Älä osta mitään -päivä on yksityinen mielipide

Niko Lipsanen kirjoittaa blogissaan libertaarien hajanaisista mielipiteistä ÄOM-päivästä. Kyllä, libertarismi todella on vain poliittinen näkemys, ja vieläpä hyvin hyvin minimaalinen sellainen - yksityiset mielipiteemme vaihtelevat aivan varmasti enemmän kuin millään muulla poliittisella aatteella. Älä osta mitään -päivä on hyvin pitkälle yksityinen asia. Libertaarit tietysti tunnustavat kunkin henkilön oikeuden palvoa mitä tahansa auktoriteetteja haluaa, mutta suuren osan yksityisissä mielipiteissä ÄOM-päivä ei vain palvele mitään järkevää tarkoitusta eikä siinä oikeasti ole mitään ideaa.

Libertaarien hajanaisten mielipiteiden miettiminen tuollaisista asioista on vähän sama, kuin ihmettelisi libertaarien hajanaista musiikkimakua. Kaikki tietenkin tunnistavat ihmisten oikeuden olla kuluttamatta - lähinnä aiheesta nostettu melu ja käytetyt perustelut (niin ekologiset kuin kulutukseen liittyvät) tuntuvat libertaareista hölmöiltä. Ei kukaan meistä kannata mitään itseisarvoista kulutusta. Ja tietysti kaltaisestani kulutushysteerikosta tuntuu pahalta tuollainen kielenkäyttö mitä ÄOM-päivän järjestäjillä on - tosin älkää huolehtiko, ostan suurimman osan levyistäni ja vaatteistani käytettyinä.

Käsittääkseni olemme tässäkin blogissa naureskelleet aivan kiitettävästi konservatiivien nalkutukselle kilpailukyvystä, kun valtion mukamas täytyy tukea suomalaista työllisyyttä ja yrittelijäisyyttä jne. Ei tarvitse - kunhan pitää näppinsä irti! Ja aivan yhtälailla viimeksi Sampo oikein maukkaasti potki vasemmistolais-hegeliläistä valtiomoraalia, huomauttaen ettei mikään kestävä moraalikäsitys voi pitää valtion verotulojen maksimointia ihmisten hyvinvointia tärkeämpänä. Toisin kuin useat tekevät, uhratessaan yksilönvapauksia suuremman "yhteisen hyvän" puolesta. Usein jauhaminen yhteisestä hyvästä lähestyy jopa jonkinlaista utilitarismia - tällöin ei voisi toivoa muuta, kuin että ihmiset tutustuisivat klassiseen utilitarismiin hivenen paremmin, he ehkä saattaisivat jollain tavalla ymmärtää kuinka individualistisesta aatteesta alun perin on kyse. Libertaareille perimmäisiä arvoja ovat ihmisten vapaus ja hyvinvointi - eivät valtion hyvinvointi, yritysten hyvinvointi, kulutus tai mikään sellainen.

Lisäksi sekä oikeistolaisten että vasemmistolaisten hokemat meemit "markkinoiden hyvinvoinnista" tai "markkinataloudesta tavoitteena eikä välineenä" ovat aika hauskoja. Markkinatalous on emergentti ilmiö, joka syntyy ihmisten kanssakäymisestä ja siitä, että he alkavat vaihtaa tavaroita - ei se ole mikään erillinen järjestelmä, eikä milläkään emergentillä hajautuneella järjestyksellä tietenkään itsellään ole minkäänlaista hyvin- tai pahoinvointia. "Markkinatalous itseisarvona" kaipaisi siis vielä vähän avaamista.

Markkinataloutta ei sen kummemin soviteta ihmisten toimintaan, eikä ihmisten toimintaa soviteta markkinatalouteen - markkinatalous on ihmisten toimintaa.