan. Onnistuin kuitenkin löytämään sen netistä, joten tässä:

Ritter: U.S. wants imperialist war

BERLIN, Germany (Reuters) -- Former U.N. weapons inspector Scott Ritter said on Friday the United States would try to trigger a war with Iraq by interfering in new arms inspections in what he said would be proof of American "imperial" ambitions.

"The U.S. will be doing whatever it can to provoke a confrontation," the American told journalists at the start of a two-day peace conference in Berlin. "There is a big group of people in the United States that want war."

En ole mikään Husseinin innokas kannattaja, mutta en jaksa myöskään vauhkoontua asiasta, josta minulla on lähes mahdotonta saada objektiivista tietoa. Valtamedian uutisointi Irakin tilanteesta on pitkästyttävän yksioikoista, aina samojen Bushin hallinnon julkilausumien jatkuvaa hokemista. Sanottiinpa Husseinista mitä tahansa, en usko että sodalla voidaan saavuttaa yhtään mitään. Jos hallinto saataisiinkin vaihdettua, niin tilalle tulisi joko vain entistä fanaattisempia islamisteja tai sitten länsimyönteinen nukkehallitus jota koko kansa ja arabimaailma vihaa - molemmissa tapauksissa päädytään ojasta allikkoon.

Vaikka vastustankin ajatusta, että Yhdysvallat jälleen kerran menee työntämään nenänsä lähi-idän asioihin (ks. tiivistelmä USA:n ulkopoliittisista harharetkistä viimeisen 50 vuoden ajalta. Adam Young: A History of Folly), niin sodanlietsojiakin vähemmän arvostan niitä länsimaalaisia "aktivisteja", jotka tarrautuvat jokaiseen tilaisuuteen vastustaa Yhdysvaltoja ja automaattisesti omaksuvat Yhdysvaltojen vastaisen kannan missä tahansa asiassa. Toissapäivänä törmäsin USA:n lähetystön edustalla mielenosoittajiin, jotka vastustivat Irakin sotaa. Sinänsä on ymmärrettävää, että Israelilaiset ja Palestiinalaiset vastustavat sotaa, mutta mitä ihmeen tekemistä niillä punalipuilla ja muilla sosialistien banderolleilla oli tekemistä ko. asian kanssa!?

Reilu kuukausi sitten juttelin erään tuttavani kanssa, joka aikoi mennä Helsingissä järjestettävään sodan vastaiseen mielenosoitukseen. Ilmeni, ettei ko. henkilöllä ollut mitään tietoa lähi-idän historiasta, konfliktin taustoista, juuri mistään asiaan liittyvästä jutusta. Hän nyt vain ajatteli että kyseessä ilmeisesti hyvä asia ja päätti mennä mukaan. Henkilökohtaisesti en seisoisi aivottomien massan mukana kulkijoiden riveissä kaikenmaailman kommunistilippujen alla vaikka kuinka fanaattisesti vastustaisin sotaa. Ihmisillä ei pitäisi olla päätäntävaltaa asioista mistä eivät ole viitsineet edes ottaa selvää.

Bertrand Russell sanoi sen hyvin:

"The trouble with the world is that the stupid are cocksure and the intelligent are full of doubt."