Ryti toisiksi suurin suomalainen

Risto Ryti valittiin Mannerheimin jälkeen toisiksi suurimmaksi suomalaiseksi, ei suurella erolla. Miksi tämä kiinnostaa libertaareja? Koska Ryti oli hyvin pitkälle klassinen liberaali, mikä nykyoloissa tarkoittaisi lähinnä libertarismia. Presidentti.fi:

Ryti vastusti kaikkea valtion puuttumista talouselämään. Mitä enemmän valtiovalta talouteen vaikuttaisi, sitä enemmän haittaa syntyisi, oli hänen linjansa. Jo yksinomaan tämän takia sosialistinen talouspolitiikka ja erityisesti sen neuvostoliittolainen muoto olivat hänelle vastenmielisiä. Sortovuosien ja kansalaissodan kokemusten jälkeen hän oli ehdottomasti neuvostovastainen. Hän ei hyväksynyt myöskään saksalaista kansallissosialismia. Se ei ollut hänen talousteoreettisen ajattelunsa mukaan elinkelpoinen malli. Saksalainen kulttuuri ei ollut hänelle muutenkaan läheinen. Ryti vastusti kotimaassakin lapuanliikettä ja äärioikeistolaisuutta kaikissa sen muodoissa. Ryti oli ennen muuta brittiläisen sivistyksen ja kulttuurin sekä amerikkalaisen vapaan yritteliäisyyden suuri ihailija.

Jo valtiovarainministerinä ja sitten Suomen Pankin pääjohtajana Rytin tavoitteeksi tuli markan arvon sitominen kultakantaan. Voimakkaan inflaation aikana 1920-luvun alussa kansalaisten mielissä kimmelsi tavoittelemisen arvoisena vuosi 1913, viimeinen kokonainen rauhanvuosi ennen suursotaa. Suomessakin markan arvo oli pudonnut tästä 1/11 osaan. Rytin mielestä kultakanta oli maailman paras rahajärjestelmä, parempaa ihmiskunta ei ollut keksinyt. Rytiä onkin pidetty ortodoksisena klassisen liberalistisen talousteorian kannattajana. Kultakantakysymyksessä hän ei kuitenkaan osoittanut jäykkyyttä, vaan joustavaa realismia. Hänen johdollaan Suomi ei valinnut erittäin vaikeaa deflatorista ratkaisumallia kuten monet muut Euroopan maat. Hän torjui päättäväisesti ajatuksen, että Suomessa yritettäisiin palata vanhaan kultamarkan arvoon.

Rytin lääkkeet suuresta lamasta selviytymiseksi olivat karvaat. Hän osoittautui tervehdyttämispolitiikassaan aika armottomaksi, ja hänen nimestään tuli maaseudun tilojen konkurssihuutokauppojen aallon myötä melkein kirosana. Ryti ei myöskään ollut ajattelutavaltaan sosiaalinen. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän säännöllisesti vastusti työttömyystöiden järjestämistä ja köyhäinapuun tarkoitettujen menojen lisäämistä. Rytin ajattelu oli eräänlaista sosiaalidarvinismia: jos joku ei onnistu eikä pärjää, se on hänen omaa syytään. Keinotekoisesti yksityisiä henkilöitä ei tule tukea sen enempää kuin kannattamattomia yrityksiäkään. Kansantalous on kuin puu, jossa jotkut oksat vihertävät ja kasvavat, jotkut taas kuihtuvat pois, ja se on vain hyvä asia.

No, sosiaalidarwinismia Rytin ajattelu ei nyt kyllä ihan kuitenkaan ollut.