Hallitus tiukentaa sensuuria, media vaikenee

Oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmä aikoo vaientaa nettikeskustelun


Tuomas Enbuske:

Päivi Tiilikka, miten tässä oikein on näin käynyt, että Suomen laki on esimerkiksi tämmöisen arkijärjen kanssa monesti ristiriidassa?

Päivi Tiilikka:

No, meillähän on tilanne myös se, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittaa säätämään rangaistavaksi tietynlaisen rasismin. Tälläkin hetkellä on lainsäädäntöä valmisteilla siitä, että niin sanotut viharikokset tulisivat myös oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin. Sekin tulee Euroopan Unionista, jossa on direktiivi - en muista onko se nyt jo valmistettu vai valmisteilla - eli Suomi on sidottu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja meidän on pakko niitä noudattaa. Eli tavallaan - on ne vastoin arkijärkeä tai ei - niin jos me olemme kansainvälisessä yhteistyössä, niin meidän pitää pelata samoilla pelisäännöillä kuin muutkin.

Toisaalta siinä on ajatuksena se, että ihmiset on samanarvoisia ja tasa-arvoisia ja juuri sen takia tämmöinen niin sanottu positiivinen syrjintä voi olla perusteltua. Eli että vähemmistöjä voidaan tai pitää kohdella vähän paremmin kuin valtaväestöä, ja sen takia ajatuksena on juuri se, että valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.

http://areena.yle.fi/audio/410980 (32:40 - 34:00)

Tämä oli ensimmäinen huomaamani julkinen viittaus Braxin työryhmän toimeksiantoon. Perusteluna rangaistusvastuun laajentamisesta oikeushenkilöön (yhdistys, yritys) Tiilikka käyttää EU:n direktiiviä, ei mitään muuta, ja vielä erikseen painottaa, ettei arkijärjellä ole nyt väliä.

Vetoaminen direktiiviin (tai oikeammin puitesopimukseen) on vain vetoamista auktoriteettiin, väistämättömyyteen ja ihmisten tietämättömyyteen. Kuitenkaan kaikkia muita puitesopimuksen kohtia ei varmaankaan ole tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön. Luultavasti vain tämä yksi, jota Johanna Suurpää ja Mika Illman ovat vuosia toivoneet ja joka ainoana mainitaan Braxin toimeksiannossa.

Oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmä aikoo vaientaa nettikeskustelun

« Vastaus #116 : 11.09.2009, 19:08:57 »

Tätä sensuurin kiristystä on vuosien ajan tehty ilman että "tiedotusvälineet" olisivat lainkaan kiinnostuneet aiheesta. Suomalainen media on täysin ala-arvoista.

Yksikään suomalainen sanomalehti ei puolusta sananvapautta, radio- ja tv-uutisista puhumattakaan. "Tiedotusvälineet" eivät vaivaudu edes raportoimaan siitä, että tämän uuden lain myötä sensuuri kiristyy entisestään.

Tämä sensuurinkiristyslaki aiotaan ajaa läpi sammutetuin lyhtyin, samalla tavalla kuin ulkomaalaislaki. HS tai YLE eivät tainneet vaivautua kertomaan ulkomaalaislakiesityksen olemassaolosta.

Yhteiskuntaan ratkaisevasti vaikuttavia lainmuutoksia ja muita poliittisia päätöksiä tehdään täysin salassa, uutispimennossa, kansalta piilossa. Tällä tavalla kansa ei siis saa tietoa siitä, mitä poliittiset vallanpitäjät todella tekevät.

Media pimittää todelliset asiat ja keskittyy puhumaan paskaa jostain BB:stä ja Sauli Niinistön vaimosta ja Matti Vanhasen naisystävästä käsittelemättä lainkaan sellaisia asioita kuin kymmeniätuhansia uusia turvapaikanhakijoita Suomeen tuova ulkomaalaislain muutos tai kaiken poliittisen keskustelun sensurointi eli sananvapauden totaalinen lakkauttaminen.

Oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmä aikoo vaientaa nettikeskustelun

« Vastaus #117 : 11.09.2009, 19:48:51 »

Jari Tervon uutta kirjaa on viikon ajan palloteltu eestaas tärkeänä esimerkkinä sananvapauden rajoista. Tiedossa ei ole syytettä kunnianloukkauksesta tai mitään muutakaan, mitä ei voisi laskea pelkän onnistuneen myynninedistämiskampanjan lukuun. Julkisuusmylly jatkaa pyörimistään, ehkä siksi että hiljainen hetki juuri nyt olisi niin kiusallinen.

Sananvapauden kannalta tärkeintä on se, mistä vaietaan ja mistä vaiennetaan. Tervosta ei ole vaiettu, eikä häntä ole yritetty vaientaa, siispä hän ei sananvapausmielessä ole kovin mielenkiintoinen. Kirjailija saa hekottaa koko matkan pankkiin laskemaan rahojaan, mutta sananvapauden ja Tervon kirjoituksissaan yhdistävien toimittajien olisi syytä katsoa peiliin, etenkin tällä viikolla.

Suomi on Euroopan pohjasakkaa ihmisoikeuksien suhteen

Sananvapaus retuperällä Suomessa

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) enemmän langettavia sananvapaustuomioita kuin valtaosa muista Euroopan neuvoston maista. Helsingin Sanomien mukaan EIT on antanut Suomelle kymmenessä vuodessa seitsemän tuomiota, joissa on todettu ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklan rikkomus.

Kaikista 47:stä ihmisoikeussopimuksen ratifioineista maista Suomea enemmän langettavia sananvapaustuomioita on saanut seitsemän maata. Niistä Turkki on omassa luokassaan 169 tuomiolla.

Viestintäoikeuden tutkija Päivi Tiilikka arvioi, että yhtenä syynä tuomioiden määrään on se, että suomalaiset tuomioistuimet ovat perustelleet tuomioitaan huonosti. Hänen mielestään Suomessa tulkitaan sananvapautta koskevia pykäliä kirjaimellisesti, kun taas EIT tarkastelee asioita laajemmin.

Omasta mielestäni asia ei suinkaan ole niin, että Suomessa tuomioistuimet tulkitsisivat sananvapautta koskevia pykäliä liian kirjaimellisesti. Tuomioistuimet päinvastoin eivät noudata voimassaolevia lakeja. Suomessa on annettu täysin lainvastaisia tuomioita. Suomen tuomioistuimet eivät noudata Suomen lakia.

Esimerkiksi tästä käy mm. se, että Korkeimman Oikeuden mukaan lapsen puukottaminen sukupuolielimiin ei ole rikos.

Sexpo-säätiön tutkimuspäällikkö Anu Suomela facebookissa:

Amnesty (Suomi) on sitä mieltä, että pikkupojan pippelin silpominen on niin pikkujuttu, ettei siitä kannata meuhkata. Amnestyhän on näköjään muuttunut akkaliikkeen etäpesäkkeeksi, joten en yritäkään olla jäsen. Enkä suosittele sitä muillekaan, jos kannat ovat näin epätasa-arvoisia.

KKO:n poikia syrjivä ympärileikkauspäätös on nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Avustin pojan edunvalvojaa valituksen tekemisessä. Laitan asiasta lehdistötiedotteen, kunhan ensin tapaamme edunvalvojan kanssa naamakkain. Jutulla on aika hyvät menestymisen mahdollisuudet, mutta aikaahan siinä tuhraantuu useampi vuosi.

Ystäväni, joka vastustaa ympärileikkauksia, ehdotti että pieni porukka menisi 'Ihmisoikeusliiton' toimistoon. Liitto kun on pyytänyt kertomaan, jos joku on havainnut Suomessa syrjintää. Porukka ilmoittaisi liitolle, että liitto itse suhtautuu poikalapsiin syrjivästi. Samalla voisi pyytää tutkimaan miten Amnesty asiaan suhtautuu. Löytyiskö kiinnostuneita, jotka voisivat ottaa jonkun median edustajan mukaan tallentamaan Ihmisoikeusliiton kannan.

Suomessa siis edes "ihmisoikeusjärjestöiksi" itseään kutsuvat tahot eivät ole kiinnostuneita ihmisoikeuksista!!

"Ihmisoikeusliitto"-niminen järjestö ja mediassa jatkuvasti "ihmisoikeusjärjestöiksi" kutsuttu Amnesty ovat sitä mieltä, että lasten puukottamisessa ei ole mitään pahaa. Saatanan sairasta.

Valitettavasti valtaenemmistö suomalaisista suhtautuu Suomen valtion viranomaisten, mm. tuomareiden, jatkuvasti tekemiin ihmisoikeusrikoksiin täysin välinpitämättömästi. Asia ei tunnu liikuttavan tavisjuntteja lainkaan ennen kuin se osuu omalle kohdalle.

Jiri Keronen:

Natsi-Saksa nakkasi ihmisiä vankilaan mielipiteiden vuoksi, urkki kansalaisiaan välittämättä heidän yksityisyydestään ja loukkasi omien kansalaistensa perimmäisiä oikeuksia. Nämä teot eivät vain yksinkertaisesti kiinnostaneet tavanomaista saksalaista, koska tavanomaisesta saksalaisesta tuntui siltä, että niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä hänen elämänsä kannalta, tai että loukkausten uhrit ovat ansainneet sen. Harva saksalainen oli edes perillä siitä, mitä kaikkea Saksan valtio todellisuudessa puuhaili. Saksalaiset eivät olleet pahoja ihmisiä, koska he antoivat natsivallan tapahtua; he olivat ainoastaan passiivisia.

Vastaava ilmiö on tapahtumassa Suomessa. Kun Suomessa puhuttiin sormenjälkien keräämisestä kaikilta kansalaisilta, puolusteltiin sitä hokemalla, että rehellisellä kansalaisella ei ole mitään pelättävää. Puolestaan syyttömänä Internet-sensuurin kohteeksi joutuneet tahot ovat pelkästään valitettavia yksittäistapauksia.

Nimenomaan. Useimmat suomalaiset suhtautuvat jokseenkin välinpitämättömästi siihen, että Suomessa sensuroidaan ihmisten kirjoituksia yhteiskunnallisista asioista.

Suomessa on poliittiseen mielipidevainoon erikoistunut viranomaistaho nimeltä vähemmistövaltuutettu, jonka tehtävänä on sensuroida Suomen nykyisen hallituksen harjoittamaa ulkomaalaispolitiikkaa kritisoivia mielipidekirjoituksia.

Suomen hallitus ylläpitää erillistä viranomaista hallituksen vastustajien mielipiteiden sensuroimiseen. Kansa ei välitä asiasta paskaakaan. Kansa suhtautuu toisinajattelijoiden vainoamiseen yhtä apaattisesti kuin Kiinassa.

Suuri yleisö tuntuu olevan sitä mieltä, että hallitusta kritisoineet kansalaiset ovat itse syyllisiä heihin kohdistuneeseen viranomaisterroriin. Tavisjunttien asenne viranomaisten ajojahdin kohteeksi joutuneita, hallituksen politiikkaa kritisoineita kansalaisia kohtaan tuntuu olevan: "Mitäs kirjoititte tuollaista tekstiä. Olisihan teidän pitänyt tietää, että ei tuollaista saa kirjoittaa. Eihän hallituksen politiikkaa saa kansalainen arvostella. Kyllä kansalaisen pitää osata pitää suunsa kiinni."

Keronen:

Sananvapauden ollessa kyse taas puhutaan "sananvapauden käyttäjän vastuusta", mutta unohdetaan samalla, että aikuisten ihmisten maailmassa myös kuulijalla on vastuu.

Tämä diskurssi sananvapauden käyttöön sisältyvästä "vastuusta" on puhtaasti orwellilaista retoriikkaa, jonka tarkoituksena on tukahduttaa kaikki sananvapaus. Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mielestä ihmisillä on oikeus mielipiteisiinsä, jos he eivät lausu niitä ääneen; tämä on täsmälleen samaa logiikkaa kuin se, että sananvapauden käyttöön sisältyvä "vastuu" tarkoittaa velvollisuutta pidättyä esimerkiksi "muslimien tunteita loukkaavien" karikatyyrien julkaisemisesta.

Sananvapautta ei ole, jos "sananvapauden käyttäjän vastuu" estää julkaista sananvapautta rajoittavien sensuuriviranomaisten kieltämää informaatiota.

Tätä aivovammaista, orwellilaista puhetta "sananvapauden käyttäjän vastuusta" hokevat mantrana kaiken maailman pseudointellektuellit, jotka omahyväisinä luulevat olevansa hyvinkin fiksuja keksittyään tämän "edistyksellisen" ja "tiedostavan" periaatteen sananvapauden rajoittamiseksi.

Keronen:

Ihmiset eivät vaadi ihmisoikeuksien kunnioittamista, koska niitä vastaan rikkominen ei kohdistu ihmisiin itseensä, eivätkä ihmiset ymmärrä, mistä ihmisoikeuksissa todellisuudessa on kyse.

Oikeusrealismi on oikeudellinen teoria, jonka mukaan oikeus ei ole mitään muuta kuin se, minkälaisena se toteutuu. Lait, säännökset ja niin edelleen eivät merkitse yhtään sen enempää kuin miten paljon niitä ollaan valmiita noudattamaan. Jos viranomaiset, lainsäätäjät ja tuomioistuimet eivät noudata lakeja, silloin lait eivät ole mitään muuta kuin sanoja paperilla, eivätkä sanat pysty muuttamaan todellisuutta mihinkään suuntaan. Mikäli mikään taho ei rankaise lakien rikkomisesta, silloin viranomaisilla, lainsäätäjillä ja tuomioistuimilla ei ole mitään pakottavaa syytä noudattaa lakeja.

Nimenomaan. Tästä syystä Suomen Korkein Oikeus katsoo voivansa sallia lasten puukottamisen.

Samasta syystä valtionsyyttäjä Mika Illman katsoo voivansa haastaa ihmisiä oikeuteen maahanmuuttoa koskevien tosiasioiden kertomisesta eli katsoo voivansa vaatia ihmisten sakottamista tai vangitsemista vastoin lakia.

Keronen:

Ihmisoikeudet eivät eroa muista laeista yhtään millään mystisellä ja syvällisellä tavalla. Ihmisoikeudet merkitsevät yhtään mitään ainoastaan niin pitkälle kuin valtiot ja muut tahot ovat valmiita noudattamaan niitä. Parhaimmillaan ihmisoikeudet ovat jaloja julistuksia, jotka pukevat sanoiksi osan siitä hyvästä, jonka jokainen ihminen ansaitsee puhtaasti ihmisyytensä perusteella. Pahimmillaan ihmisoikeudet ovat vain tyhjää sanahelinää vailla mitään suurempaa arvoa kuin mitä on sillä paperilla, johon lakiteksti on painettu.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei voi suojella ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Jos tuomioistuin toteaa valtion rikkoneen ihmisoikeuksia vastaan, voi se ainoastaan torua valtiota ja tuomita tämän maksamaan rahallisia korvauksia ihmisoikeusrikkomuksen uhrille. Tuomioistuin ei voi millään tavalla varmistaa, että valtio ei ryhtyisi välittömästi tuomion jälkeen rikkomaan prikulleen samoja ihmisoikeuksia vastaan prikulleen samalla tavalla. Tuomioistuin voi ainoastaan paheksua ja tuomita hyvityksiin, mutta sillä ei ole mitään todellista valtaa puuttua loukkauksien perimmäisiin syihin, eikä se voi varmistaa oikeuksien toteutumista tulevaisuudessa.

Tässä on tärkeää huomata se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa ratkaisunsa vasta useita vuosia Suomen valtion tuomioistuinten jälkeen.

Ei se siinä vaiheessa paljon lämmitä, jos ihminen jälkikäteen saa jotain nimellisiä korvauksia laittomasta vangitsemisesta tai laittomista sakoista.

Kansalainen on voinut esim. menettää asuntonsa ja työpaikkansa rikollisten viranomaistahojen hänelle antamien laittomien sakkojen vuoksi tai laittoman vangitsemisen vuoksi. Tätä on aika hankala korvata jälkikäteen.

Suomessa on myös systemaattisesti noudatettu käänteistä todistustaakkaa monissa rajuissa seksuaalirikossyytöksissä. Jokainen kengännauhojen solmimiseen kykenevä ihminen tajuaa, että käänteinen todistustaakka on täysin moraaliton, suorastaan rikollinen ja loogisesti mahdoton ajatus. Kuitenkin nimenomaan käänteistä todistustaakkaa on noudatettu mm. monissa raiskaussyytöksissä ja lasten huostaanottopäätöksissä.

Esimerkiksi häiriintyneet lastentarhanopettajat ovat voineet tehdä lastensuojeluviranomaisille perättömän ilmoituksen insestiepäilyistä ja viattomat vanhemmat ovat sitten joutuneet käänteisen todistustaakan kohteeksi sosiaaliviranomaisten huostaanotettua heidän lapsensa!!

Tällaista ei uskoisi tapahtuvan, mutta lukuisia tällaisia tapauksia on dokumentoitu Sexpon tutkimuspäällikkö Anu Suomelan artikkelissa psykologisesta todistelusta lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa oikeustapauksissa kirjassa Älkää säätäkö päätänne, häiriö on todellisuudessa.

Suurin osa kansaa ei tunnu olevan lainkaan kiinnostunut tästä.

Mitä hyötyä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksistä siinä vaiheessa, kun lapsi on jo vuosikausia joutunut olemaan erossa vanhemmistaan mielisairaiden, perverssien lastentarhanopettajien, sosiaalitanttojen tai psykoanalyytikkojen esittämien täysin perusteettomien insestiepäilyjen vuoksi?

Keronen:

Jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, silloin ihmisoikeuksia ei ole olemassa. Valtiot eivät kunnioita ihmisten oikeuksia siksi, että valtioilla olisi jokin ihmisiä suurempi, messiaanisempi ja jalompi moraalikäsitys. Valtiot kunnioittavat ihmisten oikeuksia ainoastaan, jos niiden on pakko. Jos ihmiset eivät aktiivisesti vaadi oikeuksiensa kunnioittamista, silloin valtiolla ei ole yhtään mitään todellista velvollisuutta kunnioittaa niitä. Vain ja ainoastaan ihmiset voivat vaikuttaa siihen, rikotaanko ihmisoikeuksia vai ei.

Näin juuri.

Ks. jääkäriliike, Unkarin kansannousu, Berliinin muurin murtuminen, Baltian vapautuminen jne.

Mulattihomo ei tykkää siitä, että Suomen valtionkirkko ei ota kantaa homoseksuaalisuuteen

Jani Toivola ei hyväksy kirkon homoasenteita

Juontaja-näyttelijä Jani Toivola suomii kovin sanoin luterilaista kirkkoa sen homonäkemysten takia. Toivola sanoi Maikkarin Huomenta Suomessa, että kirkko toimii vastuuttomasti.

– Kuulun yhä kirkkoon ja uskonto on minulle tärkeä, mutta koen olevani hyvin ristiriitaisessa tilanteessa.

– Kirkolla ei vieläkään ei ole selkeää kantaa homoseksuaalisuusasioihin, vaan jotenkin pyöritellään ja kierrellään jatkuvasti koko aihetta. On mielestäni täysin vastuutonta, että näin suuri ja tärkeä yhteiskunnallinen instituutio ei ota mitään kantaa asiaan, pitkään julkisuudessakin homoudestaan puhunut Toivola jyrähti Huomenta Suomessa.

Tästä tulee etsimättä mieleen muutamia kysymyksiä:

1.) Miksi ev.-lut. kirkko on suuri ja tärkeä yhteiskunnallinen instituutio?

Siksi, että se on veronmaksajien rahoilla toimiva valtionkirkko. Jos kirkko erotettaisiin valtiosta, kenenkään ei tarvitsisi kiinnostua kirkon suhtautumisesta homoihin tai ylipäätään kirkon suhtautumisesta mihinkään asiaan.

2.) Miksi homoseksuaalisesti suuntautunut ja ilmeisen häpeilemättömästi homoseksuaalisuuttaan esittelevä (flamboyant homosexual) ihminen kuuluu kristilliseen kirkkoon, jonka pyhän kirjan eli Raamatun mukaan homoseksuaalinen kanssakäyminen on syntiä?

Jos kirkko erotettaisiin valtiosta, kukaan ei automaattisesti kuuluisi kirkkoon juridisesti lapsikasteen kautta. Idea uskonnollisten yhdyskuntien synnynnäisestä jäsenyydestä perustuu nimenomaan valtionkirkkoinstituutioon. Jos valtionkirkkoa ei olisi, ei olisi koskaan säädetty lakia uskonnollisten yhdyskuntien synnynnäisestä jäsenyydestä vanhempien jäsenyyden perusteella.

Eihän esimerkiksi poliittisen puolueen jäsenyyskään periydy automaattisesti vanhemmilta lapsille. Tällöin kukaan homo ei liittyisi homovastaista uskontoa edustavaan kirkkoon.

Juontaja-näyttelijä Jani Toivola kuitenkin ilmeisesti kuuluu kirkkoon synnynnäisesti, koska hän sanoo kuuluvansa kirkkoon yhä. Hänet on siis liitetty kirkkoon vastasyntyneenä, koska hänen vanhempansa ovat kuuluneet kirkkoon. Hän olisi tuskin liittynyt kirkkoon täysi-ikäisenä, koska hän on jo ennen täysi-ikäiseksi tuloaan varmasti tiedostanut olevansa homo. Koska hän ei koe homoseksuaalisuutta syntinä tai häpeänä, hän ei varmaankaan olisi liittynyt homoseksuaalisuutta syntinä pitävään kirkkoon.

3.) Miksi Jani Toivolan kaltainen flamboyant homosexual moittii kristillistä kirkkoa sen tavasta vältellä homoseksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä, mutta ei sanallakaan kritisoi muslimien tapaa esittää tappouhkauksia homoille?

Islamin mukaan homoseksuaalisuus on kuolemansynti. Islamilaisen lain eli sharian mukaan homoseksuaalisuudesta annetaan kuolemanrangaistus. Miksi tämä ei lainkaan häiritse Jani Toivolan kaltaista julkihomoa?

Jos muslimit tulevat valtaan, Jani Toivola teloitetaan välittömästi homoseksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Miksi tämä ei lainkaan häiritse Jani Toivolaa? Miksi hän ei lainkaan kritisoi islamia?

Miksi Suomessa ei kukaan homo vastusta muslimeja, jotka haluavat tappaa kaikki homot?

4.) Miksi Jani Toivola ei lainkaan kiinnitä huomiota isänsä kotimaassa Keniassa esiintyvään aggressiiviseen, väkivaltaiseen homofobiaan?

Toivola vietti Keniassa kolme viikkoa vuodenvaihteen tienoilla, mutta ei sano sanaakaan sekä muslimien että kristittyjen Keniassa lietsomasta verenhimoisesta vihasta homoja kohtaan.

Sen sijaan mulatti Jani Toivola iloitsee siitä, että mulatti Barack Obama on valittu Yhdysvaltain presidentiksi.

Toivola pitää hienona sitä, että he molemmat ovat valkoisten yksinhuoltajaäitien kasvattamia sekarotuisia lapsia eli mulatteja:

Mikä yhdistää Yhdysvaltain 44. presidentiksi marraskuussa äänestettyä Barack Obamaa, 47, ja näyttelijä ja juontaja Jani Toivolaa, 31?

Ensimmäisenä mieleen tulee ihonväri, mutta on muutakin. Ensinnäkin Obaman ja Toivolan isät ovat kotoisin vierekkäisistä kylistä Länsi-Keniasta, aivan Victoria-järven kupeesta. Barack Obama Senior kasvoi Nyangoma Kogelossa, ja Toivolan isä Harry Vincent Mapesa vain muutaman kilometrin päässä Webuyessa.

Isä ei ollut läsnä kummankaan elämässä: Obaman vanhemmat erosivat, kun Barack oli kolmevuotias. Toivola näki oman isänsä viimeisen kerran kaksivuotiaana.

Toiseksi molemmat kasvatti valkoinen äiti, jonka tummaihoinen poika kuului elinpiirissään vähemmistöön. Muun muassa tämän takia Toivola sanoo ymmärtävänsä Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä.

- Kysymys on identiteettikuviosta ylipäänsä. Siitä, että kasvaa valkoisessa yhteiskunnassa, mutta tavallaan kuuluu johonkin muualle, Toivola selittää.

Toivola siis pitää tällaista monikulttuurisuuteen ja monirotuisuuteen kuuluvaa identiteettikriisiä jotenkin kehumisen arvoisena asiana.

Suomen monikulttuuristumisen edetessä maassamme on yhä enemmän ja enemmän tällaisia ihmisiä, joilla on sekarotuisesta taustastaan johtuva ambivalentti identiteetti.

Tämä ei tee hyvää yhteiskunnan koheesiolle tai esimerkiksi kansalaisten luottamukselle poliittiseen järjestelmään tai oikeusjärjestelmään.

Toivola huomasi, että Obama pohti suhdettaan ihonväriinsä samalla tavalla kuin hän itse. Sitä, miten kantaa ihonväriä, joka viittaa johonkin muualle, ja mikä on suhde afrikkalaisuuteen, joka kulkee aina mukana.

- Obama miettii kirjassa myös sitä, tekeekö hän jollain tavalla valkoista äitiään vastaan puolustaessaan mustia. Yhtäläisyytemme löytyy myös ajatuksista, ei vain siitä, että isämme kuuluvat samaan heimoon.

Tällaiset sekarotuiset ihmiset ovat siis poikkeuksellisen rotutietoisia, etnosentrisiä ihmisiä, joiden maailmankuva perustuu ihmisten etnokulturaaliseen ja rodulliseen diskriminointiin.

Tämä ei mielestäni ole toivottavaa sosiokulturaalista kehitystä.

Tällaista tulee Suomeen lisää ja lisää sitä mukaa, kun monikulttuurisuus etenee.

Toivola on seurannut mielenkiinnolla myös Suomessa kunnallisvaalien jälkeen vellonutta rasismikeskustelua. Hän ei ymmärrä, miksi tiettyjen henkilöiden lausunnoista ei ole noussut isompaa meteliä.

Toivola siis heiluttelee rasismikorttia aivan samalla tavalla kuin mustat amerikkalaiset poliitikot (Obama, Jesse Jackson jne.) ja mustat rikolliset (Mike Tyson, Mumia Abu-Jamal, Malcolm X jne.).

Toivola ihmettelee, miksi "tiettyjen henkilöiden" lausunnoista ei ole noussut hirveän suurta meteliä. Vaikka tässä ei mainita nimiä, katson voivani olettaa Toivolan tarkoittavan ensisijaisesti Jussi Halla-ahoa. Ilmeisesti Toivola liittyy Mika Illmanin ja Johanna Suurpään johtamaan sensuuririntamaan ja vaatii Halla-aholle rangaistuksia "rasistisista" lausunnoista.

Toivola siis kannattaa sensuuria ja vastustaa sananvapautta. Mitenkään muuten ei voi ymmärtää sitä, että hänen mielestään Halla-ahon (ja mahdollisesti muiden perussuomalaisten tai muidenkin maahanmuuttokriittisten tahojen) lausunnoista olisi pitänyt nostaa vielä enemmän meteliä.

Niistähän nimittäin on jo nostettu kauhea älämölö Pravdassa, Ylessä, Ilta-Pravdassa ym. suvaitsevaisissa tiedotusvälineissä. Jos tämä median äbäläwäbälä-meininki Halla-ahon "rasistisista" lausunnoista ei ole vielä Toivolan mielestä ollut tarpeeksi suuri reaktio, Toivola selvästi toivoo Halla-ahon saavan rikosoikeudellisia rangaistuksia Vääristä Ajatuksista eli "rasismista" (AKA kerettiläisyys).

Kulttuurien välisistä kohtaamisista yrityksille luennoiva Toivola pohtii, pitäisikö hänen avata suunsa ja lähteä jopa politiikkaan.

(Lihavointi minun.)

Toivola siis saa palkkaa ns. diversity trainingista ja multikultiaivopesusta.

Ehtaa mokuttajaainesta.

Ennustan Toivolalle virkaa Kulttuurikeskus Caisan johtajana eli monikulttuurisuuden ilosanoman ylipappina, vähemmistövaltuutettuna eli ajatuspoliisina tai valtionsyyttäjänä eli suurinkvisiittorina.

- Olen minä miettinyt, mitä se työ olisi oikeasti. Olisiko minulla rahkeita ja sanottavaa? Ja jaksaisinko tehdä sitä 30 vuotta eikä vain kokeilla vähän aikaa.

Minäkin mietin, olisiko sinulla rahkeita kansanedustajaksi tai ylipäätään mitään järkevää sanottavaa poliittisessa keskustelussa.

Tosin et sinä sen tyhmempi voi olla kuin Päivi Lipponen, Arja Alho, Johanna Suurpää, Mika Illman, Mikko Puumalainen, Astrid Thors, Matti Vanhanen tai Tarja Halonen.

Se nyt tosin ei ole vielä mitään.

Tässäkö on Suomen ensimmäinen musta kansanedustaja?

Aijaa. Ilta-Pravdan toimittaja katsoo asiakseen spekuloida, että viihdeohjelmien juontajana työskentelevä mulattihomo on tuleva kansanedustaja.

Se nyt tietenkään ei ole mitenkään uutta, että Pravda-konserni ottaa poliittisesti kantaa monikulttuurisuuden ja monirotuisuuden puolesta. Erityisesti tuolla Ilta-Pravdassahan on toimittajana legendaarinen Sanna Ukkola, a.k.a. THE Sanna Ukkola. Jostain syystä tuossa Jani Toivolan haastattelussa ei ole mainittu toimittajan nimeä. En ihmettelisi, vaikka asialla olisi jälleen Ukkolan akan tyttö.

Minusta on loukkaavaa neekereitä ja mulatteja kohtaan, että heidän ihonväriään pidetään jonain välineenä yhteiskunnan monikulttuuristamiseksi. Jo pitkään multikultipropagandaan on kuulunut sellainen argumentti, että kehitysmaalaisten ihmisten rahtaaminen sankoin joukoin Suomeen "tuo vähän väriä katukuvaan". Kyllä minua vituttaisi, jos joutuisin ihonvärini takia olemaan jonain diversiteettimannekiinina.

Jani Toivolankin kannattaisi miettiä, haluaisiko hän olla eduskunnassa jonkinlainen ruskea nukke, värillinen hovinarri, neekerikiintiön edustaja, token negro, a.k.a. token black guy.

Amerikassa näitä kiintiöneekereitä on ollut jo n. 45 vuotta. Seuraukset eivät ole olleet miellyttäviä sen enempää mustien kuin valkoistenkaan kannalta.

Jani Toivolan kannattaisi miettiä, olisiko ehkä sittenkin järkevämpää, sivistyneempää ja oikeudenmukaisempaa kohdella ihmisiä yksilöinä kuin rotunsa edustajina.

Ks.

Diversity and Multiculturalism: The New Racism

By Michael S. Berliner and Gary Hull

"Ethnic diversity" is merely racism in a politically correct disguise.

Many people have a very superficial view of racism. They see it as merely the belief that one race is superior to another. It is much more than that. It is a fundamental (and fundamentally wrong) view of human nature. Racism is the notion that one's race determines one's identity. It is the belief that one's convictions, values and character are determined not by the judgment of one's mind but by one's anatomy or "blood."

This view causes people to be condemned (or praised) based on their racial membership. In turn, it leads them to condemn or praise others on the same basis. In fact, one can gain an authentic sense of pride only from one's own achievements, not from inherited characteristics.

The spread of racism requires the destruction of an individual's confidence in his own mind. Such an individual then anxiously seeks a sense of identity by clinging to some group, abandoning his autonomy and his rights, allowing his ethnic group to tell him what to believe.

Tuossa tuli terveisiä Jani Toivolalle ja Barack Obamalle.

Toivola ja Obama ovat rakentaneet identiteettinsä ihonvärinsä ja rodullisen taustansa varaan eivätkä omien yksilöllisten ajatustensa varaan.

Monikulttuurinen yhteiskunta synnyttää ja kasvattaa Toivolan ja Obaman kaltaisia rotukeskeisesti ajattelevia ihmisiä.

To the multiculturalist, race is what counts--for values, for thinking, for human identity in general. No wonder racism is increasing: colorblindness is now considered evil, if not impossible. No wonder people don't treat each other as individuals: to the multiculturalist, they aren't.

Advocates of "diversity" claim it will teach students to tolerate and celebrate their differences. But the "differences" they have in mind are racial differences, which means we're being urged to glorify race, which means we're being asked to institutionalize separatism. "Racial identity" erects an unbridgeable gulf between people, as though they were different species, with nothing fundamental in common. If that were true--if "racial identity" determined one's values and thinking methods--there would be no possibility for understanding or cooperation among people of different races.

Monikulttuurisuus synnyttää rasismia ja aiheuttaa rodullisia konflikteja.

Tästä johtuu se, että Suomen nykyisessä monikulttuurisessa poliittisessa ilmapiirissä Toivolalle pukkaa keikkaa monikulttuurisuuskonsulttina.

Toivola on ottanut itselleen roolin mustana nukkena, värillisenä pellenä, jonka tehtävänä on kertoa valkoisille ihmisille mustien ja valkoisten välisistä eroista. Mitenkään muuten ei voida selittää sitä, että Toivola luennoi yrityksille "kulttuurien välisistä kohtaamisista".

Mitä Toivola muka tietää muista kulttuureista? Toivola on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Toivola kävi Afrikassa ensimmäistä kertaa elämässään vasta yli 30-vuotiaana. Toivola näki afrikkalaisen isänsä viimeksi 2-vuotiaana. Toivola ei siis tiedä afrikkalaisesta kulttuurista yhtään mitään. Hänet on palkattu luennoimaan "kulttuurien välisistä kohtaamisista" vain siksi, että hän on neekeri, mulatti, musta, afrikkalaisen näköinen. Toivola siis tienaa rahaa vain ulkonäöllään eli ihonvärillään. Hänelle maksetaan palkkaa siitä, että hän on musta.

Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä hän noilla luennoilla sanoo. Vain sillä on merkitystä, että hän on musta. Yritykset tuhlaavat osakkeenomistajiensa rahoja palkkaamalla jonkun mustan ihmisen puhumaan työntekijöilleen "kulttuurien välisistä kohtaamisista" vain siksi, että luulevat tällaisen monikulttuurisuuden olevan jotenkin ihan vitun trendikästä.

Tämä on samanlaista pelleilyä kuin se, että jotkut yritykset ovat palkanneet bysanttilaista uskontoa edustavan, kertaakaan elämässään seksiä harrastamattoman Mitro Revon "eettiseksi konsultiksi".

Tällaisilla konsulteilla ei ole oikeasti yhtään mitään merkitystä minkään yrityksen toiminnan kannalta. Kyseessä on vain rahan kaataminen yrityksen valheellisen imagonrakentamiseen eli hypetykseen.

Jani Toivola saa tällä hetkellä leipänsä tällaisesta hypetyksestä.

Niinpä hänellä ei ole motiivia lähiaikoina sanoutua irti tästä rasistisesta multikultihypetyksestä, joka määrittelee ihmisen identiteetin heidän ihonvärinsä tai etnisyytensä perusteella.

Toivottavasti hän kuitenkin vielä joskus hankkii itselleen moraalisen selkärangan ja ryhtyy vastustamaan mustien ihmisten kohtelemista rotunsa mannekiineina.

Se alentaa afrikkalaisten ihmisarvoa, että heitä nostetaan esille mediassa yksilöllisten meriittiensä sijasta vain rotunsa edustajina, ensimmäisenä mustana Yhdysvaltain presidenttinä, ensimmäisenä afrikkalaistaustaisena kansanedustajana, ensimmäisenä afrikkalaistaustaisena Miss Suomena, ensimmäisenä afrikkalaistaustaisena tv-juontajana, Suomen ensimmäisenä afrikkalaistaustaisena julkihomona jne.

Miksi Jani Toivola ei voisi olla vain henkilö nimeltä J. Toivola eikä monikulttuurisuuden ja monirotuisuuden mannekiini?

Yleisradio ja vähemmistövaltuutettu Suurpää valehtelevat nettisensuurista

Minua pyydettiin haastateltavaksi tähän A-Talk-ohjelmaan, koska olen saanut sakkoja nettikirjoituksestani nimeltä Yhteiskunta koostuu ihmisistä.

Kirjoituksestani oli tehnyt rikosilmoituksen silloinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, nykyinen apulaisoikeuskansleri. Puumalainen sanoi rikosilmoituksessaan olevansa sitä mieltä, että minä olin loukannut "tummaihoisia ihmisiä" (Puumalaisen käyttämä ilmaisu) esittämällä heitä koskevia "valheellisia väittämiä" (Puumalaisen käyttämä ilmaisu).

Minä en kuitenkaan nettikirjoituksessani ollut kertaakaan käyttänyt ilmaisua "tummaihoiset ihmiset". Käytin sanoja afrikkalainen, musta ja neekeri, jotka ovat mielestäni synonyymejä. Mielestäni kaikki nämä kolme sanaa ovat asiallisia enkä ollut käyttänyt yhtäkään niistä sanoista loukkaamistarkoituksessa. Puumalainen sanoi rikosilmoituksessaan olevansa sitä mieltä, että sana neekeri tekee kirjoittamistani väitteistä erityisen loukkaavia. Minä kuitenkin selitin sekä poliisikuulustelussa että oikeudenkäynnissä, että en ole koskaan käyttänyt sanaa neekeri minkäänlaisena solvauksena. Sana neekeri tulee espanjan kielen sanasta negro, joka on suomeksi musta; niinpä neekeri ja musta ovat synonyymejä, kuten honka ja mänty.

Käräjäoikeus hylkäsikin Puumalaisen rikosilmoitukseen perustuneen valtionsyyttäjä Mika Illmanin syytteen siltä osin kuin siinä vaadittiin rangaistusta sanasta neekeri. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan sanan neekeri käyttäminen afrikkalaisista puhuttaessa ei siis ole rangaistavaa.

Olin kirjoituksessani puhunut afrikkalaisista eli neekereistä. En siis ollut puhunut yleisesti "tummaihoisista ihmisistä", kuten Puumalainen väitti. En ollut sanonut sanaakaan esim. tummaihoisista intialaisista, bangladeshilaisista, burmalaisista jne. Niinpä Puumalainen antoi rikosilmoituksessaan täysin väärän kuvan tekstistäni sanoessaan minun esittäneen "tummaihoisia ihmisiä" koskevia "valheellisia väittämiä".

Puumalainen ei myöskään millään tavalla perustellut, mitkä minun esittämäni väittämät olivat hänen mielestään "valheellisia" ja miksi.

Myös valtionsyyttäjä Mika Illman yritti käräjäoikeudessa väittää, että minun esittämäni faktatiedot Suomen oikeusministeriön julkaisemista rikostilastoista, Suomen työministeriön julkaisemista työssäkäyntitilastoista ja mm. professori Tatu Vanhasen raportoimista älykkyystutkimuksien tuloksista eivät muka pitäisi paikkaansa. Illmanin väite kuitenkin kumottiin käräjäoikeudessa.

Puumalaisen tavoin Illman siis väitti minun esittäneen "valheellisia väittämiä", mutta käräjäoikeuden tuomari ei löytänyt kirjoituksestani yhtäkään "valheellista väittämää". Kaikki kertomani faktatiedot olivat siis totta.

Entinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, nykyinen apulaisoikeuskansleri, oli siis valehdellut rikosilmoituksessaan, syyttäessään minua "valheellisten väittämien" esittämisestä. Koska minun esittämieni tietojen "valheellisuus" oli Puumalaisen perustelu rikosilmoitukselleen minun kirjoituksestani, syyte olisi tietysti pitänyt hylätä.

Minä en ollut käräjäoikeuden mukaan tehnyt sitä, mitä Puumalainen väitti minun tehneen. Koska syyte perustui vain tähän Puumalaisen tekemään, täysin perättömäksi osoitettuun rikosilmoitukseen, käräjäoikeuden olisi pitänyt hylätä syyte.

Huolimatta tekstini faktatietojen paikkansapitävyydestä valtionsyyttäjä Mika Illman vaati minulle sakkorangaistusta sillä perusteella, että minä olin esittänyt nämä faktat hänen mielestään loukkaavalla tavalla.

Käräjäoikeudessa on tuomarin lisäksi kolme lautamiestä, jotka ovat kaupunginvaltuuston nimittämiä maallikoita, käytännössä kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Käräjäoikeus tuomitsi minut maksamaan 60 päiväsakkoa siitä, että esittämäni tiedot muka jotenkin loukkasivat afrikkalaisia. Todennäköisesti tuomio oli syntynyt käräjäoikeuden kolmen lautamiehen äänin. Lautamiehet eli lakia huonosti tuntevat maallikot olivat ilmeisesti äänestäneet tuomarin kumoon äänin 3-1.

Lain mukaan minulle ei olisi voitu antaa tuomiota, koska lain mukaan ei ole rangaistavaa kertoa tosiasioita Suomen oikeusministeriön julkaisemista rikostilastoista, Suomen työministeriön julkaisemista työssäkäyntitilastoista ja mm. professori Tatu Vanhasen raportoimista älykkyystutkimuksien tuloksista. Tuomari on tietysti juristi, joka tuntee lain. Tuomari tiesi, että lain mukaan minulle ei olisi voitu antaa sakkoja noiden tosiasioiden kertomisesta.

Lautamiehet ovat maallikoita, joilta ei edellytetä minkäänlaisia oikeustieteen opintoja tai laintuntemusta. Lautamiehet ovat puoluepoliittisin perustein valittuja, kaupunginvaltuuston nimittämiä, kunnallisvaaleissa ehdokkaina olleita poliitikkoja, sekä valituksi tulleita kaupunginvaltuutettuja että varavaltuutettuja. Nämä lautamiehet ovat usein ehdokkaana myös seuraavissa kunnallisvaaleissa. Pidän todennäköisenä, että lautamiehet äänestivät sakkotuomioni puolesta täysin poliittisista syistä, edistääkseen omaa kunnallisvaalikampanjaansa. He eivät halunneet joutua perustelemaan sanomalehtien toimittajille, miksi he eivät antaneet sakkoja "rasistisia" tietoja nettiin kirjoittaneelle miehelle.

On kansalaisten oikeusturvan kannalta äärimmäisen vaarallista, että tuomioita jaetaan poliittisin perustein. Tavanomaisissa rikoksissa, esim. murtovarkauksissa tai myymälävarkauksissa, ei yleensä ole mitään poliittisia aspekteja. Sen sijaan minun nettikirjoitukseni käsitteli nimenomaan maahanmuuttopolitiikkaa. Esittelin tilastotietoihin ja tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvia syitä vastustaa nykyisin harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa ja kannattaa Afrikan maista Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton kieltämistä. Tästä kirjoituksestani annettu tuomio oli poliittinen.

Minua sakotettiin siitä, että olin esittänyt maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon kannalta tärkeitä faktatietoja. Tuomiostani päättivät käräjäoikeuden lautamiehet, jotka olivat nykyisiä hallituspuolueita edustavia ja nykyisen hallituksen harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattavia poliitikkoja.

Hallituspuolueiden poliitikot siis halusivat sakottaa minua siitä, että minä olin kritisoinut nykyisen hallituksen politiikkaa.

On ilmiselvää, että tämä on nimenomaan poliittista sensuuria.

Tästä ei kuitenkaan puhuttu A-Talkissa. Miksi? Koska Yleisradion toimittaja Tuomas Hyytinen ensin puhelimitse pyysi minua haastateltavaksi tähän ohjelmaan ja sitten yhtäkkiä peruuttikin haastattelun viime hetkellä.

Toimittaja Hyytinen päätti haastatella minun sijastani jotakuta anonyymia naista, joka oli saanut sakkoja Susan Kurosen solvaamisesta. Kysyin toimittajalta puhelimitse, miksi hän oli päätynyt tähän ratkaisuun. Toimittaja sanoi halunneensa haastatella jotakuta, joka oli saanut sakkoja kunnianloukkauksesta.

Huomautin, että ohjelmassa oli keskustelemassa vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Tietääkseni vähemmistövaltuutetun tehtäviin ei kuulu Susan Kuroseen kohdistuneiden kunnianloukkausten käsittely.

Suurpää on toistuvasti sanomalehtihaastatteluissa ja tv-ohjelmissa vaatinut tiukempaa nettisensuuria poliittisista syistä. Susan Kurosen solvaaminen ei ole millään tavalla poliittinen asia.

Suurpää oli ohjelmassa nimenomaan puhuakseen ns. nettirasismista, josta hän on toistuvasti puhunut sanomalehtihaastatteluissa ja tv-ohjelmissa.

Suurpää käytti A-Talkissa useaan kertaan ilmaisua "rasistinen kiihotus", jolla hän ilmeisesti viittaa rikosnimikkeeseen "kiihotus kansanryhmää vastaan". Susan Kurosen solvaaminen ei mitenkään voi täyttää ko. rikosnimikkeen tunnusmerkistöä, koska Susan ei ole mikään kansanryhmä. Kukaan ei ole myöskään solvannut Susania rasistisesti. Edes Suurpää ei mitenkään väittänyt, että Susaniin kohdistuneet solvaukset olisivat olleet "nettirasismia" tai "rasistista kiihotusta".

Niinpä on hyvin omituista, että ohjelmassa haastateltiin minun sijastani Susan Kurosen solvaamisesta sakotettua anonyymia naista. Suurpään läsnäolo ei ollut mitenkään relevantti Kuroseen kohdistuneen solvauksen kannalta. Suurpää oli ilmiselvästi kutsuttu ohjelmaan puhumaan ns. nettirasismista. Nimenomaan tästä syystä toimittaja Tuomas Hyytinen oli pyytänyt minua haastateltavaksi nettikirjoituksestani saamani sakkotuomion tiimoilta.

Ohjelman luonne muuttui täysin, kun haastateltavaksi yhtäkkiä pyydettiin minun sijastani joku anonyymi Susan Kurosta solvannut nainen. Jos minua olisi haastateltu, olisin voinut helposti tuoda esille minun kirjoitukseeni kohdistuneen poliittisen sensuurin. Olisin esiintynyt ohjelmassa omalla nimelläni, koska olen kirjoittanut internettiinkin jatkuvasti omalla nimelläni. Tällöin ohjelmassa ei olisi voitu niin paljon keskittyä jankuttamaan nimimerkin suojista toisia ihmisiä solvaavista puskasta-ampujista.

Toimittaja Tuomas Hyytisen haastatteleva anonyymi nainen sanoi itsekin jälkikäteen katuneensa Susan Kurosen solvaamista. Nainen sanoi, että nettikeskustelussa hänellä "mopo karkasi käsistä". Tätä ilmaisua sitten toistettiin studiodebatissa moneen kertaan, ikään kuin kaikilla sensuurin kohteeksi joutuneilla nettikirjoittelijoilla olisi vain "mopo karannut käsistä".

Minä sen sijaan seison yhä kaiken sen takana, mitä olen kirjoittanut. Kirjoitukseni nimeltä Yhteiskunta koostuu ihmisistä on julkaistu internetissä kaksi vuotta sitten ja minä olen edelleen täsmälleen samaa mieltä kuin siinä kirjoituksessani. En ole sanonut mitään väärää, en ole tehnyt mitään väärää. Olen blogissani vain kertonut tosiasioita ja siitä hyvästä minulle on poliittisista syistä annettu sakkoja.

Tämä kaikki olisi tullut esille, jos minua olisi haastateltu. Kun nyt toimittaja Tuomas Hyytinen yhtäkkiä päättikin haastatella minun sijastani jotakuta alatyylisiä solvauksia Susan Kuroselle kirjoittanutta anonyymia naista, katsojille annettiin täysin väärä kuva internetin sensuroinnista. Katsojille annettiin sellainen kuva, että internetiä vain pyritään siistimään poistamalla sieltä alatyylisiä solvauksia. Tätä valheellista kuvaa ei olisi katsojille syntynyt, jos minä olisin ohjelmassa kertonut minun kirjoitukseeni kohdistuneesta poliittisesta sensuurista.

Toimittaja Tuomas Hyytinen siis pyrki haastateltavansa tarkoitushakuisella valinnalla siihen, että kansa ei saisi tietää Suomessa harjoitetusta poliittisesta sensuurista.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää väitti ohjelmassa, että "rasistisen kiihotuksen" poistaminen internetistä ei merkitse maahanmuuttokriittisen keskustelun tukahduttamista. Jos minua olisi haastateltu, katsojat olisivat heti huomanneet Suurpään valehtelevan.

Minun kirjoitukseni oli nimenomaan maahanmuuttokriittistä keskustelua, koska esitin siinä syitä muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikan linjaa. Sain kirjoituksestani sakkoja sen perusteella, että nykyisen hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan kritisointi esittämällä rikostilastoja, työssäkäyntitilastoja ja älykkyystutkimuksien tuloksia on käräjäoikeuden lautamiehinä toimineiden hallituspuolueita edustavien poliitikkojen mielestä "kiihotusta kansanryhmää vastaan".

Tässä siis nimenomaan sensuroitiin maahanmuuttokriittistä keskustelua sillä tekosyyllä, että sen väitettiin olevan "rasistista kiihotusta". Jos minua olisi haastateltu, kaikki katsojat olisivat huomanneet Johanna Suurpään vaatiman "rasistisen kiihotuksen" sensuroinnin tarkoittavan nimenomaan maahanmuuttokriittisen keskustelun tukahduttamista.

Suurpää siis käytti kiertoilmaisua "rasistisen kiihotuksen poistaminen internetistä" tarkoittaessaan sillä nimenomaan Suomen nykyisen hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan kritisoinnin sensurointia.

Tämä jätettiin kertomatta katsojille, koska toimittaja Tuomas Hyytinen yhtäkkiä päättikin haastatella minun sijastani jotakuta alatyylisiä solvauksia Susan Kuroselle kirjoittanutta anonyymia naista.

Kysyin Hyytiseltä, miksi poliittista sensuuria vaativa Johanna Suurpää oli kutsuttu ohjelmaan keskustelemaan Susan Kuroseen kohdistuneista täysin epäpoliittisista solvauksista.

Suurpää puhui tässäkin ohjelmassa nimenomaan poliittisen "nettirasismin" sensuroinnista, joten miksi minua ei haastateltu esimerkkinä tällaisesta poliittisen sensuurin kohteeksi joutuneesta nettikirjoittajasta?

Suurpää puhui vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikasta, kun taas Kurosta solvannut nainen ei millään tavalla puhunut mistään politiikasta.

Kysyin toimittaja Tuomas Hyytiseltä, eikö hän nähnyt tässä täysin epäpoliittisen haastateltavan valinnassa mitään ristiriitaa pelkästään politiikasta puhuneen Suurpään studiokeskusteluun kutsumisen kanssa.

Tässä vaiheessa toimittaja Hyytinen huusi "Kiitos palautteesta!" ja löi luurin korvaani vastaamatta kysymykseeni.

Ihmettelen suuresti toimittaja Hyytisen käytöstä.

Ensinnäkin ihmettelen Yleisradion toimittajien journalistista tasoa. Kuten edellä olen selittänyt, on journalistisesti täysin väärä ratkaisu kutsua studioon pelkästään politiikasta puhuva, poliittista sensuuria kannattava viranomainen ja sitten haastatella täysin epäpoliittista, alatyylisiin solvauksiin syyllistynyttä, omia kirjoituksiaan katuvaa anonyyminä esiintyvää henkilöä.

Eikö Yleisradion toimittajille ole koskaan opetettu journalismin perusperiaatteita?

Toiseksi ihmettelen toimittaja Hyytisen käytöstä siltä osin, että hän ei edes suostunut vastaamaan kysymykseeni millään tavoin. Hän ryhtyi huutamaan päälleni esittäessäni tätä kysymystä, keskeytti rauhallisen ja asiallisen puheenvuoroni huutamalla "Kiitos palautteesta!!!" hyvin aggressiiviseen ääneensävyyn ja lopuksi löi luurin korvaani, vastaamatta kysymykseeni lainkaan.

Eikö Yleisradion toimittajille ole heidän lapsuudessaan kotona opetettu alkeellisimpiakaan käytöstapoja?

Rasismin vastustajien kaksinaismoralismista

Miss Suomi Satu Tuomisto

Miss Suomi on julkisesti sanonut, että blondit ovat tyhmiä:

Satu Tuomisto aloitti missiuransa sanallisilla sammakoilla.

Kymmenen päivää Miss Suomena edustanut Satu Tuomisto puolustaa Arto Nybergin keskusteluohjelmassa laukomiaan kommentteja. Hän osallistui sunnuntain ohjelmassa sanapeliin, jossa pitää kertoa ensimmäinen mielleyhtymä kustakin sanasta. Kerjäläiset olivat "tarpeellisia" ja blondi "hölmö".

Ovatko sinusta vaaleahiuksiset ihmiset muita tyhmempiä?

- Haluan korostaa, että en mitenkään yleistänyt blondeja. Heillä vain usein se hölmöys jotenkin korostuu. Olen tavannut myös todella fiksuja blondeja.

Vastasit samaisessa keskusteluohjelmassa sanaan kerjäläinen, että heitä tarvitaan
Suomessa. Miksi olet tätä mieltä?

- En ajatellut paljon mitään. Se oli minun ensimmäinen tv-haastatteluni. Mielestäni yhteiskunta kuitenkin tarvitsee toimiakseen myös vähäosaisempia. Jos kaikilla olisi asiat hyvin, niin menettäisimme työpaikkoja. Se on fakta, tarvitsemme heitä, jotta paletti pyörii. Niin minä ajattelen.

Tummatukkainen ihminen, jonka mielestä suomalainen yhteiskunta tarvitsee kaduilla kerjääviä romanialaisia mustalaisia, sanoo vaaleahiuksisten ihmisten olevan usein jotenkin korostuneesti tyhmiä.

You can't make this shit up.

Parodia on jo pitkään ollut mahdotonta, koska idiootit tekevät sen itse.

Sama ihminen ei tiedä, minä vuonna Suomi itsenäistyi:

Miss Suomi Satu Tuomisto ei muistanut Suomen itsenäistymisvuotta.

Hallitseva Miss Suomi Satu Tuomisto pääsi jälleen kerran otsikoihin kerrottuaan, että Suomi itsenäistyi vuonna 1952. Sadun ilmoittama vuosiluku kuullaan ensi perjantain Kuudes aisti -ohjelmassa. Lipsahduksesta kertoi ensimmäisenä Ilta-sanomat.

- Sanoin vuosiluvun nopeasti ja sen tarkemmin miettimättä. En tiedä mistä se mieleeni tuli, sotkin sen varmaan johonkin toiseen vuosilukuun, Satu harmittelee.

Iltalehden tavoittama missi kertoo arvanneensa heti vastattuaan, että metsään taisi mennä. Sitä hän ei kuitenkaan allekirjoita, että häntä tai muitakaan missejä voisi tämänkaltaisten virheiden johdosta kutsua tyhmiksi.

- Tällaisilla asioilla ei voida millään tavalla mitata sitä, että onko joku tyhmä vai ei. Minua ei vain historia kiinnosta. Jos joku sanoo minua sen vuoksi tyhmäksi, niin ihan sama, hän pamauttaa.

Suomessa syntynyt ja kasvanut, Suomessa koko elämänsä asunut, suomea äidinkielenään puhuva, suomalaisen oppivelvollisuuden suorittanut ja äänioikeuden Suomen vaaleissa omaava oikeustoimikelpoinen Suomen kansalainen ei tiedä, minä vuonna Suomi itsenäistyi.

Hänen mielestään tällä perusteella ei kuitenkaan voida mitenkään arvioida sitä, onko hän tyhmä.
Tämä ihminen kuitenkin sanoo blondeja tyhmiksi pelkästään heidän hiustenvärinsä perusteella.

Entisen vähemmistövaltuutetun, nykyisen apulaisoikeuskanslerin Mikko Puumalaisen mukaan ja oikeustieteen tohtorin, valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan on laitonta sanoa jotain kansanryhmää muita vähemmän älykkääksi.

Blondit ovat kansanryhmä, koska tukanväri on geneettinen ominaisuus. Blondien haukkuminen tyhmiksi eli vähä-älyisiksi on siis blondeista koostuvan rodullisen ryhmän solvaamista heidän geneettisten ominaisuuksiensa perusteella. Miss Suomi Satu Tuomisto loukkaa blondien ihmisarvoa yleistämällä joidenkin blondien tyhmyyden kaikkia blondeja koskevaksi.

Toivottavasti vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää jatkaa edeltäjänsä Mikko Puumalaisen viitoittamalla tiellä ja tekee KRP:lle tutkintapyynnön tästä solvaavasta ja valheellisia väittämiä sisältävästä lausunnosta.

Lisäksi vähemmistövaltuutettu varmaan vaatii, että tuo sisällöltään lainvastainen lausunto poistetaan tiedotusvälineistä eli YLE:n arkistosta ja Iltasanomien internetsivuilta.

Mikko Ellilä

Näin siis toimittaisiin, mikäli vaaleiden pohjoiseurooppalaisten suhteen noudatettaisiin samanlaisia rasististen solvauksien vastaisia periaatteita kuin esim. neekerien suhteen. Valitettavasti rasismin vastustajat ovat poikkeuksetta kaksinaismoralisteja: heidän mielestään "rasismin vastustaminen" tarkoittaa neekereitä koskevien kiistattomien faktatietojen sensurointia "loukkaamistarkoituksessa esitettynä rasistisena panetteluna", mutta suomalaisiin tai muihin pohjoiseurooppalaisiin ja ylipäätään valkoisiin ihmisiin kohdistuvat perusteettomat solvaukset ovat "rasismin vastustajien" mielestä ihan jees.

Esimerkiksi valtionsyyttäjä Mika Illman on omasta mielestään rasismin vastustaja. Hän kuitenkin esitti esim. Espoon käräjäoikeudessa 14.3.2008, että kaikki Afrikan maiden ongelmat ovat valkoisten ihmisten aiheuttamia.

Tämähän on tietysti samanlaista loukkaamistarkoituksessa esitettyä rasistista panettelua kuin se 1930-luvun Saksassa esitetty natsien propagandavalhe, että kaikki Saksan ongelmat olivat muka juutalaisten aiheuttamia.

"Rasismin vastustaja" Mika Illman katsoo voivansa solvata ja panetella valkoisia ihmisiä eli eurooppalaisia esittämällä loukkaamistarkoituksessa tätä kansanryhmää koskevia valheellisia väittämiä, joiden tarkoituksena on ilmiselvästi saada kuulija kokemaan samanlaista rotuvihaa valkoisia ihmisiä kohtaan kuin mitä Illman itse kokee.

P.S.

Viivi Avellán

Vielä yhtenä esimerkkinä "rasismin vastustajien" kaksinaismoralismista mainittakoon suomalaisessa valtamediassa viime päivinä toitotettu tekopyhä närkästys siitä, että toimittaja Viivi Avellán on sanonut pitävänsä vaaleita pohjoiseurooppalaisia miehiä komeampina kuin neekereitä, arabeja tai latinoja:

Viime viikolla Viivi kertoi iltapäivälehden haastattelussa, että hän tykkää "arjalaisesta meiningistä", ja tänään hän kertoi Radio Rockin haastattelussa, että "mokkakikkelit" eivät uppoa häneen. Radio Rockin aamuohjelman juontajat panivat Avellánin tiistaiaamuna tilille viime viikolla Ilta-Sanomille antamasta lausunnostaan, jossa hän kertoi, että hän rakastaa suomalaisia miehiä ja "arjalaista meininkiä".

- Se meni väärin. Mä käytin ehkä väärää termiä "arjalainen meininki". Mä tykkään arjalaishenkisistä miehistä, elikkä muhun ei uppoo mokkakikkelit ja muut tämmöset etelän hetelmät, Viivi möläytti suorassa radiolähetyksessä.

- Mä tykkään suomalaisista… semmosista miehistä, joiden eteläisin paikka vois olla Berliini, että siitä ylöspäin, Viivi selvensi. Näiden lausahdusten jälkeen juontajat kysyivät, onko Viivi kenties rasisti.

- En, en yhtään. Jotkut miehet tykkää blondeista, jotkut haluaa eksoottisia daameja.
Mulla on se, että tämmöset siniset silmät ja on oltava kotoisin Berliinistä ylöspäin.

Jos Viivi olisi sanonut pitävänsä espanjalaisia komeampina kuin suomalaisia, kukaan ei olisi älähtänyt.

Jos Viivi olisi sanonut afrikkalaisten olevan isokyrpäisempiä kuin eurooppalaiset, edelleenkään kukaan ei olisi älähtänyt.

Kun Viivi kuitenkin sanoi pitävänsä vaaleita pohjoiseurooppalaisia miehiä komeampina kuin tummia eteläeurooppalaisia tai pohjoisafrikkalaisia tai neekereitä, hörhöjen kuoro rupesi heti hysteerisesti itkemään ja huutamaan sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa.