Maltillinen verouudistus (keskeneräinen luonnos)

Nykyinen hallitus suunnittelee tällaista budjettia vuodelle 2012:

Pääomaverokantaa korotetaan 28 prosentista 30 prosenttiin ja pääomatulovero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltä osin.

Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna 2013 80 %, ja vuonna 2014 75 % asuntolainan koroista.

Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi vuoden 2012 alusta 1 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 25 prosenttiin.

Laitan tähän oman vaihtoehtoisen budjettiesitykseni vuodelle 2012. Tämä ei ole libertaristinen "kaikki verot helvettiin"-esitys, vaan lähinnä thatcheriläinen maltillis-konservatiivinen esitys. Kyseessä on keskeneräinen luonnos.

Päivitän tätä joutessani. Kommentteja voi esittää.

• Yritystuloveroa alennetaan 6 prosenttiyksikköä 26 prosentista 20 prosenttiin. Yritystuloveron tuoton tulouttaminen kunnille ja valtionkirkoille lopetetaan. Yritystuloveron ainoaksi veronsaajaksi jää valtio.

• Pääomatuloveroa alennetaan 8 prosenttiyksikköä 28 prosentista 20 prosenttiin.

• Osinkotulot vapautetaan pääomatuloverosta. Tällöin osinkojen kahdenkertainen verotus loppuu. Osingothan ovat yrityksen osakkeenomistajille jaettavia osuuksia yrityksen voitoista, joita on jo kertaalleen verotettu yrityksen tuloina. Samoja tuloja ei pidä verottaa kahteen kertaan, ensin yrityksen tuloina ja sitten sen omistajien tuloina.

• Lailla säädetään korkeimmaksi sallituksi kunnallisverokannaksi 20 prosenttia. Nykyisin kunnallisverolla ei ole lakisääteistä ylärajaa. Tällaisen ylärajan säätäminen estää kuntia paisuttamasta menojaan kohtuuttoman korkealle tasolle. Kun kunta ei voi enää korottaa kunnallisveroa, kunnan on pantava suu säkkiä myöten.

• Palkansaajien eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut ja eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu (2,55 % vuonna 2011) lakkautetaan. Nykyisin useimpien palkansaajien sairausvakuutusmaksu on 2,01 %, eläkemaksu 4,7 % ja työttömyysvakuutusmaksu 0,6 %, joten näiden lakkauttaminen merkitsee yhteensä 7,31 prosenttiyksikön veronkevennystä palkansaajille.

Tämä ei tarkoita vastaavaa alennusta keskimääräiseen tuloveroasteeseen, koska nämä maksut ovat verovähennyskelpoisia bruttotuloista; tuloveron pohja on siis pienempi kuin näiden maksujen perusteena käytetty bruttotulo.

Mikäli tämä eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen lakkauttaminen aiheuttaa sosiaaliturvan ja terveydenhoidon rahoitusongelmia, tarvittava rahoitus voidaan järjestää yleisestä valtion verokertymästä ilman erillisiä korvamerkittyjä eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuiksi kutsuttuja veroja.

Tällä hetkellä lakisääteiset eläke- ym. sosiaalirahastot ovat kuitenkin vahvasti ylijäämäisiä, joten palkansaajien eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen lakkauttaminen ei välttämättä vielä aiheuta niille alijäämää.

On myös kyseenalaista, miksi eläke- ym. sosiaalirahastoihin sitoutuneita valtavia kymmenien miljardien eurojen pääomia ei voitaisi pikkuhiljaa purkaa alijäämien kautta. Rahathan on säästetty pahan päivän varalle ja se paha päivä on juuri nyt. Väestön ikääntymisestä aiheutunut eläkemenojen kasvu on juuri nyt pahimmillaan. Niinpä juuri nyt pitäisi ruveta käyttämään niitä pääomia, joita lakisääteisiin eläke- ym. rahastoihin on vuosikymmenien ajan kerätty.

Palkansaajien eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen lakkauttaminen ei siis aiheuta suuria sosiaaliturvan ja terveydenhoidon rahoitusongelmia, koska maksukertymän menetys voidaan kompensoida a) yleisestä verokertymästä ja b) lakisääteisten eläke- ym. rahastojen pääomien purkamisesta.

• Kirkollisvero lakkautetaan. Uskonnolliset yhteisöt saavat itse huolehtia omien jäsenmaksujensa perimisestä. Uskonto erotetaan valtiosta tyystin. Kirkkolaki lakkautetaan. Peruskoulujen ja lukioiden uskonnonopetus ja yliopistojen teologian tutkimus ja opetus lakkautetaan. Uskonnonopettajien virat lakkautetaan. Teologiset tiedekunnat lakkautetaan. Valtiopäivien avajaisten juhlajumalanpalvelukset ym. uskonnolliset seremoniat valtiollisissa tilaisuuksissa lopetetaan. Puolustusvoimien kirkollinen toiminta lopetetaan. Uskonnollisten sotilasvalojen vannominen lopetetaan. Sotilaspappien, vankilapappien ja sairaalapappien virat lakkautetaan. Alaikäisten ym. vajaavaltaisten jäsenyys uskonnollisissa yhteisöissä ja poliittisissa järjestöissä kielletään lailla. Jos ihminen ei ole oikeustoimikelpoinen, hän ei voi olla uskonnollisen tai poliittisen järjestön jäsen.

• Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus lakkautetaan. Tämä lopettaa lainanoton tukemisen muiden veronmaksajien kustannuksella, mikä alentaa asuntojen hintoja vähentämällä asuntoihin kohdistuvaa kysyntää.

• Kiinteistövero lakkautetaan. Tähän asti kiinteistöveron tuotto on mennyt kunnille, mutta nyt kuntien ainoaksi verotusmuodoksi jää kunnallisvero. Kiinteistöveron lakkauttaminen nostaa kiinteistöjen markkina-arvoa, koska kiinteistövero on ollut kiinteistöjen omistajille samanlainen rasite kuin asuntolainojen korot ja lyhennykset. Esim. 4000 euron kiinteistövero alentaa kiinteistön markkina-arvoa 100 000 euroa, jos asuntolainan korko on 4 %. Jokainen euro, joka menee kiinteistöveroon, on pois kiinteistönomistajan kyvystä maksaa asuntolainan korkoja ja lyhennyksiä. Niinpä kiinteistöveron lakkauttaminen nostaa kiinteistöjen markkina-arvoa vähentämällä kiinteistöjen omistamisesta koituvia kustannuksia eli kasvattamalla kiinteistöjen omistajien saamia nettovuokratuloja tai omistusasujien saamaa ns. implisiittistä asumistuloa. Kiinteistöveron lakkauttaminen pitää vuokralaisten asumismenot lyhyellä aikavälillä ennallaan, mutta parantaa vuokra-asuntojen omistamisen kannattavuutta kasvattamalla asuntojen omistamisesta saatavia nettotuloja; tämä kiinteistösijoittamisen kannattavuuden paraneminen tietysti kasvattaa asuntorakentamista, mikä pitkällä aikavälillä alentaa vuokratasoa lisäämällä asuntojen tarjontaa.

• Tulovero lakkautetaan muutaman vuoden siirtymäajalla. Tämä ei ole niin radikaali ehdotus kuin miltä se kuulostaa. Nykyisin tulovero tuottaa valtiolle vain n. 5 miljardia euroa vuodessa eli vain n. 10 % valtion budjetin kokonaissummasta. Hallituksen virallisen ennusteen mukaan palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuva progressiivinen tulovero tuottaa valtiolle 5,1 mrd euroa vuonna 2011 ja 5,2 mrd euroa vuonna 2012 eli kumpanakin vuonna alle 10 % valtion budjetin kokonaissummasta. Tuloveron lakkauttaminen merkitsee siis vain n. 10 % leikkausta valtion budjettiin.

Nykyisin tuloveroasteikko on seuraavanlainen:

Verotettava ansiotulo, € Vero alarajan kohdalla, € Marginaalivero, %

15 600 - 23 200 ___________8 ____________________6,5

23 200 - 37 800 ___________502 __________________17,5

37 800 - 68 200 ___________3 057 _________________21,5

68 200 - _________________9 593 _________________30,0

Valtion tuloveroasteikossa on siis nykyisin (2011) vain neljä eri tuloluokkaa. Tulovero voidaan helposti lakkauttaa neljässä vuodessa poistamalla asteikosta yksi tuloluokka vuodessa.

Ensimmäisenä vuonna lakkautetaan tulovero alle 23 200 euron vuositulojen osalta (alin tuloluokka), jolloin jäljelle jää kolme tuloluokkaa. Helppouden vuoksi vero pidetään jäljelläolevissa tuloluokissa ennallaan. Seuraavana vuonna lakkautetaan seuraavaksi alin tuloluokka eli 23 200 - 37 800 euroa vuodessa. Tällöin tuloveroa peritään enää vain 37 800 euroa vuodessa ylittävältä osalta tuloista. Jäljelle jää kaksi tuloluokkaa eli 37 800 - 68 200 euroa vuodessa ja yli 68 200 euroa vuodessa, joissa marginaaliverokannat ovat 21,5 % ja 30 %. Seuraavana vuonna poistetaan näistä kahdesta tuloluokasta alempi eli 37 800 - 68 200 euroa vuodessa. Jäljelle jää vain yksi tuloluokka eli yli 68 200 euroa vuodessa, jossa marginaaliverokanta on 30 %. Viimeisenä vuonna tulovero poistetaan myös tästä tuloluokasta eli 68 200 euroa ylittävältä vuositulojen osalta.

Tällöin ainoaksi ansiotuloihin eli palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuvaksi tuloverotuksen muodoksi jää kunnallisvero.

Kuten edellä on mainittu, kunnallisveron maksimiksi säädetään 20 prosenttia. Kun palkkoihin ja eläkkeisiin ei kohdistu enää mitään muuta tuloverotuksen muotoa kuin kunnallisvero, palkkojen ja eläkkeiden veroaste on korkeintaan yhtä suuri kuin pääomatulojen ja yritysten voittojen (edellä on esitetty, että sekä yritysvero että pääomatulovero alennetaan 20 prosenttiin). Tällöin verotus ei enää suosi pääomatuloja, kuten nykyisin.

• Perintövero lakkautetaan. Perintöveron fiskaalinen merkitys on valtiolle nykyisinkin varsin vähäinen. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2012 perintöveron tuotoksi on arvioitu 445 miljoonaa euroa, mikä on alle 0,9 % valtion budjetista.

Perintövero määräytyy perinnön arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella seuraavasti:

I veroluokka

Perinnön arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta

20 000 – 40 000 _________ 100 ___________7

40 000 – 60 000 _________ 1 500 _________10

60 000 – _______________ 3 500 _________13

II veroluokka

Perinnön arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta

20 000 – 40 000 _________100 _________ 20

40 000 – 60 000 _________4 100 _________ 26

60 000 – _______________9 300 _________ 32

Esimerkki: Vainajalla on kolme aikuista lasta. Hän ei ollut tehnyt testamenttia. Kaikki lapset perivät yhtä suuren osan (1/3) vainajan omaisuudesta. Omaisuuden arvo on perukirjan perusteella 150 000 euroa. Kun omaisuudesta vähennetään vainajan velat ja muut kuolinpesän maksettavaksi kuuluvat, perintöverotuksessa vähennettävät kulut (esim. hautauskustannukset), jää omaisuutta jaettavaksi perillisille 90 000 euroa. Jokainen lapsi perii 1/3 osan, eli 30 000 euroa. Lapset maksavan kukin 800 euroa perintöveroa.

Nykyisin siis esim. 30 000 euron perinnöstä menee veroa vain 800 euroa. Tämä on aivan turhaa näpertelyä. Perintövero on vain turhaa ihmisten kiusaamista, joka aiheuttaa ihmisille ylimääräistä vaivaa omaisen kuoleman yhteydessä tuottamatta valtiolle merkittäviä verotuloja. Vuoden 2011 budjetissa perintöveron tuotoksi oli arvioitu 405 miljoonaa euroa. Tämä on alle 1 % valtion budjetin loppusummasta, joka on nykyisin yli 50 miljardia euroa. Perintöveron lakkauttaminen vie siis alle yhden prosentin valtion budjetin rahoituksesta.

Samaa tuloa tai omaisuutta ei pitäisi verottaa kahteen kertaan. Perintö on omaisuutta, jonka vainaja on aikoinaan kerryttänyt itselleen jo kertaalleen verotetuista tuloistaan. Ei voi olla oikein, että NETTOTULOISTA kertynyt omaisuus joutuu uudestaan verotuksen kohteeksi siirtyessään perillisille.

• Varainsiirtovero lakkautetaan. Nykyisin varainsiirtovero on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta lukuunottamatta ensiasunnoksi hankittavia omistusasuntoja ja 1,6 % osakkeiden kauppahinnasta lukuunottamatta pörssiosakkeita. Nykyisin varainsiirtovero tuottaa valtiolle n. 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on n. 1 % valtion budjetista. Varainsiirtoveron lakkauttaminen piristää yrityskauppoja ja kiinteistömarkkinoita sekä lopettaa pörssin epäreilun subventoinnin pörssikaupan erillisen varainsiirtoverovapauden muodossa.

• Yleinen arvonlisäverokanta alennetaan 23 prosentista 15 prosenttiin. Muut arvonlisäverokannat poistetaan käytöstä. Kaikkiin tuotteisiin kohdistuu sama alv-kanta 15 %, joka on alin EU:n sallima yleinen alv-kanta. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä eroamaan EU:sta, mutta käytännön syistä EU:sta eroaminen ei onnistu välittömästi. Niinpä lyhyellä aikavälillä on sopeuduttava EU:n minimiverolainsäädäntöön. Yleinen arvonlisäverokanta siis alennetaan välittämästi alimmalle EU:n sallimalle tasolle eli 15 prosenttiin.

Tällä hetkellä alv on tällainen:

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa heinäkuun 1 päivästä 2010 lähtien 23 prosenttia. Lisäksi käytössä on kaksi alennettua verokantaa (9 ja 13 prosenttia) ja nollaverokanta (myynti verotonta, mutta myyjälle palautetaan tuotantopanosostoihin sisältynyt arvonlisävero). Verokanta ilmoitetaan laskettuna verottomasta hinnasta.

Elintarvikkeiden ja ravintolaruuan sekä rehun arvonlisäverokanta on 13 prosenttia. Lääkkeiden, kirjojen, henkilökuljetuksien, majoituksen, kulttuuritilaisuuksien, parturien ja kampaajien sekä muiden työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokokeilun piiriin kuuluvien hyödykkeiden arvonlisäverokanta on 9 prosenttia.,

Yleisen alv-kannan alentaminen 15 prosenttiin ja tämän saman verokannan soveltaminen kaikkiin tuotteisiin siis korottaa elintarvikkeiden alv-kantaa 2 prosenttiyksikköä ja lääkkeiden, kirjojen, joukkoliikenteen, hotellien, kulttuuritilaisuuksien japarturien ja kampaajien alv-kantaa 6 prosenttiyksikköä. Tämä ei ole mielestäni kohtuutonta. Saman matalan alv-kannan (15 %) soveltaminen kaikkiin tuotteisiin on rehellisempää kuin korkean alv-kannan (23 %) soveltaminen joihinkin tuotteisiin ja matalampien verokantojen (13 % tai 9 %) soveltaminen joihinkin tuotteisiin.

Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2012 on arvio näiden matalampien verokantojen vaikutuksesta alv-kertymään:

Tuottoennusteessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista ja nollaverokannasta. Sanoma- ja aikakauslehtitilausten verotuki pienenee vuonna 2012 verokannan noustessa 0 prosentista 9 prosenttiin. Eräisiin työvaltaisiin palveluihin sovelletun kokeilun päättyessä tätä koskenut verotuki poistuu vuoden 2011 lopussa. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 18 verotukea, joiden määräksi arvioidaan vuoden 2012 tasossa lähes 3 mrd. euroa.

Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa)
	2010	2011	2012
Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (12 %, 1.7.2010: 13 %)	1 092	1 131	1 173
Lääkkeiden alennettu alv-kanta (8 %, 1.7.2010: 9 %)	368	382	399
Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (8 %, 1.7.2010: 9 %)	234	246	258
Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin nollaverokanta 2010—2011 ja alennettu 9 % verokanta 2012	189	204	137
Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (1.7.2010: 13 %)	131	440	470
Muut verotuet	531	570	528
Verotuet yhteensä	2 545	2 973	2 965

Hallituksen talousarvion mukaan alv:n tuotto on 15 650 000 000 euroa ja alv:n kaltaisen vakuutusmaksuveron (23 %) tuotto 665 000 000 euroa eli yht. n. 16,3 mrd euroa. Alennettujen verokantojen vaikutukseksi alv-kertymään on arvioitu n. 3 mrd euroa. Jos nykyistä yleistä alv-kantaa sovellettaisiin kaikkiin tuotteisiin, alv:n tuotto olisi siis n. 19,3 mrd euroa. Tällainen tuotto siis saavutettaisiin, jos alv-kanta olisi kaikille tuotteille 23 %. Samalla veropohjalla 15 % alv-kanta tuottaisi valtiolle n. 12,6 mrd euroa.

Todellisuudessa veropohja tietysti kasvaisi yleisen alv-kannan alentamisen myötä. Varovainen arvio veropohjan kasvusta voisi olla esim. 5 %. Tällöin 15 % alv-kanta tuottaisi n. 13,2 mrd euroa verotuloja. Tämä olisi n. 6 mrd euroa vähemmän kuin nykyinen alv:n tuotto. Valtion menoja pitäisi siis leikata n. 6 mrd euroa eli n. 11,5 % hallituksen budjettiesityksestä, jotta alv voisi olla kaikille tuotteille sama 15 %.

• Apteekkimaksut lakkautetaan. Apteekkimaksu on eräänlainen apteekkeihin kohdistuva ylimääräinen arvonlisävero, joka on kaiken kukkuraksi progressiivinen. Tällainen vero nostaa turhaan lääkkeiden hintoja. Tätä apteekkimaksujen vaikutusta lääkkeiden hintoihin on kompensoitu lääkkeiden alennetulla alv-kannalla. Tämä on hölmöläisten peitonleikkuuta: ensin lääkkeiden hintoja korotetaan apteekkimaksuilla, sitten niitä alennetaan alv-alennuksella. Apteekkimaksujen tarkoituksena on tukea pieniä apteekkeja suurten kustannuksella. Tämä on typerää aluepolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa eli sekaantumista markkinoiden toimintaan.

Tällä hetkellä apteekkimaksu on tällainen:

Apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaan apteekkien tulee suorittaa valtiolle vuosittainen apteekkimaksu, jonka suuruus määräytyy apteekin liikevaihdon perusteella. Apteekkimaksun suuruus määräytyy lain 2 §:n 1 momentissa olevan taulukon mukaisesti siten, että apteekkimaksun osuus liikevaihdosta nousee liikevaihdon kasvaessa. Pienimmät apteekit eivät maksa lainkaan apteekkimaksua, ja suurimmilla apteekeilla maksu on lähes 11 prosenttia liikevaihdosta. Pykälän mukaan apteekkimaksua ei tarvitse suorittaa silloin kun vuotuinen liikevaihto on alle 837 576 euroa. Vuonna 2009 oli 19 apteekkia, jotka eivät liikevaihdon pienuuden perusteella maksaneet apteekkimaksua. Vuonna 2008 vastaava luku oli 15 ja vuosina 2006 ja 2007 20. Korkeimmillaan apteekkimaksu on apteekin liikevaihdon ylittäessä 6 001 545 euroa, jolloin apteekkimaksu on 506 641 euroa lisättynä 11 prosentilla rajan ylittävästä liikevaihdosta.

Apteekkimaksu määrätään liikevaihtoryhmittäin seuraavasti:

Apteekin liikevaihto €
Apteekkimaksu liikevaihdon alarajan kohdalla €
Maksuprosentti alarajan yli menevästä liikevaihdosta

850 140 – 991 356   0  6,00 %

991 356 – 1 274 739  8 473  7,00 %

1 274 739 – 1 557 804  28 310  8,00 %

1 557 804 – 1 983 973  50 955  9,00 %

1 983 973 – 2 549 475  89 310  9,50 %

2 549 475 – 3 116 550  143 033  10,00 %

3 116 550 – 3 683 311  199 740   10,25 %

3 683 311 – 4 675 613  257 833  10,50 %

4 675 613 – 6 091 568  362 025  10,75 %

6 091 568 –  514 240  11 %

Tällainen ylimääräinen progressiivinen arvonlisävero on täysin järjetön. Se pitää lakkauttaa kokonaan.

Hallituksen budjettiesityksen mukaan apteekkimaksun tuotto valtiolle olisi 160 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun apteekkimaksut lakkautetaan, valtio menettää tämän verran verotuloja. Summa on n. 0,3 % valtion budjetista.

• Tupakkavero lakkautetaan. Tupakkavero on turhaa holhousta. Jos ihmiset haluavat tappaa itsensä polttamalla tupakkaa, senkun tappavat. Darwinismi rulettaa.

Tupakkaveron tuotto valtiolle on hallituksen budjettiesityksen mukaan 757 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun tupakkavero lakkautetaan, valtio menettää tämän verran verotuloja. Summa on n. 1,5 % valtion budjetista.

• Tupakkamainonnan rajoitukset kumotaan. Tupakan myyntirajoitukset poistetaan lukuunottamatta ikärajaa. Tupakan myyminen alaikäisille on siis jatkossakin kielletty. Kaikki säädökset, jotka velvoittavat kaupat pitämään tupakkatuotteet automaateissa tai lukollisissa hyllyissä, kumotaan turhana holhouksena. Nuuskan myyntikielto lakkautetaan; on epäloogista pitää nuuskaa kiellettynä niin kauan kuin muut tupakkatuotteet ovat laillisia. Säädökset tupakka-askien varoitustarroista kumotaan. Jokainen täysjärkinen ihminen tietää muutenkin, että tupakka on hengenvaarallista; sitä ei siis tarvitse erikseen sanoa jokaisessa tupakka-askissa.

• Alkoholivero lakkautetaan. Alkoholivero on turhaa holhousta. Jos ihmiset haluavat tappaa itsensä juomalla alkoholia, senkun tappavat. Darwinismi rulettaa.
  

Alkoholiveron tuotto valtiolle on hallituksen budjettiesityksen mukaan 1 387 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun alkoholivero lakkautetaan, valtio menettää tämän verran verotuloja. Summa on n. 2,6 % valtion budjetista.

• Alkon monopoli lakkautetaan. Kaikki alkoholin myyntirajoitukset poistetaan lukuunottamatta ikärajaa. Alkoholin myyminen alaikäisille on siis jatkossakin kielletty. Kauppoja koskeva alkoholin myyntiaikarajoitus (klo 9-21) poistetaan.
  
  Kaikki alkoholimainonnan rajoitukset kumotaan.

Alkon myymäläketju yhtiöitetään ja myydään pörssiin IPO:n eli listautumisannin kautta. Alkon tehtaat (Altia Oy) ym. omaisuus myydään erikseen pörssiin niin ikään listautumisannin kautta.

Altia Oy:n eli alkoholijuomien valmistusta ja maahantuontia harjoittavan, valtion sataprosenttisesti omistaman yhtiön liikevaihto oli vuonna 2010 lähes 500 miljoonaa euroa ja voitto yli 30 miljoonaa euroa.

Alko Oy:n eli valtion sataprosenttisesti omistaman alkoholimyymäläketjun bruttoliikevaihto (sis. alkoholiveron ja arvonlisäveron) oli lähes 1,2 mrd euroa vuonna 2010. Alkoholiveron lakkauttaminen tietysti alentaa bruttoliikevaihtoa, mutta yrityksen koko osakekannan myymisestä pörssiin saataneen valtiolle silti useita miljardeja euroja.

Alkon voitto oli vuonna 2009 vain n. 60 miljoonaa euroa, mutta tämä johtunee valtio-omistajan määrittelemästä kapeasta katteesta. Monissa maissa, joissa ei ole valtion alkoholimonopolia, alkoholijuomien myyntikate on paljon suurempi kuin Suomessa nykyisin. Valtion monopolin vallitessa on valtiolle yhdentekevää, kuinka suuri osa valtion alkoholituloista on alkoholiverotuloja ja kuinka suuri osuus Alkon voittoja. Nykyisin alkoholiveron tuotto valtiolle on paljon suurempi kuin Alkon voitto, koska valtiolla ei ole ollut mitään motiivia määritellä Alkolle kovin suurta voittomarginaalia; valtiohan saa alkoholin myynnistä tuloja alkoholiveron muodossa, joten valtion ei ole tarvinnut ylläpitää korkeaa katetta Alkon hinnoissa.

Alkoholiveron lakkauttamisen myötä Alkon liikevoitto voi kasvaa suuresti huolimatta Alkon monopolin lakkauttamisesta, koska alkoholijuomien hintoja ei ole pakko alentaa alkoholiveron lakkauttamisen yhteydessä entisen alkoholiveron verran. Taloustieteen mukaan osa veronalennuksista koituu kuluttajien hyödyksi kuluttajahintojen alenemisena ja osa tuottajien hyödyksi tuottajahintojen nousuna. Niinpä alkoholiveron lakkauttaminen johtaa alkoholijuomien verottomien tuottajahintojen nousuun, mikä kasvattaa alkoholimyymälöiden voittoja valtion alkoholimonopolin lakkauttamisesta huolimatta.

• Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero lakkautetaan. Nämä ovat vielä järjettömämpää holhousta kuin alkoholi- ja tupakkavero, koska karkkien, jäätelön ja virvoitusjuomienkansanterveydellinen haitta on merkityksetön verrattuna alkoholin ja tupakan haittoihin.

Nykyisin tämä makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero on tällainen:

Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Veron määrä on makeisilla 75 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 7,5 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista.

Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron tuotto valtiolle on hallituksen budjettiesityksen mukaan 180 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun tämä vero lakkautetaan, valtio menettää em. summan verotuloja. Summa on n. 0,35 % valtion budjetista.

• Sähkövero lakkautetaan. Tällä hetkellä sähköntuotantoon kohdistuu erillinen vero, joka on 1,7 c/kwh kotitalouksille ja palveluyrityksille ja 0,7 c/kwh teollisuudelle.
  

Tämä sähkövero ei lainkaan riipu siitä, millä tavalla ko. sähkö on tuotettu; niinpä tällä sähköverolla ei ole minkäänlaista ympäristöohjaavuutta, minkä vuoksi se kannattaa lakkauttaa kokonaan. Sähköveron tuotto valtiolle on vuoden 2011 budjetin mukaan 940 miljoonaa euroa eli alle 2 % budjetista. Valtio menettää tämän verran verotuloja, kun sähkövero lakkautetaan.

• Muiden energiaverojen tuotto valtiolle on tällä hetkellä n. 3,4 mrd euroa. Näihin muihin energiaveroihin kuuluu n. 1,5 mrd euron verran verokertymää vähentäviä verotukia eli alennettuja verokantoja. Näistä subventioista luovutaan, jolloin energiaverojen kertymä kasvaa n. 5 miljardiin euroon. Sähkövero on ainoa energiavero, jolla ei ole minkäänlaista ympäristöohjaavuutta. Kaikki muut energiaverot ovat selkeästi haittaveroja, jotka kohdistuvat saastuttaviin energiantuotantomuotoihin. Saasteet aiheuttavat haittaa sekä luonnolle että ihmisten terveydelle. Koska näitä haittoja ei ole hinnoiteltu millään muullakaan tavalla, jonkinasteiset haittaverot ovat välttämättömiä fossiilisten polttoaineiden ympäristöhaittojen hinnoittelemiseksi.
  

Tällä hetkellä kyseiset haittaverot ovat tällaisia:

Verotaso vuonna 2011

Moottoribensiini, snt/l 62,70

Dieselöljy, snt/l 36,40

Kevyt polttoöljy, snt/l 16,05

Raskas polttoöljy, snt/kg 18,79

Kivihiili, €/t 128,10

Maakaasu, snt/nm3 9,02

Polttoturve, €/MWh 1,90

En siis ehdota näiden alentamista, vaan päinvastoin ehdotan näihin haittaveroihin liittyvien erityisten verohelpotusten poistamista. Esim. dieselpolttoaineen verotus on nykyisin matalampaa kuin bensiinin, vaikka diesel ei ole mitenkään ympäristöystävällisempää kuin bensiini. Kyseessä on siis lähinnä subventio kuorma-autoille ja pakettiautoille ym. dieselkäyttöisille autoille.

Kaikki energiaverot yhteensä, ml. sähkövero, tuottavat valtiolle 4 362 miljoonaa euroa vuodessa hallituksen budjettiesityksen mukaan. Sähköveron lakkauttaminen alentaa valtion verotuloja n. 900 milj. euroa hallituksen budjettiesitykseen verrattuna, mutta muihin energiaveroihin sisältyvien verohelpotusten eli subventioiden poistaminen kasvattaa verotuloja n. 1,5 mrd euroa. Näin ollen energiaverojen yhteenlaskettu tuotto valtiolle kasvaa n. 600 hallituksen budjettiesitykseen verrattuna.

• Autovero lakkautetaan. Autovero on turha auton hankintaan kohdistuva eräänlainen ylimääräinen arvonlisävero, jolla ei ole adekvaattia ympäristöohjaavaa vaikutusta. Jos ja kun autoilun ympäristöhaittoihin halutaan kohdistaa haittaveroja, on järkevämpää kohdistaa nämä haittaverot polttoaineenkulutukseen kuin autonhankintaan; eihän auton olemassaolo saastuta, vaan auton käyttö eli polttoaineenkulutus.

Autoveron tuotto hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2012 on 1,25 mrd eli n. 2,4 % valtion budjetista. Valtio menettää tämän verran verotuloja, kun autovero lakkautetaan.

• Arpajaisvero lakkautetaan. Arpajaisvero on turhaa holhousta. Ihmisiä pidä rangaista siitä, että he harrastavat lottoamista tms. rahapelejä.
  

Nykyisin arpajaisvero on 12 % rahapelin järjestäjän katteesta eli pelaajien maksamien panosten ja heille maksettujen voittojen erotuksesta. Tämän veron tuotto valtiolle on hallituksen talousarvioesityksen mukaan 200 miljoonaa euroa vuonna 2012 eli alle 0,4 % valtion budjetista.

• Veikkaus Oy:n, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoto Oy:n lakisääteiset rahapelimonopolit lakkautetaan. Monopolit ovat jäänne merkantilismin ja sääty-yhteiskunnan ajalta. Ei ole mitään syytä antaa joillekin yrityksille lakisääteistä yksinoikeutta tietyn alan liiketoimintaan. Nämä keskiaikaiset, feodaaliset privilegiot lakkautetaan.
  

• Veikkaus Oy on nykyään valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Veikkaus Oy myydään pörssiin IPO:n eli listautumisannin kautta.

Vuonna 2010 Veikkaus Oy:n liikevaihto oli n. 1,7 mrd euroa ja voitto yli 500 miljoonaa euroa. Vaikka Veikkaus Oy:n monopolin lakkauttaminen väistämättä supistaa yrityksen voittomarginaalia, yrityksen koko osakekannan myymisestä pörssiin saataneen valtiolle silti useita miljardeja euroja.


RAY on "julkisoikeudellinen yhdistys" eli lakisääteisen, valtiollisen monopolin saanut yritys, jonka omistajina on kymmeniä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, mm. Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Seta ry.

On järjetöntä antaa tällaisille "kansalaisjärjestöille" julkisoikeudellinen erityisasema. Mikään järjestö ei ole oikea kansalaisjärjestö, jos sillä onlakisääteinen valtiollinen erityisasema. RAY:n pelitoiminnan tuotto oli 674,5 miljoonaa euroa vuonna 2010. Näin tuottoisan liiketoiminnan antaminen joidenkin järjestöjen yksinoikeudeksi on aivan sairasta.

RAY:n omaisuutta eli kasinoita, pelisaleja, peliautomaatteja jne. ei kuitenkaan voi katsoa valtion omaisuudeksi, koska RAY:n omistajat eli jäsenjärjestöt ovat vuosittain jakaneet suurimman osan RAY:n liiketoiminnan tuotosta avustuksina kaikenlaisille järjestöille, säätiölle ja esim. sotaveteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:n omaisuus siis voidaan jättää jäsenjärjestöjensä omaisuudeksi, kun RAY:n monopoli lakkautetaan.

Fintoto Oy on RAY:n kaltainen useiden eri järjestöjen omistama, privilegioidun julkisoikeudellisen aseman saanut yhtiö. Fintoto Oy:n osakekannasta 100 % omistaa Suomen Hippos ry, jolla on yli sata jäsenjärjestöä. Nämä ovat enimmäkseen raviratayhtiöitä ja hevosjalostusyhdistyksiä. Tämä hevosjärjestöjen kartelli on siis saanut lakisääteisen monopolin raviveikkauksen järjestämiseen.

Tämän monopolin lakkauttaminen ei merkitse ko. järjestöjen omaisuuden eli raviratojen jne. siirtymistä valtion omistukseen.