tiistaina, joulukuuta 11, 2012

Miksi euro perustettiin

By Philipp Bagus

Copyright © 2010 by the Ludwig von Mises Institute

The sacrifice of the Deutschmark was quite to the liking of the German ruling class. As Hans-Hermann Hoppe has pointed out, there is a ruling class in our societies that uses the state as a device for the exploitation the rest of the population. The state is the monopolist of coercion and the ultimate decision maker in all conflicts in a given territory. It has the power to tax and make all manner of interventions. The ruling class is exploitive, parasitic, unproductive, and has a strong class consciousness. It needs an ideology to justify its actions and prevent rebellion of the exploited class. The exploited class represents the majority, produces wealth, is indoctrinated into obedience to the ruling class, and has no special class consciousness.
Every state has its own ruling class and connected interest groups. Consequently, the ruling class in Germany and the ruling class in France may have more in common than the German ruling class and the exploited class in Germany. In fact, the German ruling and exploited classes have opposite interests. But there are many areas in which the French and German ruling classes are not competitors and actually may benefit from working together. Both ruling classes want power: they want to expand their power vis-à-vis their citizens. They want an ideology to prevail that favors the state and an increase in the state’s power. Given the above considerations, it is easy to understand why the German ruling class, i.e., politicians, banks, and connected industries, especially exporters, favored the introduction of the Euro.

There were many ways it could benefit from a single currency.

1. The ruling class most likely did not regret geing rid of the
very conservative Bundesbank. The Bundesbank had acted
several times against the interests and pleas of politicians. It
raised interest rates before elections in, for instance, in-
creasing its reputation as an anti-inflation central bank world-
wide. In addition, the Bundesbank did not want to follow the
inflation rates of the US and stopped interventions in favor of
the dollar in March of 1973. This led to the final collapse of
the Bretton Woods System and fluctuating exchange rates. It
also resisted the establishment of an obligation to intervene in
the EMS. Bundesbankers repeatedly resisted demands made
by German and foreign politicians for a reduction of inter-
est rates. Some Bundesbankers were also skeptical about the
introduction of the Euro as an instrument toward economic
integration. Leading German politicians often had the bur-
den of dealing with the discontent of their neighbors and the
uncompromising monetary stance of the Bundesbank. The Euro allowed German politicians to rid themselves of stubborn Bundesbankers, promising the end of the bank’s “tyranny.”
More inflation would mean more power for the ruling class.
German politicians would be able to hide behind the ECB and
flee the responsibility of high debts and expenditures.
The Euro was a step toward the establishment of a world
currency. With all currency competition eliminated, politi-
cians would have unlimited power. Moreover, international monetary cooperation is easier to achieve between the Fed and the ECB than it would be between the Fed and several
European central banks.

2. Certain German interest groups stood to make gains for them-

selves, namely, an “advancement” of European integration in-
cluding the harmonization of labor, environmental and tech-
nological standards. Indeed, the introduction of the Euro
saved the European project of a centralization of state power.
The harmonization of labor standards benefited German union-
ized workers. High labor standards in Germany were possible
due to the high productivity of German workers. Workers in
other countries such as Portugal or Greece had less capital
with which to work, making them less productive. In order
to compete with the German worker, the Portuguese needed
lower labor standards, which reduced the cost of their labor.
The lowering of labor standards—widely feared as “a race to
the bottom”—threatened the high labor standards of German
workers. Unionized German workers complying with high la-
bor standards did not want to compete with Portuguese work-
ers for whom compliance was not required. The competitive
advantage gained by the harmonization of standards would
give German unions leeway to extend their power and privi-

The harmonization of environmental standards also benefited

German companies because they were already the most ef-
ficient environmentally. Competing companies from other
countries with lower standards had to adopt these more costly
standards. Moreover, Green interests were satisfied by the
imposition of German environmental standards on the rest
of the European Union. German companies were leading in
environmental and other technologies and profiting from this
regulation. Imposing German technological standards in the
EU gave German exporters a competitive advantage.

3. German exporters benefited from an inflationary Euro in a

dual way.
Other Eurozone countries could no longer devalue
their currency to gain competitiveness. In fact, currency crises
and sudden devaluations had endangered German exporters.
A currency crisis also put the common market in jeopardy.
With a single currency, devaluation would no longer be possi-
ble. Italian Prime Minister Romani Prodi employed this argu-
ment to convince German politicians to allow a debt-ridden
Italy to join the monetary union: Support our membership
and we’ll buy your exports.

In addition, budget and trade deficits of southern countries

made the Euro consistently weaker than the Deutschmark
would have been. Higher German exports were compensated
for by trade deficits of uncompetitive member states. As a
consequence, German exporters had an advantage over coun-
tries outside the Eurozone. Increases in productivity would
not translate into appreciations of the currency, at least not
when compared to the Deutschmark.

4. The German political class wanted to avoid political and finan-

cial collapse. Many countries in Europe were on the verge of bankruptcy in
the 1990s. As the ruling class did not want to lose power, it
was willing to give up some control of the printing press in
exchange for survival. Countries with less debt such as Ger-
many would guarantee the confidence of creditors, so that the
overall level of European debt could be maintained or even ex-
panded. This certainly explains the interest of highly indebted
countries at the verge of bankruptcy in European integration.
The ruling class can extend its power by increasing taxes, using
inflation, or through higher debts. But taxes are unpopular.
Inflation also becomes disruptive when at some point citizens
flee into real values and the monetary system is in danger of
collapse. Debts are an alternative to financing higher spending
and power and they are not as unpopular as taxes. In fact, there may be a “government bonds illusion.” Citizens may well feel richer if government expenditures are financed through
bonds instead of through taxes. Nevertheless, they have to be
financed at some point via inflation or taxes, lest creditors close
the overly indebted government’s money stream.
But why would Germany take on the role of guarantor?
Introducing the Euro and implicitly guaranteeing the debts of
the other nations came along with direct and indirect trans-
fers of the Eurosystem. Bankruptcy of the European states,
which would have had adverse effects on the German ruling
class, could be averted, at least for some time. A collapse of
one or several countries would lead to recession. Due to the
international division of labor in Europe, a recession would
hit big exporters and established companies even in Germany.
Tax revenues would fall and the support of the population
would be reduced.

Moreover, the default of a country would probably affect neg-

atively the domestic banking system and have a domino effect
on banks all over Europe, including Germany. e connectiv-
ity of the international financial system might lead to the col-
lapse of German banks, close allies of the German ruling class,
and strong supporters of a single currency. A bankruptcy in
form of hyperinflation would equally negatively affect inter-
national trade and the financial system. Sovereign bankrupt-
cies could take governments down with them.
In sum, the introduction of the Euro was not about a European ideal of liberty and peace. On the contrary, the Euro was not necessary for liberty and peace. In fact, the Euro produced conflict. Its
introduction was all about power and money. The Euro brought the most important economic power tool, the monetary unit, under the control of technocrats.

perjantaina, marraskuuta 02, 2012

Miten Suomi voisi siirtyä takaisin markkaan

Miten Suomi voisi siirtyä takaisin markkaan:

  1. Suomen Pankki ryhtyy laskemaan liikkeelle markkoja. Tämä tehdään luomalla fiat-rahaa tilinpidollisena entiteettinä. Samalla tavalla EKP tällä hetkellä luo euroja, USA:n keskuspankki dollareita, Englannin pankki puntia jne.
  2. Suomen valtio ottaa markkamääräistä velkaa Suomen Pankista. Valtio siis laskee liikkeelle markkamääräisiä obligaatioita, joita Suomen Pankki ostaa. Tällä tavalla valtio saa tileilleen markkoja.
  3. Valtio ryhtyy maksamaan eläkkeitä ym. sosiaalietuuksia ja virkamiesten palkkoja markkoina. Nykyiset sosiaalietuudet ja virkamiesten palkat muunnetaan euroista markoiksi vaihtosuhteella 1:6, siis 1 euro on tasan 6,00 markkaa. Tällöin esim. 2500 euron palkka muunnetaan 15 000 markan palkaksi.

  4. Valtio maksaa pois euromääräisiä velkojaan sitä mukaan kun ne erääntyvät. Tähän tarkoitukseen valtio käyttää euromääräisiä verotulojaan. Valtio kattaa markkamääräiset menonsa ottamalla markkamääräistä velkaa Suomen Pankista niin kauan kun markkamääräisiä verotuloja ei ole riittävästi. Valtio ei enää ota euromääräistä velkaa eli ei laske liikkeelle euromääräisiä obligaatioita. Tällä tavalla valtion euromääräinen velkaa alenee kovaa vauhtia kohti nollaa, kun taas markkamääräinen velkaa nousee nopeasti nykyisestä nollasta useisiin satoihin miljardeihin markkoihin.
  5. Valtion menojen eli eläkkeiden, opintotuen, lapsilisien ym. sosiaalietuuksien ja virkamiesten palkkojen kautta kansantalouteen tulee paljon markkamääräistä rahaa. Kun markkoja on tarpeeksi liikkeellä, valtio voi ryhtyä vaatimaan verosuorituksia markkoina. Lisäksi valtio voi myydä omaisuuttaan ja vaatia maksuksi markkoja. Näin syntyy kysyntää markkamääräiselle rahalle.
  6. Markkaa ei sidota euroon kiinteällä kurssilla, vaan markka kelluu vapaasti suhteessa euroon ja muihin valuuttoihin. Kurssi kuitenkin todennäköisesti pysyy hyvin lähellä virallista vaihtosuhdetta 1:6, jota valtio noudattaa maksaessaan sosiaalietuuksia ja virkamiesten palkkoja ja periessään veroja ja myydessään omaisuuttaan. Markkinakurssi todennäköisesti poikkeaa virallisesta vaihtosuhteesta korkeintaan pari prosenttia suuntaan tai toiseen.
  7. Mitään kauppoja tai muita yrityksiä ei pakoteta ottamaan vastaan markkoja maksuksi tuotteistaan tai maksamaan työntekijöidensä palkkoja markkoina. Sosiaalietuuksien ja virkamiesten palkkojen kautta kansantalouteen tulevan markkamääräisen rahan suuri määrä ja markkojen käyttöpakko verojen maksamiseen kuitenkin tekevät markasta melko nopeasti yleisessä käytössä olevan standardivaluutan. Jonkin aikaa Suomessa käytetään rinnakkain sekä euroja että markkoja, kuten vuoden 2002 alussa euron tullessa käyttöön.
  8. Euromääräisiä pankkitalletuksia ja lainoja ei muunneta markoiksi. Jos ihmiset ja yritykset haluavat vaihtaa lainansa euromääräisistä markkamääräisiksi, he voivat neuvotella asiasta pankkiensa kanssa. Todennäköisesti monet pankit ilmoittavat itse oma-aloitteisesti vaihtavansa lainat euromääräisistä markkamääräisiksi, mikäli asiakkaat eivät siitä erikseen kieltäydy. Pankit voivat myös irtisanoa euromääräiset lainat ja tarjota tilalle markkamääräisiä lainoja. Pankkitilien euromääräisiä saldoja ei muunneta millään tavalla. Ihmiset ja yritykset voivat halutessaan nostaa rahansa ulos euromääräisiltä tileiltään, vaihtaa rahansa markoiksi ja tallettaa rahat markkamääräisille tileille.
  9. Valtio lakkaa ylläpitämästä euromääräisten tilien talletussuojaa. Tämä ele mukavasti kannustaa ihmisiä vaihtamaan rahansa euroista markoiksi.
  10. Suomen valtio lakkaa antamasta penniäkään lainaa tai lainatakuita euromaille, vaatii lainapaketteja saaneita euromaita maksamaan välittömästi velkansa Suomelle ja irtisanoo välittömästi kaikki antamansa EVM-takuut ym. eurojärjestelmään liittyvät sitoumuksensa.

perjantaina, lokakuuta 19, 2012

Miksi yksikään kansanedustaja ei kannata sananvapautta?

Sivistynyt valtio ei hyökkää ihmisten kimppuun heidän mielipiteidensä vuoksi. Nykyisin Suomen valtion väkivaltakoneisto kuitenkin rankaisee ihmisiä heidän mielipiteistään pykälien "kiihotus kansanryhmää vastaan" ja "uskonrauhan loukkaaminen" perusteella.

Miksi yksikään kansanedustaja ei näe tässä mitään ongelmaa?

Suomen valtio ylläpitää kristinuskoa muiden uskontojen kustannuksella ja ateistien kustannuksella antamalla kahdelle kristilliselle kirkolle osuuden yritysveron tuotosta ja kustantamalla näiden kirkkojen papiston koulutuksen ja opettamalla uskontoa peruskouluissa ja lukioissa.

Miksi yksikään kansanedustaja ei näe tässä mitään ongelmaa?

Miksi yksikään kansanedustaja ei kannata sananvapautta ja uskonnonvapautta?

maanantaina, lokakuuta 15, 2012

Vihreät eivät ole yhtään liberaalimpia kuin esim. Kepu tai Kristillisdemokraatit

Keskustelua Liberaalimafia-nimisessä facebook-ryhmässä:

  • Otto Lehto 
    Tässä muuten hyvää tuoretta avausta Ville Niinistöltä vihreästä (sosiaali)liberalimista, kun nyt paljon on keskusteltu vihreiden muka-liberalismista: "Näen vihreän liikkeen monin tavoin historiallisen edistyspuoluejatkumon jatkajina, eli vasemmistoliberaalina tai sosiaaliliberaalina liikkeenä. [...] Itse olen rawlsilainen vapauskäsityksessäni, kuten myös vihreät yleisesti. Kaiken sellaisen pitää olla ihmisille sallittua, joka ei rajoita muiden ihmisten vastaavia vapauksia. Vihreät yhdistää tähän kuitenkin muita puolueita laajemmin kestävän kehityksen ajatuksen: kaiken sellaisen pitää olla ihmisille sallittua, joka ei rajoita muiden ihmisten tai tulevien sukupolvien vastaavia vapauksia tai vaaranna ympäristön kantokykyä ja ekosysteemien selviytymistä." Vihreistä sosiaaliliberaalina puolueena (vastaukseni Niin & Näin - filosofisen aikakauslehden kyselyyn)

    Esimerkkejä Vihreästä liberalismista:
    - Ihmisen yksityiset tiedot, kuten sukupuolinen suuntautuminen tai uskonto, yrityksien rekistereihin:

    - Loukkaavan TIEDON ja MIELIPITEEN kriminalisointi:

    - Seksin ostamisen kieltäminen kaikilta (Täyskielto oli Vihreiden ehdotus, mutta eduskunta muutti sitä):

    On yhdentekevää puhua "valtavirrasta", joka on liberaalia, kun puolueen tosiasialliset teot, tavoitteet ja ehdotukset ovat jotain aivan muuta. Vihreiden kannattaminen tarkoittaa, että kannattaa sitä tosiasiallista politiikkaa, jota Vihreät toteuttavat, eli juuri näitä kieltoja, rajoituksia, EU-tukipaketteja ja hallituspolitiikkaa. Vihreiden kannattaminen ei tarkoita, että kannattaa "valtavirtaa", jos tämä "valtavirta" ei näy mitenkään Vihreiden toiminnassa tai politiikassa. Arvostelmilla ei ole mitään merkitystä käytännön tekojen rinnalla, eivätkä Vihreiden käytännön teot ole mitenkään liberaaleja.

  • Vihreiden kanta esimerkiksi sananvapauteen tai talouteen ei ole se, mitä periaateohjelmissa tai julistuksissa juhlallisesti toitotetaan, vaan se, mitä Vihreät ovat aidosti eduskunnassa ehdottaneet ja minkä puolesta he ovat äänestäneet.
  • Enpä nyt muista yhtään äänestystä eduskunnassa, jossa vihreät olisivat äänestäneet epäliberaalisti. Jiri, eikö sunkin vaan pitäisi olla iloinen että puolue jota mielelläsi vastustat onkin kanssasi vähemmän eri mieltä kuin olet luullut? Maailmassasi on vähemmän korjattavaa, hieno homma.

  • Jiri Keronen
    Sinun on helppoa puhua, Ville, mutta teot ratkaisevat, eivät puheet. Uskon, että uskot Vihreiden olevan liberaali, mutta uskostasi huolimatta Vihreät ovat äänestäneet vihapuhelain, tukipakettien ja Lex Nokian puolesta. Jos pystyt keksimään, miten noiden kannattaminen on liberaalia, olet minua parempi uuskielessä.

    Tein pika-analyysin vanhoista vaalikonevastauksista vuodelta 2004, kun en uudempia löytänyt, eli mielipiteet ovat varmaan tuosta muuttuneet itse kullakin, enkä tiedä pitikö Ville itseään liberaalina vielä tuolloin. Kommentoin lyhyesti liberalismin kannalta.

    1. Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Miten siihen tulisi suhtautua?

    X Tuloerojen kasvua on hillittävä verotuksen ja/tai tulonsiirtojen avulla.
    Tuloerojen kasvu johtui nopeasta talouskasvusta. Ne ovat nyt sopivalla tasolla.
    Tuloerojen kasvu auttaa myös köyhimpiä, koska talous voimistuu. Tuloerojen on annettava edelleen kasvaa.
    Niinistö, Ville:
    Markkinatalousjärjestelmään kuuluu tietyt tuloerot, jotka kannustavat työuralle etenemiseen. Ne eivät kuitenkin saisi kasvaa nykyisestä.

    Kommentti: Tässä nähdään yksilö välineenä vallankäyttäjien tavoitteille. Yksilö siis saa menestyä, vain jos siitä on hyötyä vallankäyttäjille(ministerille ja tämän äänestäjille), mutta vallankäyttäjän on saatava omansa. 0/5

    2. Terveyskeskuksiin ja sairaaloihin on jonoja ja hoitoa haluttaisiin enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Mikä on tärkein toimenpide, johon pitäisi ryhtyä?

    X Julkisen vallan tulee ohjata terveydenhuollolle selvästi enemmän rahaa.
    Terveydenhoitoa tulee siirtää julkisilta laitoksilta enemmän yksityisten hoitoon, koska näin voidaan tuottaa tehokkaasti kansalaisten haluamia palveluita.
    Julkista terveydenhuoltoa on uudistettava, sen resursseja käytettävä tehokkaammin ja sitä johdettava paremmin niin, että nykyisillä varoilla saadaan aikaan enemmän.
    Terveydenhuollon ongelmia on liioiteltu. Merkittäviä ongelmia ei ole.
    Niinistö, Ville:
    Terveydenhuoltoon tarvitaan selkeästi lisää rahaa, mutta terveydenhuoltojärjestelmiä on myös hallinnollisesti tehostettava. On pyrittävä kuntayhtymä- ja maakuntakohtaisiin terveysyhtymiin, jotta potilaskustannukset ja hoitomahdollisuudet jakaantuisivat tasaisemmin.

    K: On ideologinen peruste, että ihmisten pitäisi ostaa palvelunsa juuri tietyltä tahoilta, eivätkä niiltä, joiden palveluista ihmiset itse katsovat hyötyvän eniten. Tämä on vielä kalliimpaakin, jolloin veronmaksajat velvoitetaan kustantamaan terveydenhoidon lisäksi myös ideologian aiheuttamat tehottomuuden lisäkustannukset.

    3. Jos julkiseen terveydenhuoltoon käytetään lisää rahaa, mihin se pitäisi ensisijaisesti suunnata?

    Leikkausjonojen lyhentämiseen ostamalla toimenpiteitä yksityisiltä ja julkisilta sairaaloilta.
    X Perusterveydenhuoltoon, jotta vältytään turhalta ja kalliilta erikoissairaanhoidolta.
    Hoitajien ja lääkärien palkkojen nostamiseen.
    Lisähenkilökuntaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

    K: mikromanagerointiongelma.

    4. Ruotsissa kiellettiin seksin ostaminen kolme vuotta sitten. Tulisiko seksin ostaminen kieltää myös Suomessa?

    X Kyllä.
    Ei, koska se johtaisi vain lisäongelmiin.
    Ei, koska valtion ei tule puuttua asiaan.
    Niinistö, Ville:
    Prostituutio tuo muuassaan hyvin vaikeita ongelmia, joihin ei ole helppoa vastausta. On välttämätöntä vähintään parantaa seksiteollisuudessa toimivien naisten (ja miesten) asemaa ja vähennettävä prostituution yhteyttä muuhun rikollistoimintaan (mafia ja huumeet).Seksipalvelujen ostamisen rangaistaminen lienee tarjonnan rangaistamista mielekkäämpi ratkaisu. Se saattaa myös vähentää seksipalvelujen käyttöä, mutta toisaalta voi siirtää prostituution valvonnan ulkopuolelle.

    K: Halutaan rajoittaa ihmisten vapaaehtoista yhteistyötä siksi, että rikolliseksi säädettynä siihen liittyy myös muuta rikollisuutta. Halutaan pakottaa oma moraali muille ihmisille(prostituutio ja huumeet), ja tekosyynä käytetään rikollisjärjestöjä, joiden olemassaole perustuu juuri näihin kannatettuihin moraalilakeihin.

    5. Kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato laajenee vappuna 2004, Itämeren rantavaltioista vain Suomi, Ruotsi ja Venäjä jäävät tämän sotilasliiton ulkopuolelle. Pitäisikö Suomenkin hakeutua Naton jäseneksi?

    Kyllä, jos myös Ruotsi liittyy.
    Ei vielä nyt valittavan eduskunnan aikana 2003-2007.
    X Ei.
    Niinistö, Ville:
    Suomen ei tule liittyä Natoon seuraavan vaalikauden aikana. Nato ei pysty vastaamaan todellisiin turvallisuusuhkiimme, joita ovat mm. ekokatastrofit. Sen sijaan meidän on jatkettava kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa ja tehtävä yhteistyötä Venäjän kanssa kriisien uhan torjumiseksi. Paras tapa välttää sotilaallisia konflikteja on itse asiassa taloudellinen ja kulttuurinen vuorovaikutus. Siksi EU on jo itsessään edistää rauhaa Euroopassa.

    K: Nato-kanta on strateginen ratkaisu, mutta perustelu aivan oikein, taloudellinen vuorovaikutus ylläpitää rauhaa. EU osittain luo tätä, mutta on myös poliittinen liitto, joka aiheuttaa suuremmat ongelmansa, kuten nyt näemme.

    6. Suomi käyttää vuonna 2003 kehitysyhteistyöhön budjettivaroja noin 500 miljoonaa euroa. Se on noin 0,34 prosenttia Suomen kansantaloudesta. YK:n suositus on 0,7 prosenttia. Miten kehitysmaita pitäisi auttaa?

    X Suomen on lisättävä kehitysyhteistyöpanostaan niin, että YK:n suositus 0,7 prosenttia saavutetaan viimeistään 2010.
    Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä Suomen taloustilanteen salliessa.
    Kehitysapu on tehoton tapa auttaa kehitysmaita, eikä sen lisääminen ole järkevää.
    Ensin on hoidettava suomalaisen yhteiskunnan ongelmat. Kehitysapu on pidettävä entisen suuruisena tai sitä on vähennettävä.
    Niinistö, Ville:
    Suomella on moraalinen velvollisuus auttaa kehitysmaita. Oikein kohdistettuna kehitysyhteistyö edistää maailman rauhaa ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Kehitysyhteistyö on tehokkainta kohdistaa erityisesti naisten ja lasten koulutukseen ja hyvinvointiin demokraattisen kehityksen tukemiseksi.

    K: Moraalinen velvollisuus ei liberalismissa synny pelkästään mielivaltaisesti määrittelemällä. Toisen epäonni ei voi velvoittaa muita orjuuteen, vaan jokainen vastaa omista teoistaan. Länsimaat ovat monin tavoin aiheuttaneet haittaa kehitysmaille, mutta tavallinen veronmaksaja ei ole niistä vastuussa, vaan päätösten tekijät. Kansanedustajat ja byrokraatit ovat korvausvelvollisia, niin kehitysmaiden ihmisille, kuin omien maidensa kansalaisillekkin. Kehitysapuprojektit ja tullimuurit ovat yksi näistä keinoista, millä kansanedustajat ovat aiheuttaneet köyhyyttä yhmpäri maailmaa ja tukeneet paikallisia hallituksia.

    7. Millaista kehitystä Suomen tulisi edistää EU:ssa?

    X Nykyisen kaltaisen EU:n suuntaan, jossa toimivaltasuhteita selkeytetään nykyisestä.
    Hallitustenvälisen yhteistyön suuntaan, eli siten että kukin maa kulloinkin harkitsee, onko tehtävä päätös sen etujen mukainen ja vaikuttaa tähän suuntaan ministereiden kokouksissa.
    Liittovaltion suuntaan, eli siihen että päätösvaltaa siirretään EU-tason toimielimille ja poliitikoille.
    EU:n valtaa tulisi merkittävästi rajoittaa nykyisestä.
    Niinistö, Ville:
    EU:ta on tuettava valtioliittona ja annettava sille riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen, mutta samalla siltä on vaadittava entistä enemmän avoimuutta.

    K: Vallan keskittäminen EU:lle ei lisää ihmisten vapautta, vaan vähentää.

  • Osku Raunio

    8. Seuraava hallitus tekee todennäköisesti merkittäviä palkansaajien veroja koskevia päätöksiä. Millainen verolinjan pitäisi olla?

    Palkansaajien verotusta pitää selvästi keventää.
    X Palkansaajien verotusta ei pidä keventää, vaan käyttää rahat j
    ulkisten palveluiden ja sosiaaliturvan parantamiseen.
    Palkansaajien verotusta ei pidä keventää, vaan käyttää rahat valtion velan maksuun.
    Niinistö, Ville:
    Tuloverotusta voi jonkin verron keventää, mutta julkisten palvelujen taso on taattava. Verotuksen painopistettä tulisi pikkuhiljaa siirtää saastuttamisen ja kuluttamisen verottamiseen.

    K: Huonoin vaihtoehto. Valtion valtaa lisättävä yksilöiden kustannuksella, täysin liberalismin vastaista. Tämä vielä juuri alkaneella nousukaudella, kun velkaa olisi pitänyt lyhentää, jopa maltillisten etatistien mukaan.

    9. Verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että pääomavero alennetaan 25 prosenttiin. Tämä alentaisi myös asuntolainojen korkovähennyksen 25 prosenttiin koroista. Nyt vähennys on 29 prosenttia, ensiasuntolainasta 30 prosenttia koroista. Mitä korkovähennykselle pitäisi tehdä?

    Pitää entisellään.
    X Pienentää nykyisestä, esimerkiksi ryhmän esittämällä tavalla.
    Korottaa nykyisestä.
    Rajata vain ensiasunnon ostajiin tai perheisiin, joissa on alaikäisiä lapsia.
    Poistaa kokonaan, koska se hyödyttää suurituloisia ja nostaa asuntojen hintoja.

    K: verotuksen ja vähennysten jakauma ei ole niin oleellinen, kuin valtion kokonaiskulutus. Ceteris Paribus, kaikki veronvähennykset ovat sinänsä liberalismin mukaisia.

    10. Verouudistusta pohtinyt työryhmä esittää myös, että osingoista alettaisiin maksaa 25 prosentin veroa, mutta yhtiöiden maksamaa veroa alennettaisiin 29:stä 25:een prosenttiin. Näin osinkojen todellinen veroaste nousisi 29:stä 43,75 prosenttiin. Miten yhtiöiden ja osinkojen verotusta pitäisi muuttaa?

    Pitää entisellään.
    Kiristää osinkojen verotusta esimerkiksi työryhmän esittämällä tavalla.
    X Osingot voi panna verolle, mutta vain pörssiyhtiöiltä ja muilta suurilta yhtiöiltä. Varsinaisten yrittäjien ja perheyhtiöiden verotusta ei saa kiristää.
    Osingot tulee pitää verottomina ja keventää yhtiöidenkin verotusta kansainvälisen kilpailun takia.

    K: Kannatetaan veronkorotusta, ja vielä ideologisilla perusteilla pörssiyhtiöille. Täysin liberalismin vastaista.

    11. Mikä olisi paras lääke sitkeään pitkäaikaistyöttömyyteen?

    Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen.
    X Pienipalkkaisten palvelualojen vero- ja maksuhelpotukset.
    Valtion suora tuki niille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.
    Niinistö, Ville:
    Palvelualojen ja yrittäjyyden tukeminen alv-alennuksilla on paras tapa tukea työllisyyttä. Suomalainen palveluala on kansainvälisessä vertailussa hyvin alikehittynyt.

    K: Pitkäaikaistyöttömyyden suurin ongelma on ammattiyhdistysten ja etuoikeutettujen yrittäjien lainsäädännön tuella kartellisoimat alat ja byrokraattisesti tehdyt tuotannon rajoitteet yrityksille. Nämä laskevat työnteon kustannuksia ja laskevat tuottavuutta niin, että suuren joukon on kannattavampaa olla suhteellisen hyvillä valtion tuilla. Verot ovat vain osa tätä, mutta ei sentään kannatettu suoraa sosialismia.

    12. Mikä on tärkein asia, joka työttömyysturvassa pitäisi muuttaa?

    Peruspäivärahaa tulisi korottaa selvästi, jotta se riittäisi elämiseen. Samalla nousisi myös ansisidonnaisen turvan taso.
    X Mikään näistä muutoksista ei ole tarpeen.
    Työttömyysturvan kestoa pitäisi lyhentää tai ainakin korvaustasoa porrastaa, jotta töihin hakeuduttaisiin nykyistä hanakammin.
    Työttömiltä pitäisi aina edellyttää palvelusta julkisissa tehtävissä työttömyyskorvauksen vastineeksi.

    K: Koska valtio on thenyt työllistymisen hankalaksi, voidaan tietenkin sanoa, että valtion on myös elätettävä köhäksi tekemänsä ihmiset. Tämän valtio joutuu tekemään ryöstämällä muita ihmisiä. Näiden kahden pahan välillä tietenkin voitaisiin valita työnteon laillistaminen, mutta sitä ehdokas ei kannata.

    13. Hallitusohjelmassaan seuraava hallitus määrittelee, mihin se suuntaa valtiontalouden voimavaroja. Jos painotukset pitäisi tehdä seuraavien vaihtoehtojen väliltä, ja niistä koituvat kustannukset olisivat suunnilleen yhtä suuret, minkä valitsisit?

    X Korottaisin lapsilisiä.
    Korottaisin työttömyysturvaa.
    Alentaisin palkkaveroa.
    Korottaisin pienimpiä eläkkeitä.
    Niinistö, Ville:
    Nyt on lapsiperheiden aika.

    K: Nyt on aika lahjoa lapsiperheitä muilta ryöstetyillä varoilla? ei kovin liberaalia.

    14. Jos on pakko, mistä seuraavista menoista olisi ensisijaisesti leikattava vaalikaudella 2003-2007

    X Puolustusmenoista.
    Maataloustuista ja aluepoliittisista tuista.
    Työikäisten ja -kykyisten saamista tulonsiirroista.

    K: Valtio on kieltänyt tavallisen ihmisen puolustamasta itseään väkivallalta vihreiden johdolla. Kuitenkin se on ainoa asia, mitä valtio ei suostu itse tekemään kunnolla, vaan turvautuu orjatyöhön. Kehitysapua, maataaloustukia, tulonsiirtoja ja eläkkeitä jokainen on vapaa (verojen jälkeen) maksamaan itselleen ja kavereilleen, niitä ei tarvitse valtion toimesta tehdä. Täysin liberalismin vastaista.

    15. Pitäisikö suhtautumista rikollisuuteen ja rangaistuksiin muuttaa jotenkin? Miten?

    Rangaistuksia pitäisi koventaa, koska ne eivät ole oikeudenmukaisia suhteessa tekoihin. Lisäksi poliisin voimavaroja pitäisi lisätä, jotta useammat rikokset tulisivat selvitetyiksi ja kiinnijäämisriski kasvaisi.
    Rangaistuksia ei tarvitse kiristää, mutta poliisin voimavaroja on lisättävä.
    X Nykylinja on hyvä, eikä tiukennuksia tarvita.

    K: Rikoksen tekijän on ensisijaisesti korvattava vahingot uhrilleen. Nykyisin lainsäädännöllä ollaan tehty rikoksia asioista, joilla ei ole uhreja, ja ihmiltä on kadonnut suoja oikeita rikoksia vastaan.

    16. Useimmat suuret puolueet lupailevat korotuksia lapsilisiin. Nyt lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta 90 euroa. Lisä nousee kustakin seuraavasta lapsesta aina 20,50 eurolla niin, että viidennestä lapsesta lapsilisä on 172 euroa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?

    Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa.
    X Nostaa, painottaen pieniä perheitä.
    Nostaa, painottaen suuria perheitä.
    Nostaa reilusti, mutta säätää ne samalla veronalaisiksi, jolloin korotuksesta hyötyisivät eniten pienituloiset.
    Korotukset eivät ole tarpeen.

    K: Lisää äänestäjien lahjomista varastetuilla varoilla

    17. Tulisiko Suomen pyrkiä aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaista työvoimaa tulevan työvoimapulan ja heikkenevän huoltosuhteen helpottamiseksi? (Huoltosuhde: työssä olevien ja muun väestön suhdeluku)

    Kyllä. Vain siirtolaisuus voi ratkaista tulevaisuuden ikärakenteen ongelmat.
    Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen. Vierastyövoimaa on pian helposti saatavissa myös uusista EU-maista.
    Nykyinen käytäntö on hyvä.
    Siirtolais- ja pakolaislainsäädäntöä tulee ennemminkin tiukentaa.
    Niinistö, Ville:
    Tarvitsemme maahanmuuttajia, mutta se edellyttää myös, että mahdollistamme heille nykyistä paremmin opiskelun ja työn saannin. Tämä merkitsee erityisesti kireiden oleskelulupakäytäntöjen joustavoittamista.

    K: Valtiollista työllistämispolitiikkaa väestönsiirroilla. Ei valtion tarvitse erikseen houkutella ihmisiä tekemään työtä, oli kyse ulko-, tai kotimaisesta työvoimasta. Lisäksi maahanmuuttajat käsitetään jonain yhtenä ryhmänä, eikä yksilöinä. Jos työntekjöistä on pula, miksei suomalaisten anneta mennä töihin, vaan päin vastoin houkutellaan yhteiskuntaesteettisten preferenssien perusteella maahanmuuttajia, joiden ei heidänkään anneta mennä töihin? Täysin liberaalin yksilökäsityksen vastaista.

    18. Minkälainen linja huumeongelmiin tulisi ottaa?

    Lisää resursseja ja valtuuksia poliisille ja tullille, ankarammat rangaistukset.
    X Nykyinen käytäntö on hyvä.
    On tehtävä nykyistä selkeämpi ero kovien ja mietojen huumeiden välille ja keskitettävä voimavarat kovien huumeiden torjumiseen.
    Lievät huumeet on laillistettava.
    Kaikki huumeet on vapautettava yhteiskunnallisesti valvottuun ja verotettuun myyntiin esimerkiksi apteekeissa.
    Niinistö, Ville:
    Resursseja on suunnattava erityisesti välittäjien ja myynnin kuriinsaamiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn - huumekierteeseen on puututtava ajoissa.

    K: Täysin liberalismin vastaista, tuetaan järjestäytynyttä rikollisuutta, aiheutetaan sosiaalisia ongelmia ja omien moraalikäsitysten muille pakottamista. Voitot alkoholi-, tupakka-, lääke- ja sotateollisuudelle.

    19. Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista - erityisesti pääkaupunkiseudulta - köyhemmille. Tuleeko tulojentasausta pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä lisätä vai vähentää?

    Helsingin seudulta pitää siirtää verotuloja nykyistäkin enemmän muille kunnille.
    X Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on sopiva.
    Helsingin seudun kuntien pitäisi saada nykyistä suurempi osuus veromarkoistaan omien asukkaidensa palvelujen parantamiseen.

    K: Taas yksi täysin liberalismin vastainen tulonsiirto ja äänestäjien lahjominen.

    20. Hallitus saa eduskunnassa taakseen enemmistön todennäköisesti vain, jos kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi on siinä mukana. Mikä olisi sopivin pari?

    Sdp ja kokoomus.
    x Keskusta ja Sdp.
    Kokoomus ja keskusta.
    Tähän asiaan on syytä ottaa kantaa vasta vaalien jälkeen.
    Niinistö, Ville:
    Demokraattisen järjestelmän kannalta ei ole hyvä, että sama hallitus istuu pitkään. Jo siksi olisi mielekästä kokeilla uutta vaihtoehtoa. Itse suosin lievästi keskustan ja SDP:n hallitusta.

    K: -

    Loppukommenti: Noiden perusteella ei voi sanoa, että kyseessä olisi mitenkään erityisen liberaali ehdokas, jos ei kuitenkaan täysi sosialisti, minkä senkin voi ottaa ilolla vastaan tässä yhteiskunnassa. Taloudellisissa kysymyksissä mentiin monin paikoin metsään, mutta tämä on maallikolle aika yleistä. Arvokysymuyksissä ei korostettu mitenkään yksilön oikeutta, vaan päinvastoin nähtiin yksilö osana jotain kollektiivia, jonka jäsenyys tuo joitain velvollisuuksia, tai etuoikeuksia. Jos mielipiteet ovat tuosta liberalisoituneet niin hyvä vaan. VAlitettavasti luulen, että kyseessä on vain äänten kosiskelu vihreän liikkeen ohi painelevalta liberaaliliikkeeltä.