Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuuri. Näytä kaikki tekstit

torstaina, tammikuuta 12, 2012

Guggenheim on Kankkulan kaivo

Pravda ottaa pääkirjoituksessaan kantaa, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kaataa parisataa miljoonaa euroa Kankkulan kaivoon nimeltä Guggenheim:

Guggenheimin museo olisi myönteinen sokki


Guggenheim-selvitysryhmä esitti odotetusti, että Helsingin Katajanokalle rakennetaan Guggenheimin museo, joka keskittyisi modernin kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun esittelyyn. Museosta tulisi osa verkostoa, johon kuuluvat jo Guggenheimin museot New Yorkissa, Venetsiassa, Berliinissä ja Abu Dhabissa.

Helsingin museolle ei kerättäisi merkittäviä omia kokoelmia, vaan sen toiminta perustuisi muutamiin suuriin vuosittaisiin ja useampiin pienempiin näyttelyihin. Niistä pääosa tulisi Guggenheim-verkoston kautta mutta osa koottaisiin Helsingissä – joka vuosi myös yksi päänäyttelyistä. Myös se kiertäisi muissa Guggenheim-verkoston museoissa.

Uusi taidemuseo sijoittuisi historiallisen Helsingin tuntumaan Presidentinlinnan edustalle.

Selvityksen mukaan talo maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Jos se rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, vuosittaiset lyhennys- ja korkokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Sen lisäksi museon käyttökustannukset vaatisivat kaupungilta noin neljän miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta taidemuseotoimintaan. New Yorkissa kotipaikkaansa pitävä Guggenheim-säätiö vaatii museolta 20 vuoden ajalta 30 miljoonan dollarin lisenssimaksun, joka Helsingin kaupunginjohdon suunnitelmien mukaan pitäisi kerätä kokoon yksityisinä lahjoituksina.

Arvostetun kansainvälisen moderniin ja nykytaiteeseen erikoistuneen museoverkoston sijoittuminen Helsinkiin olisi monin tavoin myönteinen sokki. Helsingissä toimisi yksi taidemaailman merkittävistä portinvartijoista, jotka määrittelevät, mikä ajassa nousee ja mikä laskee. Museo toisi kansainvälisen kuvataidetarjonnan tänne uudella voimalla ja loisi suomalaiselle kuvataiteelle, arkkitehtuurille ja muotoilulle uudenlaisen tilaisuuden esittäytyä kansainväliselle yleisölle.






Ketkä vitun kusipäät kirjoittavat Pravdan pääkirjoituksia? Jotkut ihmisvihamieliset hullut, jotka haluavat tahallaan tuhlata valtion väkivaltakoneiston voimin ihmisiltä riistettyjä verorahoja mahdollisimman järjettömiin turhuuksiin ihan vain vittuillakseen kansalle?


Yleisönosastosta:




Juurevaa kansantaidettako...

Valtioneuvos 11.01.2012 07:37

Guggenheimia selkeämpää eliitin hanketta saa hakea. Tuloksetta. Erityisen liikuttavia ovat vakuuttelut, että "tämä ei tule kaatumaan veronmaksajien piikkiin". Liikuttavia siksi, että nimenomaan veronmaksajien piikkiin hanke tulee lähes täysimääräisesti toteutuessaan menemään. Hesari tietenkin kannattaa hanketta lämpimästi, lisäähän se lehden ydinlevikkialueen kulttuurista gloriaa. Kulttuuritoimitus onkin palavissaan jo pelkästä ajatuksesta.



Eliitin puuhamaa

Irti arjeta 11.01.2012 09:24

Mielenkiintoista tämä mahdoton kiire asian kanssa.

Ainahan sanotaan, että jos myyjä yrittää kiirehtiä ja vaatii tekemään päätöstä pikavauhtia jostain "special offerista only for you", niin silloin asian takana on jotain vilunkia. Nyt päättäjiä patistetaan tekemään pikaisia päätöksiä jotka vaikuttavat veronmaksajien kukkaroon vuosikymmeniä. Jäitä hattuun.

Toisaalta, jos eliitti haluaa oman puuhamaan ja se on loistava business, niin miksi siihen kaupunkilaisten ja valtion rahoja tarvitaan. Luulisi pääomasijoittajien kilvalla tuovan rahansa hankkeeseen. Ja toisaalta keskellä Helsinkiä on jo Kiasma ja nyt sitten parhaalle paikalle Kauppatorin kupeeseen ollaan pykäämässä vastaavaa rakennusta, niin eipä sitä voi muuta kuin ihmetellä.

No, onpa dosenteilla taas kommentoitavaa, kun ihmettelevät miksi Suomessa asenteet jyrkkenevät ja itsekkyys lisääntyy. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Toivotaan, että äänestäjät seuraavat tilannetta ja kertovat mielipiteensä asiasta ja ennenkaikkea muistavat päättäjien tekemiset.



Jopas on nyt Pajusella kiire

Vaalit tulossa 11.01.2012 10:15

Museohanketta viedään läpi hirveällä kiireellä. Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät raportin ehdotuksia lähiviikkoina ja kaupunginvaltuuston pitäisi tehdä asiasta päätös jo helmikuussa.

Mistä tällainen hätä tuli, kun ensin Guggenheimin nollaselvitystä pantattiin kuukausikaupalla. Eikös tässä ole sopivasti kunnallisvaalitkin tulossa? Kaupungin yksisilmäinen menettely on avoimen ja keskustelevan kunnallisen demokratian irvikuva.



Guggenheim vs. Pajusen leikkauslistat

jukkaboi 11.01.2012 11:17

Guggenheimia puolustavien tahojen pitäisi tutustua myös toiseen noin vuosi sitten kaupunginjohtaja Pajusen tekemään esitykseen, nimittäin leikkauslistaan jossa on yli 80 kohdetta leikkipuistoista kirjastoihin ja terveysasemista kouluihin. Nämä leikkauskohteet eivät liity muuten mitenkään Guggenheimiin, joten miten käy jos kaupungin kassaan tulee uusi 60-70 miljoonan euron lovi rakentamisesta + noin 3,7 miljoonaa vuosittaisia menoja rakennuksen ylläpidosta? Onko perustelua laittaa yhteen kohteeseen suuria summia rahaa kun samaan aikaan asuinalueiden palveluita suunnitellaan leikattavaksi? Jos Guggenheim on kultuuriväelle henkireikä, niin pistäkääpä hattu kiertämään. Yksityinen rahoitus ei ole kiellettyä.




Terhi Koulumies:


Guggenheim vai lastensairaala?
10.01.2012 11:52

Guggenheim-museon selvitys julkistettiin tänään. Selvitys maksoi helsinkiläisille 2 miljoonaa euroa, mutta on ikävä kyllä vain kallis mainoslehtinen Guggenheimin puolesta.

Olen pahoillani, jos allla oleva teksti on jyrkkää, mutta kirjoitan tätä vihaisena... Tätä museohanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, epädemokraattisesti ja kaupungin sanelupolitiikkana. Selvityksen julkistamistilaisuus ei muistuttanut pohdiskelevaa ja analyyttistä seminaaria vaan pikemminkin hurmoshenkistä herätyskokousta.

Guggenheim-selvityksessä ei ole esitetty mm. riskiarviointia hankkeelle eikä käyty läpi vastaavia museoita maailmalla, jotka toimivat kannattamattomasti tai jotka hankkeet on jouduttu hylkäämään tappiollisina. Selvitys on mielestäni epärealistinen ja tarkoitushakuisesti laadittu.

Selvityksessä on käytetty pohjana arviota, että Guggenheimin taidemuseo saisi vuosittain 500 000 kävijää, vaikka sekä Kiasmassa että Ateneumissa on vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa käy vuosittain vain 140 000 ihmistä!

Guggenheimin ylläpitokustannukset olisivat joka ikinen vuosi n. 14,5 miljoonaa euroa. Jos museon kävijämääräksi oletettaisiin ylioptimistisesti raportin heikoin vaihtoehto - tuplaten Kiasman ja Atenan kävijämäärät - eli 430 000 henkilöä, se merkitsisi, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi maksaa joka vuosi 8,3 miljoonaa euroa museon ylläpitämiseen. Lisäksi uuden museon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa. Guggenheim perisi meiltä tuloja ilman minkäänlaista riskiä hankkeessa. Sijoitukseksi en voi sitä kutsua, koska Guggenheim-säätiö ei sijoittaisi hankkeeseen itse euroakaan.

En kannata museohanketta, jos siitä koituu noin paljon kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille, joka ikinen vuosi tästä hamaan tulevaisuuteen. Vain jos museo toteutetaan yksityisten sijoittajien varoilla tai karsimalla kaupungin kulttuurimenoja vastaavasti muualta, toivotan Guggenheimin kyllä lämpimästi tervetulleeksi.

Tällaiset menolisäykset amerikkalaisen taidemuseon pyörittämiseen eivät ole kertakaikkiaan perustetavissa nykyisessä taloustilanteessa. Se ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kaupungissa olisi nyt on pidettävä huoli ihmisistä ja ympäristöstä eikä rakennettava monumentteja. Ennen tällaisten hankkeiden harkitsemista pitää esimerkiksi rakentaa uusi lastensairaala, korjata homekoulut ja -päiväkodit ja laittaa kuntoon surkeassa jamassa oleva perusterveydenhoito.



...


Tämä asia tulee valtuuston päätettäväksi kolmen viikon päästä. Se tulee kyllä varmasti menemään läpi, koska kaupungin ylin johto ajaa sitä niin voimakkaasti. Kysyin talousjohtajalta miten hanke aiotaan rahoittaa, ja hän sanoi, että veronmaksajien rahalla ja velaksi.

Havainnollistava vertaus Guggenheim-rahoituskuviosta:

Guggenheim-hanketta voisi verrata siihen, että tekisin sinun kanssasi sopimuksen, että otat pankista omiin nimiisi 10 miljoonaa euroa lainaa ja sitoudut vastaamaan sen lyhennyksistä ja koroista. Sijoitat rahat osakkeisiin ja sitoudut maksamaan niistä minulle miljoona euroa tuottoa joka vuosi, riippumatta siitä, tuottaako sijoitus niin paljon tai tuottaako se tappiota. Tappion, joka on odotettavissa, sitoudut maksamaan itse tuon minulle tulevan miljoonan lisäksi.

On vaikea nähdä mitä hyötyä tällaisesta sopimuksesta olisi sinulle, mutta paljonkin hyötyä minulle. Siksi Guggenheim on niin suopea museon rakentamiselle tänne.



Ilkka Partanen:


Pajusen halu saada lyötyä peukalonjälkensä Helsinkiin sai uudenlaiset mittasuhteet kun Guggenheim-säätiö ilmoitti Helsingin olevan tarpeeksi sopiva heidän hienon taidekierrätyskeskuksensa eksklusiivisiin tarpeisiin. Hankkeen hintalappu on vaatimattomasti 140 miljoonaa euroa, joka kerättäisiin osin yksityisiltä, valtiolta, Helsingin kaupungin osuudella ja tarvittaessa vaikka velaksi. Eikä siinä ole kuin perustamiskulut, jo pelkästään kaupungin soveltuvuutta museolle kartoittaneen n. kahden miljoonan hintaisen ja vähän alle puoli vuotta kestäneen selvitystyön lisäksi.


...


Missäpä ei yrityksiä satelisi mukaan selkeän tappiolliseen hankkeeseen jonka yleisömäärän ennusteet yhtenä kohteena ylittävät Helsingin nykyisen taidetarjonnan yhteenlasketun kävijämäärän. Moderni taidehan on tunnetusti todella valtavirtaan iskevä suuntaus, joka tosin on niin pyyteetöntä hommaa että kaikki sitä esittelevät galleriat Suomessa pyörivät tappiolla.

Moderni taide on yksi niitä kulttuurielämän kummajaisia, joita en ymmärrä. Se kiinnostaa harvempia ihmisiä kuin mitä siihen sijoitetulla rahamäärällä kyseistä taidetta saadaan, mutta siitä huolimatta tällaiset esiintyvät jonain sivistyksen kulmakivenä. Minä voin hyväksyä helposti vaikkapa monitoimihallin tai kirjaston tappiollisuuden, koska niiden sisältöön voidaan palautteen puitteissa vaikuttaa ja saada lisää käyttäjiä. Toisaalta niin liikunta kuin kirjastotoimenkin tarjoama tieto sekä viihde, ovat tärkeitä asioita ihmisille. Toisaalta moderni taide oikeuttaa itsensä vain sillä että taiteellinen, luova ilmaisu on ihmiselle hyvästä. Niinhän se on, joko harrasteena tai sitten käydä katsomassa sellaista taidetta joka sitä edustaa. Apurahoilla tekohengitetyt "modernin taiteen museot" eivät tässä onnistu ja on jostain syystä kovin hankala saada keskustelua siitä pitäisikö rahoitus katkaista. Työtön taiteilija on kuitenkin edelleen luova ihminen, luovempi kuin normaali työtön, niin eikös se asemakin ole silloin parempi kuin useimmilla? Miksi taiteilijoiksi itseään luuleville pitää työntää sottailuunsa ylimääräistä sosiaaliapua taideapurahojen muodossa, kun edullisia askartelukerhoja on kansalaisopistojen valikoimissa vaikka kuinka paljon? Ne jos järjestävät jonkun näyttelyn, niin siellä voi olla kiinnostavampia ja enemmän antaumuksella tehtyjä töitä kuin modernien ammattitaiteilijoiden vastaavissa.

Pajunen sekä hänen kannattajansa ottavat riskin urastaan ja poliittisesta uskottavuudestaan. Lieneekö ylihinnoiteltu ja röyhkeällä konseptilla rakennettu "taiteen McDonald's" sitten paras kohde uran päätepisteeksi niin ilmeisesti heidän mielestään on.

Piakkoin selvinnee sekin ilmeinen asia, että yritykset eivät halua hankkeeseen pistää rahojaan, ainakaan merkittäviä määriä ei saada kokoon ja hanke alkaa kaatua yleiseen vastustukseen. Valtionosuus jää ainakin odotettua vaatimattomammaksi ja siinä vaiheilla alamme varmasti kuulla kuinka emme vaan osaa arvostaa hienoa modernia taidetta ja vika ei lopulta ole päättäjän arviointikyvyssä, vaan meidän matalassa taiteen ymmärryksessämme.





torstaina, huhtikuuta 28, 2011

Taiteen tukeminen verovaroin on taiteen poliittista kontrollointia


HS:

Sofi Oksanen sanoo italialaislehdessä, että perussuomalaisten taidepolitiikassa on kaikuja Hitlerin Saksasta.

Kirjailija Sofi Oksanen arvostelee vaalivoittoon nousseiden perussuomalaisten poliittisia näkemyksiä italialaislehti La Repubblican haastattelussa. Oksanen sanoo lehdessä, että perussuomalaisten puolueohjelmassa on selviä vaikutteita natsijohtaja Adolf Hitlerin ideologiasta.

Erityisesti Oksanen arvostelee perussuomalaisten taidepoliittisia näkemyksiä, joiden hän katsoo rajoittavan sananvapautta ja heijastavan samoja teemoja kuin kansallissosialisteilla.

...

Italialaislehti julkaisi Oksasen haastattelun tiistaina. Suomessa haastattelua ensimmäisenä siteeranneet iltapäivälehdet kysyivät asiasta kommentteja Oksaselta keskiviikkona.

Oksanen sanoi Ilta-Sanomille, että italialainen toimittaja on ymmärtänyt osan asioista väärin, koska haastattelu tehtiin englanniksi. Hän kuitenkin vahvisti näkemyksensä, että perussuomalaisten taideohjelma muistuttaa diktatuurimaisesta hallinnosta ja toteutuessaan se kaventaisi muun muassa modernin teatterin ilmaisuvapautta.





Taiteen tukeminen verovaroin on taiteen poliittista kontrollointia.

Sofi Oksanen ilmeisesti vastustaa taiteilijoiden ilmaisuvapauden rajoittamista taiteeseen kohdistuvalla poliittisella kontrollilla.

Antamalla veronmaksajien rahoja tietyille taiteilijoille, tietyille teattereille, tietyille kirjailijoille, tietyille elokuville, tietyille taidemuseoille, tietyille konserttisaleille, tietyille säveltäjille jne. valtiovalta ottaa kantaa ko. taiteilijoiden, teatterien, kirjailijoiden, elokuvien jne. puolesta toisia taiteilijoita, teattereita, kirjailijoita, elokuvia, taidemuseoita jne. vastaan.

Politiikka on yhteiskunnallisista asioista päättämistä. Kaikki päätökset valtiovallan toiminnasta ovat poliittisia päätöksiä. Kaikki päätökset veronmaksajien rahojen antamisesta taiteilijoille, teattereille, kirjailijoille, elokuville, taidemuseoille, konserttisaleille, säveltäjille jne. ovat poliittisia päätöksiä. Kulttuurin tukeminen verovaroin on siis väistämättä poliittista päättämistä siitä, millainen kulttuuri on hyvää ja kannatettavaa ja millainen ei.

Koska Sofi Oksanen vastustaa taiteeseen kohdistuvaa poliittista kontrollia, hän siis kannattaa taiteilijoille, teattereille, kirjailijoille, elokuville, taidemuseoille, konserttisaleille, säveltäjille jne. annettavien tukiaisten lopettamista.

Kannatan Sofi Oksasta tältä osin. Toivoisin vain, että hän sanoisi tämän mielipiteensä suoremmin.

keskiviikkona, maaliskuuta 09, 2011

Taiteen tukemisesta





IS:

Persujen naisehdokas murtui: "Mihin minä olenkaan joutunut?"

Julkaistu: 09.03.2011 10:50

Perussuomalaisten sisällä kuohuu taiteen takia.

Puolueen eduskuntavaaliehdokas ja puoluevaltuuston jäsen Sirkka-Liisa Lamminkoski on järkyttynyt. Häntä on vaadittu eroamaan puolueesta sen jälkeen, kun hän arvosteli puolueen taidelinjaa.

Lamminkoski kertoo IS:lle, että puolueen pitkäaikainen kunnanvaltuutettu Raimo Malin oli ilmoittanut hänelle viime torstaina puhelimessa, että hänellä ”on aikaa erota kello 18 mennessä”.

Asiasta uutisoi tänään Helsingin Sanomat. Mylläkkä on jatkunut jutun julkaisemisen jälkeen.

– Jopa naiset ovat sanoneet että älä vouhkaa, Lamminkoski sanoo IS:lle.

Lamminkoski sanoo olevansa järkyttynyt.

– Olen itkenyt, että mihin minä olenkaan joutunut, kun olin rehellinen. Minulla on niin paha olla tässä puolueessa, kun olen nainen ja rohkea, Lamminkoski sanoo itkuun murtuen IS:lle.

Taidekohu alkoi, kun Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala ilmoitti HS:n haastattelussa, että poliitikkojen pitäisi olla päättämässä, keille taiteilijoille jaetaan apurahoja.

Lamminkoski teki irtioton puolueen taidelinjauksista blogissaan.

Lamminkoski sanoo, että hän on saanut kymmeniä puheluita ja Facebook-viestejä, joissa kulttuuri-ihmiset ovat antaneet hänelle tukea.

Päihdeterapeuttina toimivan Lamminkosken mukaan hän ei halua olla julistamassa, mikä on taidetta ja mikä ei.


Antamalla veronmaksajien rahaa taiteeseen poliitikot nimenomaan päättävät, millaista taidetta he haluavat edistää.

Viime päivinä mediassa käyty keskustelu perussuomalaisten kulttuuripoliittisista linjauksista on ollut täysin hakoteillä. Toimittajat ovat sanoneet perussuomalaisten haluavan päättää poliittisesti, millainen taide on hyvää ja millainen huonoa. Toimittajat eivät näytä lainkaan tajuavan, että tällaisia päätöksiähän nimenomaan tehdään koko ajan antamalla apurahoja tietyille taiteilijoille, tietyille museoille, tietyille teattereille jne.

Rahan antaminen teatterille, museolle, oopperatalolle, konserttitalolle jne. on kannanotto kyseisen teatterin, museon jne. puolesta.

Jakamalla rahaa Teemu Mäen kissantappovideoihin ym. paskaan poliitikot ja byrokraatit nimenomaan ottavat kantaa ko. paskan puolesta.

Poliitikot sekaantuvat taiteeseen ym. kulttuuriin niin kauan kuin käyttävät veronmaksajien rahoja kulttuurin tukemiseen. On täysin idioottimaista kuvitella, että nykyiset kulttuuritukiaiset olisivat jotenkin epäpoliittisia, neutraaleja tms. Ilmeisesti jotkut ihmiset kuitenkin ovat niin harhaisia, että kuvittelevat kulttuurimäärärahoja nykyisin jakavien byrokraattien olevan jotenkin objektiivisia, absoluuttisia jumalia. Miten kukaan aikuinen ihminen voi olla niin tyhmä?

Miten kukaan voi olla tajuamatta, että kulttuurimäärärahoja jakamalla vallanpitäjät ottavat kantaa tiettyjen taiteilijoiden puolesta, tiettyjen museoiden puolesta, tiettyjen kirjailijoiden puolesta, tiettyjen teatterien puolesta jne. toisia taiteilijoita, museoita, teattereita, kirjailijoita jne. vastaan?

Kommentteja IS:n lukijoilta:


PerusS hyvät linjaukset

Tänään 11:13

Ei kansalainen voi ymmärtää, että veromarkkoja tuhlataan johonkin mm. säilykepurkkikasojen tekemiseen taiteen nimissä, samalla aikaa kun mm. Kokoomus ajoi pikaisesti Heinolan Reumasairaalan loputukseen: kyllä tämän nyt pitäisi "taiteilijatkin" ymmärtää.

Lehdistö kiihdyttää rummutusta vaalien alla PerusS vastaan, sen osoittaa tämäkin otsikointi


Kulttuuri-ihminen

Tänään 11:17

Törkeää perussuomalaisilta itkeättää rohkeaa naista. Kyllä taiteilijoiden pitäisi itse saada päättää rahoituksestaan. Mistä esimerkiksi kissantappotaiteen ja patsaankaappaustaiteen tekijät saisivat rahansa, jos eivät enää valtiolta?


apv

Tänään 11:22

"Taideterapeuttina toimivan Lamminkosken mukaan hän ei halua olla julistamassa, mikä on taidetta ja mikä ei."

Päinvastoin! Juuri nykyisen kaltainen mielivaltainen taiteen tukeminen on taiteen ja ei taiteen määrittelyä.

Kansa tulee itse valita kiinnostuksellaan ja lompakollaan mikä on taidetta.


FrTv
Tänään 11:22

On taidetta ja "taidetta". Minäkään en tahdo millään ymmärtää taiteeksi kaikenlaisia roskaläjiä ym. sutaistuja "tauluja", jotka eivät edes esitä mitään. Oikea taide on kaunista ja suurin osa ihmisistä ymmärtää sen.



jokuvaan
Tänään 11:24

"Taideterapeuttina toimivan Lamminkosken mukaan hän ei halua olla julistamassa, mikä on taidetta ja mikä ei."

Miksi sitten veronmaksajien rahoja käytetään satoja miljoonia aihepiiriin, jos ei voida määritellä mikä on taidetta tai mikä on parhaiten tuen arvoista taidetta? Kuulustaa aivan hullulta.

torstaina, syyskuuta 03, 2009

Pekka Himanen varastaa sinun rahojasi

On todella sairasta, että hallitus tilaa joltain valtion viralliselta intellektuellilta "selvityksen" jostain "suomalaisen kulttuurin noususta".

Tämä on malliesimerkki siitä, että Suomessa ei ole mitään todellista sivistyneistöä.

Suomen "sivistyneistö" ja "kulttuuriväki" ja "tiedotusvälineet" eivät ymmärrä, että kulttuuripalvelujen kustantaminen verovaroista on demokratian vastaista.

Suomessa kukaan julkinen "intellektuelli" tai mikään sanomalehti ei kannata vapaata kulttuuria ja tiedonvälitystä, vaan kaikki "intellektuellit" ja journalistit kannattavat valtion ylläpitämää, valtion kontrolloimaa, keskusjohtoista byrokraattista propagandakulttuuria.






Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen kulttuurin tulevaisuudesta


Professori Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen siitä, miten Suomen henkinen kulttuuri saataisiin kukoistamaan 2010-luvulla.

Selvityksen on tilannut kolmikko, johon kuuluvat pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).

Myös kirjana julkaistavan selvityksen pitää olla valmis ensi maaliskuussa.

Valtioneuvoston valtiosihteerin Risto Volasen (kesk) mukaan kyse on samankaltaisesta tulevaisuusselvityksestä, jollaisen valtioneuvosto on tilannut jo ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta, väestönmuutoksesta ja taloudesta.

Toimeksiannon mukaan selvityksessä on pohdittava, "kuinka henkinen kulttuuri ja arvomaailma voivat vaikuttaa voimavarana siihen, että Suomi voi laaja-alaisesti hyvin ja täyttää tehtävänsä myös 2010-luvun maailmassa".

Sen lisäksi valtioneuvosto pyytää arvioita siitä, miten Suomeen löydettäisiin uusia hyvinvoinnin ja talouden lähteitä.

Pekka Himanen kutsuu selvitystä työnimellä "2010-luvun kukoistuksen käsikirjoitus".

Himanen haluaa nähdä ensi vuosikymmenen taiteen ja humanismin kukoistusaikana ja kääntää ajatukset pois Suomessa kukoistavasta tappiomielialasta.

"Tulen esittämään, että kulttuuriin ja taiteeseen tulee investoida merkittävästi nykyistä enemmän. Taide on hyvä investointi, ja humanismi erityisen halpaa."

Pekka Himanen siis esittää, että veronmaksajien rahoja pitäisi entistä enemmän käyttää kulttuuriin ja taiteeseen. Pekka Himanen käy sinun kukkarollasi. Pekka Himanen varastaa sinun rahojasi.

Onko kiva maksaa veroja, joita Pekka Himasen mielestä pitäisi entistä enemmän käyttää Teemu Mäen kissantappovideoiden tukemiseen, Katariina Lillqvistin "Mannerheim oli homo, läl-läl-lää, haistakaa vittu, vitun homot"-animaatioiden tukemiseen, Mimosa Palen kolmimetrisen vitun tukemiseen jne.?

Olen jo nelisen vuotta sitten todennut tässä blogissa, että Pekka Himanen on aivan täysi idiootti.

Enpä joutunut muuttamaan mielipidettäni Pekka Himasesta nytkään.

sunnuntaina, elokuuta 02, 2009

Miljardin euron vakuutus veronmaksajien rahoilla


Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok):

Pablo Picasson työt ovat tulossa Ateneumiin syksyllä. Eduskunnan ja sivistysvaliokunnan kannalta näyttelyyn liittyy se mielenkiintoinen seikka, että näyttelyn takia jouduimme muuttamaan lakia taidenäyttelyiden valtiontakuusta.

Picasson tuotantoa esittelevän suurnäyttelyn vakuusarvoksi on arvioitu noin miljardi euroa. Vielä eilen voimassa olleen vanhan lain mukaan valtiontakuun enimmäismäärä yhtä näyttelyä kohti oli 125 miljoonaa euroa. Siksi esimerkiksi Picasso-näyttelyä ei olisi voitu mitenkään hankkia Suomeen.

Picasso-näyttely avataan Ateneumissa 18. syyskuuta. Kannattaa lähteä ihailemaan töitä ja samalla vaikka hämmästelemään niiden kilohintaa: noin 200 teosta, vakuutusarvo yhteensä miljardi!


Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) pitää tätä jotenkin hienona juttuna.

Jälleen näemme, että Kokoomus on sosialistinen puolue.

Kokoomuksen kansanedustaja kannattaa Picasson taulujen vakuuttamista miljardista eurosta veronmaksajien rahoilla.

Idiootit hyväksyvät mitä tahansa älyttömyyksiä, kun ne tehdään "kulttuurin" nimissä.

Miksi taidemuseo ei itse ota omia vakuutuksiaan? Miksi valtion täytyy omistaa taidemuseoita ja ottaa niille vakuutuksia? Mitä helvetin järkeä tässä on?

Millä kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) perustelee sen, että työtätekeviä ihmisiä verotetaan Picasson taulujen vakuutusmaksujen maksamiseksi?!


maanantaina, heinäkuuta 27, 2009

Anni Sinnemäki visioi (Lars-Erik Wilskman: Pitääkö kulttuuriin tuhlaaminen lopettaa?)

Pitääkö kulttuuriin tuhlaaminen lopettaa?

26.7.2009 9.55 Lars-Erik Wilskman Yleinen

Mistä kuntalaiset nipistäisivät, jos kunnallistaloutta pitää leikata? No, kulttuuristapa tietenkin, kuului vastaus. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kulttuurirahojen leikkaajia olisi 70 prosenttia kuntalaisista. Tutkimuksen tuloksessa hämää se, että kirjastopalvelut ovat omana ryhmänään ja 53 prosenttia vastaajista ei puuttuisi niihin. Kuulun niihin ihmisiin, jotka näkevät kirjastotoimen osana kulttuuria, joten jotenkin mainittu tutkimus ontuu.

Olen koettanut miettiä, mitähän ihmiset ovat ajatelleet vastatessaan tämmöiseen vaihtoehtoiseen leikkauslistakyselyyn. Ehkäpä on ajateltu, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetustoimi ovat sittenkin tärkeämpiä. Todellisuudessa vaikka koko kulttuuritoimi teurastettaisiin, sillä ei pelasteta sosiaali-ja terveyspalveluja ja opetustoimea leikkauksilta.

On hiukan omituista, että kulttuurista nipistäminen tulee esiin samoihin aikoihin, kun uusi työministeri visioi luovista aloista uutta menestystekijää maallemme. Kulttuuri jos mikä on luovaa ja myös virikkeitä antavaa.

Kulttuurirahoituksen alasajolla olisi merkittäviä vaikutuksia. Harva miettii, kuinka moni ihminen loppujen lopuksi saa leipänsä kulttuurista ja miten supistukset siihen leipään vaikuttaisivat.

Suorastaan kyyniseksi tulee, kun ajattelee sitä, että toisaalta kulttuuritarjontaa netissä halutaan ilmaiseksi. Kaikki mulle, heti ja ilmaiseksi, on ajatus josta modernin barbaarin tunnistaa.

Timo Korpelainen kommentoi: 26.7.2009 11.57

Sama homma jokaisen ehdotetun säästökohteen kanssa: ei ole ”järkevää” tai ”kannattavaa”. Joka ainoalle kohteelle löytyy puolustaja. Eli ei leikata, vaan otetaan lisää velkaa niin paljon kuin vain on mahdollista. Ei niiden maksaminen kuitenkaan ole meidän murhe, vaan lapsiemme. Lisää kulttuuria.

Mutta entäpä jos leikattaisiin jokaisesta kohteesta vähän. Monta X vähän = paljon.

Minusta se on huono perustelu, että ”todellisuudessa vaikka koko kulttuuritoimi teurastettaisiin, sillä ei pelasteta sosiaali-ja terveyspalveluja ja opetustoimea leikkauksilta.” Ei ole mahdollista pelastaa taloutta puuttumalla vain yhteen kohteeseen, eikä niin suurta kohdetta ole, jonka lakkauttamisella ongelmat korjaantuisi.

Ja se mitä työministeri visioi …..no, jätän kommentoimatta ne ”visiot”…

Gösta kommentoi: 26.7.2009 12.05

Juuri kun opittiin naureskelemaan NL:lle, että siellä oli kaikki hunningolla paitsi huippu-urheilu, lupaa urheiluministeri Stefan Wallin korottaa suomalaisen huippu-urheilun määrärahoja 50%:lla.

”Menestys koetaan osaksi ulkoista Suomi-kuvaa. Se on myös osa kansallista omakuvaamme”, päättelee Wallin ddr-läisittäin.

Mikko Ellilä kommentoi: 26.7.2009 16.41

”On hiukan omituista, että kulttuurista nipistäminen tulee esiin samoihin aikoihin kun uusi työministeri visioi luovista aloista uutta menestystekijää maallemme. Kulttuuri jos mikä on luovaa ja myös virikkeitä antavaa.”

Työministeri, kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr) on suunnilleen aina väärässä suunnilleen kaikissa asioissa. Tämä ei ole poikkeus.

Anni Sinnemäki ei ymmärrä talouden toimintaa lainkaan, kuten eivät punavihreät yleensäkään. Tämä on malliesimerkki siitä. Suomen työministeri ei voi mitenkään ”visioida luovista aloista uutta menestystekijää maallemme”. On täysin mahdotonta, että valtio jotenkin edistäisi Suomen talouselämää tukemalla veronmaksajien rahoista ”luovia aloja”. Kukaan, joka väittää kulttuuripalvelujen tukemista veromaksajien rahoilla talouden menestyksen takeeksi, ei ymmärrä talouselämän toiminnasta yhtään mitään.

Rautalankaa: budjettimäärärahat ovat peräisin kansalta, ne ovat kansalta pois verotettua rahaa.

Rahan ottaminen pois kansalta ja jakeleminen esim. oopperan tukiaisiin EI MITENKÄÄN VOI edistää talouselämän menestystä.

Raha ei tule tyhjästä. Valtio ei omista sampoa, joka tuottaisi rahaa itsestään. Kaikki kulttuuripalvelujen tukemiseen käytetyt rahat on otettu POIS kansalta eli POIS taloudesta.

Miten rahan ottaminen POIS talouselämästä voisi muka jotenkin EDISTÄÄ talouselämää? Ajatus on täysin pähkähullu.

Timo Korpelainen kommentoi: 26.7.2009 17.13

Kun seuraava rahtilaiva tuo Suomeen tavaraa ulkomailta niin käykää kulttuuri-ihmiset maksamassa lasku sillä kulttuurillanne.

Ennenkuin edes yksi tankkerillinen öljyä on maksettu, saa oopperaa ym. hoilata useamman tunnin, luulen. Ja voi olla, että se öljyn myyjä ei olekaan niin kultturelli, että laskun voisi kulttuurilla maksaa, se saattaa vaatia rahaa.

Eikä ilmeisesti tähänkään mennessä ole ollut valtavaa ryntäystä ulkomailta suomalaisen kulttuurin perään. En usko, että kannattaa ottaa riski, että siitä tulisi uusi vientiveturi.

1970blue kommentoi: 27.7.2009 13.04
Kysyit, pitääkö kulttuuriin tuhlaaminen lopettaa. Vastaus on yksiselitteisesti kyllä, sillä kaikki tuhlaaminen on lamassa ja muutenkin turhaa. Kulttuurimenojen on oltava suhteessa taloudelliseen kehitykseen ja on myös hyvä leikata sieltäkin, jotta kulttuuri osallistuu samalla tavoin talkoisiin kuin kaikki muutkin. Muutenhan käy niin, että kulttuuriala vain paisuu ja paisuu muodostuen valtavaksi taakaksi muulle toiminnalle. Kulttuuri maksetaan kuitenkin kaupasta ja palveluista saatavilla tuotoilla. Pääosin kulttuuria tuetaan ja se ei pärjää vailla merkittävää tukea.
Huippu-urheilun tukeminen on suoraa rahansiirtoa yksittäisille henkilöille, jotka sitä paitsi menestyessään tienaavat ihan mukavasti muutenkin. Emme tarvitse DDR-tyyppistä urheilueliittiä julkisuuskuvaksemme.

perjantaina, toukokuuta 22, 2009

Kulttuuripalvelujen kustantaminen verovaroista on demokratian vastaista


(Jatkoa edelliseen.)


Tukemalla tiettyjen elokuvien tuotantoa ja levitystä valtio päättää, mitä elokuvia ihmisten pitäisi katsoa.


Antamalla kirjailija-apurahoja ja jakamalla mm. vähälevikkisen kirjallisuuden painatustukea valtio päättää, mitä kirjoja ihmisten pitäisi lukea.



Haus der Deutschen Kunst, München, 1940



Ylläpitämällä taidemuseoita valtio päättää, millaista taidetta ihmisten pitäisi nähdä.

Ylläpitämällä oopperaa, konserttisaleja, sinfoniaorkestereita jne. ja tukemalla festivaaleja valtio päättää, millaista musiikkia ihmisten pitäisi kuunnella.

Ylläpitämällä teattereita valtio päättää, mitä näytelmiä ihmiset saavat katsella.

Jakamalla lehdistötukea valtio päättää, mitä sanomalehtiä ihmiset saavat lukea.

Ylläpitämällä Yleisradion tv- ja radiokanavia valtio päättää, mitä tv-ohjelmia ihmiset saavat katsella ja mitä radio-ohjelmia kuunnella.

Jos ja kun valtio määrää näistä asioista, valtio kontrolloi kansaa ylhäältäpäin samalla tavalla kuin vanhemmat pikkulapsia.

Tämä on demokratian vastaista. Demokratiassa kansalaiset ovat aikuisia ihmisiä, jotka päättävät valtion asioista. Autoritaarisessa, elitistisessä oligarkiassa vallanpitäjät määräävät ylhäältä päin, mitä kansan pitää tehdä.

Kulttuurituotannon rahoittaminen valtion budjetista eli veronmaksajien rahoista on nimenomaan tällainen autoritaarinen malli, jossa valtio ylhäältäpäin määrää kansan kulttuuriharrastuksista.


Taustalla on sellainen ajattelutapa, että tyhmä rahvas ei itse ymmärrä omaa parastaan. Viisas, sivistynyt eliitti kasvattaa tyhmää rahvasta kustantamalla rahvaan maksamilla veroilla kulttuuria, jonka tarkoituksena on sivistää kansaa. Tämä tehdään nimenomaan verovaroilla juuri siksi, että muuten kansa ei vapaaehtoisesti maksaisi kyseisistä kulttuuripalveluista kyseisensuuruisia summia. Kansan rahoja siis käytetään kansan omien mielipiteiden vastaisella tavalla.

Tämä on määritelmän mukaan demokratian vastaista: demokratiassa valtio toimii nimenomaan kansan tahdon mukaisesti, mutta rahoittamalla kansan tahdon vastaisia kulttuuripalveluita valtiovalta toimii tietoisen epädemokraattisesti, kansan tahdon vastaisesti. Valtio asettuu kansan yläpuolelle ja katsoo voivansa hallita kansaa vastoin kansan tahtoa.


Der Führer Spricht, Paul Matthias Padua, 1939


Tämä on demokratian antiteesi. Demokratiassa kansa hallitsee valtiota. Asettumalla kansan yläpuolelle, kansan tahdosta riippumattomaksi valtakoneistoksi valtio hallitsee kansaa samalla tavalla kuin vanhemmat lapsiaan tai lehmipaimen karjaa. Tämä on syvästi demokratian vastainen ajatus. Demokratiassa kansa on toimiva subjekti, joka hallitsee valtiota oman tahtonsa mukaisesti. Edelläkuvatussa elitistisessä autoritaarisessa hallintomallissa valtiovalta on kansan yläpuolella oleva subjekti ja kansa sen hallitsema objekti, alamaisjoukko vailla omaa tahtoa.


maanantaina, toukokuuta 18, 2009

Valtion ja kuntien rahoitus kulttuuripalveluille vääristää kulttuurielämää



Väittelin facebookissa joidenkin autoritaaristen valtiouskovaisten idioottien kanssa valtakunnan kansanvalistus- ja propagandaministeriön eli Ylen toiminnasta ja "yhteiskunnan tarjoamista kulttuuripalveluista".



Teija Tuovinen-Laiho:


Kyse ei ole vain siitä miten YLE:n toimintaa rahoitetaan, vaan mikä on YLE:n rooli julkisena palveluna. Käsittääkseni on ihan yleisradiolaissa määritelty että YLE:n tulee toimia "yleishyödyllisenä" palveluna, joka välittää epäkaupallisia palveluja ja kulttuuria kansalaisille, sekä huolehtii että vähemmistöt (esim. saamelaiset ja ruotsinkieliset) saavat myös oman kielistään palvelua, koska kaupallisella puolella ei ole intressejä sijoittaa niin tuottamattomaan palveluun. Mikä siinä on niin epädemokraattista "propagandaa"?



En kannata Ylen olemassaoloa valtiollisena laitoksena. Ylen rahoituksesta ei tarvitse keskustella, jos valtio ei omista sitä. On sitten Ylen uuden omistajan asia, rahoitetaanko Ylen toiminta mainoksilla, katselumaksuilla vai esimerkiksi kulttuurisäätiöiden sponsorirahoituksella.


Tämän keskustelun kannalta on epäolennaista, mitä nykyisessä yleisradiolaissa lukee. Minä en kannata nykyistä yleisradiolakia.


Epädemokraattista propagandaa on se, että valtio muokkaa kansan poliittisia mielipiteitä ja kulttuuriharrastuksia ylläpitämällä verovaroilla tiedonvälitystä ja kulttuurintuotantoa. Tällöin valtio kasvattaa kansaa ylhäältäpäin eli kohtelee kansaa kuin vanhemmat lapsiaan.


Tämä on epädemokraattista, koska tällä tavalla valtio asettuu kansan yläpuolelle. Demokratiassa kansa hallitsee valtiota. Kansaa valtiollisen median kautta aivopesevä valtaeliitti katsoo olevansa kansan yläpuolella eli katsoo voivansa hallita kansaa piittaamatta kansan omista mielipiteistä.



Teija Tuovinen-Laiho:


Kyllä sinulla ainakin salaliittoteorioita riittää.

Toivottavasti et koskaan käytä mitään verovaroin tuettua palvelua, ettet vain altistu vaaralliselle propagandalle.



En saisi vapautusta veroista, vaikka olisin käyttämättä julkisia palveluita. Eihän esimerkiksi tv-lupamaksusta saa vapausta, vaikka ei katsoisi televisiota. Niinpä minulla ei ole mitään motiivia olla käyttämättä sellaisia palveluita, joiden kustantamista verovaroilla en kannata.


Valtiollisen propagandan vaikutus tiedonvälitykseen ja sitä kautta kansan mielipiteenmuodostukseen ei ole mikään salaliittoteoria. Valtiollisen propagandan olemassaolon kiistäminen sen sijaan on merkki lastentarhatason ajattelusta ja Teletubby-sarjaan perustuvasta maailmankuvasta.




Jussi Kangas:


Näetkö oikeasti negatiivisena sen, että valtio ylläpitää kulttuurituotantoa?


Mikä olisi parempi vaihtoehto? Vain ne, jotka käyttävät kulttuuripalveluja, tukisivat sitä? Eiköhän siinä aika kivasti saataisi koko kulttuuri degeneroitumaan. Kuinka moni suomalainen maksaisi kulttuuripalveluista, joita tähän asti on saanut ilmaiseksi (siis lähes ilmaiseksi)?


Jakamalla budjettimäärärahoja kulttuurituotantoon valtiovalta päättää, millaista kulttuuria maassa harjoitetaan.


Minun mielestäni valtion ei pitäisi määrätä, mitä elokuvia ihmiset saavat katsella, mitä kirjoja he saavat lukea, missä taidenäyttelyissä he saavat käydä, mitä näytelmiä he saavat katsella, mitä sanomalehtiä he saavat lukea, mitä tv-ohjelmia he saavat katsella, mitä radio-ohjelmia he saavat kuunnella jne.


Jos valtio määrää näistä asioista, valtio kontrolloi kansaa ylhäältäpäin samalla tavalla kuin vanhemmat pikkulapsia.


Minun mielestäni kansalaisten pitäisi olla aikuisia ihmisiä, joilla on vapaus ja vastuu omista tekemistään.


Valtion ei pidä paimentaa kansaa kuin pikkulapsia tai kuin kedolla laiduntavaa nautakarjaa.