lauantaina, huhtikuuta 09, 2005

Yhä peruskouluista

Nozick jatkaa yhä PISA-testeistä hyvillä huomioilla. Hän käsittelee perusongelmanratkaisukykyjen ja niiden päälle rakentuvan matematiikan suhdetta, joka on tietysti se asia, johon opetus eniten auttaa. Siinä suomalaiset ilmeisesti eivät olekaan enää niin kovin hyviä.

Itse puolestani jatkaisin selitystä myös äidinkielen puolelle (kiitos Patrick). Suomen kieltä kirjoitetaan juurikin about siten kuin sitä puhutaankin, verrattuna vaikka englannin- tai saksankieleen, joissa kirjoitusasu eroaa puhutusta huomattavasti. Tämä antaa suomalaisille huomattavan etulyöntiaseman kieliopin saralla.

Lisäys: aiheesta jatkaa Tieteessä tapahtuu -lehden uusimmassa numerossa Mikko Ketokivi, joka muistuttaa yksilötason päätelmien tekemisen mahdottomuudesta aggregaattimuuttujista. Ikävällä tavalla Ketokivi tosin vain heiluttaa tämän päätelmänteon vaikeutta ilmassa kuitenkaan pureutumatta tähän tapaukseen - hänen kirjoituksensa arvo on siis aika pieni. Joka tapauksessa ekologinen virhepäätelmä koskee vain älykkyysosamäärän ja PISA-testien aggregaattitulosten suhdetta, ei laajemmin keskusteltua peruskoulujärjestelmän vaikutusta PISA-testeihin.

Antero Malin ja Juhani Rautopuro puolestaan kommentoivat sekä Tötön että Lynnin ja Vanhasen tutkimuksia, toistaen huomionsa samoista tilastollisen otannan heikkouksista joita itsekin referoin aikaisemmin, ja Töttö vastaa molemmille moittien heitä yliliehakkaasta poliittisesta korrektiudesta. Aika hauskoja juttuja.

Ps. käykää tsekkaamassa Vapaamielisten klubi, verkkosivusto johon on koottu alkuperäisen 30-luvulla toimineen vapaamielisten klubin tietoja. Myös käsikirjoituksia itse klubilla pidetyistä puheista ilmestyy parhaillaan pikku hiljaa verkkosivuille.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Loppukädessä kaikki selitysmallit, joissa ei oteta huomioon siirtolaisuutta - sen suoraa vaikutusta tulosten heikkenemiseen ja siitä johtuvia välillisiä vaikutuksia (resurssien haaskaus, oppimisympäristön heikkeneminen, vaatimusten pieneneminen) myös kantaväestön tuloksiin - ovat pelkkää näpertelyä.

Varmasti kaikki asiaan perehtyneet tahot hiljaa mielessään myöntävät, että mitään muuta mielekästä selitystä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin PISA-tulosten valtavan eron syystä ei ole olemassa.

http://nces.ed.gov/surveys/pisa/PISA2003HighlightsFigures.asp?figure=8&quest=1

Siinä tilastoja USA:sta. Tilanne on varmasti samanlainen jokaisessa Länsi-Euroopan maassa; Suomessa onneksi vähiten. Älykkyystestihän tuo lopulta on, niin kuin sanoit.

Jos Ruotsilla on 10% oppilaista ei-valkoisia maahaanmuuttajia, niin ei heillä ole pienintäkään mhdollisuutta päästä yhteistuloksissa lähellekään Suomen tuloksia. Siksi poliittisesti korrekti väite, että Pisa-tulokset kertovat koululaitoksen toimivuudesta, on parhaimmillaankin vain puolitotuus. Samoilla linjoilla olen, että Suomen koululaitos ei ole ylivertainen muihin nähden - sen tehtävä on vaan paljon helpompi.

Igor

Anonyymi kirjoitti...

Ja ykkönen vielä tuohon linkin perään niin se jopa toimii.

Kokeillaan näin

Mikko Ketokivi kirjoitti...

Ainoa päämääräni kirjoittamassani vastineessa oli muistuttaa, että ekologisten korrelaatioiden kautta emme saa minkäänlaista informaatiota siitä, mittaavatko ÄO ja Pisa-luvut samaa asiaa; tähän tarvitaan paljon järeämpää yksilötason aineistoa, jota on paljon harvemmin saatavilla.

Useassa yhteydessä on nyt mainittu, että Tötön mainitsemat korrelaatiot osoittavat, että ÄO ja Pisa-luvut mittaavat samaa asiaa. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, sillä älykkyyttä oikeasti mitataan ainoastaan yksilötasolla, ja yksilötason korrelaatioista ekologiset korrelaatiot eivät kerro yhtään mitään.

Muistuttaisin lukijaa myös ns. käänteisestä ekologisesta virhepäätelmästä, joka on lähes yhtä fundamentaali looginen ja epistemologinen hairahdus kuin serkkunsakin. Tähänhän sorrutaan jatkuvasti tieteellisissä julkaisuissa. Se, että minä "heilutan tällaisen päätelmänteon vaikeutta" ei ole mielestäni millään lailla "ikävää" kenellekään muulle, kuin sellaiselle laiskalle tutkijalle, jolla ei ole mielenkiintoa tai halua perehtyä teemaansa tarkemmin, vaan haluaa päästä laukomaan suuria totuuksia ilman perusteltua oikean tarkastelutason analyysia.

Tällaisten kysymysten pohdinnassa ja erityisesti tulosten raportoinnissa suurelle yleisölle täytyy olla erittäin tarkkana; ja minun mielestäni paljon tarkempana kuin mitä tähän asti ollaan oltu. Tällaisten tulosten ainoa yleisö kun ei kuitenkaan ole itse tiedeyhteisö.

Käsite "ryhmän älykkyys" jäänee ainakin minulle ikuisesti sekä epistemologiseksi että ontologiseksi arvoitukseksi.