Kokoomus on Guggenheimin sätkynukke

Hbl: n yleisönosastopalstalta:

- H:fors Samlingspartiet stöder detta projekt nästan enade. Att Katainen och Stubb är också för, är mindre förvånande. Dom tycker ju att skänka bort pengar. Massor med pengar.
- Skulle kunna tro att det s.k. "talang"-partiet hade bra ekonomikunskaper, men t.om. före detta entreprenör Pajunen tycks helt sakna förmågan att göra även grundläggande ekonomisk analys.
- Dom antagade inkomsterna baserar sig på en överdriven optimism och kostnadssidan likaså. Och att vi först måste betala Guggenheim ett "inträdesavgift" på 2 miljoner, efter vilket dom benådigt går med på att vi skall bygga ett museum för dom och därtill betala för brandet "G." 24 m€ och för licenser 4-5 m€ varje år... Vilken bubbla.
- Men som en av dessa samlingspartister sammanfattade det: "Alltid talar man endast om pengar...".
- Kommunalval närmar sig. Då kan vi sätta stopp för det här vansinnet. Men inte är Samlingspartiet tydligen ingen garanti för en sund ekonomi. Tvärtom.

Hbl frågade:

1. Röstar du ja eller nej till ett Guggenheimmuseum i Helsingfors?
2. Varför röstar du som du gör?

Asko-Seljavaara, Sirpa, Saml.
1. Förstås ja.
2. Det är en utmärkt sak för näringslivet och turismen.

Karu, Heikki, Saml.
1. Jag röstar definitivt ja.
2. Museet vidgar vårt kulturutbud och fungerar som en kulturell bro till utlandet.

Koskinen, Kauko, Saml.
1. Ja.
2. Det vore olyckligt att låta bli att ta chansen när den erbjuds.


Lahti, Jere, Saml.
1. Ja.
2. Vi är en nordlig randstad där det skulle sitta bra med ett Guggenheimmuseum.

Männistö, Lasse, Saml:
1. I detta skede är jag positiv och placeringen av museet är bra. Jag skall ännu bekanta mig med rapporten.
2. De internationella förebilderna är varit oerhört bra, museet kan öka livskraften i Helsingfors och öka turismen.

Pelkonen, Jaana, Saml:
1. Jag är positiv men har inte hunnit sätta mig in i frågan för jag har ännu semester.
2. Det skulle vara dumt att inte ta emot museet, det är bra inte bara för Helsingfors utan för hela Finland.

Pakarinen, Pia, Saml.
1. Ja.
2. Utredningen är realistisk och de krav som läggs på staden är rimliga. Visst behövs privat finansiering, men jag tror den finns att få. Det här är en stor möjlighet för finskt konstliv.


Rauhamäki, Tatu, Saml.
1. Ja. Bara licenserna betalas privat och andra aktörer, kanske Esbo och Vanda, kunde delta i kostnaderna.
2. Jag ser mycket positivt med projektet. Guggenheimmuseet skulle presentera bildkonsten för stadsborna på ett helt annat sätt än vad som sker nu. Museet skulle också erbjuda våra egna konstkretasar oanade möjligheter. Helsingfors måste förnya sig modigt. Projektet har stor betydelse för vårt näringsliv, speciellt för servicesektorn.


Rautava, Risto, Saml.
1. Ja.
2. –

Rissanen, Laura, Saml.
1. Ja.
2. –

Suomalainen, Nina, Saml.
1. Ja.
2. Museet kommer att dra till sig de hundratusentals ryska, japanska, amerikanska och europeiska turister som rör sig runt Östersjön. Skatudden vitaliseras. Museet kan samarbeta med Helsingfors stads konstmuseum. Inget är gratis, men projektet för mycket positivt med sig.


Valtonen, Olli, Saml.
1. Ja.
2. Museet öppnar för internationalitet och ökar stadens attraktionskraft. Jag ser det här som vår generations investering, på samma sätt som byggandet av Ateneum var det på 1800-talet.

Vapaavuori, Jan, Saml.
1.Ja
2. Tror någon att de på 2050-talet kommer att säga att det var ett misstag att bygga Guggenheimmuseet? Politik gör man i nuet, men verkningarna syns i framtiden.


Guggenheim on Kankkulan kaivo

Pravda ottaa pääkirjoituksessaan kantaa, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kaataa parisataa miljoonaa euroa Kankkulan kaivoon nimeltä Guggenheim:

Pääkirjoitus

Guggenheimin museo olisi myönteinen sokki

11.1.2012 0:01

Guggenheim-selvitysryhmä esitti odotetusti, että Helsingin Katajanokalle rakennetaan Guggenheimin museo, joka keskittyisi modernin kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun esittelyyn. Museosta tulisi osa verkostoa, johon kuuluvat jo Guggenheimin museot New Yorkissa, Venetsiassa, Berliinissä ja Abu Dhabissa.

Helsingin museolle ei kerättäisi merkittäviä omia kokoelmia, vaan sen toiminta perustuisi muutamiin suuriin vuosittaisiin ja useampiin pienempiin näyttelyihin. Niistä pääosa tulisi Guggenheim-verkoston kautta mutta osa koottaisiin Helsingissä – joka vuosi myös yksi päänäyttelyistä. Myös se kiertäisi muissa Guggenheim-verkoston museoissa.

Uusi taidemuseo sijoittuisi historiallisen Helsingin tuntumaan Presidentinlinnan edustalle.

Selvityksen mukaan talo maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Jos se rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, vuosittaiset lyhennys- ja korkokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Sen lisäksi museon käyttökustannukset vaatisivat kaupungilta noin neljän miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta taidemuseotoimintaan. New Yorkissa kotipaikkaansa pitävä Guggenheim-säätiö vaatii museolta 20 vuoden ajalta 30 miljoonan dollarin lisenssimaksun, joka Helsingin kaupunginjohdon suunnitelmien mukaan pitäisi kerätä kokoon yksityisinä lahjoituksina.

Arvostetun kansainvälisen moderniin ja nykytaiteeseen erikoistuneen museoverkoston sijoittuminen Helsinkiin olisi monin tavoin myönteinen sokki. Helsingissä toimisi yksi taidemaailman merkittävistä portinvartijoista, jotka määrittelevät, mikä ajassa nousee ja mikä laskee. Museo toisi kansainvälisen kuvataidetarjonnan tänne uudella voimalla ja loisi suomalaiselle kuvataiteelle, arkkitehtuurille ja muotoilulle uudenlaisen tilaisuuden esittäytyä kansainväliselle yleisölle.

Ketkä vitun kusipäät kirjoittavat Pravdan pääkirjoituksia? Jotkut ihmisvihamieliset hullut, jotka haluavat tahallaan tuhlata valtion väkivaltakoneiston voimin ihmisiltä riistettyjä verorahoja mahdollisimman järjettömiin turhuuksiin ihan vain vittuillakseen kansalle?


Yleisönosastosta:

Juurevaa kansantaidettako...

Valtioneuvos 11.01.2012 07:37

Guggenheimia selkeämpää eliitin hanketta saa hakea. Tuloksetta. Erityisen liikuttavia ovat vakuuttelut, että "tämä ei tule kaatumaan veronmaksajien piikkiin". Liikuttavia siksi, että nimenomaan veronmaksajien piikkiin hanke tulee lähes täysimääräisesti toteutuessaan menemään. Hesari tietenkin kannattaa hanketta lämpimästi, lisäähän se lehden ydinlevikkialueen kulttuurista gloriaa. Kulttuuritoimitus onkin palavissaan jo pelkästä ajatuksesta.

Eliitin puuhamaa

Irti arjeta 11.01.2012 09:24

Mielenkiintoista tämä mahdoton kiire asian kanssa.

Ainahan sanotaan, että jos myyjä yrittää kiirehtiä ja vaatii tekemään päätöstä pikavauhtia jostain "special offerista only for you", niin silloin asian takana on jotain vilunkia. Nyt päättäjiä patistetaan tekemään pikaisia päätöksiä jotka vaikuttavat veronmaksajien kukkaroon vuosikymmeniä. Jäitä hattuun.

Toisaalta, jos eliitti haluaa oman puuhamaan ja se on loistava business, niin miksi siihen kaupunkilaisten ja valtion rahoja tarvitaan. Luulisi pääomasijoittajien kilvalla tuovan rahansa hankkeeseen. Ja toisaalta keskellä Helsinkiä on jo Kiasma ja nyt sitten parhaalle paikalle Kauppatorin kupeeseen ollaan pykäämässä vastaavaa rakennusta, niin eipä sitä voi muuta kuin ihmetellä.

No, onpa dosenteilla taas kommentoitavaa, kun ihmettelevät miksi Suomessa asenteet jyrkkenevät ja itsekkyys lisääntyy. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Toivotaan, että äänestäjät seuraavat tilannetta ja kertovat mielipiteensä asiasta ja ennenkaikkea muistavat päättäjien tekemiset.

Jopas on nyt Pajusella kiire

Vaalit tulossa 11.01.2012 10:15

Museohanketta viedään läpi hirveällä kiireellä. Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät raportin ehdotuksia lähiviikkoina ja kaupunginvaltuuston pitäisi tehdä asiasta päätös jo helmikuussa.

Mistä tällainen hätä tuli, kun ensin Guggenheimin nollaselvitystä pantattiin kuukausikaupalla. Eikös tässä ole sopivasti kunnallisvaalitkin tulossa? Kaupungin yksisilmäinen menettely on avoimen ja keskustelevan kunnallisen demokratian irvikuva.

Guggenheim vs. Pajusen leikkauslistat

jukkaboi 11.01.2012 11:17

Guggenheimia puolustavien tahojen pitäisi tutustua myös toiseen noin vuosi sitten kaupunginjohtaja Pajusen tekemään esitykseen, nimittäin leikkauslistaan jossa on yli 80 kohdetta leikkipuistoista kirjastoihin ja terveysasemista kouluihin. Nämä leikkauskohteet eivät liity muuten mitenkään Guggenheimiin, joten miten käy jos kaupungin kassaan tulee uusi 60-70 miljoonan euron lovi rakentamisesta + noin 3,7 miljoonaa vuosittaisia menoja rakennuksen ylläpidosta? Onko perustelua laittaa yhteen kohteeseen suuria summia rahaa kun samaan aikaan asuinalueiden palveluita suunnitellaan leikattavaksi? Jos Guggenheim on kultuuriväelle henkireikä, niin pistäkääpä hattu kiertämään. Yksityinen rahoitus ei ole kiellettyä.

Terhi Koulumies:

Guggenheim vai lastensairaala?
10.01.2012 11:52

Guggenheim-museon selvitys julkistettiin tänään. Selvitys maksoi helsinkiläisille 2 miljoonaa euroa, mutta on ikävä kyllä vain kallis mainoslehtinen Guggenheimin puolesta.

Olen pahoillani, jos allla oleva teksti on jyrkkää, mutta kirjoitan tätä vihaisena... Tätä museohanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, epädemokraattisesti ja kaupungin sanelupolitiikkana. Selvityksen julkistamistilaisuus ei muistuttanut pohdiskelevaa ja analyyttistä seminaaria vaan pikemminkin hurmoshenkistä herätyskokousta.

Guggenheim-selvityksessä ei ole esitetty mm. riskiarviointia hankkeelle eikä käyty läpi vastaavia museoita maailmalla, jotka toimivat kannattamattomasti tai jotka hankkeet on jouduttu hylkäämään tappiollisina. Selvitys on mielestäni epärealistinen ja tarkoitushakuisesti laadittu.

Selvityksessä on käytetty pohjana arviota, että Guggenheimin taidemuseo saisi vuosittain 500 000 kävijää, vaikka sekä Kiasmassa että Ateneumissa on vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa käy vuosittain vain 140 000 ihmistä!

Guggenheimin ylläpitokustannukset olisivat joka ikinen vuosi n. 14,5 miljoonaa euroa. Jos museon kävijämääräksi oletettaisiin ylioptimistisesti raportin heikoin vaihtoehto - tuplaten Kiasman ja Atenan kävijämäärät - eli 430 000 henkilöä, se merkitsisi, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi maksaa joka vuosi 8,3 miljoonaa euroa museon ylläpitämiseen. Lisäksi uuden museon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa. Guggenheim perisi meiltä tuloja ilman minkäänlaista riskiä hankkeessa. Sijoitukseksi en voi sitä kutsua, koska Guggenheim-säätiö ei sijoittaisi hankkeeseen itse euroakaan.

En kannata museohanketta, jos siitä koituu noin paljon kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille, joka ikinen vuosi tästä hamaan tulevaisuuteen. Vain jos museo toteutetaan yksityisten sijoittajien varoilla tai karsimalla kaupungin kulttuurimenoja vastaavasti muualta, toivotan Guggenheimin kyllä lämpimästi tervetulleeksi.

Tällaiset menolisäykset amerikkalaisen taidemuseon pyörittämiseen eivät ole kertakaikkiaan perustetavissa nykyisessä taloustilanteessa. Se ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kaupungissa olisi nyt on pidettävä huoli ihmisistä ja ympäristöstä eikä rakennettava monumentteja. Ennen tällaisten hankkeiden harkitsemista pitää esimerkiksi rakentaa uusi lastensairaala, korjata homekoulut ja -päiväkodit ja laittaa kuntoon surkeassa jamassa oleva perusterveydenhoito.

...

Tämä asia tulee valtuuston päätettäväksi kolmen viikon päästä. Se tulee kyllä varmasti menemään läpi, koska kaupungin ylin johto ajaa sitä niin voimakkaasti. Kysyin talousjohtajalta miten hanke aiotaan rahoittaa, ja hän sanoi, että veronmaksajien rahalla ja velaksi.

Havainnollistava vertaus Guggenheim-rahoituskuviosta:

Guggenheim-hanketta voisi verrata siihen, että tekisin sinun kanssasi sopimuksen, että otat pankista omiin nimiisi 10 miljoonaa euroa lainaa ja sitoudut vastaamaan sen lyhennyksistä ja koroista. Sijoitat rahat osakkeisiin ja sitoudut maksamaan niistä minulle miljoona euroa tuottoa joka vuosi, riippumatta siitä, tuottaako sijoitus niin paljon tai tuottaako se tappiota. Tappion, joka on odotettavissa, sitoudut maksamaan itse tuon minulle tulevan miljoonan lisäksi.

On vaikea nähdä mitä hyötyä tällaisesta sopimuksesta olisi sinulle, mutta paljonkin hyötyä minulle. Siksi Guggenheim on niin suopea museon rakentamiselle tänne.

Ilkka Partanen:

Pajusen halu saada lyötyä peukalonjälkensä Helsinkiin sai uudenlaiset mittasuhteet kun Guggenheim-säätiö ilmoitti Helsingin olevan tarpeeksi sopiva heidän hienon taidekierrätyskeskuksensa eksklusiivisiin tarpeisiin. Hankkeen hintalappu on vaatimattomasti 140 miljoonaa euroa, joka kerättäisiin osin yksityisiltä, valtiolta, Helsingin kaupungin osuudella ja tarvittaessa vaikka velaksi. Eikä siinä ole kuin perustamiskulut, jo pelkästään kaupungin soveltuvuutta museolle kartoittaneen n. kahden miljoonan hintaisen ja vähän alle puoli vuotta kestäneen selvitystyön lisäksi.

...

Missäpä ei yrityksiä satelisi mukaan selkeän tappiolliseen hankkeeseen jonka yleisömäärän ennusteet yhtenä kohteena ylittävät Helsingin nykyisen taidetarjonnan yhteenlasketun kävijämäärän. Moderni taidehan on tunnetusti todella valtavirtaan iskevä suuntaus, joka tosin on niin pyyteetöntä hommaa että kaikki sitä esittelevät galleriat Suomessa pyörivät tappiolla.

Moderni taide on yksi niitä kulttuurielämän kummajaisia, joita en ymmärrä. Se kiinnostaa harvempia ihmisiä kuin mitä siihen sijoitetulla rahamäärällä kyseistä taidetta saadaan, mutta siitä huolimatta tällaiset esiintyvät jonain sivistyksen kulmakivenä. Minä voin hyväksyä helposti vaikkapa monitoimihallin tai kirjaston tappiollisuuden, koska niiden sisältöön voidaan palautteen puitteissa vaikuttaa ja saada lisää käyttäjiä. Toisaalta niin liikunta kuin kirjastotoimenkin tarjoama tieto sekä viihde, ovat tärkeitä asioita ihmisille. Toisaalta moderni taide oikeuttaa itsensä vain sillä että taiteellinen, luova ilmaisu on ihmiselle hyvästä. Niinhän se on, joko harrasteena tai sitten käydä katsomassa sellaista taidetta joka sitä edustaa. Apurahoilla tekohengitetyt "modernin taiteen museot" eivät tässä onnistu ja on jostain syystä kovin hankala saada keskustelua siitä pitäisikö rahoitus katkaista. Työtön taiteilija on kuitenkin edelleen luova ihminen, luovempi kuin normaali työtön, niin eikös se asemakin ole silloin parempi kuin useimmilla? Miksi taiteilijoiksi itseään luuleville pitää työntää sottailuunsa ylimääräistä sosiaaliapua taideapurahojen muodossa, kun edullisia askartelukerhoja on kansalaisopistojen valikoimissa vaikka kuinka paljon? Ne jos järjestävät jonkun näyttelyn, niin siellä voi olla kiinnostavampia ja enemmän antaumuksella tehtyjä töitä kuin modernien ammattitaiteilijoiden vastaavissa.

Pajunen sekä hänen kannattajansa ottavat riskin urastaan ja poliittisesta uskottavuudestaan. Lieneekö ylihinnoiteltu ja röyhkeällä konseptilla rakennettu "taiteen McDonald's" sitten paras kohde uran päätepisteeksi niin ilmeisesti heidän mielestään on.

Piakkoin selvinnee sekin ilmeinen asia, että yritykset eivät halua hankkeeseen pistää rahojaan, ainakaan merkittäviä määriä ei saada kokoon ja hanke alkaa kaatua yleiseen vastustukseen. Valtionosuus jää ainakin odotettua vaatimattomammaksi ja siinä vaiheilla alamme varmasti kuulla kuinka emme vaan osaa arvostaa hienoa modernia taidetta ja vika ei lopulta ole päättäjän arviointikyvyssä, vaan meidän matalassa taiteen ymmärryksessämme.

Ideologian tukeminen verovaroin on demokratian vastaista

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Laura Rissanen:

Tapahtumien Helsinki
24.5.2010 11.51 Laura Rissanen Yleinen

Viime viikolla kaupungin päättäjiä puhutti kaksi hyvin erilaista tapahtumaa.

Toinen oli Senaatintorin vuokraaminen kaupalliselle tapahtumalle ja toinen Helsingin osallistuminen Pride-viikon tapahtumiin.

Senaatintorin konsertti sai peräti valtakunnan päämedian puuttumaan aiheeseen pääkirjoituksessaan. Hesarin mukaan toria ei kaupalliseen käyttöön pitäisi vuokrata.

Itse olen toista mieltä. Minun Helsinkiini mahtuu monenlaista tapahtumaa ja tässäkään tapauksessa ei koko toria kaupunkilaisilta suljeta. Hinnoittelu sen sijaan on syytä tarkistaa kohdalleen. Kieltämättä nimittäin nyt esitetty reilun seitsemän tonnin lasku tuntuu matalalta.

Keskiviikon valtuustossa taas ilomielin olimme tukemassa sitä, että Helsingin kaupunki osallistuu kesän Pride-tapahtumiin. Tosin pieni vähemmistö, 9 valtuutettua, ei tätä olisi suvainnut.

Olikin hämmästyttävää lukea, että Iltalehti oli nostanut juttunsa kärjeksi sen, että kolme kokoomusvaltuutettua vastustaa kaupungin osallistumista Helsinki Pride 2010 -tapahtumaan. Samalla oli iloisesti sivuutettu se, että valtaosa kokoomusvaltuutetuista (=kaikki loput 26 valtuutetusta) tukee osallistumista.

Jutusta unohtui se, että palautusesityksen tekivät kristillisdemokraatit, jotka saivat tuekseen perussuomalaiset ja nuo mainitut kolme kokoomuslaista. Helsingin valtuutetuista kaikkiaan 69 kannatti kaupungin osallistumista.

Helsinki on suvaitsevainen ja moniarvoinen. Pride-viikko on iloinen tapahtuma, jossa juhlitaan suvaitsevaisuutta. Tarvetta yhdenvertaisuuden muistuttamiselle edelleen on, sillä esimerkiksi lainsäädäntö kohtelee eri tavoin esimerkiksi hetero- ja homopareja. Olen todella tyytyväinen siihen, että näin iso osa valtuutetuista tukee tapahtumaa. Helsinki on tapahtumien kaupunki ja Prideen osallistuminen sopii kaupungille erinomaisesti.

HS:

Helsingin valtuusto kohisi homoista
19.5.2010 23:36

Helsingin valtuusto joutui keskiviikkona äänestämään siitä, pitäisikö Helsingin kaupungin osallistua tämän vuoden Pride-tapahtumaan.

Kristillisdemokraattien Mika Ebeling esitti, että valtuusto palauttaisi uudelleen valmisteltavaksi Sirpa Puhakan ja 24 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa esitettiin Helsingin osallistumista tapahtumaan.

Kohua herätti Ebelingin pitämä puhe, jossa hän sanoi, että "homoseksuaalinen elämäntapa on luonnotonta, eikä siinä ole mitään ylpeilemisen aihetta. Kaupungin ei tule edistää tällaista elämäntapaa, eikä osallistua Pride-tapahtumiin".

Aloitteen palauttamisessa Ebeling sai tukea muun muassa Jussi Halla-aholta (perus/sit), jonka mukaan Helsingin ei pidä olla homomyönteinen eikä homovastainen vaan homoneutraali.

Ebelingin palautusesitys kaatui äänin 69–6.

HS:n keskustelupalstalta:

Helsingin budjetti on tiukilla nykyään

foobar 20.5.2010 0:15

Ovatko homot jotenkin muita heikompia kun kerran heidän organisoitumistaan ja esilletuloaan pitää erikseen tukea? Eivätkö he itse, omin varoin kykene moiseen? En usko hetkeäkään, etteikö heillä olisi kaikki tarvittavat kognitiiviset kyvyt normaalia vastaavalla tavalla tallella, ja kuten monet aktivistit jaksavat kertoa, jopa parempina kuin yleensä. (Tästä jälkimmäisestä väitteestä saanee itse kukin sitten muodostaa oman mielipiteensä.)

On absurdia, että on olemassa nimenomaan päätäntöteknisesti ideologisista lähtökohdista välttämättömästi tukea saavia vähemmistöjä jotka eivät sinällään ole muita heikompia organisoimaan toimintaansa itse, mutta joiden julkisilla rahoilla tukemisen suhteen asioista eri mieltä olemisesta pääsee esim. maan päälehden silmätikuksi.

miksi niin julkista ?

vm. 58 20.5.2010 0:28

ihmiselle vapaus olla mitä on, vaikka homoseksuaali.

mutta...miksi sitä pitää niin toitottaa ? seksuaalisuushan on aika lailla intiimi ja kahdenkeskinen juttu. enempi kotona ja klubeilla, silleen parempi.

miksi homoseksuaalisuutta pitää niin erikseen julistaa, juhlistaa, marssittaa ja vapauttaa kaikin voimin ? eikö sen voisi vain todeta että näin on ja on luvallista eikä tehdä asiasta sen enempää friikkisirkusta tai nahkakarnevaalia.

voi yleinen mielipide muuttua liiallisesta julkistamisesta negatiiviseksi.

itseäni nolottaisi julistaa, että jees mä olen hetero,nainen joka tykkää seksistä miehen kanssa, katsokaa ja hyväksykää ...! ja vaatia sitten vielä kaupunkia sponsoriksi.

Ja rahaa piisaa

Huopikkaat

20.5.2010 0:38

Ottamatta nyt kantaa sen enempää seksuaalisiin viehtymyksiin, niin en malta olla kysymättä, kuuluvatko tällaiset "pridet" yleensä verorahoilla maksettaviin asioihin ja kunnan toimialaan?

Paljonko näitä vastaavia "yleishyödyllisiä" puuhasteluja verorahoilla sponsataan? Helsinkihän on nostamassa veroäyriä. Veronmaksajana joutuu jo vähän ihmettelemään näiden "valittujen" ymmärrystä yleensäkin. Samaan aikaan ollaan lopettelemassa terveysasemia, kirjastoja, päiväkoteja jne.

Facebookista:

Pekka Pursuvaara

Avoin seksuaalisuudella, etenkin julkisella paikalla tapahtuva, reuhaaminen on lähinnä kuvottavaa. Oli se sitten hetero- tai homoseksuaalista.

Ihmiset, jotka tuovat seksuaalisuutensa kaiken kansan nähtäville (ja etenkin pienten lasten eteen) ovat kaikkea muuta kuin soveltuvia kasvattamaan yhtään kersaa. Olivat he sitten hetero- tai homoseksuaalisia.

Seuraavaksi saamme odotella ilmeisesti julkista eläimiin ja/tai lapsiin sekaantumisen pridekulkuetta tai kakkaihmisten iloista ja ylpeää juhlaa julkisella paikalla.

Pientä rajaa perversioissa rypemisellekin, säästäkää edes mummot, vaarit ja pienet lapset.

Mikko Ellilä

Miksi homot järjestävät jotain homoylpeyskulkueita ja homopuistojuhlia?

Juhlistavatko heterot omaa heteroseksuaalisuuttaan järjestämällä ryhmäseksijuhlia puistoissa tai jotain seksiparaateja kaupungin keskustassa?

Normaalien ihmisten mielestä seksuaalisuus on intiimi, kahdenvälinen asia. Seksuaalisuutta ei tarvitse juhlia tai julistaa eikä sillä tarvitse ylpeillä. Seksuaalisuus on niin itsestäänselvä asia, että sen julistaminen erikseen jossain paraatissa tai puistoseksijuhlassa on aika omituista.

Ihmettelen kaikenlaisten vähemmistöjen ja ääriryhmien tarvetta vallata julkista tilaa itselleen tukkimalla katuja, toreja ja puistoja kulkueillaan ja mielenosoituksillaan. Kadut on tarkoitettu kävelemistä ja autolla ajamista varten, puistot on tarkoitettu kävelyä, maisemienihailua, koirienulkoiluttamista, auringonottoa, piknikkejä jne. varten, torit on tarkoitettu kauppapaikoiksi. Mikä oikeus jollain marginaaliryhmällä on kaapata tällaiset veronmaksajien rahoilla kustannetut ja kaikkien kansalaisten käyttämät julkiset tilat itselleen?

Vili Heikkinen

Mikko, millä opilla muunlaiset kuin seksuaalisuuden ympärille, vaikka gastronomiaan tai musiikkimieltymykseen perustuvat julkisella paikalla järjestettävät happeningit ovat sitten OK? Lestadiolaisten mielestä teatterikin on syntiä, niin eikös julkiset performanssit ole myös marginaaliryhmän julkisen tilan ahdistavaa kaappaamista?

Mikko Ellilä

En kannata julkisen tilan kaappaamista minkään ryhmän mihinkään performanssiin. Mielestäni on väärin, että esimerkiksi ristisaattonäytelmä Via Crucis valtaa Helsingin katutilaa aina pääsiäisenä. Hihhuleilla ei ole mitään oikeutta varastaa katuja itselleen, pois jalankulkijoilta ja autoilijoilta. Hihhulit, homoparaatilaiset ja muut kadunvaltaajat pitäisi pidättää. Katutilan valtaamista pois jalankulkijoilta ja autoilijoilta ei pidä hyväksyä.

Vili Heikkinen

Joo se on kyllä paha kun Kaisaniemen puistossa ja Dumiksen edessä ei saa enää pilistää yhtenä päivänä vuodesta.

Ongelma on siis muuhun tarkoitukseen käytetyn tilan omiminen. Rajoittuuko ongelma tähän liikkumiseen ja olisiko Via Crucis ok, jos pysyisivät vaikka säätytalon takana?

Vai onko kaikki mieltymysten ilmaiseminen - nyt vaikka se Valkosipuliyö - julkisessa tilassa ongelmallista? Saako toreja ottaa tällaiseen käyttöön?

Mikko Ellilä

En kannata torienkaan käyttämistä mielenosoitustilana. Toreja voi toki vuokrata kaupallisiin tarkoituksiin käypää vuokraa vastaan. Homot voivat minun puolestani ihan vapaasti vuokrata toritilaa homofestivaalien käyttöön, kunhan maksavat siitä saman verran kuin kuka tahansa muu potentiaalinen vuokralainen. Esimerkiksi Helsingin kauppatorin myyjät maksavat kauppapaikoistaan vuokraa. Jos joku homofestivaali maksaisi Kauppatorista yhtä paljon vuokraa kuin kaikki torikauppiaat yhteensä, tori voitaisiin vuokrata ko. festivaalin käyttöön.

Pekka Pursuvaara

onko jonkun muun mielestä kansalaisyhteiskunnan toiminnan kannalta jotenkin outoa, että jokin julkinen taho tukee tai rahoittaa kansalaismielenosoitusta? Minulle tulee nyt vahvasti mieleen esimerkiksi Neuvostoliitto (tai Pohjois-Korea), missä mielenosoitukset olivat (ja ovat) julkisen vallan järjestämiä ja rahoittamia.

Julkisen sektorin osallistuminen mielenosoituksiin tai muuhun poliittiseen toimintaan on demokratian vastaista.

Jos julkinen sektori rahoittaa poliittista toimintaa, vallanpitäjät pakottavat veronmaksajat osallistumaan vallanpitäjien kannattaman poliittisen ideologian rahoittamiseen. Tämä on lähtökohtaisesti demokratian vastaista.

Demokratiassa kansa ilmaisee oman mielipiteensä vapaasti ja valitsee omat edustajansa vaaleissa. Diktatuurissa vallanpitäjät sanelevat oman ideologiansa ylhäältäpäin kansalle.

Tässä tapauksessa julkinen valta, Helsingin kaupungin ja kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja ulkoministeri Alexander Stubbin muodossa, kannattaa veronmaksajien rahojen käyttämistä ja julkisen tilan (Senaatintori-Aleksanterinkatu-Mannerheiminintie-Hakasalmen puisto, Kolmen sepän aukio, HKL:n raitiovaunut, Esplanadin puisto, postitalon kirjasto) luovuttamista korvauksetta ekshibitionistisen homoideologian käyttöön.

Julkinen valta siis ilmoittaa kannattavansa homoseksuaalista ekshibitionismia ja pakottaa veronmaksajat kustantamaan sitä. Tämä on aivan sama asia kuin jos julkinen valta päinvastoin ilmoittaisi kannattavansa homovastaista fundamentalistis-kristillistä tai islamilaista ideologiaa. Ihmisoikeuksien kannalta on täysin yhdentekevää, millaista ideologiaa tuetaan veronmaksajien rahoilla. Ongelma on nimenomaan siinä, että ylipäätään jotain ideologiaa tuetaan veronmaksajien rahoilla julkisen vallan toimesta.

Kun julkinen valta tukee jotain ideologiaa, se ilmoittaa olevansa kansan yläpuolella. Demokratiassa kansa ilmoittaa oman mielipiteensä avoimessa kansalaiskeskustelussa ja vaaleissa ja valtio toimii tämän kansan tahdonilmauksen mukaisesti. Demokratiassa valtio on pelkkä koneisto, jonka kansa omistaa. Kansa ilmoittaa, mitä tämän koneen pitää tehdä.

Diktatuurissa valtio on kansan yläpuolella oleva väkivaltakoneisto, joka hallitsee kansaa piittaamatta kansan mielipiteistä. Kun julkinen valta eli valtio/kunta/EU verottaa kansaa kustantaakseen tietyn ideologian tukemista, julkinen valta saarnaa omaa ideologiaansa kansalle muuttaakseen kansan mielipiteitä. Tämä on demokratian vastaista. Demokratiassa kansa hallitsee valtiota omien mielipiteidensä mukaan. Diktatuurissa valtiovalta ilmoittaa omat mielipiteensä kansalle ja pakottaa kansan sopeutumaan niihin.

Homoparaatin ym. homoylpeystapahtumien tukeminen julkisen vallan toimesta on nimenomaan sitä, että julkinen valta saarnaa omaa ideologiaansa kansalle muuttaakseen kansan mielipiteitä. Vallanpitäjät ilmoittavat kansalle, että kansan on sopeuduttava vallanpitäjien omaan ekshibitionistiseen homoideologiaan. Tämä on täsmälleen sama asia kuin jos vallanpitäjät pakottaisivat kansan sopeutumaan homovastaiseen kristinuskoon, islamiin tai juutalaisuuteen. Esimerkiksi muslimien järjestämän homovastaisen mielenosoituksen tukeminen julkisen vallan toimesta olisi täsmälleen sama asia kuin homojen järjestämän ekshibitionistisen homomielenosoituksen tukeminen julkisen vallan toimesta. Nämä asiat ovat toistensa peilikuvia.

Ihmisoikeuksien kannalta sillä ei ole merkitystä, mikä on julkisen vallan tukeman mielenosoituksen ideologinen sisältö. Ihmisoikeuksien kannalta ratkaiseva ongelma on nimenomaan se, että julkinen valta ylipäätään tukee jotain ideologiaa. Asettumalla yhden ideologian puolelle toisia vastaan vallanpitäjät estävät vapaan kansalaiskeskustelun ja pakottavan kyseisen ideologian vastustajat rahoittamaan sitä vasten tahtoaan verotuksen kautta.

On järkyttävä merkki suomalaisen poliittisen kulttuurin sivistymättömyydestä, että tämä näkemys on suomalaisille poliitikoille ja tiedotusvälineille ja viranomaisille ja "intellektuelleille" täysin tuntematon.

Suomen poliittiset vallanpitäjät, virkamiespäättäjät, sanomalehtien ja radio-ja tv-uutisten toimittajat ja "asiantuntijoina", "sivistyneistönä" ja "ihmisoikeusaktivisteina" esiintyvät robottimaiset lausuntoautomaatit eivät lainkaan tiedä, mitä tarkoittaa demokratia tai sananvapaus.

Suomessa ei ole yhtäkään journalistia, joka kannattaisi sananvapautta. Jos väitätte päinvastaista, antakaa yksikin esimerkki. Suomessa ei kukaan journalisti koskaan ole millään tavalla vastustanut sitä, että julkinen valta saarnaa omaa ideologiaansa kansalle estääkseen kansaa ilmaisemasta omia mielipiteitään vapaasti. Yksikään toimittaja koko Suomessa ei ole koskaan nähnyt tässä mitään ongelmaa. Niinpä yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä tai yhdenkään radio- tai tv-kanavan uutis- ja ajankohtaistoimituksessa ei kannata sananvapautta.

Koko suomalaisten toimittajien ammattikunta, vailla ainuttakaan poikkeusta, kannattaa autoritaarista valtiovaltaa, joka saarnaa omaa ideologiaansa kansalle, aivopestäkseen kansan hyväksymään nykyisten vallanpitäjien ideologian. Yksikään suomalainen toimittaja ei ole koskaan huomannut, että tämä on demokratian vastaista. Niinpä yksikään suomalainen toimittaja ei tiedä, mitä tarkoittavat käsitteet sananvapaus ja demokratia.

Sivistysmaissa lähdetään siitä, että journalistien tehtävänä on valvoa ja kritisoida vallanpitäjien tekemisiä puolustaakseen kansan intressejä. Suomessa journalistit päinvastoin edustavat vallanpitäjien intressejä ja toimivat kansaa vastaan tekemällä propagandaa nykyisten vallanpitäjien puolesta. Suomessa yksikään journalisti ei ole koskaan käsittänyt, mikä on journalismin tehtävä. Suomessa ei siis ole journalismia. Suomessa on vain vallanpitäjiä palveleva propagandakoneisto.

Kukaan ei puolusta kansalaisten intressejä. Suomalaiset "tiedotusvälineet" ja niiden "toimittajat" ovat päinvastoin sodassa kansalaisia vastaan, vallanpitäjien puolesta. Mitenkään muuten ei voida selittää sitä, että yksikään journalisti ei koskaan millään tavalla kritisoi nykyisten vallanpitäjien tapaa pakottaa kansalaiset maksamaan veroja nykyisten vallanpitäjien edustaman ideologian pönkittämiseksi.

Tämä ei tietenkään koske ainoastaan mielenosoituksia. Julkinen valta tukee Suomessa "kansalaisjärjestöjä" muutenkin kuin rahoittamalla niiden mielenosoituksia. Yksikään journalisti ei ole Suomessa koskaan nostanut esille sitä ilmiselvää tosiasiaa, että valtion, kunnan tai EU:n verovaroin ylläpitämä virasto ei tietenkään ole mikään kansalaisjärjestö.

Jokaikinen suomalainen toimittaja, vailla ainuttakaan poikkeusta, haastattelee näiden verovaroin toimivien virastojen (mm. puoluetuella pyörivät poliittiset puolueet, lehdistötukea saavat poliittiset sanomalehdet, puolueiden nuorisojärjestöt, Kepan kaltaiset täysin puhtaasti valtion budjettimäärärahoilla toimivat järjestöt) edustajia kyseenalaistamatta lainkaan niiden esiintymistä "kansalaisjärjestöinä" tai "kansalaismielipiteen" edustajina. Julkisen vallan ylläpitämä organisaatio ei ole kansalaisjärjestö, vaan valtion virasto. Tätä yksinkertaista ja itsestäänselvää tosiasiaa ei yksikään suomalainen toimittaja tajua.

Lisäksi valtio ylläpitää useita radio- ja tv-kanavia. Yksikään suomalainen toimittaja ei ole koskaan nähnyt mitään ongelmaa siinä, että valtio omistaa tiedotusvälineitä. Demokratiassa valtio ei kuitenkaan voi omistaa tiedotusvälineitä, koska vapaassa yhteiskunnassa tiedotusvälineiden tehtävä on valvoa ja kritisoida vallanpitäjien toimintaa kansalaisten intressien puolustamiseksi.

Jos valtiovalta itse omistaa tiedotusvälineet, ne tietysti toteuttavat olemassaolevien vallanpitäjien tahtoa. Vaikka valtion ylläpitämässä propagandakoneistossa välillä kritisoitaisiin joidenkin nykyisin vallassaolevien poliitikkojen tekemisiä, radio- ja tv-kanavien ylläpitäminen valtion toimesta veronmaksajien rahoilla on kuitenkin demokratian vastaista kansalaisten pakottamista tietyn ideologian tukemiseen. Kukaan suomalainen toimittaja ei ole koskaan tajunnut tätä, koska kukaan suomalainen toimittaja ei ole koskaan vastustanut Yleisradion olemassaoloa ja sen rahoittamista tv-lupamaksuilla tai muilla veroilla. Yksikään suomalainen toimittaja ei siis tajua, että tiedotusvälineiden ylläpitäminen valtion toimesta veronmaksajien rahoilla pakottaa kansalaiset tukemaan tiettyä ideologiaa vasten tahtoaan. Yksikään suomalainen toimittaja ei siis tajua, mitä ovat demokratia ja sananvapaus.

Tämä on äärimmäisen masentavaa. Kaikki suomalaiset toimittajat on katsottava demokratian ja sananvapauden viholliksi, kunnes toisin todistetaan. Suomalaiset toimittajat ovat ammattikuntana kokonaisuudessaan sensuurin ja diktatuurin puolella sananvapautta ja demokratiaa vastaan. Kaikki suomalaiset toimittajat on katsottava Stasin työntekijöiden kaltaisiksi kansan vihollisiksi, koska he ovat vallanpitäjien puolella kansaa vastaan.