Kirkko puolustamassa vauvojen silpomista

Luterilaisen kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä otti kantaa poikien ympärileikkaukseen. Se tuli siihen tulokseen, että "juutalaisten poikien ympärileikkausta on tarkasteltava lähinnä identiteettiin ja uskonnonvapauteen liittyvänä kysymyksenä". Ympärileikkaus nähdään ensisijaisesti positiivisen uskonnonvapauden ilmentymänä - "jokaisella on oikeus toteuttaa omaa uskontoaan". Koska ympärileikkaus kuuluu olennaisena osana juutalaista identiteettiä, on se katsottava sellaiseksia asiaksi, jonka toteuttamiseen juutalaisilla on uskonnonvapauden varjolla oikeus.

Itse käsitän yleensä positiivisen ja negatiivisen vapauden eron niin, että positiivinen on oikeus johonkin, ja negatiivinen sitä aitoa vapautta. Negatiivisen vapauden rikkomiseksi muiden yksilöiden on tehtävä jotain - fyysisen koskemattomuuden rikkomiseksi jonkun on alettava pahoinpitelijäksi. Positiivinen vapaus on taas 'vapautta jostain', ja sen toteutumiseksi on tehtävä jotain - vapautta nälästä ei voi olla, ellei jotain toista pakoteta antamaan ruokaa.

Tässä mielessä vapaus ympärileikkaukseen on todellakin positiivinen vapaus. Se on juutalaisten vanhempien vapaus toteutettaa uskontoaan loukkaamalla lastensa fyysistä koskemattomuutta. Samoin kuin köyhien oikeus kohtuulliseen elintasoon taataan verottamalla rikkaampia (verotushan on tunnetusti varkautta).

Työryhmä asettaakin positiivisen uskonnonvapauden fyysisen koskemattomuuden edelle. Se katsoo uskonnonvapauden kuuluvan maailmanlaajuisiin ihmisoikeuksiin nimenomaan positiivisena (ei pelkästään negatiivisena, eli vapautena harjoittaa uskontoa kenenkään sitä estämättä). Työryhmän mielestä uskontoa saa siis harjoittaa muiden yksilöiden kustannuksella, ja vieläpä vaikka yksilö olisi puolustuskyvytön vauva.

Työryhmä ei katso, että ihmisoikeuksiin kuuluvaa itsemääräämisoikeutta rikottaisiin ympärileikkauksissa, vaikka "suostumukseen kykenemättömän henkilön koskemattomuuteen ei saa puuttua, jollei siitä ole hänelle hyötyä". Ympärileikkaus katsotaan lapselle kuuluvaksi oikeudeksi, koska aikuiset ymmärtävät sen niin, ja siksi siitä on hyötyä. Sanottakoon, etten itse oikein ymmärrä tuommoista logiikkaa.

Työryhmä toteaa myöskin, että mitään lääketieteellisiä haittoja ei ole osoitettu seuraavan ympärileikkauksesta. Tämä lienee täyttä huuhaata. Muun muassa ympärileikkausta vastustavan NOCIRC:n kotisivuilta löytyy paljon päinvastaista faktaa. Luulisi olevan aivan järjenmukaista ajatella, että terveen, luonnollisen ihmiskehon osan poistamisesta voi aina seurata jotain ongelmia, vaikka se pyrittäsiin tekemään mahdollisimman kliinisesti.

Lopuksi työryhmä päätyy korostamaan oikeutta omaan kulttuuriin ja identiteettiin. Lainaan tähän koko päätöskappaleen:

"Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä korostaa lapsen oikeutta omaan kulttuuriin ja identiteettiin. Sellaisilla uskonnollisilla toimituksilla kuin ympärileikkaus ja kaste on lapsen identiteettiin ja kasvuun myönteinen vaikutus. Ne ovat osa vanhempien lapsiaan kohtaan tuntemaa yhteisöllistä kasvatusvastuuta ja siten hyödyllisiä. Siksi juutalaiset ja kristityt omissa yhteisöissään opettavat näiden uskonnollisten toimitusten sisällön ja merkityksen lapsilleen. Ne muodostavat perustan identiteetin kasvulle."

Suomeksi sanottuna tämä siis tarkoittaa, että uskonnon varjolla ihmisille saa tehdän käytännössä mitä tahansa. Mitä pienempiä ja vastustuskyvyttömämpiä yksilöt ovat, sitä suositeltavampaa on vahingoittaa fyysisesti ja aivopestä heitä, mikäli se vain on perusteltavissa uskonnollisesti sekä laumahenkeä kohottavana. Tämä on sinänsä aivan loogista uskontojen kannalta. Mikäli lapsia ei pienenä indoktronoitaisi, vaan annettaisi heidän valita vasta aikuisiksi tultuaan oma uskonsa, suurin osa uskonnoista menettäisi melkoisen määrän jäseniä.

Ihmisoikeudelliselta/yksilönvapaudelliselta kannalta itse kohottaisin fyysisen koskemattomuuden uskonnonvapauden edelle. Yksilö saakoon harjoittaa sitä uskontoa, mitä haluaa, mutta sillä ehdolla että ei vahingoita muita ihmisiä siinä samalla. Tämä koskee erityisesti pieniä lapsia. He eivät voi edes puolustautua.

Mutta kun kirkko kerran katsoo, että vauvojen silpominen on hyvä juttu, jos se tehdään juutalaisen tradition mukaan, niin mikä mahtaa olla sen kanta muihin vastaavaanlaisiin operaatioihin. Jos saatananpalvojat haluaisivat vuodattaa vastasyntyneen verta uhriksi Saatanalle, niin katsoisiko kirkko sen olevan yhtä kuin lapsen oikeus omaan kulttuuriin ja identiteettiin? Olisiko tällainen rituaali verrattavissa kristilliseen kasteeseen? Jos ei, niin miksi ei? Verenvuodattaminen olisi sitäpaitsi mahdollista tehdä vieläkin pienemmällä vahingolla kuin ympärileikkaus - eihän siihen tarvittaisi kuin pieni reikä verisuonen kohdalle. Ja entäs jos rituaalin suorittajat joisivat vauvan verta? Ja läträisivät viinalla samaan aikaan? Mikäs siinä, sehän on kulttuurelliseen identiteettiin kuuluva rituaali...

Tässä vaiheessa kannattaakin kerrata, kuinka juutalaiset suorittavat sen:

(Esko Länsimiehen artikkelista Näkökulmia poikien ympärileikkaukseen)
"Juutalainen tapa on terskan yli ulottuvan nahkan poistamisen lisäksi terskan päällä olevan nahkan halkaiseminen, jolloin terska jää näkyviin. Islamilaisessa tavassa terska jää piiloon, sillä vain ylimääräinen nahka poistetaan. Juutalainen toimenpide on kuvattu 100 vuoden takaisessa Juutalaisuuden tietosanakirjassa. Se tapahtuu kolmessa vaiheessa: milah, peri'ah ja mezizah.

Milah: Mohel avaa lapsen vaatteet ja paljastaa leikkauskohdan ja opastaa kummisetää pitämään kiinni jaloista. Sitten mohel tarttuu esinahkaan vasemman kätensä peukalolla ja etusormella ja vetää nahkaa poispäin terskasta ja sijoittaa metallisen suojalevyn aivan terskan eteen. Sitten hän ottaa veitsen ja yhdellä silpaisulla leikkaa preputiumin irti.

Peri'ah: Mohel tarttuu esinahkan vielä glansin päällä olevaan sisempään kerrokseen molempien käsiensä peukalon kynnellä ja etusormella ja repäisee niin, että pystyy pyöräyttämään limakalvomaista epiteeliä glansin päällä edestakaisin. Mohelin kynsi voi olla tätä toimenpidettä varten erityisesti teroitettu. Joskus limakalvo on vielä kiinni glansissa. Silloin joudutaan käyttämään enemmän voimaa.

Mezizah: Tämä tarkoittaa veren imemistä haavasta. Mohel ottaa viiniä suuhunsa ja sijoittaa huulensa leikatulle alueelle ja imee, jonka jälkeen hän sylkee veren ja viinin sekoitukseen erityiseen astiaan. Tämä toimenpide uusitaan useita kertoja. Sen jälkeen haava peitellään. Haavalle asetettavat aineet ja sidokset vaihtelevat suuresti eri maissa.

Pellavainen pyöreä side, jossa on reikä keskellä asetetaan paikoilleen ja pippeli sidotaan kiinni. Lapselle laitetaan vaippa ja toimenpide on valmis. Sidoksen annetaan olla paikoillaan kolme päivää. Leikkausalueelle voidaan sivellä oliiviöljyä."

Mezizah on se mielenkiintoisin vaihe. Vauvan penis siis ensin silvotaan vertavuotavaksi, sitten verta imetään ja purskutellaan yhdessä viinin kanssa. Jos toiminta selostettaisiin asiaan vihkiytymättömälle, hän voisi jopa luulla kyseessä olevan jonkun perverssin pedofiilin harrastuksen. Kuka muuten muka imeskelisi pienten lasten peniksiä?

Lisäinfoa aiheesta tarjoaa muun muassa ylempänä mainitut Esko Länsimies (hae kotisivuilta hakusanalla ympärileikkaus) sekä National Organization of Circumcision Information Resource Centers. Jälkimmäisestä löytyy lukemisen arvoista ainakin osioista Medical Assication Position Statements ja Important Articles.