lauantaina, tammikuuta 29, 2005

Tartuntataudit

Rokotukset tartuntaudeilta esitetään usein jonkinlaisena julkishyödykkeenä, koska jos taudinkantaja liikkuu julkisesti, taudista kärsivät pian muutkin kuin hän itse.

Vapailla markkinoilla ihmiset eivät tietenkään riskeeraisi terveyttään satunnaisten pahojen tautien takia, vaan ottaisivat terveysvakuutuksen. Perinteisesti muistamani luvut esimerkiksi Isosta-Britanniasta ennen valtion sairaanhoitoa sanovat, että n. 20% kansalaisista oli ilman vakituista terveydenhuoltoa - ja tämä tapahtui 1800/1900-lukujen vaihteiden paikkeilla. Perusterveydenhuollon kustannukset ovat tietenkin romahtaneet tuosta samalla kun tulot ovat kasvaneet, ja kaikki työttömät, eläkeläiset, kotivaimot/-miehet ynnämuut mukaanluettuna uskottava arvio olisi, että vaikkei valtio puuttuisi asiaan mitenkään, ei vakuuttamattomien ihmisten määrä yhteiskunnassa nousisi yli 10%.

Tietysti vakuutusyhtiöiden oman edun mukaista olisi rokottaa omat asiakkaansa. Täysin ilmaiseksi heidän ei tarvitsisi tätä tehdä, koska kyllähän rokotetut itsekin hyötyvät rokotuksesta - ei sitä poliorokotusta sen takia yleensä oteta, "etten vahingossa sairastuessani tartuttaisi sitä muihin" - kyllä kyseessä on ihan omakin etu.

Vakuuttamaton 10% voisi helposti myös saada rokotuksena, kuten he luultavasti saisivat myös terveydenhuoltoakin - yksityisen hyväntekeväisyyden kautta. Ei nyt unohdeta niitä yli 18 miljoonaa euroa, jotka suomalaiset antoivat Aasian katastrofin uhreille - ja tämä kaikki rahoista, jotka suomalaisilta jäi yli, vaikka veroaste tässä maassa onkin lähes puolet. Tässäkin se paremmintienaava osuus kansasta varmasti taas tajuaisi täysin oman etunsa - varsinkin, kun muistetaan rokotusten hinta. Ei tässä nyt mistään ihan järkyttävän isosta julkishyödykkeestä ole kyse.

Myös monet isommat yritykset, kuten harrastavat kaikenlaista pikkuhyväntekeväisyyttä ja esimerkiksi verenluovutuksen järjestämistä työpaikalla muutenkin, voisivat järjestää joku päivä ennen pahinta flunssakautta yleisiä rokotustilaisuuksia työntekijöille.

Ja jos olisi jostain syystä olisi yhä parempaa, että rokotukset ulkoistettaisiin tai hoidettaisiin kokonaan kolmannen tahon kautta, toki vakuutusyhtiöilläkin on kyky tehdä yhteistyötä - tämä palaa nyt täysin siihen perinteiseen vapaamatkustajan ongelmaan, josta empiriaa on levitetty aikaisemmin tässäkin blogissa tai vaikka siinä mun artikkelissa.

Voisi tietysti miettiä, että kun sairausvakuutuksia järjestävillä firmoilla saattaa olla myös muita julkishyödykkeen omaisia tehtäviä ( kuten vaikka lääkkeiden tuotekehitys niille libiksille jotka eivät patentteja hyväksy), miten lääkefirmat voisivat vahvistaa keskenäistä yhteistyötään. Vakuutusfirmoilla on tietysti iso määrä synergiaa nytkin, esimerkiksi isojen keskinäisten vakuutusten tapauksessa, joilla vakuutusfirmat tasaavat isoja kulupiikkejä keskenään. Jos joku vakuutusfirma pinnaisi rokotteiden valmistamisesta, saattaisivat muut firmat kieltäytyä vakuuttamasta sitä.

Lopuksi ongelmaa vapailla markkinoilla pitäisi verrata nykyjärjestelmän ongelmiin, kokonaisuudessaan - emme kuitenkaan ole valitsemassa kahden idealisoidun mallin välillä, vaan pikemminkin kyseessä on kahden enemmän tai vähemmän toteutukseltaan epäonnistuneen mallin kilpailu. Ja, voi pojat, kyllä julkinen valta on mokannut rokotusten järjestelynkin fiksusti. USA:ssa Hillary Clinton ajoi presidentin vaimona läpi ohjelman, jolla köyhien lapsille taataan kaikki rokotukset - tämä tietysti, Hillary keksi, hoidetaan parhaiten hintasäännöstelyllä ja kiintiöillä. Tuloksena yllättäen krooninen pula rokotevalmistajista, joka jatkuu tähän päivään. Rokotevalmistajat on määrätty myös tuhoamaan kaikki käyttämättä jääneet rokotteet - kyseessä on malliesimerkki ideasta, jonka mukaan tässä nyt tehdään yleishyödyllistä palvelua, eikä hommasta saa tehdä voittoja.

2 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Siis, eihän rokote ole mikään julkishyödyke. Se on ainetta, jota tuotetaan joku määrä tehtaassa ja myydään sitten kenelle kaupaksi saadaan.

Se, mikä on julkishyödyke, on tartuntataudeista vapaa julkinen tila. Se on siis sitä, että kun kuljet kadulla, ei tauti iske. Se jakamattomuusosa tuossa on se, että siitä, ettei tauteja leiju ilmassa, pääsevät kaikki taudittomat nauttimaan ilman, että haittaavat muiden elämää mitenkään.

Rokotusohjelmalla tuotetaan nimenomaan tuota, ei siis yksittäisten ihmisten terveyttä. Rokotusohjelman voi hoitaa tyhmästi tai viisaasti, mutta julkishyödykettä sillä kuitenkin yritetään tuottaa.

Toisin kuin tunnutte ajattelevan, terveys on kuitenkin myös muilla tavoilla tietyiltä aspekteiltaan jakamaton ja julkinen. Ensiksikin, tieto siitä, mikä on terveellistä, on jakamatonta, mutta silti sitä ei ole kaikilla, koska tiedonhankinta maksaa. Tätä tiedon puutetta käytetään hyväksi esimerkiksi ihmedieettejä mainostettaessa. Tietoa ei kukaan yksityinen halua myydä, koska oikea tieto ei tässä tapauksessa tuota.

Toinen aspekti on vähän monimutkaisempi. Niukkuus on niukkuutta myös silloin kun se johtuu yksilön "valinnasta", eli terveyden puutteeseen johtaneista elämäntavoista. Markkinoilla yksilö ei ole sen kummempi hyödyke kuin kone, ja huono kone on huono kone, epäterve yksilö epäterve yksilö. Ei sitä kukaan ota töihin. Sitten se menee ja tekee rötöksiä tai makaa sairaalassa kuppaamassa terveiden vakuutusmaksuista rahaa. Moral hazard puree myös yksityisellä puolella.

Ja kyllä noita anekdootteja löytyy vaikka mistä. Ihan yhtä lailla yksityiset ovat mokanneet vaikka missä. On Enronia sun muuta, puhumattakaan niistä sadoista tuhansista yrityksistä, jotka ovat menneet konkurssiin. Ihan yhtä lailla yksityiset tekevät huonoja päätöksiä. Ja usein siinä menee muidenkin rahoja.

Toni kirjoitti...

Niin, olet oikeassa, puhdas julkinen tila on se julkishyödyke.

Olet kuitenkin vähän hakoteillä tautisten ihmisten suhteen. Suhteellisen edun periaate kyllä toimii täysin työmarkkinoiden sisälläkin, ja se kertoo, että kaikille löytyy töitä, vaikka sitten puhelinmyyjän hommissa tai mäkissä hampurilaisia paistamassa. Sentään vapailla markkinoilla kyseisellä henkilöllä on täysi kannustinrakenne sitten sheipata itsensä kuntoon, jos kyseinen henkilö saattaisi saada paremman työpaikan sitten vaikka ruumiillisessa työssä.

Ja täysin pieleen ammut, kun valitat yksityisyritysten ongelmista. Tottakai siellä on ongelmia ja välillä "palaa muidenkin rahaa", mutta se palava raha nimenomaan on vain niiden ihmisten rahaa, jotka sitä ovat vapaaehtoisesti antaneet, ja päättäneet että tuossapa hyvä sijoituskohde. Tässä yksityinen puoli eroaa aika radikaalisti julkisesta, jossa jokainen veronmaksaja kustantaa osansa menetyksistä. Yksityisellä puolella mekanismi on vieläpä itseäänvahvistava, kun tyhmiltä kapitalisteilta otetaan rahat pois ja fiksuja sijoituspäätöksiä tekevillä fyrkat lisääntyvät.