Yksityinen ja julkinen rahoitus

Äsken TV1:n Prisma-ohjelmassa TKK:n professori Peter Lund esitteli biopolttoaineiden käyttöä. Haastattelijan kysyessä, mikseivät tällaiset ympäristöystävälliset, edulliset ja kätevät polttoaineet ole jo levinneet Suomessa, Lund päivitteli julkisen vallan kukkaronnyörien olevan niin ikävän kireällä. Ja ilman julkista rahoitustahan tällainen ei lähde käyntiin.

En oikein ymmärrä Lundin pointtia. Jos tietty polttoaine X oikeasti on halpa ja hyvä, mikseivät ihmiset sitten vapaaehtoisesti maksa siitä? Miksi ihmeessä se pitäisi valtion budjetista rahoittaa?

Jos lähikauppiaani ei saa makkaraa myytyä, ei hänkään kirjoita lehden mielipideosastolle kehuen makkaraansa ja sen laatua ja kerjäten tukiaisia valtiolta. Hän tunnustaa kyseisen makkaran olevan niin pahaa ja kallista, ettei kukaan halua sitä vapaaehtoisesti ostaa, ja kehittelee makkaraansa edelleen, kunnes se maistuu hyvältä ja sitä voidaan tuottaa edullisemmin. Tai ryhtyy pizzayrittäjäksi makkaratehtailun sijaan.

***

Lund ei sanallakaan kertonut, mikä mahdollinen syy voisi aiheuttaa sen, etteivät esimerkiksi biopolttoaineet menestyisi vapailla markkinoilla, jos ne oikeasti olisivat bensaa parempia polttoaineita.

Ekohenkisempi voisi huomauttaa, ettei ympäristön saastuttamisella ole riittävän korkeaa hintaa - bensaverot ovat liian alhaalla. Jos bensa olisi hinnoiteltu oikealle tasolleen, olisivat biopolttoaineet suhteellisen edullisuutensa takia yleistyneet. Siksi biopolttoaineita pitää tukea julkisin varoin.

Asennetta voisi verrata lääkäriin, joka valtimon sitomisen sijaan päättääkin antaa verensiirron potilaalle. Biopolttoaineiden tukeminen samalla, kun luonnon hinta on alihinnoiteltu (ja hiiliperäisten päästöjen hinnat täysin epäsuhdassa toisiinsa aiheutuneesta vahingosta huolimatta) on ihan yhtä fiksua.

***

Yhä, vaikka ongelmana olisikin vain maailma, jossa ihmiset kaikenlaisten kuljetusmuotojen sijaan valitsevat vain bensan ja uusien ympäristöystävällisten polttoaineiden väliltä, viimeisenä tällaisen uuden teknologian tutkimus kannattaa julkiselle vallalle antaa.

Jos öljy todella vihdoin on loppumaan päin, kaikkien tietäessä kuinka valtavasti nyky-yhteiskunta on polttoaineista riippuvainen, tulevaisuuden öljypulahan tarkoittaa valtavia ansaintamahdollisuuksia kaikenlaisille vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäjille. Miksi ihmeessä vapaat markkinat eivät hoitaisi uusien kuljetusmuotojen/polttoaineiden kehittämistä julkista valtaa paremmin, vaan valtion pitäisi syrjäyttää yksityinen kehitystyö? Otetaanpa pari syytä uskoa markkinoiden paremmuuteen:

• Mikäli taloudelliset olot ovat vakaat, kapitalistit ajattelevat pidemmälle (tulevaisuuden tuotto pääomalle) kuin poliitikot (seuraava vaalikausi). Julkinen valta täsmentää tällaisessa tapauksessa rahat kehitysprojekteihin, jotka tuottavat lyhyellä aikavälillä näyttäviä tuloksia.
• Koska poliitikot eivät itse sijoita omia rahojaan vaan veronmaksajien rahoja, ei heitä tuskin vituta, jos sijoitukset menevät mönkään. Iso osa kansanedustajista on sosiopaatteja, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta, tai vähintään typeryksiä, jotka eivät tajua, ja 90-luvun laman tapaisten mokien yhteydessä eivät suostu uskomaan tehneensä virheitä.
• Koska poliitikot eivät myöskään hyödy onnistuneista sijoituksista, sijoituksia luultavammin ohjaavat hyvä veli -verkostot sekä erilaiset eturyhmät. Kansalaisten ei kannata perehtyä politiikkaan ja sen toimivuuteen, koska se maksaa hirveästi aikaa ja vaivaa - aika harvan kannattaa ruveta molekyylibiologian asiantuntijaksi vain ymmärtääkseen, ovatko kansanedustajat tehneet fiksuja päätöksiä.
• Vaikka poliitikot olisivat täydellisen ihanteellisia ja altruistisia ihmisiä, eivät he silti talouslaskennan ongelman takia voi kohdentaa varoja järkeviin projekteihin, koska heiltä puuttuu tuhansille suomalaisille biotieteiden asiantuntijoille ja pääomasijoittajille hajautettu tieto hyvistä uusista ideoista ja tuoreista kehitysprojekteista.
  

Sen sijaan, että toimittaja Lundin valittaessa julkisen rahoituksen puutetta olisi vain todennut "miksi ihmeessä tähän ei riitä rahaa, tästähän koituisi valtavia yhteiskunnallisia hyötyjä", hänen olisi pitänyt kysyä Lundilta "jos tämä tuote tuottaa niin valtavia yhteiskunnallisia hyötyjä, miksei kukaan osta tätä vapaaehtoisesti". Ja sitten jatkokysymykseksi "eikö ole epäeettistä akateemisen viran arvovallalla viilata ihmisiä linssiin näin tärkeissä asioissa vain saadakseen ansaitsematonta rahaa".