67-vuotias toisinajattelija ampui itsensä omassa kodissaan vajaa viikko sitten.
Thompson tunnettiin kaikenlaisen vaihtoehtoisen elämäntavan aktiivisena propagoijana ja poliittisen korrektiuden vastustajana; kuten Thompson itse totesi, "I hate to advocate drugs, alcohol, violence or insanity to anyone, but they've always worked for me". Päätyönään journalistina ja kirjailijana hän teki parhaansa rakentaakseen niinkutsutun gonzojournalismin perinnettä, jossa tavallisen näennäistä faktan ja fiktion eroa ei pyritä teennäisesti peittelemään lukijalta, vaan pyritään jopa tuomaan se iloisesti esille.
Hän myös teki parhaansa murentaakseen teennäisten poliittisten auktoriteettien valtiovaltaa1. Richard Nixonin kuoleman jälkeen 1994 hän totesi Rolling Stone -lehden haastattelussa mieheksi, "who could shake your hand and stab you in the back at the same time." Thompson jatkaa, että "his casket [should] have been launched into one of those open-sewage canals that empty into the ocean just south of Los Angeles. He was a swine of a man and a jabbering dupe of a president. Nixon was so crooked that he needed servants to help him screw his pants on every morning. Even his funeral was illegal. He was queer in the deepest way. His body should have been burned in a trash bin."
Vuonna 1970 Thompson jopa yritti itse vaikuttaa järjestelmän kautta. Hänen vaaliteemoihinsa kuuluivat luonnollisesti nautintoaineiden dekriminalisointi, mutta myös esimerkiksi Aspenin uudelleennimeäminen Fat Cityksi. Hunterin kanssa kilpailleella olleella republikaanilla oli lyhyt siilitukka, joka sai Hunterin puolestaan ajamaan oman päänsä kaljuksi ja kutsumaan tyyppiä "pitkätukkaiseksi vastaehdokkaakseen".
Thompsonin jälkeläiset yrittävät järjestää miehen viimeisen tahdon mukaisesti hänen tuhkansa ammuttavaksi kanuunasta (jälleen typerät uskonnollisväritteiset lainsäädännöt estävät ihmisiä tekemään jätteillään juurikin mitä he haluavat).
Lukekaa myös Cristopher Hitchensin hauska muistokirjoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti