tiistaina, elokuuta 27, 2013

Helsingissä autottomat joutuvat subventoimaan autoilijoiden parkkipaikkoja



Helsingissä kaavoitusnormit edellyttävät tiettyä määrää parkkipaikkoja, mikä merkitsee sitä, että autottomat joutuvat subventoimaan autoilijoiden parkkipaikkoja Suomen kalleimmalla tonttimaalla:

Facebookista:

Juuso Rusanen

Jos normi pakottaa rakentamaan suuremman määrän autopaikkoja kuin mille olisi maksuhalukasta kysyntää, joudutaan autopaikat myymään/vuokraamaan hintaan, jolla ei saada katettua niiden rakennuskustannuksia. Tällöin loput autopaikkojen rakennuskustannuksista katetaan jotenkin muuten, jolloin osan autopaikan kustannuksista maksaa joku muu kuin autopaikan tarvitsija.

Hitas-asunnoissa, joiden hinta perustuu rakennuskustannuksiin, autopaikoista aiheutuva tappio katetaan nostamalla asuntojen hintoja. Kaupungin vuokrataloissa pysäköintipaikkojen rakentamisesta aiheutuva tappio katetaan korkeammilla vuokrilla. Vapailla markkinoilla kustannukset katetaan asuntojen myynnistä saatavilla katteilla, riippumatta siitä tarvitseeko asunnonostaja autopaikkaa. Toisaalta maksetaan tontista vähemmän (normi vähentää tontin arvoa autopaikkojen rakentamisesta koituvan tappion verran), jolloin kustannukset koituvat maanomistajalle, eli lähes aina veronmaksajille.

Jos paikkojen rakentamisesta aiheutuvia tappioita ei saada katettua mitenkään (tonttia ei saa halvemmalla eikä asunnoista saa tarpeeksi katetta), ei rakenneta ollenkaan tai rakennetaan vähemmän, jolloin pysäköintinormi estää muuten taloudellisesti kannattavan asuinrakentamisen. Täten pysäköintinormi käytännössä rajoittaa asuntotarjontaa, varsinkin tiheätä rakentamista - jossa paikat ovat kalliimpia rakentaa ja jossa niille on myös vähemmän maksuhalukasta kysyntää - ja nostaa sitä kautta asuntojen hintoja.

Usein vedotaan siihen, että ylimitoitetusta pysäköintinormista aiheutuvat tappiot vain vähentävät grynderien katteita eivätkä vaikuta asuntojen hintoihin. Myös tontin hinta vähentää grynderien katteita – senkään ei siis tällä logiikalla pitäisi vaikuttaa asuntojen hintoihin. Jos grynderien katteita halutaan siis vähentää, niin jälkimmäinen (tonttien hintojen nostaminen) on fiksumpi tapa, koska sitä kautta saadaan kaupungille rahaa, jolloin voidaan vaikka perustaa päiväkoteja tai vähentää veroja; edellisestä saadaan vain parkkipaikkoja, joille ei ole maksuhalukasta kysyntää.

Tietenkään kyseinen argumentti ei lainkaan päde hitasiin eikä kaupungin vuokra-asuntoihin, joissa pysäköintipaikkojen rakennuskustannuksista suuri osa maksetaan asuntojen hinnoissa/vuokrissa – eikä myöskään ota huomioon sitä tosiasiaa, että pysäköintinormi myös vähentää asuntotarjontaa ja sitä kautta nostaa asumisen hintaa.

Ja tosiaan, jos pysäköintipaikoille on enemmän maksuhalukasta kysyntää kuin mihin normi pakottaa, niin mihin koko normia tarvitaan?

sunnuntaina, elokuuta 04, 2013

Yrittäjyys ei ole lähtökohtaisesti markkinataloushenkisempää kuin palkkatyö


Liberaalit suhtautuvat yrittäjyyteen lähtökohtaisen positiivisesti. Monille kuitenkin yrittäjyys voi olla pakon sanelema ratkaisu, joka johtuu työttömyydestä ja palkkatöihin kohdistuvasta tiukasta työmarkkinasääntelystä.

Täysin vapaassa markkinataloudessa palkansaajia voisi olla jopa enemmän kuin nykyisin ja yksityisyrittäjiä vastaavasti vähemmän. Useimmat ihmiset ovat mieluummin palkansaajia kuin yrittäjiä. Vapaassa markkinataloudessa palkkatöitä on jatkuvasti tarjolla kaikille työkykyisille, joten kroonista pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole. Niinpä laissez-faire-kapitalismissa useimmat ihmiset valitsevat mieluummin palkkatyön, koska eivät halua ottaa yrittäjäriskiä.

Sen sijaan nykyisin Suomessa monet joutuvat ryhtymään yrittäjiksi, koska eivät onnistu saamaan palkkatöitä. Nykyisinhän nimenomaan palkkatöihin kohdistuu paljon enemmän regulointia kuin yrittäjyyteen, joten monet työttömät ryhtyvät yrittäjiksi voidakseen kiertää regulointia esim. tekemällä työtä pienemmällä palkalla ja ilman ylityökorvauksia eli alentamalla työnsä hintaa saadakseen työlleen enemmän kysyntää, mikä ei palkkatöissä ole mahdollista työehtosopimusten yleissitovuuden vuoksi ja esim. työaikalain vuoksi.

Tämä on täysin perverssi tilanne. Markkinataloudessa yrittäjien pitäisi tienata paremmin kuin palkansaajien, koska yrittäjien pitäisi saada kompensaatio riskinotostaan. Jos ihminen tienaa palkansaajana yhtä paljon kuin yrittäjänä, useimmat ihmiset ovat mieluummin palkansaajia, koska useimmat ihmiset ovat riskiaversiivisia ja haluavat yrittäjyydestä riskipreemiona enemmän tuloja kuin palkkatyöstä. Suomessa tilanne on nykyisin päinvastainen, eli monet yrittäjät ovat pienempituloisia kuin saman alan palkansaajat.

Tätä eivät tajua ne itseään liberaaleina pitävät henkilöt, jotka pitävät yrittäjiä jonain hienoina markkinatalouden sankareina tai luulevat yrittäjyyttä lähtökohtaisesti palkkatyötä paremmaksi asiaksi.

Kyseessä on hieman samantyyppinen harhakuvitelma kuin se, että esim. yksityisautoilu olisi lähtökohtaisesti markkinahenkisempää kuin joukkoliikenne. Monet kokoomuslaiset ym. "porvarit" kuvittelevat esim., että yksityisautoilun edistäminen esim. kaavoittamalla paljon parkkipaikkoja tai jopa julkisen sektorin rahoittamia parkkihalleja olisi muka jotenkin "oikeistolainen", "kapitalistinen" tai "porvarillinen" linja, ja että joukkoliikenne olisi lähtökohtaisesti "sosialismia" tai "vasemmistolaisuutta". Vastaavalla tavalla idiootit luulevat, että yrittäjyys on aina jotenkin lähtökohtaisesti "markkinahenkistä" tai "porvarillista", kun taas palkkatyö on muka jotenkin lähtökohtaisesti "vasemmistolaisempaa" tai vähemmän "markkinataloushenkistä".