Näytetään tekstit, joissa on tunniste kultakanta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kultakanta. Näytä kaikki tekstit

torstaina, lokakuuta 21, 2010

Kultakanta for dummies




Kuinkahan moni uskoisi nykyiseen rahaan ja talousjärjestelmään, jos tietäisi yhtään, mihin se perustuu ja miten se toimii ja millä seurauksin? Kansan suurten massojen tietämättömyys mahdollistaa tämän nykyisen tilanteen.


Kommentti nimimerkiltä Hannu Hanhi:

Jaa-a. Uskoisin, että useimmat hyväksyisivät nykyisen järjestelmän kaikesta huolimatta, sillä mikä olisi vaihtoehto?

Kultakimpaleillako meinaisit ihmisten suorittavan päivittäiset ruokaostoksensa tai muut kulunsa (vuokrat, puhelinlaskut yms.)?



Kultakanta ei tarkoita sitä, että ihmisten pitäisi kanniskella mukanaan fyysisiä kultakimpaleita. Kultakannan vallitessa rahayksikkönä on kullan painoyksikkö. Rahaa voidaan edelleen pitää pankkitileillä, kuten nykyäänkin. Pankkitilien saldo vain lasketaan eurojen sijasta kullassa. Tällä hetkellä kulta maksaa n. 30 euroa per gramma; on sama asia, onko tilin saldo esim. 300 euroa vai 30 grammaa kultaa. Kultakannan vallitessa pankki voi nykyiseen tapaan lähettää asiakkailleen kerran kuussa tiliotteen, jossa ilmoitetaan tilin saldo ja kuukauden aikaiset tilitapahtumat. On pankkitoiminnan kannalta yhdentekevää, onko tilin saldo ilmoitettu euroissa, dollareissa, punnissa vai kultagrammoissa.

Maksut voidaan hoitaa korteilla tai paperirahalla. Kultakannan vallitessa paperiraha on kuitti, jota vastaan pankista voi hakea kultaa. On kätevämpää pitää lompakossa näitä tiettyä kultamäärää edustavia seteleitä kuin kultahippuja.

Väite, että kultakanta muka tarkoittaisi fyysisten kultakimpaleiden kanniskelua taskunpohjalla maksuvälineinä, on olkinukke.



Nimimerkki browneyedgirl kommentoi wanhaa postaustani:

Yhdysvallatkin lopetti tuon kultakantaan sidotun valuuttasysteeminsä, koska arveltiin valuuttaa olevan liikkeessä jo niin paljon, että kulta ei sitä kata...

Kultakanta tarkoittaa sitä, että rahana on kulta. Tällöin ei ole mahdollista laskea liikkeelle sellaista rahaa, jota kulta ei kata. Kaikki puheet kultakannan romahtamisesta rahan katteettomuuteen perustuvat siihen, että ko. valuutta ei ole todellisuudessa ollut kultakannassa.

Kultakanta on sitä, että setelit ja pankkitilien saldot ovat kuitteja tietystä kultamäärästä.

Jos pankki antaa minulle kuitissa luvattua määrää vähemmän kultaa, pankki on varastanut erotuksen. Tämä on määritelmällisesti kultakannan vastainen sopimusrikkomus. Rahayksikön suhde kullan painoyksikköön on sopimus rahan liikkeellelaskijan ja käyttäjän välillä: sopimus siitä, että tietty paperi lunastetaan tiettyä kultamäärää vastaan.

Kultakannassa valuutan romahtaminen katteettomuuteensa on määritelmän mukaan mahdotonta, koska kultakannassa rahayksikkö on kullan painoyksikkö.

Kultakantajärjestelmän katteena oleva kulta ei voi hävitä niin kauan kuin kyseessä todella on aito kultakanta. Maailmassa ei ole ollut todellista kultakantaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Kultakanta ei siis "kaatunut" 1970-luvulla, vaan kultakannasta luovuttiin poliittisella päätöksellä jo ensimmäisen maailmansodan aikana painamalla katteetonta setelirahaa.



torstaina, huhtikuuta 28, 2005

Kultakanta ja 1930-luvun lama



Nimimerkki "Tiedemies" kävi kommentoimassa edellistä viestiäni. En viitsi vastata kommenttiosastossa, vaan kirjoitan uuden viestin jatkaakseni saman aiheen käsittelyä hieman laajemmin.

Nimimerkin kommentti perustuu keynesiläiseen teoriaan hintojen joustamattomuudesta. Tunnettu keynesiläinen "pitkällä aikavälillä me kaikki olemme kuolleita"-löpinä liittyy juuri siihen kuvitelmaa, että lyhyellä aikavälillä hinnat ovat jäykkiä. Todellisuudessa hinnat joustavat paljon nopeammin ja helpommin kuin keynesiläiset kuvittelevat.

Nimimerkin kommentissa pahinta huuhaata oli tämä:
1930-luvun suuri lama USA:ssa johtui pääasiassa liian kireästä rahapolitiikasta, joka johti paitsi massiiviseen deflaatioon, myös likviditeettiansaan (ihmiset jemmasivat patjojensa alle niin paljon rahaa kuin vain pystyivät hankkimaan). Kultakanta oli tietysti se tärkein syy, miksi rahapolitiikkaa oli niin vaikea löysätä.


Todellisuudessa 1920-30-luvun rahapolitiikka ei todellakaan johtunut kultakannasta, koska 1920-luvulla USA:n keskuspankki kasvatti liikkeellä olevaa rahamäärää valtavasti (tämähän on mahdotonta todellisessa kultakannassa) ja 1930-luvulla supisti sitä noin kolmanneksella (tämä on niin ikään täysin mahdotonta todellisessa kultakannassa).

USA:ssa oli jo silloin (nimellisestä, näennäisestä virallisesta kultakannasta huolimatta) fractional reserve banking system, jossa tapahtuu luottoekspansiota ja -kontraktiota (katsokaa sanakirjasta käsitteet kassavarantovelvoite ja luotonlaajenemiskerroin, jos ette tunne asiaa).

Puhuin itse edellisessä viestissäni sellaisesta mallista, jossa liikkeellä oleva rahamäärä pysyy vakiona. Kultakannassa rahamäärä pysyy vakiona, jos kultamäärä ei kasva. Kullan määrä maailmassa voi kasvaa vain hitaasti, kultakaivostoiminnan kautta. Jos kultamäärä kasvaa esimerkiksi yhden prosentin vuosivauhtia, tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon (=bkt) kasvaessa neljä prosenttia vuodessa rahan ostovoima nousee noin kolme prosenttia vuodessa.

Nimimerkin "Tiedemies" kommentissa toistetut meemit ovat sitä Ilta-Sanomien kesätoimittajien juttujen tasoista keynesiläistä löpinää, jota opetetaan totena historian ja yhteiskuntaopin tunnilla peruskoulun yläasteella ja lukiossa. Kyseessä on niin yleinen, mantrana hoettu harhakuvitelma taloushistoriasta, että pieni korjaus on paikallaan.

1930-luvun suuri lamakausi esitetään historiankirjoissa usein esimerkkinä markkinatalouden epäonnistumisesta, mutta todellisuudessa lama johtui äärimmäisen sosialistisesta politiikasta.

USA:ssa ylintä marginaalituloverokantaa korotettiin jo Hooverin presidenttikaudella 39 prosenttiyksikköä (!) ja FDR:n aikana vielä 27 prosenttiyksikköä lisää, 90 prosenttiin!

Lisäksi tullimuureja korotettiin, hintoja ja palkkoja säänneltiin suoraan Mussolinin Italiasta kopioituun tyyliin ja muutenkin toteutettiin aivan uskomattoman sairaita sosialistisia ideoita.

Suomessa 1930-luvun lama meni ohitse paljon nopeammin ja kivuttomammin, koska Suomi oli tuolloin paljon vapaampi markkinatalousmaa kuin USA.


Ks.
Lawrence W. Reed: Great Myths of the Great Depression