En oikein ymmärrä Lundin pointtia. Jos tietty polttoaine X oikeasti on halpa ja hyvä, mikseivät ihmiset sitten vapaaehtoisesti maksa siitä? Miksi ihmeessä se pitäisi valtion budjetista rahoittaa?
Jos lähikauppiaani ei saa makkaraa myytyä, ei hänkään kirjoita lehden mielipideosastolle kehuen makkaraansa ja sen laatua ja kerjäten tukiaisia valtiolta. Hän tunnustaa kyseisen makkaran olevan niin pahaa ja kallista, ettei kukaan halua sitä vapaaehtoisesti ostaa, ja kehittelee makkaraansa edelleen, kunnes se maistuu hyvältä ja sitä voidaan tuottaa edullisemmin. Tai ryhtyy pizzayrittäjäksi makkaratehtailun sijaan.
***
Lund ei sanallakaan kertonut, mikä mahdollinen syy voisi aiheuttaa sen, etteivät esimerkiksi biopolttoaineet menestyisi vapailla markkinoilla, jos ne oikeasti olisivat bensaa parempia polttoaineita.
Ekohenkisempi voisi huomauttaa, ettei ympäristön saastuttamisella ole riittävän korkeaa hintaa - bensaverot ovat liian alhaalla. Jos bensa olisi hinnoiteltu oikealle tasolleen, olisivat biopolttoaineet suhteellisen edullisuutensa takia yleistyneet. Siksi biopolttoaineita pitää tukea julkisin varoin.
Asennetta voisi verrata lääkäriin, joka valtimon sitomisen sijaan päättääkin antaa verensiirron potilaalle. Biopolttoaineiden tukeminen samalla, kun luonnon hinta on alihinnoiteltu (ja hiiliperäisten päästöjen hinnat täysin epäsuhdassa toisiinsa aiheutuneesta vahingosta huolimatta) on ihan yhtä fiksua.
***
Yhä, vaikka ongelmana olisikin vain maailma, jossa ihmiset kaikenlaisten kuljetusmuotojen sijaan valitsevat vain bensan ja uusien ympäristöystävällisten polttoaineiden väliltä, viimeisenä tällaisen uuden teknologian tutkimus kannattaa julkiselle vallalle antaa.
Jos öljy todella vihdoin on loppumaan päin, kaikkien tietäessä kuinka valtavasti nyky-yhteiskunta on polttoaineista riippuvainen, tulevaisuuden öljypulahan tarkoittaa valtavia ansaintamahdollisuuksia kaikenlaisille vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäjille. Miksi ihmeessä vapaat markkinat eivät hoitaisi uusien kuljetusmuotojen/polttoaineiden kehittämistä julkista valtaa paremmin, vaan valtion pitäisi syrjäyttää yksityinen kehitystyö? Otetaanpa pari syytä uskoa markkinoiden paremmuuteen:
- Mikäli taloudelliset olot ovat vakaat, kapitalistit ajattelevat pidemmälle (tulevaisuuden tuotto pääomalle) kuin poliitikot (seuraava vaalikausi). Julkinen valta täsmentää tällaisessa tapauksessa rahat kehitysprojekteihin, jotka tuottavat lyhyellä aikavälillä näyttäviä tuloksia.
- Koska poliitikot eivät itse sijoita omia rahojaan vaan veronmaksajien rahoja, ei heitä tuskin vituta, jos sijoitukset menevät mönkään. Iso osa kansanedustajista on sosiopaatteja, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta, tai vähintään typeryksiä, jotka eivät tajua, ja 90-luvun laman tapaisten mokien yhteydessä eivät suostu uskomaan tehneensä virheitä.
- Koska poliitikot eivät myöskään hyödy onnistuneista sijoituksista, sijoituksia luultavammin ohjaavat hyvä veli -verkostot sekä erilaiset eturyhmät. Kansalaisten ei kannata perehtyä politiikkaan ja sen toimivuuteen, koska se maksaa hirveästi aikaa ja vaivaa - aika harvan kannattaa ruveta molekyylibiologian asiantuntijaksi vain ymmärtääkseen, ovatko kansanedustajat tehneet fiksuja päätöksiä.
- Vaikka poliitikot olisivat täydellisen ihanteellisia ja altruistisia ihmisiä, eivät he silti talouslaskennan ongelman takia voi kohdentaa varoja järkeviin projekteihin, koska heiltä puuttuu tuhansille suomalaisille biotieteiden asiantuntijoille ja pääomasijoittajille hajautettu tieto hyvistä uusista ideoista ja tuoreista kehitysprojekteista.
5 kommenttia:
"Asennetta voisi verrata lääkäriin, joka valtimon sitomisen sijaan päättääkin antaa verensiirron potilaalle. Biopolttoaineiden tukeminen samalla, kun luonnon hinta on alihinnoiteltu on ihan yhtä fiksua."
Todella huono perustelu.
Jos lääkäri jättää sitomatta valtimon ja tekee sen sijaan verensiirron, on kyseessä hoitovirhe. Sen sijaan, jos luonto on alihinnoiteltu, niin tarvitaan korjaavaa toimenpidettä, jotta ei "sidottaisiin valtimo".
En ole sitä mieltä, että biopolttoaineita pitäisi tukea - esitin vain perustelun virheellisyyden.
"Yhä, vaikka ongelmana olisikin vain maailma, jossa ihmiset kaikenlaisten kuljetusmuotojen sijaan valitsevat vain bensan ja uusien ympäristöystävällisten polttoaineiden väliltä, viimeisenä tällaisen uuden teknologian tutkimus kannattaa julkiselle vallalle antaa."
Biopolttoaineiden tukemisessa ei ole kyse siitä, että tutkimus annettaisiin valtiolla. Kaiken lisäksi valtio kyllä joissain tapauksissa ratkaisee ongelmat paremmin, koska vapaassa markkinataloudessa jotkin ratkaisut eivät ole mahdollisia ellei kaikki sitoudu niihin. Valtio voi pakottaa kaikki noudattamaan jotakin asiaa.
"Miksi ihmeessä vapaat markkinat eivät hoitaisi uusien kuljetusmuotojen/polttoaineiden kehittämistä julkista valtaa paremmin, vaan valtion pitäisi syrjäyttää yksityinen kehitystyö?"
Kysehän on siitä, että ympäristöystävälliset polttoaineet saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. Vapaa markkinatalous ei mahdollista siirtymistä niin nopeasti (tuskin edes 20 vuodessa)
"Mikäli taloudelliset olot ovat vakaat, kapitalistit ajattelevat pidemmälle (tulevaisuuden tuotto pääomalle) kuin poliitikot (seuraava vaalikausi)."
"Koska poliitikot eivät myöskään hyödy onnistuneista sijoituksista --"
Aina ei ole kyse taloudellisesta hyötymisestä. Esimerkiksi poliitikoilla on varmasti yhtä suuri halu pelastaa maapallo kuin kenellä tahansa muullakin.
Ei välttämättä. Jos jokin asia saa kannatusta ihmisten keskuudessa, niin se ei tarkoita että ihmiset noudattaisivat sitä ellei se koske kaikkia muitakin. Poliitikko voi tällä tavalla tähdätä hyvinkin pitkälle, jos takana on kansan tahto. Esim. Kioton sopimus (joo, tiedän, että on turha sopimus, mutta esimerkki kuitenkin)
"Vaikka poliitikot olisivat täydellisen ihanteellisia ja altruistisia ihmisiä, eivät he silti talouslaskennan ongelman takia voi kohdentaa varoja järkeviin projekteihin, koska heiltä puuttuu tuhansille suomalaisille biotieteiden asiantuntijoille ja pääomasijoittajille hajautettu tieto hyvistä uusista ideoista ja tuoreista kehitysprojekteista."
Kyllä poliitikot voivat kohdentaa varoja järkeviin hankkeisiin. Järkevä hanke saattaa tarkoittaa myös ihmiskunnan kannalta järkevä, eikä pelkästään markkinoiden kannalta voittoa tuottava.
"Sen sijaan, että toimittaja Lundin valittaessa julkisen rahoituksen puutetta olisi vain todennut "miksi ihmeessä tähän ei riitä rahaa, tästähän koituisi valtavia yhteiskunnallisia hyötyjä", hänen olisi pitänyt kysyä Lundilta "jos tämä tuote tuottaa niin valtavia yhteiskunnallisia hyötyjä, miksei kukaan osta tätä vapaaehtoisesti"
Kaikki hyöty ei ole taloudellista hyötyä. Tavalliset ihmiset eivät aina edes ajattele/tiedä valintoja tehdessään pitkän ajan seurauksia.
Jos luonto on alihinnoiteltu, niin biopolttoaineet saattaisivat myös tuoda taloudellista hyötyä (luonnollakin on arvo)
T: rationaalisesti ajatteleva libertaristi.
"Kaiken lisäksi valtio kyllä joissain tapauksissa ratkaisee ongelmat paremmin, koska vapaassa markkinataloudessa jotkin ratkaisut eivät ole mahdollisia ellei kaikki sitoudu niihin. Valtio voi pakottaa kaikki noudattamaan jotakin asiaa."
Tämä on FAQ-kysymys yksilöiden välisistä koordinaatio-ongelmista. Nykyisen yhteiskuntatieteellisen tuntemuksen perusteella on todellakin vahvat perusteet olettaa, että valtio suinkaan ei suoriudu esim. julkishyödykkeistä yksityisiä paremmin. Ks vaikka tämä
"Kysehän on siitä, että ympäristöystävälliset polttoaineet saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. Vapaa markkinatalous ei mahdollista siirtymistä niin nopeasti (tuskin edes 20 vuodessa)"
Miksi pitäisi siirtyä nopeammin? Sinulla on implisiittinen ja perustelematon premissi luonnon alihinnoittelusta.
"Kyllä poliitikot voivat kohdentaa varoja järkeviin hankkeisiin."
Tässä kyseisessä tapauksessa poliitikoilla ei voi olla tarvittavaa tietoa.
"Järkevä hanke saattaa tarkoittaa myös ihmiskunnan kannalta järkevä, eikä pelkästään markkinoiden kannalta voittoa tuottava."
Eli mitä tämä "ihmiskunnan kannalta järkevä" on ja miksi yksittäiset ihmiset ("markkinoiden kannalta voittoa tuottava") eivät sitä sitten arvosta niin paljon kuin pitäisi?
"Nykyisen yhteiskuntatieteellisen tuntemuksen perusteella on todellakin vahvat perusteet olettaa, että valtio suinkaan ei suoriudu esim. julkishyödykkeistä yksityisiä paremmin."
Tiedän kyllä nuo julkishyödykeasiat. Niissä todetaan, että valtio pystyy joitakin asioita hoitamaan tehokkaammin, mutta jos kokonaisuus täytyy antaa joko valtiolle tai yksityiselle, niin yksityinen on parempi. On kuiteknin olemassa kolmaskin vaihtoehto: annetaan valtiolle joitakin tehtäviä ja yksityiselle joitakin.
Ja muutenkin sinulla on sellainen käsitys, että tehokkuudesta puhuttaessa puhutaan vain taloudellisesta tehokkuudesta. Käsityksesi on todella outo eikä ollenkaan tästä maailmasta.
Jos oletamme, että kasvihuoneilmiö olisi todella paha ongelma, niin varmasti valtio pystyy tehokkaammin poistamaan hiilidioksidipäästöt kuin mitä vapaassa markkinataloudessa tapahtuisi.
Julkishyödykkeiden kohdalla erityisesti hurrikaanien hajottaminen ennen kuin ne ehtivät rannikolle on aika epätodennäköistä ellei valtio sitä tee
"Miksi pitäisi siirtyä nopeammin? Sinulla on implisiittinen ja perustelematon premissi luonnon alihinnoittelusta."
Ei ole tuollaista käsitystä. Esitin vain teorioita. Jos oletamme, että kasvihuoneilmiö on oikeasti todella paha uhka, niin silloin tarvisi siirtyä biopolttoaineisiin hyvinkin nopeasti.
""Kyllä poliitikot voivat kohdentaa varoja järkeviin hankkeisiin."
Tässä kyseisessä tapauksessa poliitikoilla ei voi olla tarvittavaa tietoa."
Usko nyt jo, että kyse ei ole siitä miten talouskasvu optimoidaan. Jotkin asiat voivat vain olla järkeviä tehdä mahdollisimman nopeasti, vaikka ne aiheuttaisivat paljon suuremmat vahingot taloudelle kuin vapaan markkinatalouden pehmeät ratkaisut.
Sinun mielestä järkevä ratkaisu voi olla vain sellainen joka optimoi talouskasvun tai hidastaa sitä mahdollisimman vähän. Herää todellisuuteen!
"Eli mitä tämä "ihmiskunnan kannalta järkevä" on ja miksi yksittäiset ihmiset ("markkinoiden kannalta voittoa tuottava") eivät sitä sitten arvosta niin paljon kuin pitäisi?"
Yksityiset ihmiset eivät ole aina halukkaita lopettamaan jotain ympäristölle haitallista toimintaa. Valtio saa sen loppumaan hyvin nopeasti lainsäädännöllä.
Voidaan ottaa esimerkiksi lintuinfluenssa. Jos rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, niin kaikki ei sitä välttämättä ota(varsinkin jos on maksullinen). Tämän takia virus saattaa jäädä elämään varsinaisen epidemian jälkeen ja se tarttuu myöhemmin useisiin ihmisiin. Tällöin ihmisiä kuolee enemmän kuin tilanteessa, jossa valtio olisi pakottanut rokotukseen.
Huomaa nyt, että kaikki esittämi asiat ovat vain teoreettisia mahdollisuuksia. Ne osoittavat kuitekin, että valtio voi joissakin tapauksissa ratkaista ongelman paremmin. En silti ehdota, että valtion välttämättä pitäisi ratkoa ongelmia. Tai, jos pitää niin vain äärimmäisissä tilanteissa.
""Kyllä poliitikot voivat kohdentaa varoja järkeviin hankkeisiin."
Tässä kyseisessä tapauksessa poliitikoilla ei voi olla tarvittavaa tietoa."
Aina ei ole kenelläkään ollenkaan riittävää tietoa. Esimerkkinä voisi olla vetyautot. Markkinat eivät voi tietää onko vetyautoihin järkevää panostaa. Täytyisi huomioida myös sellaiset seikat, että vuosittain paljon ihmisiä kuolee autojen pienhiukkauspäästöihin jne.
Esimerkkejä on tuhansia. Valtio voi kuitenkin jossain tapauksissa "tietää" enemmän.
PS. Täytyy myös huomioida julkishyödyketuotantoa tarkastelevissa tutkimuksissa, että valtio on nykyään täysin tehoton. Tämä vaikuttaa siihen, että yksityinen sektori näyttää huomattavasti tehokkaammalta.
Valtion toimintoja voidaan kuitenkin kontrolloida lailla sillä tavalla, että se toimii paljon tehokkaammin eikä jaa rahaa lobbareille yms. Kansanedustajat voidaan myös vaihtaa asiantuntijoihin. Sitten alkaa valtiokin olemaan huomattavasti lähempänä yksityistä sektoria julkishyödykkeiden tuotannossa. Joiltakin osin menee ehkä kirkkaasti ohi yksityisen.
Edelleen sen verran disclaimeria, että itse en välttämättä kannata valtion interventiota julkishyödykkeiden tuottamisessa. Asiaa täytyisi pohtia pidempään, testata käytännössä ja ottaa huomioon intervention mielekkyys.
"Sinulla on implisiittinen ja perustelematon premissi luonnon alihinnoittelusta."
Ajan kuluksi pistän perustelut miksi luonto on alihinnoiteltu.
Suuri osa ihmisistä arvostaa enemmän luontoa kuin rakennusta tai infrastruktuuria, joka syrjäyttää luonnon tietyltä alueelta.
Esim. Jollekin luontoalueelle rakennetaan Linnanmäki. Jos ihmiset eivät aikaisemmin suostuneet maksamaan alueen säilyttämisestä kuin 10 000 euroa vuodessa, mutta Linnanmäellä he tuhlaavat kuitenkin 50 000 euroa vuodessa, niin se ei välttämättä tarkoita, että ihmiset arvostaisivat enemmän Linnanmäkeä kuin alueella ollutta luontoaluetta.
Jotkin taloustieteilijät saattavat väittää toisin, mutta ovat väärässä. Sen sanoo jo terve järki.
Hiljattain ihan oman taloni lähistölle rakennettiin lähikauppa keskelle hienoa luontoaluetta. Harmitti todella paljon. En olisi kuitenkaan halunnut maksaa alueen suojelusta kuin korkeintaan 20 euroa vuodessa. Käyn kuitenkin kaupassa useamman kerran kuukaudessa ja kulutan yli 50 euroa /kk.
Mieluummin kävisin hieman kauempana kaupoilla, jos luontoalue olisi ennallaan, mutta kun se lähikauppa kerran on siihen rakennettu, niin käyn sitten siinä.
Eli luonto on alihinnoiteltua. Tästä voisi esittää muitakin perustleuja kuin alueen rakentamiseen liittyvän, mutta ehkä keksit ne jo itsekin
Lähetä kommentti