Monarkia on perseestä

Iltalehti:

Jenni Haukio kuin prinsessa - katso upeat kuvat

Tiistai 17.4.2012 klo 21.54

Jenni Haukio edusti tummansinisessä juhlapuvussa puolisonsa Sauli Niinistön rinnalla.

Tummansinistä juhlapukua koristivat viimeisen päälle mietty hiustyyli ja meikki.

Presidentti saapui kuningasparin kanssa juhlaillalliselle.

Minusta se on törkeä loukkaus Suomea ja suomalaisia kohtaan, että Suomen presidentin vaimoa verrataan prinsessoihin. Monarkia on perseestä. Demokratia on parempi kuin monarkia.

Kuninkaalliset ovat idiootteja, joilla ei ole mitään arvoa. Henkilö nimeltä Carl-Gustaf Bernadotte on saanut Ruotsin valtionpäämiehen viran vain siksi, että on aikoinaan sattunut syntymään tietystä vitusta.

Hänen vaimonsa ja heidän tyttärensä ovat julkisuudessa vain siksi, että sattuvat olemaan hänen vaimonsa ja tyttärensä.

Tietysti Suomen presidentin vaimokin on julkisuudessa vain siksi, että sattuu olemaan presidentin vaimo. Kuitenkin itse presidentti on sentään kansan valitsema. Niinistö on presidenttinä siksi, että kansa on valinnut hänet; ei siksi, että hän on sattunut joskus syntymään jonkun tietyn ämmän vitusta.

Ruotsalainen suvaitsevaisto kauhistelee, että Suomessa joku loukkaa muslimeja

Ruotsin suurimman iltapäivälehden Expressenin pääkirjoitus:

Eric Erfors: Stackars Suomi

En ärkepopulist som möjlig statsminister? Stackars Finland.

I Sverige har också märkliga ting inträffat. SD nekades att delta i SVT:s partiledardebatt, trots att opinionsmätningarna entydigt pekade på att de skulle komma in i riksdagen.
Yle har tagit ett korrekt beslut: Soino ska i mars få vara med i en debatt mellan "statsministerkandidaterna".
Sannfinländarna är tveklöst Finlands mest invandringskritiska parti, men de kan inte direktöversätts som Sverigedemokrater.
Partiet är sprunget ur en traditionell finländsk populism och är en arvtagare till det Landsbygdsparti som gick i konkurs 1995.
I en intervju i Hufvudstadsbladet har Soino berättat om hur Sannfinländarna grundades. I en stuga i Saarijärvi bastade han och några vänner. "Vi sänkte väl en och annan öl också. Och kom fram till att Finland även i fortsättningen behöver ett populistiskt parti."
Soino är katolik och i religionsfrihetens namn försöker han bromsa de islamofober som ryms i hans parti samt de i ungdomsförbundet som söker samarbete med Sverigedemokraternas ungdomsförbund.
Tokstollarna finns runt om i partiet. En riksdagskandidat har dömts för hets mot folkgrupp efter ha kallat islam "en pedofilreligion". Fler står på åtalslistan.

Ruotsalainen suvaitsevainen sanomalehdistö siis kannattaa islamia kritisoineiden ihmisten tuomitsemista rikosoikeudellisiin rangaistuksiin.

Ruotsissakaan media ei siis tajua sananvapaudesta mitään.

Riikinruotsalaiset käskevät suomalaisia alistumaan pakkoruotsiin

Gustaf II Adolf

Vasabladet:

Den politiskt obundna gräsrotsorganisationen Språkförsvaret har redan under ett antal år haft ögonen på det inflammerade språkklimatet i Finland. Därför är det inte konstigt att Språkförsvaret är först ut med ett öppet brev i vilket nätverket fäster svenska regeringens och riksdagens uppmärksamhet på det som sker.

...

Norrköpings Tidningar publicerade i måndags (4.4) en ledare med budskapet att Sverige har ett intresse av att den finlandssvenska kulturen i Finland förblir stark.

-Svenskarna i Finland är också svenskar, om än utan svenskt pass, skrev tidningen.

Det är bra. Speciellt som många av våra ledande rikspolitiker på finskt håll nu inför riksdagsvalet håller låg profil i ärendet behöver Finlands svenskspråkiga behöver all grannhjälp de bara kan få.

Sveriges utbildningsminister Jan Björklund (FP) var som väntat återhållsam under sitt Vasabesök i tisdags, men hans uttalade förhoppningar om fortsatt stöd ska väl tolkas som ett framsteg.

Gustaf III

Språkförsvaret:

Svenskans sak i Finland är vår

Öppet brev till Sveriges regering och riksdag

Det pågår en organiserad kampanj mot svenska språkets ställning i Finland inför riksdagsvalet den 17 april. Betecknande är att Finskhetsförbundet organiserade en demonstration mot den s.k. tvångssvenskan framför riksdagshuset i Helsingfors den 31 mars. Förbundet hade t.o.m. anordnat busstransporter från Åbo, Imatra, Jyväskylä och Tammerfors.

Det påstås ibland att finlandssvenskarna "förmodligen är en av världens mest privilegierade minoriteter". Detta kan knappast stämma, eftersom andelen finländare som har svenska som modersmål har minskat från runt 15 procent till under 6 procent under de senaste tvåhundra åren. Detta har inte varit någon självklar utveckling. Det finns andra språk i Europa, som har liknande status som svenskan i Finland, och som inte alls har drabbats av samma nedgång - vissa har tvärtom revitaliserats. Det gäller bland annat det andra officiella språket i Irland, iriskan, kymriskan i Wales, de regionala språken katalanska, baskiska och galiciska i Spanien liksom tyskan i Sydtyrolen.

Orsakerna till svenskans tillbakagång i Finland är naturligtvis flerfaldiga: inflyttning av finskspråkiga till tidigare rent svenskspråkiga områden, särskilt i södra Finland, blandäktenskap, minoritetens språkliga följsamhet i förhållande till majoriteten och relativt stor utvandring till Sverige av svenskspråkiga har lett till att de svenskspråkigas andel kontinuerligt har sjunkit.

Men organiserade kampanjer riktade mot svenskan har också spelat stor roll. Den första skedde redan under slutet av 1800-talet, då den fennomanska (och nationalromantiska) föreställningen "ett språk, ett folk, en nation" lanserades. Detta tolkades av många som att de svenskspråkiga borde överge sitt språk i nationens intresse. På 1930-talet tog den finska ultrahögern sig an de svenskspråkiga ”femtekolonnarna” efter att först ha lyckats förbjuda kommunisterna. Många svenskspråkiga bytte språk och namn för att göra karriär.

Historien upprepar sig. I dag har nationalistiska och chauvinistiska kretsar i Finland med Finskhetens förbund och Sannfinländarna i spetsen återigen lanserat en kampanj mot det svenska språkets ställning i Finland. De skjuter in sig på den s.k. tvångssvenskan, men målet är att beröva svenskan dess ställning som nationalspråk och på sikt göra Finland enspråkigt finskt. Denna kampanj har varit tämligen framgångsrik – Sannfinländarna har fått runt 18 procent i de senaste opinionsundersökningarna. Det värsta är att flera av de etablerade partierna tenderar att anpassa sig efter Sannfinländarnas retorik.

På Samlingspartiets kongress i juni i fjol röstade en knapp majoritet för att svenskan inte längre skulle vara obligatoriskt språk i den finländska skolan. En tredjedel av kongressdeltagarna röstade för att svenskan skulle avskaffas som nationalspråk. Mari Kiviniemi, statsminister från Centerpartiet, försökte triumfa igenom att Karleby i administrativt hänseende skulle överföras till det finskspråkiga Uleåborg i stället för att hållas kvar i den svenskspråkiga sfären i Österbotten. Efter att detta hade misslyckats gjorde hon ett utspel tillsammans med Vladimir Putin om att finskspråkiga skolbarn i östra Finland skulle kunna välja bort svenskan till förmån för ryskan. Fyra partiledare stöder den obligatoriska skolsvenskan enligt Yles valkompass; tre är delvis av samma åsikt, medan Timo Soino, Sannfinländarnas partiledare, är emot. I samma valkompass svarade drygt 60 procent av riksdagskandidaterna att de helt eller delvis var emot svenskan som obligatoriskt skolspråk.. Det genomförs också opinionsundersökningar om svenskans ställning, men vissa dem är så vinklade att de mest inbjuder till skratt. Finskhetsförbundet ställde exempelvis denna fråga i en opinionsundersökning: ”Tvåspråkigheten är inskriven i Finlands grundlag. Förutom Finland är alla andra Östersjöländer enspråkiga. Borde Finland bli officiellt enspråkigt, dock så att servicen för de svenskspråkiga tryggas?" 59 procent svarade ja på denna fråga.

Språksituationen i Finland är märklig och går tvärs emot utvecklingen i EU. EU:s språkpolitik går ut på att betona den språkliga mångfalden och stärka de mindre använda språken, regionala och minoritetsspråken. Det är bara i Slovakien, som det pågår en liknande kampanj mot den ungerska minoritetens språkliga rättigheter.

Sannfinländarnas och Finskhetsförbundets kampanj mot den s.k. tvångssvenskan är självfallet ytterst medveten. Först ”tvångssvenskan”; därefter står svenskans grundlagsfästa ställning på tur. "Tvång" är naturligtvis ett bestickande argument, som appellerar till människors bekvämlighet och grumliga föreställningar om frihet. Men faktum är att alla nationella utbildningssystem fastslår ett antal obligatoriska ämnen, inklusive språkämnen, för grundskolan och gymnasiet. Detta är otvivelaktigt ett tvång.

Det finns flera skäl till varför svenskan bör förbli ett obligatoriskt skolämne för de finskspråkiga eleverna och svenskan bevara sin grundlagsfästa ställning i Finland.

För det första är både finska och svenska Finlands nationalspråk. De båda språkens grundlagsfästa ställning är ett slags ömsesidigt löfte för att tala med Tarja Halonen. Det betyder att målsättningen bör vara att uppnå tvåspråkig kompetens hos hela befolkningen. Det är också den linje som framsynta finska politiker, som Paavo Lipponen, Martti Ahtisaari med flera driver.

För det andra finns det starka historiska skäl för att försvara svenskans ställning i Finland. Finland har ingått i Sverige på samma sätt som Norrland alltsedan åtminstone 1300-talet. Finnar deltog i de svenska kungavalen från och med mitten av 1300-talet. Den första lag som gällde i Finland var Hälsingelagen. Det är omöjligt att förstå finländska samhällsinstitutioner, lagar och rättsväsende, utan att inse att alla har tagit vägen västerifrån. Svenska fungerade som administrativt huvudspråk ända fram till 1892. Det går inte att klippa av banden till historien under hänvisning till att det är fråga om "gamla papper”.

För det tredje fungerar svenska språket i Finland som inkörsport till övriga Norden, med vilket Finland har nära band av historiska, kulturella, religiösa och politiska skäl. Det är bara på ett kortsiktigt individplan som svenska är "onyttigt" i Finland. Det räcker med att påpeka Sverige under 2009 var Finlands viktigaste exportland. Om därtill övriga Norden inkluderas, framför allt Danmark och Norge, där kunskaper i svenska är direkt gångbara, så har Norden fortfarande långt större ekonomisk betydelse för Finland än folkrika länder som Ryssland, Kina för att inte tala om Indien.

Slutligen är mångspråkighet i ett land en styrka och en viktig resurs. Finskspråkiga studenter brukar lyckas mycket bra i det engelskspråkiga TOEFL-testet, vilket bland annat hänger samman med att de läser svenska förutom engelska. Deras närmaste konkurrenter talar alla germanska språk. I det färdighetsindex för vuxna i engelska, som EF Education First nyligen publicerade och som bygger på drygt två miljoner tester, placerade Finland sig på femte plats tätt efter Norge, Holland, Danmark och Sverige.

Språkpolitik måste bygga på vissa enkla grundprinciper. Utgångspunkten måste vara alla språk har ett egenvärde och att alla har rätt att använda sitt språk. Dessutom är det i princip bara stora språk eller majoritetsspråk, som kan tränga undan eller äta upp mindre språk eller minoritetsspråk. Det senare kan bara bromsas genom att företrädare för majoritetsspråken intar en generös hållning till minoritetsspråken, och att företrädare för de senare framhärdar i att försvara sina språk. Alla partier i 2006 års riksdag i Sverige var till exempel ense om att stärka sverigefinskans och meänkielis rättsliga ställning och utöka förvaltningsområdena. Varje minoritetsspråk förtjänar stöd utifrån sin specifika situation och sina villkor.

Vi anser att Sveriges regering och riksdag ska uppmärksamma språksituationen i Finland och på lämpligt sätt motverka Sannfinländarnas och Finskhetsförbundets rabiata kampanjer.

Medlemmar i nätverket Språkförsvaret
Per-Owe Albinsson/Olle Käll/Per-Åke Lindblom/Hillo Nordström/Arne Rubensson

Israel vajoaa muslimien tasolle

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu

Israelin valtio alentuu muslimien tasolle: Israelin hallitus vaatii Ruotsin hallitusta tuomitsemaan ruotsalaisen sanomalehden kirjoituksen.

Israel kräver ett fördömande
Publicerad: 23/08 21:22 ›uppdaterad: 23/08 21:22

Artikeln som publicerades i svenska Aftonbladet förra måndagen om påstådd organstöld från palestinier har vållat en diplomatisk kris mellan Israel och Sverige och också till EU.

Vid gårdagens israeliska regeringssammanträde krävde premiärminister Benjamin Netanyahu (bilden) att den svenska regeringen fördömer Aftonbladets artikel. - Vi väntar oss ingen ursäkt från den svenska regeringen, vi väntar oss ett fördömande, sade Netanyahu vid regeringssammanträdet enligt regeringstjänstemän citerade i israeliska medier.

Aftonbladets utsända reporter och fotograf nekades i går också officiell ackreditering i Israel, vilket gör det omöjligt för dem att besöka Gaza och stora delar av Västbanken - och tidningarna fortsatte att svämma över av kommentarer och fördömanden av Aftonbladet, Sverige och svenskarna som anti-israeliska och antisemiter.

Mediadrevet har gått på högvarv sedan slutet av förra veckan. Aftonbladets artikel har varit huvudnyhet i press, radio och TV med ett kort upphåll när en av Israels mest namnkunniga komiker hängde sig i en fängelsecell där han satt dömd för misshandel.

I artikeln påstår ett antal palestinier att Israels armé har plundrat dödade palestinier på organ för transplantation. Ryktena är inte nya - det primära exemplet använt i artikeln är från 1992 - alla journalister här har hört anklagelserna, men ingen har lyckats bekräfta dem.

Det nya i artikeln, förutom att den ställer samman ett antal anklagelser, är att artikelförfattaren kopplar samman anklagelserna med uppgifter om en härva med illegal organhandel i amerikanska New Jersey, där en judisk rabbin varit involverad.

När nyheten om artikeln, med en viss fördröjning, publicerades i israeliska tidningar tog det hus i helvete. Ledande politiker av alla schatteringar gick ut och fördömde artikeln, med den israeliska utrikesministern Avigdor Lieberman i spetsen.

Lieberman, själv en mycket kontroversiell person vars uttalanden om bland annat Israels arabiska medborgare gjort honom mindre välkommen i många huvudstäder, liknade bland annat den svenska utrikesministern Carl Bildts ovilja att ge sig in i polemik med Aftonbladet med Sveriges "eftergiftspolitik" gentemot Tyskland under andra världskriget. Hans vice utrikesminister Daniel Ayalon antydde att den svenska regeringens kritiska synpunkter på vissa inslag i den israeliska politiken skapat en grogrund för den "antisemitism" som Aftonbladets artikel anses vara ett utslag av.

Uttalanden och läckor från det israeliska utrikesministeriet fick också israeliska medier att spekulera om eventuella sanktioner mot Sverige, som att ställa in Carl Bildts planerade besök i Israel i början av september. Eller att israeliska politiker skulle vägra att tala med Bildt - som ju representerar EU i sin egenskap av utrikesminister i EU:s ordförandeland, Sverige - om annat än Aftonbladets artikel.

- Det är bara mediaspekulationer, säger dock utrikesministeriets informationschef Aviv Shir-On till Hbl.

Artikel stjälper journalistik

Hanne Foighel , journalist för Danmarks Radio och sedan många år bosatt i Israel, är orolig för vilken effekt uppståndelsen kring Aftonbladets artikel kan få på journalisters möjlighet att bevaka konflikten mellan Israel och palestinierna.

- Det är inte en särskilt bra artikel, byggd på rykten och spekulationer vi alla hört. Problemet är att den israeliska regeringen gör den till en jättegrej för att framställa också saklig Israelkritik som osaklig och antisemitisk, säger hon till Hbl.

Mats Gezelius

utrikes@hbl.fi

Tämä ei mielestäni mitenkään eroa siitä, että islamilaisten maiden hallitukset vaativat Tanskan hallitukselta anteeksipyyntöä tanskalaisen sanomalehden julkaisemista Muhammad-karikatyyreista. On erittäin ikävää, että Israel vajoaa samaan paskakategoriaan kuin muslimimaat.

Ruotsissa on sisällissota

Poliiseja tulitettiin automaattiaseella Malmössä
10.5.2009

Kahta poliisia ammuttiin sunnuntain vastaisena yönä Malmössä Etelä-Ruotsissa, kun he olivat pysäyttämässä henkilöautoa. Kumpikaan poliisi ei haavoittunut tulituksessa, kertoo Sydsvenskan-lehti.

Poliisipartio pysäytti hieman kello kolmen jälkeen paikallista aikaa epäilyttävän auton. Kuljettaja jäi autoon, mutta autossa matkustanut mies hyppäsi ulos ja tulitti poliiseja automaattiaseella. Poliisi vastasi tuleen, mutta ampuja pääsi pakenemaan jalan.

Vielä aamulla oli epäselvää, haavoittuko ampuja poliisien luodeista. Miestä etsittiin kymmenien poliisien ja koirapartioiden voimin. Miehen ase löytyi tämän jälkeensä jättämästä autosta.

Kommentti Takkirauta-blogista:

Malmössä saatiin jälleen kerran näyttöä siitä, mitä tapahtuu, kun valtion väkivaltamonopoli murtuu ja lakkaa olemasta.

Kahta poliisia tulitettiin autosta automaattiaseella. Ampuja, jolla oli luotiliivit, pääsi pakenemaan. Poliisin mukaan ampujalla oli pistooli ja konetuliase. Sydsvenskanin artikkeli aiheesta on karua luettavaa. Ruotsissa poliisi on jo menettämässä liki täydellisesti otteensa Malmöstä - Malmö on luisumassa irti Ruotsin yhtenäisvaltiosta, ja siitä on tulossa suvereeni, rosvojoukkojen hallitsema alue, joka on käytännössä valtio valtiossa. 23-vuotiaalla ampujalla on aikaisempi rikostausta. Ammuskelu virantoimituksessa olevaa poliisia vastaan menee Suomessa aina murhan yrityksenä syytteeseen - tiedä sitten, miten Ruotsissa. Koska Malmö on jo aikaisemminkin tunnettu mellakkoja ja väkivaltaisuuksia synnyttävänä ongelmapesäkkeenä, niin varmaa on, että tuollainen ammuskelu on avoin signaali sodanjulistuksesta ruotsalaista yhteiskuntaa vastaan. Aivan riippumatta siitä, totteleeko ampuja nimeä Sven-Åke, Heikki, Slobomir, Ismet tai Abdullah.

Jos tilanne vielä eskaloituu, niin siinä vaiheessa ainoa asia, mitä on enää tehtävissä, on julistaa Ruotsiin poikkeustila, Malmöön ulkonaliikkumiskielto ja lähettää armeija panssarivaunujen kanssa paikalle. Antamaan näkyvä signaali siitä, että me olemme vahvempia kuin te ja jos te alatte hyppimään silmillemme, te kuolette. Parempi tuuri sitten seuraavassa jälleensyntymässä. Jos tilanteen annetaan eskaloitua tästä eteenpäin ja asiaan ei reagoida mitenkään, se on signaali heikkoudesta, ja provosoi vain entistä pahempia rettelöitä ja väkivaltaisuuksia. On muistettava, että rikolliset ymmärtävät vain voimaa - eivät kauniita sanoja.

Malmön tilanne on tietysti väkivaltaista anarkiaa. Mannerheim kutsui bolshevikkeja anarkisteiksi, koska katsoi heidän olevan järjestäytyneen yhteiskunnan tuhoamiseen pyrkiviä rikollisia. Malmö on juuri tässä mielessä vaipunut anarkiaan.

Takkirauta-blogin kommenttiosastosta:

Yhteiskunta on sanaton sopimus, joka pysyy kasassa ainoastaan niin pitkään kuin ehdoton enemmistö kokee yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan toimimisen palvelevan ainakin pääsääntöisesti omia henkilökohtaisia etujaan. Tämä vaatii yhteiskunnallisilta vallankäyttäjiltä, siis heiltä, jotka sääntöjä muotoilevat, suurta viisautta ja aimo annoksen konservatiivista maailmankatsomusta, jota voisi kuvata ”älä turhaan keikuta venettä”-asenteeksi. Yhteiskunta toimii siis vastavuoroisuusperiaatteella. Suuri enemmistö tukee omilla toimillaan yhteiskunnan toimintaa ja hyväksyy yhteiskunnan jäsenilleen langettamat velvoitteet, esimerkkinä veronmaksuvelvollisuus ja maanpuolustusvelvollisuus, koska suuri enemmistö kokee nämä asiat osana suurempaa hyväksyttävää kokonaisuutta.

Kansantuote lävähtää tuulettimeen sillä hetkellä, kun merkittävän suuri ihmisryhmä kokee yhteiskunnan säännöt itselleen epämieluisaksi. Ei Malmön tilanteessakaan mistään muusta ole kysymys kuin siitä, että niiden ihmisten määrä, jotka eivät koe kansankotia omaksi kodikseen on kasvanut yli tietyn kriittisen massan. Se, että ruotsalaisen yhteiskunnan väkivaltamonopoli on siellä murtunut, on oire eikä itse tauti. Panssarivaunut Malmön kaduille on kuin ottaisi aspiriinia kovaan kuumeeseen, mutta jättäisi itse perussairauden hoitamatta. Itse kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä yhteiskunnan tulee sekaantua kansalaisten elämään mahdollisimman vähän. Mielestäni yhteiskunnan tulee tarjota kansalaisille elämän kehykset, huolehtia siitä, että kansalaisilla on mahdollismman yhdenvertaiset (yhdenvertaisuus on eri asia kuin tasa-arvo) lähtökohdat muokata omasta elämästään omilla valinnoillaan ja toimenpiteillään juuri sellainen kuin itse haluaa. Pelisääntöjen tulee olla yksinkertaiset, yksiselitteiset ja selkeät ja niiden tulee antaa kansalaisille mahdollisimman suuri vapaus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.

Malmössä näkyy mielestäni kansankodiksi nimetyn holhousyhteiskunnan lopun alku. Toisaalta ruotsalainen hyvinvointivaltio ei enää kykene pitämään alemmille yhteiskuntaluokille antamaansa lupausta loputtomiin nousevasta vastikkeettomasta elintasosta ja toisaalta yhteiskunnan pikkutarkka kontrolli tukahduttaa omaehtoiset ponnistelut tilanteen parantamiseksi. Molemmat synnyttävät turhautumista ja yhteiskunnan vastaisuutta, jotka purkautuvat jopa väkivaltana yhteiskunnan kurinpitokoneistoa vastaan.

Todennäköisesti Ruotsissakin mennään yli siitä missä aita on jo kaatunut eli kiristetään lakeja, sääntöjä ja lisätään poliisin valtuuksia. Tämä on kuitenkin vain oireiden hoitamista eikä sillä pystytä vaikuttamaan yhteiskunnassa leviävään tyytymättömyyteen ja turhautumiseen. UK alkaa olla jo puhtaaksiviljety poliisivaltio. Saas nähdä, syntyykö länsinaapuriimme samanlainen. Suomessakin on nähtävissä tämän polun alku.

Syynä tähän kehitykseen on tietysti se, että Ruotsiin, Suomeen, Englantiin, Ranskaan, Belgiaan, Hollantiin, Saksaan, Tanskaan ja Norjaan on tuotu valtavia määriä barbaareja kehitysmaista.

Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Jos Eurooppaan tuodaan miljoonia barbaareja kehitysmaista, Eurooppa rupeaa muistuttamaan kehitysmaiden barbaarisia yhteiskuntia.

Tämäkin todettiin Takkirauta-blogin kommenttiosastossa:

UK on poliisivaltio nimenomaan sanan naurettavassa merkityksessä mutta lähinnä kantaväestöä kohtaan. Muslimit saavat riehua ja huutaa parta päristen juutalaisvastaisia iskulauseitaan, koska pamputtamisen pelätään synnyttävän vielä pahempia mellakoita ja terrori-iskuja.

Niin se vaan on, että kun maahan muuttaa tarpeeksi lyhyessä ajassa tarpeeksi monta sataa tuhatta ihmistä arabimaista aletaan vähitellen tarvita yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen syyrialaistyyppinen sisäinen väkivaltakoneisto. Sisäiset väkivaltakoneistot eivät ole kovin helläkätisiä edes melko vakaissa arabimaissa, kuten Egyptissä.

Niin. Muslimien harrastama bolshevistinen anarkismi eli talojen ja autojen polttaminen, naisten ja nuorten tyttöjen systemaattinen joukkoraiskaaminen jne. johtaa väistämättä fasistisen poliisivaltion syntyyn. Fasismi syntyi aikoinaan nimenomaan reaktiona bolshevismille.

Esimerkiksi Saksassa oli sisällissota vuonna 1919, kun kommunistit luulivat sodan heikentämän valtion olevan kypsä vallankumoukseen. Kommunistit laittoivat kaduille barrikadeja ja käyttivät aseina mm. kiväärejä, käsikranaatteja ja konekiväärejä. Kommunistien vallankumousyritys tukahdutettiin paljolti armeijan voimin, mutta merkittävää osaa kommunistien murskaamisessa näyttelivät Freikorps-joukot, eräänlainen suojeluskunta.

Kuten Suomen sisällissodassa 1918, myös Saksan sisällissodassa 1919 suojeluskuntalaiset teloittivat vallankumousta yrittäneitä bolshevikkeja sankoin joukoin ilman mitään laillisia oikeudenkäyntejä. Aivan kuten Suomen hallitus hyväksyi suojeluskuntalaisten perustamien kenttätuomioistuimien langettamat tuhannet laittomat kuolemantuomiot, myös Saksan hallitus hyväksyi ns. vapaajoukkojen toimet:

Die von Friedrich Ebert geführte Regierung der Weimarer Republik wollte die Auswirkungen der Novemberrevolution eindämmen und benötigte dazu „zuverlässige“ Truppen. Sie griff auf Freikorps zurück, die der Führung des SPD-Politikers Gustav Noske unterstellt wurden, der dies mit den Worten kommentiert haben soll: „Meinetwegen, einer muß der Bluthund werden.“

Näistä "Saksan hallitusta palvelevana verikoirana" toimineista Freikorps-joukoista kehittyi myöhemmin SA.

Vastaavasti nykyään Euroopassa voi muodostua rajuja otteita käyttäviä vartiointiliikkeitä, kodinturvajoukkoja, aseellista itsepuolustusta opettavia ampumaseuroja, kostoiskuja tekeviä vigilantistijengejä jne.

Mikäli muslimien riehuminen Euroopassa jatkuu, monien Euroopan maiden hallitukset antavat hiljaisen hyväksyntänsä tällaisille illegaaleille puolisotilaallisille organisaatioille saadakseen muslimit edes jollakin tavalla kuriin.

Ruotsissa on jo nähtävissä merkkejä vigilantismista:

Lynchmobb mot flyktingfamiljer i Vännäs

Alla irakiska flyktingar i Vännäs har evakuerats till en ny ort efter att deras hem attackerats av uppemot 50 personer under lördagsnatten.

Det som började med ett bråk mellan ett grupp infödda svenskar och en grupp invandrarungdomar på fredagen utmynnade i något som polisen beskriver som en lynchmobb under lördagskvällen och natten mot söndagen.

Enligt uppgifter till VK hade ett 50-tal ungdomar och vuxna ställt sig utanför två irakiska familjers bostäder och kastat sten på fönstren. När polisen kom till platsen lugnade situationen ner sig, och familjerna kunde flyttas i säkerhet på annan ort.

Men senare på kvällen urartade situationen totalt då ytterligare ett antal irakiska familjer i Vännäs trakasserades.

- Alla arabisktalande familjer har antingen blivit hotade eller trakasserade under natten. Vi hade inget annat val än att evakuera samtliga familjer, säger Ingrid Lindroth, flyktingsamordnare i Vännäs.

- Det är så hemskt så det inte sant, säger hon.

Hon uppskattar att cirka 25-30 personer har tvingats flytta till en annan ort.

- Jag har aldrig varit med om någon liknande förut. Det som ytterligare förvärrar situationen är att flyktingarna redan upplevt alla möjliga hemskheter och nu när det kommer hit där de känner sig trygga tvingas de återigen på flykt, säger Ingrid Lindroth. Totalt är 70 flyktingar bosatt inom Vännäs kommun. I samband med att cirka 30 flyktingar redan har flyttats till en annan ort och att ytterligare flyktingar kan komma att flytta efter söndagens ofredande innebär det att närmare hälften av alla flyktingar i Vännäs har flytt orten efter trakasserierna.

Tässä on kysymys juuri siitä KKK-tyyppisestä vigilantismista, josta kirjoitin pari vuotta sitten:

Afrikkalaisten mielestä ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, korruptio, klaanisodat, taikausko ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä. Jos afrikkalaiset muodostavat väestön enemmistön jossain Afrikan ulkopuolisessa maassa, tämä maa muuttuu Afrikaksi. Näin on käynyt mm. Haitissa, jonka voodoo-kulttuuri ja bolshevistisen anarkian repimä yhteiskunta muistuttavat kummasti afrikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

USA:ssa ja Kanadassa neekerit käyttäytyvät jotakuinkin siedettävästi vain silloin, kun ovat selvästi vähemmistönä. Ympäröivä valkoinen yhteiskunta, toisaalta väkivaltakoneistollaan (poliisit, vankilat, aseellinen itsepuolustus, KKK-tyyliset vigilantistit), toisaalta sosiokulturaalisella paineellaan, pakottaa neekerit sopeutumaan länsimaiseen kulttuuriin.

Valkoiset amerikkalaiset ovat tietysti eurooppalaisia, joten heidän dominoimansa yhteiskunta on Amerikassa sijaitseva eurooppalainen yhteiskunta.

Vastaavasti mustat amerikkalaiset ovat Amerikassa asuvia afrikkalaisia, joten heidän dominoimansa alueet ovat afrikkalaisia saarekkeita valkoisen eurooppalaisen yhteiskunnan meressä.

Neekerienemmistöiset alueet tietysti poikkeaisivat valkoisista alueista nykyistä enemmän, jos ne olisivat itsenäisiä kaupunkivaltioita. Koska ne kuitenkin kuuluvat Yhdysvaltoihin, niissä on voimassa sama laki kuin muualla Yhdysvalloissa. Ympäröivä valkoinen yhteiskunta ikään kuin miehittää näitä neekerienklaaveja pitämällä poliisivoimin edes jotenkuten voimassa valkoisten ihmisten säätämiä lakeja myös neekerighettojen alueella. Neekerit itse eivät kuitenkaan olisi kyseisiä lakeja säätäneet eivätkä yrittäisikään ylläpitää niitä.

Neekerit noudattavat valkoisen yhteiskunnan säätämiä lakeja vain silloin, kun niitä konkreettisesti ylläpidetään kovalla kurilla. Jos kuri heltyy, neekereiden biologinen afrikkalainen kansanluonne manifestoituu taas heidän käytöksessään.

Kommentti Takkirauta-blogista:

Tuo korpilain lukeminen on aina ikävää, sillä se on merkki siitä, että valtiovalta ei joko piittaa alamaisistaan tai on kykenemätön valvomaan lakejaan. Tässä tilanteessa se ilmeisesti johtui siitä, että irakilaisten turvapaikanhakijoiden väitettiin kidnapanneen paikallisen naisen ja raiskanneen tämän. Jos väite pitää paikkaansa, niin tällöin turvapaikanhakijat ovat niinsanotusti purreet ruokkivaa kättä, ja tuo vigilantismi on täysin ymmärrettävää. Jos taas väite ei pidä paikkaansa, niin tällöin valtiovalta on epäonnistunut tehtävässään rauhoittaa paikallisia ja katkoa huhuilta siivet, ettei tämän kaltaista vigilantismia ja korpilain lukemista pääse syntymään.

Kaikenkaikkiaan hyvin harmillinen juttu, sillä tuonkaltainen korpilaki nakertaa aina järjestäytyneen yhteiskunnan perustaa.

Tällainen vigilantismi eli oman käden oikeus johtuu nimenomaan siitä, että yhteiskunnan lainvalvontaelimet eli poliisi, syyttäjäviranomaiset, tuomioistuimet ja vankilat eivät kykene suojelemaan kunnon kansalaisia rikollisilta.

Kansalaiset ottavat lain omiin käsiinsä, koska yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen ei voi enää luottaa. Ruotsissa poliisi ja palokunta ovat jo myöntäneet, että ne eivät pysty valvomaan Malmön muslimighettoja. Ranskassa poliisi on julkaissut listan yli tuhannesta "urbaanista väkivalta-alueesta" eli muslimighetosta, joissa järjestäytyneen yhteiskunnan lait eivät ole ollenkaan voimassa. Vastaavia järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella olevia, väkivaltaiseen anarkiaan vaipuneita alueita on Englannissa, Belgiassa ja Hollannissa.

Vielä Ruotsista:

Turun sanomien mukaan Malmö on hyvin lähellä täydellistä anarkiaa. Poliisien ampuminen on vain pelkkä oire tästä kuplinnasta, ja tietyt asuinalueet muistuttavat jo sotatoimialuetta.

Pitkään jatkuneet levottomuudet Rosengårdin lähiössä Malmössä ovat yltyneet lähes päivittäisiksi. Noin 200 häirikköä pitää 22 000 asukkaan lähiötä sellaisessa otteessa, että poliisi ja pelastuslaitoskin tuntevat olevansa voimattomia. Roskalavat palavat joka yö. Palomiehet ja heitä tukevat poliisit saavat vastaansa kiviä, raakoja kananmunia, polttopulloja ja sanallisia uhkauksia. Plus nuo ammuskelut.

Tämä merkitsee, että Ruotsin valtio on menettänyt otteensa Malmössä, ja Malmö on irtautunut Ruotsin valtiosta. Ruotsin valtio on menettänyt siellä legitimiteettinsä, ja ainoa tapa, millä legitimiteetti voidaan enää palauttaa, on väkivalta. Eli selkokielellä lähettää armeija paikalle ja panna paikat sileäksi.

Tilanne on kuitenkin riistäytynyt niin pahaksi, etteivät pelastuslaitoksen palomiehet enää lähde sammutustöihin Rosengårdiin, ennenkuin palopäällystö ja poliisi ovat tarkistaneet hälytykset. Eteläisen Ruotsin pelastustoimen päällikkö Per Widlundh on sanonut uhkien olevan niin vakavia, etteivät yhteiskunnan suoja ja turvallisuus enää toimi.

Ruotsi on nopeasti muuttumassa samanlaiseksi valtioksi kuin Latino-Amerikan epämääräiset banaanitasavallat olivat joskus: valtiovalta on menettänyt otteensa kansasta, levottomuudet ja mellakat ovat jokapäiväisiä, ja ainoa, mikä tepsii tilanteeseen, on poikkeustila ja ulkonaliikkumiskielto. Ruotsissa on tapahtumassa täsmälleen sama kehitys kuin mikä Ranskassa on johtanut zones sensibles-ilmiöön: lähes jokaisessa suurkaupungissa tai sen ympäristössä on alueita, joissa Ranskan laki on lakannut olemasta ja joissa vallitsee joko sharia tai nyrkkivalta.

Tällainen lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen hajoaminen johtaa ennen pitkää väistämättä Norsefire-skenaarioon:

We did what we had to do. Islington. Enfield. I was there, I saw it all. Immigrants, Muslims, homosexuals, terrorists. Disease-ridden degenerates. They had to go. Strength through unity. Unity through faith. I'm a God-fearing Englishman and I'm goddamn proud of it!

Maailmansotien välisessä Euroopassa bolshevismin uhka loi vastareaktiona fasismin. Vastaavasti nykyaikana muslimien ja muiden kehitysmaalaisten barbaarien uhka lainalaiselle yhteiskuntajärjestykselle luo vastareaktiona Norsefire-tyylisen etnisiä puhdistuksia kannattavan rasistisen, nationalistisen regiimin.

Jotkut dhimmit kuitenkin aikovat viimeiseen asti puolustaa muslimeja ja muita kehitysmaalaisia barbaareja. Meillä on keskuudessamme maanpettureita ja järjestäytyneen yhteiskunnan vihollisia, jotka aikovat tässä sisällissodassa olla muslimien ja muiden kehitysmaalaisten puolella suomalaisia ja muita eurooppalaisia vastaan:

Ikävä velvollisuuteni on kertoa, että jos syttyy sota teikäläisten ja esimerkiksi minun tuntemieni mamujen välillä — joista useimmat ovat kelpo ihmisiä — me olemme siinä sodassa eri puolilla. Yritän olla oksentamatta, kun ruumiinne likoavat puroissa ja mätänevät metsiin.

- entinen kansanedustaja Ville Komsi (vihr) 17.11.2008 kello 17:49 entisen kansanedustajan Osmo Soininvaaran (vihr) blogissa

Poliitikkojen sanoinkuvaamaton tyhmyys voi myös manifestoitua totaalisena välinpitämättömyytenä lainalaista yhteiskuntajärjestyksen romahtamista kohtaan. Poliittinen eliitti voi valita samanlaisen asenteen kuin Ranskan kuningatar Marie Antoinette, joka, nälkäänäkevän kansan huutaessa kadulla "Meillä ei ole leipää!", vastasi, anekdootin mukaan: "Syökööt sitten kakkua."

Suomessa ja monissa muissa maissa poliittinen valtaeliitti voi pysytellä täysin irrallaan tavallisen kansan elämästä, täysin tietämättömänä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Norsuunluutornissa elävä poliitikko- ja virkamieseliitti saattaa aivan aidosti ihmetellä, miksi autot palavat kaduilla.

Kommentti Takkirauta-blogin yleisönosastosta:

Valtion väkivaltamonopolin ulottumattomissa olevien alueiden ongelmat ovat pahenemassa ja alueiden määrä lisääntymässä.

Poliitikot, oikeuslaitoksen virkamiehet ja journalistit sekä muut poliittisen korrektiuden tabujen vartijat, jotka ovat nyt innokkaasti tuomassa samoja ongelmia Suomeen tiettyjen pakolaisväestöjen mukana - piittaamatta Suojelupoliisin varoituksista - ovat suoraan sanoen syyllistyneet maanpetokselliseen toimintaan.

Samaa mieltä olen itse ollut jo pitkään.

Olen pitkään miettinyt, onko muslimien ym. kehitysmaalaisten barbaarilaumojen Eurooppaan tulvimisen syynä Euroopan valtioita johtavien poliitikkojen ja virkamiesten maanpetoksellinen pahuus vai suorastaan sanoinkuvaamaton tyhmyys. En tiedä, kumpi on pahempi.

Vallanpitäjät itse eivät välttämättä edes huomaa tuhansia kaduilla palavia autoja, koska he kuluttavat elämänsä norsunluutorninsa sisällä: presidentinlinnassa, eduskuntatalossa, valtioneuvoston linnassa, ministeriöissä, virka-auton takapenkillä, virkamatkoja varten vuokratussa yksityisessä luksuslentokoneessa ja kansainvälisissä konferensseissa toisten maiden vallanpitäjiä tapaamassa. Tällaiset ihmiset ovat täysin irti todellisuudesta.

Vallanpitäjät käyvät kansainvälisissä konferensseissa hymyilemässä keskenään, kilistelemässä sampanjalaseja ja antamassa täysin yhdentekeviä, ympäripyöreitä julkilausumia vailla mitään yhtymäkohtia reaalimaailmaan. Euroopan nykyiset vallanpitäjät ovat kuin Titanicin ylimmän kerroksen ravintolassa tanssivia juhlijoita, jotka eivät ole tietoisia laivan törmäämisestä jäävuoreen.