torstaina, toukokuuta 26, 2011

Kantelu oikeuskanslerille Kiviniemestä, Kataisesta ja muista valtioneuvoston jäsenistä




Lähetin allaolevan kantelun oikeuskanslerille.

Hallitus ja eduskunta ovat rikkoneet perustuslakia Portugal-päätöksen käsittelyssä.

Jos oikeuskansleri itse aikoo noudattaa lakia, hänen on viran puolesta pakko ilmoittaa tästä kantelusta eduskunnan perustuslakivaliokunnalle syytteen nostamiseksi valtakunnanoikeudessa pääministeri Mari Kiviniemeä, valtiovarainministeri Jyrki Kataista ja muita Kiviniemen hallituksen eli nykyisen toimitusministeristön ministereitä vastaan.




KANTELU VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERILLE


Kantelijan nimi ja osoite

puhelin (päivisin)

________Mikko Ellilä________________________

[yhteystiedot]




Minkä viranomaisen, virkamiehen tai henkilön menettelystä on kysymys


Toimitusministeristönä toimiva pääministeri Mari Kiviniemen hallitus,

erityisesti pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen,

mutta myös muut Kiviniemen hallituksen ministerit.

________________________________________________________




Mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä pidätte lain tai

velvollisuuksien vastaisena

Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) myönnettävä valtiontakaus.

_________________________________________________________




Selostakaa lyhyesti, milloin ja mitä tapahtui


Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista (668/2010)

antaa valtioneuvostolle vallan antaa omavelkaisia valtiontakauksia ERVV:lle.

Perustuslain 82 § mukaan valtiontakaus ja valtiontakuu voidaan antaa vain

eduskunnan suostumuksen nojalla. Valtioneuvostolla ei siis ole oikeutta antaa

valtiontakauksia ilman eduskunnan erillistä suostumusta. Laki 668/2010 on

hyväksytty eduskunnassa yksinkertaisessa säätämisjärjestyksessä eli

tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Koska tämä laki on ristiriidassa

perustuslain kanssa, se olisi pitänyt säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Koska sitä ei ole säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, se ei ole astunut

voimaan Suomen valtiojärjestyksessä edellytetyllä tavalla.

Laki on perustuslakia alempana säädöksenä väistyvä. Laki 668/2010 ei ole voimassa,

koska se on ristiriidassa Perustuslain 82 § kanssa.

Toimitusministeristön valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoitti ERVV:lle

EU-maiden valtiovarainministerien kokouksissa Brysselissä ma 16.5. - ti 17.5., että

Suomi antaa ERVV:lle takauksia Portugalin lainapakettia varten. Kataisella oli tälle

menettelylleen muun valtioneuvoston tuki. Koko valtioneuvosto siis oli päättänyt

antaa ERVV:lle valtiontakauksia ilman eduskunnan suostumusta.

Toimitusministeristön menettely perustui lakiin 668/2010, joka on perustuslain vastainen

ja siten mitätön. Toimitusministeristönä toimiva pääministeri Mari Kiviniemen hallitus,

eritoten pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen, mutta myös

muut Kiviniemen hallituksen ministerit, rikkoivat perustuslakia toimimalla perustuslain

vastaisen alemman säädöksen nojalla.

________________________________________________________




Millä tavoin menettely oli mielestänne virheellinen


Päätös ERVV:lle annettavista lainatakauksista tuotiin eduskuntaan valtioneuvoston

tiedonantona. Tämän jälkeen eduskunta äänesti toimitusministeristönä toimivan

Kiviniemen hallituksen luottamuksesta. Menettely oli perustuslain vastainen. Eduskunta

hyväksyi valtioneuvoston tiedonannon, jossa toimitusministeristö ilmoitti antaneensa

ERVV:lle lainatakauksia eli toimineensa perustuslain vastaisesti.

Valtioneuvostolla ei ollut laillista oikeutta antaa näitä lainatakauksia eikä eduskunnalla

ollut oikeutta hyväksyä valtioneuvoston laitonta menettelyä äänestämällä hallituksen

luottamuksesta valtioneuvoston tiedonannon jälkeen.


Perustuslakia voidaan muuttaa vain 2/3 enemmistöllä kahdessa eduskunnassa tai,

mikäli asia on 5/6 enemmistöllä julistettu kiireelliseksi, yhdessä eduskunnassa.

Koska tätä perustuslain vastaista valtioneuvoston päätöstä ERVV:lle annettavista

lainatakauksista ei ollut etukäteen hyväksytty em. määräenemmistöllä Suomen

valtiojärjestyksen mukaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, toimitusministeristön

menettely oli perustuslain vastainen.


Näin ollen ERVV:lle annettavista lainatakuista tehty päätös on mitätön, koska se on

tehty Suomen valtiojärjestyksen vastaisella tavalla. Tämän laittoman päätöksen

toimeenpano antamalla ERVV:lle valtiontakuita on rikos. Jokainen viranomainen, joka

toteuttaa näitä toimitusministeristön tekemiä laittomia takuupäätöksiä, syyllistyy rikokseen.

Rikoslain 13 luvun 1 § mukaan se, joka tarkoituksenaan muuttaa Suomen valtiojärjestystä,

tekee valtiosääntöä rikkoen teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara,

on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Mari Kiviniemi ja kaikki muut

nykyisen toimitusministeristön ministerit syyllistyivät em. lainkohdan mukaan valtiopetokseen

antamalla valtiontakuita ERVV:n lainoille perustuslainvastaisen lain nojalla, koska tämä teko

oli ilman muuta valtiosääntöä rikkova ja sen tarkoituksena oli ilman muuta Suomen

valtiojärjestyksen muuttaminen siirtämällä eduskunnalle perustuslain mukaan kuuluvaa

valtaa valtioneuvostolle.

Koska nämä valtiopetoksen tekijät kuuluivat valtion poliittiseen johtoon, kyseessä oli

rikoslain 13 luvun 2 § mukaan törkeä valtiopetos. Lain mukaan törkeän valtiopetoksen

vähimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta ja enimmäisrangaistus elinkautinen vankeustuomio.

___________________________________________________________




Mitä toivotte oikeuskanslerin tekevän


Vaadin oikeuskansleria ilmoittamaan asiasta eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

asian ottamiseksi käsiteltäväksi, jotta perustuslakivaliokunta päättäisi syytteen

nostamisesta valtakunnanoikeudessa pääministeri Mari Kiviniemeä,

valtiovarainministeri Jyrki Kataista ja muita Kiviniemen hallituksen ministereitä vastaan.

______________________________________________________________



Paikka ja aika

Turku 25.5.2011

Mikko Ellilä





keskiviikkona, toukokuuta 25, 2011

Hallitus ja eduskunta rikkoivat perustuslakia Portugal-äänestyksessä


Valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Mari Kiviniemi ja kaikki muut valtioneuvoston jäsenet syyllistyivät valtiopetokseen antamalla valtiontakuita ERVV:n lainoille perustuslainvastaisen lain nojalla.

Koska nämä valtiopetoksen tekijät kuuluivat valtion poliittiseen johtoon, kyseessä oli rikoslain 13 luvun 2 § mukaan törkeä valtiopetos. Lain mukaan törkeän valtiopetoksen vähimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta ja enimmäisrangaistus elinkautinen vankeustuomio.




Yle:

Eduskunta hyväksyi Portugalin lainatakauksen


julkaistu tänään klo 12:06, päivitetty tänään klo 14:40

Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti Portugalin lainatakauksen äänin 137-49. Tyhjää äänesti seitsemän ja poissa oli kuusi kansanedustajaa. Suomen osuus Portugalin apupaketista on noin miljardi euroa.

Portugalin lainatakauksien puolesta äänestivät kokoomus, SDP, RKP, Kristillisdemokraatit, vihreät ja valtaosin keskustan kansanedustajat. Keskustan kansanedustajista kolme, Lasse Hautala, Antti Pirttilahti ja Antti Rantakangas äänestivät tyhjää.

Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset äänestivät lainatakausta vastaan, mutta neljä perussuomalaisten kansanedustajaa äänesti tyhjää. He olivat Kimmo Kivelä, Jari Lindström, Anne Louhelainen ja Kaj Turunen.

Paketin esitteli tiistaina eduskunnalle toimitusministeristön valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.). Eduskuntapuolueista vasemmistoliitto ja perussuomalaiset asettuivat tukea vastaan.

Portugalin tukipaketti koostuu luotoista, joiden yhteissumma on noin 78 miljardia euroa. Paketin ovat koonneet Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU.

Suomen osuus lainatakauksista ja järjestelmään kuuluvasta ylitakauksesta on noin miljardi euroa.

YLE Uutiset






Kun eduskunnan sanotaan hyväksyneen Portugal-tukipaketin, todellisuudessa eduskunta äänesti toimitusministeristönä toimivan Kiviniemen hallituksen luottamuksesta.

Eduskunta:
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta

Puhemiehenä toimi puhemies Ben Zyskowicz /kok. Puhemies ei osallistu äänestykseen.

Jaa: 137
Ei: 49
Tyhjiä: 7
Poissa: 6
Yhteensä: 199


Valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon takauksista, jotka valtioneuvosto oli antanut Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV). Eduskunta äänesti toimitusministeristön luottamuksesta tämän tiedonannon jälkeen.

Toimitusministeristö oli päättänyt lainatakuista Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain (668/2010) nojalla. Tämä laki on perustuslain vastainen.

Laki antoi valtioneuvostolle vallan myöntää valtiontakauksia lainoille, vaikka perustuslain mukaan eduskunnan on erikseen päätettävä jokaisesta valtiontakauksesta. Tavallinen laki ei voi luovuttaa eduskunnan ulkopuolelle sellaista valtaa, joka perustuslain mukaan kuuluu eduskunnalle.

Kiviniemen hallitus on antanut ERVV:lle valtiontakauksia ilman erillistä eduskunnan hyväksyntää tämän perustuslainvastaisen lain nojalla. Laki on perustuslakia alempana säädöksenä väistyvä. Näin ollen valtioneuvoston antamat lainatakuut Euroopan rahoitusvakausvälineelle ovat laittomia ja siten mitättömiä.

Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on tehnyt näitä laittomia takuupäätöksiä, syyllistyy rikokseen. Koska kaikki Kiviniemen hallituksen ministerit ja pääministeri itse tekivät näitä laittomia päätöksiä, pääministeri Mari Kiviniemi ja kaikki hänen hallituksensa ministerit syyllistyivät rikokseen näitä lainatakuita antaessaan.

Vaalien jälkeen toimitusministeristönä toiminut Kiviniemen hallitus toi lainatakuupäätöksen eduskuntaan hallituksen tiedonantona. Eduskunta ei siis varsinaisesti äänestänyt siitä, annetaanko lainatakuita vai ei. Valtioneuvosto oli jo antanut lainatakuut ERVV:lle ja nyt vain kertoi siitä eduskunnalle. Tämä on perustuslain vastaista.

Eduskunta itse rikkoi perustuslakia a) hyväksymällä perustuslain kanssa ristiriidassa olevan lain Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista yksinkertaisessa säätämisjärjestyksessä eli tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, b) hyväksymällä valtioneuvoston rikollisen menettelyn lainatakuiden myöntämisessä antamalla luottamuslauseen Kiviniemen toimitusministeristölle tästä rikollisesta menettelystä kertoneen valtioneuvoston tiedonannon jälkeen.




sunnuntaina, toukokuuta 22, 2011

Laki kriisimaiden takauksista on perustuslain vastainen

Antamalla Euroopan rahoitusvakausvälineelle takauksia perustuslainvastaisen eli mitättömän lain nojalla pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja muut valtioneuvoston jäsenet syyllistyvät törkeään valtiopetokseen, josta minimirangaistus on neljä vuotta vankeutta.



Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista 14.7.2010/668


1 §

Valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle siten kuin tässä laissa säädetään.

Euroopan rahoitusvakausvälineellä tarkoitetaan tässä laissa European Financial Stability Facility Société Anonyme -nimistä osakeyhtiötä, jonka kotipaikka on Luxemburgin suurherttuakunnassa.

2 §

Valtioneuvosto voi antaa vastavakuuksia vaatimatta omavelkaisia valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja muiden velkasitoumusten, muiden Euroopan rahoitusvakausvälineen ottamien velkojen sekä niihin liittyvien koronvaihto-, valuutanvaihto- ja muiden sopimusten sekä niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Takauksia saa olla voimassa enintään 7,92 miljardin euron määräisten velkojen ja niihin liittyvien sopimusten vakuutena.

Muun kuin euromääräisen lainan vasta-arvo lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen Euroopan keskuspankin julkaiseman euron kurssin mukaan.

3 §

Tässä laissa tarkoitettu valtiontakaus myönnetään kullekin joukkovelkakirjalainalle ja muulle velkasitoumukselle, jonka Euroopan rahoitusvakausväline laskee liikkeeseen, ja muulle sen ottamalle velalle sekä niihin liittyvälle koronvaihto-, valuutanvaihto- ja muulle sopimukselle erikseen tai liikkeeseenlaskuohjelmaan sisältyville joukkovelkakirjalainoille ja muille velkasitoumuksille, muuta velkaa koskevaan vastaavaan ohjelmaan sisältyville veloille sekä niihin liittyville sopimuksille. Valtioneuvoston yleisistunto tekee päätöksen valtiontakausten myöntämisestä.


Suomen perustuslaki

82 §
Valtion lainanotto ja valtion antamat vakuudet

Valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen, josta ilmenee uuden lainanoton tai valtionvelan enimmäismäärä.

Valtiontakaus ja valtiontakuu voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla.




Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista on siis perustuslain vastainen.

Laki on perustuslakia alempana säädöksenä väistyvä. Näin ollen valtioneuvoston antamat lainatakuut Euroopan rahoitusvakausvälineelle ovat laittomia ja siten mitättömiä.

Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka tekee näitä laittomia takuupäätöksiä, syyllistyy rikokseen.

Jokainen suomalainen virkamies, joka toteuttaa näitä Suomen hallituksen tekemiä laittomia takuupäätöksiä, syyllistyy rikokseen.


1 § (21.4.1995/578) Valtiopetos. Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen

  1. kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka
  2. muuttaa Suomen valtiojärjestystä

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.

2 § (21.4.1995/578) Törkeä valtiopetos. Jos valtiopetoksessa

  1. rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,
  2. rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,
  3. rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai
  4. rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen

ja valtiopetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä valtiopetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.


Jos Suomen oikeuslaitoksen syyttäjät ja tuomarit noudattaisivat Suomen lakia, jokainen nykyisen valtioneuvoston jäsen joutuisi vankilaan valtiopetoksesta.

Nämä ihmiset saisivat vankeustuomion, jos Suomen oikeuslaitos olisi kiinnostunut noudattamaan Suomen lakia:

Pääministeri
Kiviniemi, Mari Johanna



Pääministerin sijainen
Katainen, Jyrki Tapani



Ministeri valtioneuvoston kansliassa
Häkämies, Jyri Jukka



Thors, Astrid Gunilla Margareta



Vapaavuori, Jan Pellervo



Ulkoasiainministeri
Stubb, Cai-Göran Alexander



Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Väyrynen, Paavo Matti



Ministeri ulkoasiainministeriössä
Vapaavuori, Jan Pellervo



Oikeusministeri
Brax, Tuija Kaarina



Ministeri oikeusministeriössä
Thors, Astrid Gunilla Margareta



Sisäasiainministeri
Holmlund, Anne Elisabeth



Maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Thors, Astrid Gunilla Margareta



Puolustusministeri
Häkämies, Jyri Jukka



Valtiovarainministeri
Katainen, Jyrki Tapani



Hallinto- ja kuntaministeri
Tölli, Tapani Olavi



Opetusministeri
Virkkunen, Henna Maria



Kulttuuri- ja urheiluministeri
Wallin, Stefan Erik



Maa- ja metsätalousministeri
Anttila, Sirkka-Liisa



Liikenneministeri
Vehviläinen, Anu Helena



Viestintäministeri
Lindén, Suvi Helmi Tellervo



Elinkeinoministeri
Pekkarinen, Reijo Mauri Matias



Työministeri
Sinnemäki, Anni Milja Maaria



Sosiaali- ja terveysministeri
Rehula, Juha Tapani



Peruspalveluministeri
Risikko, Paula Sinikka



Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä
Wallin, Stefan Erik



Ympäristöministeri
Lehtomäki, Paula Ilona



Asuntoministeri
Vapaavuori, Jan Pellervo












torstaina, toukokuuta 19, 2011

EU-kriisimaiden tuet ovat laittomia ja niiden kannattajat ovat rikollisia


Pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja muut valtioneuvoston jäsenet sekä eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet syyllistyivät rikokseen Suomen perustuslakia ja EU:n perussopimusta vastaan antaessaan Suomen veronmaksajien rahoja Irlannille, Kreikalle ja Portugalille.



EU-kriisimaiden tuet ovat laittomia ja niiden kannattajat ovat rikollisia.

  1. EU:n tukioperaatiot velkakriisin vuoksi ovat ristiriidassa perussopimuksen kanssa
    Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia.
  2. Lisäksi velkamaiden markkinakorkoja on alennettu Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittamilla toimenpiteillä. Nämä rikkovat SEUT 123 artiklaa, jonka oli tarkoitus estää EKP:a manipuloimasta velkamarkkinoita poliittisista syistä.
  3. Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen hanke, nimittäin pikavauhdilla toteutettava muutos EU:n perussopimukseen, jotta pysyvä vakausmekanismi olisi sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Hiljaisuus on ymmärrettävää, sillä sopimusmuutoksen ajautuminen kansanäänestyksiin olisi poliittinen itsemurha.

    Perustuslaillinen muutos on esitetty luonteeltaan teknisenä, vaikka se on merkittävä askel kohti liittovaltiorakennetta. Tietoisuus muutostarpeesta kyseenalaistaa myös tämänhetkisten tukitoimenpiteiden laillisuuden.




Portugalin, Irlannin ja Kreikan tukipaketit rikkovat sekä Suomen perustuslakia että EU-lainsäädäntöä. Jos Suomen oikeuslaitoksen syyttäjät ja tuomarit noudattaisivat lakia, Kiviniemi, Katainen ja muut valtioneuvoston jäsenet sekä eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet tuomittaisiin vankilaan.


Oskari Juurikkala:


EU:n tukioperaatiot ristiriidassa perussopimuksen kanssa


Kiista ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta on yltynyt armottomaksi huhtikuisten eduskuntavaalien varjossa. Oheinen aiheeseen liittyvä kirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla maanantaina 21.3.2010 (sivu C6).

***

EU:n tukioperaatiot velkakriisin vuoksi ovat ristiriidassa perussopimuksen kanssa

Keskustelu Euroopan rahoitusvakausvälineestä johti eduskunnassa kiistaan 9. maaliskuuta, kun pääministeri Kiviniemi syytti keskustelun aloittajia ”epäisänmaallisiksi”. Viikkoa myöhemmin valtiovarainministeri Katainen puolusti hallitusta toteamalla, että Suomi on jäänyt yksin jarruttamaan takausvastuiden nostamista (HS Kotimaa, 16.3.11).

Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden pelastusoperaatio on esitetty yleisölle ainoana vaihtoehtona. Sitä se ei ole.

Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) neuvottelijat tiedostivat uhkan, joka on nyt realisoitunut: yksittäisen jäsenmaan velkakriisi voisi tuottaa ulkoishaittoja, jotka mahdollistaisivat säästäväisempien jäsenmaiden kiristämisen.

Siksi Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Tämän no bailout –klausuulin tehtävänä oli sitoa unionin ja jäsenmaiden kädet, jottei kenellekään syntyisi kiusausta ajautua kriisiin ja heittäytyä muiden syliin.

Perussopimusten laatijat eivät osanneet ennakoida poliittisten realiteettien voimaa. Suomen osallistuessa tukioperaatioihin myös EU:n kansikuvapoika on liittynyt sääntöjen rikkojien joukkoon.

Tukitoimien laillisuutta on puolusteltu mm. kahdella argumentilla. Ensimmäisen mukaan sääntöjä ei rikota, koska SEUT 122 artikla sallii tukitoimenpiteet euromaan kärsiessä luonnonkatastrofista tai muusta kriisistä, joka ei ole sen hallittavissa. Kyseistä pykälää ei kuitenkaan voida soveltaa velkakriisiin: kyse on valtion itse aiheuttamasta ongelmasta.

Toisen väitteen mukaan kyse ei ole pelastustoimista, koska lainoista saadaan käypää korkoa. Väite on vähintäänkin epätarkka. Lainoista ei saada aitoa markkinakorkoa, vaan huomattavasti sitä alempaa noin 5 % korkoa, joka ei kompensoi maksuvaikeuksien korkeaa todennäköisyyttä. Kyse on pelastusoperaatiosta: muuten asiasta ei olisi edes keskustelua.

Lisäksi velkamaiden markkinakorkoja on alennettu Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittamilla toimenpiteillä. Nämä rikkovat SEUT 123 artiklaa, jonka oli tarkoitus estää EKP:a manipuloimasta velkamarkkinoita poliittisista syistä.

Todelliset markkinakorot olisivat todennäköisesti kaksinumeroisia lukuja, kuten luottoriskijohdannaiset osoittavat. Tosin työn alla on EU-asetus, joka rajoittaisi jäsenmaiden velkaan kohdistuvien luottojohdannaisten kauppaa.

Suomi on tähän mennessä osallistunut Kreikan kahdenvälisiin lainoihin 1,48 miljardilla sekä taannut Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) lainoja 8 miljardilla. Jälkimmäinen osuus saattaa lähiaikoina kaksinkertaistua, jos Suomi taipuu kasvaviin vaatimuksiin. Velvollisuutta siihen ei ole.

Meneillään on muitakin tärkeitä neuvotteluja. Yksi niistä on pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustaminen. Se korvaisi ERVV:n, jolle on annettu valtuudet 2013 saakka.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen hanke, nimittäin pikavauhdilla toteutettava muutos EU:n perussopimukseen, jotta pysyvä vakausmekanismi olisi sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Hiljaisuus on ymmärrettävää, sillä sopimusmuutoksen ajautuminen kansanäänestyksiin olisi poliittinen itsemurha.

Perustuslaillinen muutos on esitetty luonteeltaan teknisenä, vaikka se on merkittävä askel kohti liittovaltiorakennetta. Tietoisuus muutostarpeesta kyseenalaistaa myös tämänhetkisten tukitoimenpiteiden laillisuuden.

Onko tukipaketit silti hyväksyttävä poliittisten realiteettien nimissä? Virallista linjaa on pönkitetty kauhuskenaarioilla velkakriisistä, joka laajenisi metsäpalon lailla. Ne eivät ole taloustiedettä, vaan vilkasta mielikuvitusta.

Vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan ratkaisut on tehty ennen kaikkea eräiden maiden pankkisektorin tueksi. Voi kuitenkin kysyä, miksei pankkitukia rahoiteta kansallisesti. Suomalaiset pankit ovat olleet varovaisempia, eivätkä ole vaarassa.

Lisäksi Kreikka ei useimpien asiantuntijoiden mukaan pysty maksamaan uusia lainoja. Näin tapahtuessa Suomelle tulee iso lasku, ja ylivelkaisuus on vain lakaistu maton alle.

Oskari Juurikkala
Tohtorikoulutettava ja Foundations of European Law and Polity -huippuyksikön jäsen
Oikeustieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto






keskiviikkona, toukokuuta 18, 2011

Katainen ja Kiviniemi syyllistyivät valtiopetokseen


valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Mari Kiviniemi ovat syyllistyneet törkeään valtiopetokseen, jonka minimirangaistus on neljä vuotta vankeutta


Tapio Äyräväinen:
ERVV ei ole EU:n toimielin vaan euromaiden keskinäisillä sopimuksilla perustettu luxemburgilainen yhtiö. Niin muodoin ERVV:n päätöksetkään eivät ole EU-päätöksiä vaan tällaiset päätökset kuuluvat Suomessa eduskunnalle, eivätkä millekään valiokunnalle. Kataisen olisi pitänyt saada eduskunnan täysistunnon kanta taakseen ennen kuin kirjoitti nimeään yhteenkään paperiin.



Katainen siis rikkoo Suomen perustuslakia. Jos Suomi olisi oikeusvaltio, Katainen laitettaisiin syytteeseen valtakunnanoikeuteen.



Ei valtiovarainministerin valtuuksiin ole ennenkään kuulunut toisten valtioiden velkojen takaaminen eikä kuulu nytkään. Kyseessä ei myöskään ole suuren valiokunnan valtuuksiin tai toimitusministeristön varapääministerin valtuuksiin kuuluva asia.


Näin ollen kyseessä on nimenomaan eduskunnan päätettäväksi kuuluva asia.


Miljardien lahjoittamisesta toisille valtioille ei ole päättänyt eduskunta, vaan pelkkä valiokunta. Näin ollen kyseessä on laiton päätös. Se on siis juridisesti mitätön.


Katainen, kaikki muut toimitusministeristön ministerit, toimitusministeristön pääministeri (Kiviniemi) ja suuren valiokunnan syyllistyivät rikokseen tehdessään tätä päätöstä, johon heillä ei ollut laillisia valtuuksia.


Jos Suomi olisi oikeusvaltio, he kaikki olisivat syytteessä valtiopetoksesta.


1 § (21.4.1995/578) Valtiopetos. Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen

  1. kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka
  2. muuttaa Suomen valtiojärjestystä

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.

2 § (21.4.1995/578) Törkeä valtiopetos. Jos valtiopetoksessa

  1. rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,
  2. rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,
  3. rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai
  4. rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen

ja valtiopetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä valtiopetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.



Koska tässä rikoksessa tekijöinä olivat valtioneuvoston jäsenet (Katainen, Kiviniemi jne.) ja muut valtion ylimpään poliittiseen johtoon kuuluvat henkilöt (suuren valiokunnan jäsenet), kyseessä on nimenomaan törkeä valtiopetos.

Törkeän valtiopetoksen minimirangaistus on neljä vuotta vankeutta ja maksimirangaistus elinkautinen.

Jos Suomen oikeuslaitoksessa työskentelevät syyttäjät ja tuomarit noudattaisivat Suomen lakia, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Mari Kiviniemi ja eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet tuomittaisiin vähintään neljäksi vuodeksi vankilaan.



keskiviikkona, toukokuuta 11, 2011

Banksterit sensuroivat Soinin kirjoituksen pankeista

Wall Street Journal whitewashes their own column about EU bank bailouts




This is a column made by True Finns party chairman Timo Soini in Finland. It's also viable to the US. Just change EU to US.

Here's the original transcript with removed texts in bold. Can you see a pattern?
---------------------------------------------------

Why I Won't Support More Bailouts

Insolvency must be purged from Europe's system and it must be done openly and honestly.

When I had the honor of leading the True Finn Party to electoral victory in April, we made a solemn promise to oppose the so-called bailouts of euro-zone member states. These bailouts are patently bad for Europe, bad for Finland and bad for the countries that have been forced to accept them. Europe is suffering from the economic gangrene of insolvency—both public and private. And unless we amputate that which cannot be saved, we risk poisoning the whole body.

The official wisdom is that Greece, Ireland and Portugal have been hit by a liquidity crisis, so they needed a momentary infusion of capital, after which everything would return to normal. But this official version is a lie, one that takes the ordinary people of Europe for idiots. They deserve better from politics and their leaders.

To understand the real nature and purpose of the bailouts, we first have to understand who really benefits from them. Let's follow the money.

At the risk of being accused of populism, we'll begin with the obvious: It is not the little guy that benefits. He is being milked and lied to in order to keep the insolvent system running. He is paid less and taxed more to provide the money needed to keep this Ponzi scheme going. Meanwhile, a kind of deadly symbiosis has developed between politicians and banks: Our political leaders borrow ever more money to pay off the banks, which return the favor by lending ever-more money back to our governments, keeping the scheme afloat.

In a true market economy, bad choices get penalized. Not here. When the inevitable failure of overindebted euro-zone countries came to light, a secret pact was made.

Instead of accepting losses on unsound investments—which would have led to the probable collapse and national bailout of some banks—it was decided to transfer the losses to taxpayers via loans, guarantees and opaque constructs such as the European Financial Stability Fund, Ireland's NAMA and a lineup of special-purpose vehicles that make Enron look simple. Some politicians understood this; others just panicked and did as they were told.

The money did not go to help indebted economies. It flowed through the European Central Bank and recipient states to the coffers of big banks and investment funds.

Further contrary to the official wisdom, the recipient states did not want such "help," not this way. The natural option for them was to admit insolvency and let failed private lenders, wherever they were based, eat their losses.

That was not to be. As former Finance Minister Brian Lenihan recently revealed, Ireland was forced to take the money. The same happened to Portug-al-uese Prime Minister José Sócrates, although he may be less forthcoming than Mr. Lenihan about admitting it.

Why did the Brussels-Frankfurt extortion racket force these countries to accept the money along with "recovery" plans that would inevitably fail? Because they needed to please the tax-guzzling banks, which might otherwise refuse to turn up at the next Spanish, Belgian, Italian, or even French bond-auction.

Unfortunately for this financial and political cartel, their plan isn't working. Already under this scheme, Greece, Ireland and Portugal are ruined. They will never be able to save and grow fast enough to pay back the debts with which Brussels has saddled them in the name of saving them.

And so, unpurged, the gangrene spreads. The Spanish property sector is much bigger and more uncharted than that of Ireland. It is not just the cajas that are in trouble. There are major Spanish banks where what lies beneath the surface of the balance sheet may be a zombie, just as happened in Ireland for a while. The clock is ticking, and the problem is not going away.

Setting up the European Stability Mechanism is no solution. It would institutionalize the system of wealth transfers from private citizens to compromised politicians and otherwise failed bankers, creating a huge moral hazard and destroying what remains of Europe's competitive banking landscape.

Some defend the ESM, saying its use would always require unanimity. But the current mess with Portugal shows that the elite in Brussels will seek to enforce unanimity through pressure when it cannot be obtained by persuasion. Abolishing unanimity is only a matter of time. After that we have a full-fledged fiscal transfer union that is obviously in hock to Brussels' anti-growth corporatism.

Fortunately, it is not too late to stop the rot. For the banks, we need honest, serious stress tests. Stop the current politically inspired farce. Instead, have parallel assessments done by regulators and independent groups including stakeholders and academics. Trust, but verify.

Insolvent banks and financial institutions must be shut down, purging insolvency from the system. We must restore the market principle of freedom to fail.

If some banks are recapitalized with taxpayer money, taxpayers should get ownership stakes in return, and the entire board should be kicked out. But before any such taxpayer participation can be contemplated, it is essential to first apply big haircuts to bondholders.

For sovereign debt, the freedom to fail is again key. Significant restructuring is needed for genuine recovery. Yes, markets will punish defaulting states, but they are also quick to forgive. Current plans are destroying the real economies of Europe through elevated taxes and transfers of wealth from ordinary families to the coffers of insolvent states and banks. A restructuring that left a country's debt burden at a manageable level and encouraged a return to growth-oriented policies could lead to a swift return to international debt markets.

This is not just about economics. People feel betrayed. In Ireland, the incoming parties to the new government promised to hold senior bondholders responsible, but under pressure, they succumbed, leaving their voters with a sense of democratic disenfranchisement. The elites in Brussels have said that Finland must honor its commitments to its European partners, but Brussels is silent on whether national politicians should honor their commitments to their own voters. In a democracy, where we govern under the consent of the people, power is on loan. We do what we promise, even if it costs a dinner in Brussels, a "negative" media profile, or a seat in the cabinet.

When in Europe's long night of 1939-45, war came to Finland with the winter blizzards, my mother was one of eight siblings being raised on a small farm in central Finland where my grandparents eked out a frugal living.
My two young uncles rushed to the front and were both wounded in action during Finland's chapter of Europe's most terrible bloodshed. I was raised to know that genocidal war must never again be visited on our continent and I came to understand the values and principles that originally motivated the establishment of what became the European Union.

This Europe, this vision, was one that offered the people of Finland and all of Europe the gift of peace founded on democracy, freedom, justice and subsidiarity. This is a Europe worth having, so it is with great distress that I see this project being put in jeopardy by a political elite who would sacrifice the interests of Europe's ordinary people in order to protect certain corporate interests.

Europe may still recover from this potentially terminal disease and decline. Insolvency must be purged from the system and it must be done openly and honestly. That path is not easy, but it is always the right path—for Finland, and for Europe.

Mr. Soini is the chairman of the True Finns Party in Finland.




lauantaina, toukokuuta 07, 2011

Pekka Suomesta ja Jose Portugalista

Hommaforumilta:

Kuvitteellinen keskustelu, osapuolina Pekka Suomesta ja Jose Portugalista:

- Moi Pekka, viittitkö lainata vähän rahaa?

- Eikös sun pitänyt alkaa elämään vähän säästeliäämmin?

- Emmä sit halunnutkaan. Anna nyt vähä rahaa? Kyl mä maksan takas.

- Paljokos sä tarttet?

- 80 miljardia, mut ei sun tarvi maksaa kun osa.

- Saankos mä jotain lainan pantiksi? Sullahan on kuulema 14 miljardilla kultaa ja lisäksi oma lentoyhtiö. Mulla ei oo läheskään noin paljon kultaa ja lentoyhtiötänikin oon jo myynyt sijoittajille.

- No en mä niitä halua pantata.

- Mikset? Ethän sä niitä menetä jos maksat lainan takasin. Aitko sä ees maksaa takaisin?

- Juu juu maksan maksan, mut en mä halua pantata mitään. Tarvisin nyt rahaa kun pankitkin just nosti mun lainan korkoja.

- Niin, pankithan nosti niitä korkoja sen takia kun ne pelkäävät että et maksa takaisin. Korko nousee aina jos maksuepävarmuus lisääntyy.

- No haluatko sä että koko Euroopan kilpailukyky romahtaa? Niin voi käydä jos mä joudun velkasaneeraukseen.

- Euroopan keskimääräinen kilpailukyky ei varmaan parane sillä että siirretään Suomesta rahaa Portugaliin. Se vaan huonontaa Suomen kilpailukykyä ja parantaa Portugalin.

- Entäs jos mulle lainanneet pankit joutuu kriisiin?

- Varmaan olis reilua että pankkien osakkeenomistajat tuntis sen kriisin kukkarossaan. Nehän ne voitotkin ovat keräänneet korkeakorkoisista riskilainoista.

- Mut eiks tästä pitäny tulla semmonen pysyvä vakausrahastosysteemi, että aina jos joutuu vaikeuksiin niin autetaan? Vähän niinkun palovakuutus?

- No kyllähän me autetaan aina jos joutuu vaikeuksiin ilman omaa syytä. Mutta ei palovakuutuskaan korvaa jos sytyttää palon tahallaan. Että en mä kyllä sitä vakausrahastoa ihan kannata, jos sieltä tahallaan rahansa tuhlanneille jaetaan apua. Parempi ylipäätään tukea suoraan apuatarvitsevia ihmisiä sitten kun ne sitä apua tarvitsee, kuin etukäteen joitain yrityksiä tai organisaatioita.

- Mutta sun kaveri Alexander on kans sitä mieltä että mulle kantsii lainata. Samoin se yks talouskomissaario-Olli.

- Niin mutta ne kummatkin on olleet EU:n hommissa pitkän aikaa. Niille on tärkeetä että EU:lla on mahdollisimman paljon päätösvaltaa jo ihan omien uranäkymienkin takia.

- Sä oot kyllä yks vihamielinen kääpio! Ja omien kaverieskin mielestä sikamainen! Mutta kyllä sä maksat silti, sillä tätä ei ehdi enää perua!


Linkkien mahdollisen ekspiroitumisen varalta copypastaan tähän linkkien takana olevat artikkelit:

Iltalehti:

Portugali hylkäsi säästöpaketin

Keskiviikko 23.3.2011 klo 22.08 (päivitetty klo 22.32)

Portugalia on ajautumassa hallituskriisiin.

Parlamentti äänesti odotetusti nurin sosialistihallituksen esittämät säästötoimet. Portugali uhkaa nyt ajautua EU:n laina-avun varaan.

Pääministeri Jose Socrates oli aiemmin ilmoittanut eroavansa, jos säästösuunnitelma kaatuu.

Socratesin luotsaama vähemmistöhallitus esitti eläkkeiden leikkaamista ja julkisten menojen supistamista. Pääministeri varoitti, että pahoin velkaantunut Portugali joutuu Kreikan ja Irlannin tavoin pyytämään ulkomaista apua, jos säästöjä ei hyväksytä.

Oppositiopuolueet eivät kuitenkaan säikkyneet pääministerin varoituksia, vaan äänestivät kaikki säästöjä vastaan.

Socratesin sosialistipuolueella on vain 97 paikkaa 230-paikkaisessa parlamentissa, joten hänen johtamansa hallitus ei pystynyt yksinään runnomaan säästöjä läpi.

Portugaliin oli ennakkoon povattu ennenaikaisia vaaleja, jos säästösuunnitelma jää vaille riittävää kannatusta.

STT



Kaleva:

Ulkomaat 6.5.


Portugalilla muhkeat kultavarannot

Samaan aikaan, kun Euroopassa kasataan tukipakettia talousvaikeuksissa olevalle Portugalle, on käynyt ilmi, että maalla on jättimäiset kultavarannot. Asiasta ensimmäisenä alkuviikolla uutisoineen The Timesin mukaan Portugalin 382,5 tonnin kultavarojen arvo on 20,7 miljardia dollaria eli noin 14 miljardia euroa.

The Timesin mukaan myös Espanjan ja Kreikan keskuspankilla on mittavia kultavaroja, joihin ei ole koskettu talouskriisin aikana. Lehden mukaan kullanarvo on noin viidesosa EU:n kaavailemasta tukipaketista.

Useat ekonomistit ovat pohtineet pitäisikö Portugalin myydä kultaansa. Kullan maailmanmarkkinahinta on kalleimmillaan vuosiin.

Suomen Pankin markkina-analyytikko Eija Salavirta muistuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että eurooppalaisilla keskuspankeilla on sopimus, jolla säädellään vuosittain myytävän kullan määrää.

Äkillinen kullan tarjonnan kasvu voisi myös painaa kullan hinnan laskuun.

Suomen Pankilla kultaa on noin 49 tonnin verran.


Kaleva


Wikipedia:

TAP Portugal

TAP Portugal, commonly known as TAP, is the national airline of Portugal. It has its head office in Building 25 on the grounds of Portela Airport in Lisbon,[1] and has been a member of the Star Alliance since 14 March 2005, the same day on which the company celebrated its 60th anniversary.
Its hub in Lisbon is a key European gateway at the crossroads of Africa, South America and North America. TAP's route network comprises 77 destinations in 34 countries worldwide. TAP operates almost 2,000 weekly flights with a fleet of 55 Airbus aircraft, and 16 further aircraft servicing regional subsidiary carrier Portugalia.


Wikipedia:

Finnair

Finnair Oyj (ruots.: Finnair Abp[2]) on suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä kotimaassa ja ulkomailla. Yhtiö perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y. Finnair on maailman viidenneksi vanhin edelleen toimivista lentoyhtiöistä.[3] Finnair on julkinen osakeyhtiö, jonka osakekannasta Suomen valtio omistaa enemmistön.[4] Yhtiö on näin ollen valtionyhtiö.


Uusi Suomi:

Portugalin korko huimissa lukemissa

Portugalin korko huimissa lukemissa
Julkaistu: 5.4.2011 6:38

Portugalin valtionlainojen korko on noussut jo korkeammalle

kuin Irlannin korko silloin, kun maa haki rahoitusapua kansainväliseltä yhteisöltä.

Viiden vuoden korko nousi 9,91 prosenttiin maanantaina. Myös kymmenen vuoden lainojen korko nousi uuteen ennätykseen.

Moni asiantuntija on varma siitä, että Portugali tarvitsee EU:n rahoitusapua. EU kuitenkin uskoo Portugalin selviävän kesäkuulle, jolloin maassa järjestetään uudet parlamenttivaalit. Nykyisellä teknisesti eronneella hallituksella ei ole valtuuksia neuvotella apupaketista EU:n kanssa.


Naurunappula:





Naurunappula:




Iltalehti:


Yle: Portugalin ex-presidentti:

"Kääpiöt" haluavat hallita Suomea

Torstai 21.4.2011 klo 10.54 (päivitetty klo 11.13)

Portugalin entinen pääministeri ja presidentti haukkuu Suomen nykyjohdon, Yle kertoo.

Sosialistipuolueen arvostettu konkari Mario Soares kirjoittaa Ylen mukaan, että Suomi on nykyisin "äärikonservatiivinen".

Portugalin pääministerinä 70- ja 80-luvuilla sekä presidenttinä 1986-1996 toiminut Soares muistelee sen sijaan lämmöllä ystäväänsä, Suomen edesmennyttä pääministeriä Kalevi Sorsaa.

- Vertailen keskenään hänen jalomielisyyttään ja niitä kääpiöitä, jotka tänään haluavat hallita Suomea, heidän eettisiä arvojaan ja vihamielisyyttä Portugalia kohtaan - mikä valtava ero! Soares kirjoittaa Ylen mukaan.

Soares ei ole mielipiteineen yksin. Ylen mukaan Portugalissa monet ovat pettyneet siihen, että Suomessa suhtaudutaan nihkeästi kriisimaan lainojen takaamiseen. Suomen kielteinen päätös saattaisi romuttaa pelastusohjelman.

Lähde: Yle

IL


Kaleva:

Kotimaa 16.4.2009

Stubb: Sikamaista puhetta, Soini

Perussuomalaisten Timo Soinin usein harrastama tapa verrata Euroopan unionia edesmenneeseen Neuvostoliittoon sai ulkoministeri Aleksander Stubbin (kok.) kiivastumaan torstaina eduskunnassa.

-- Älkää kuuna päivänä verratko Neuvostoliittoa Euroopan unioniin. Se on suoraan sanoen sikamaista, Stubb opasti Soinia.

Stubbin mielestä EU on maailman onnistunein rauhanjärjestö. Soini pahastui ulkoministerin puheista. Hän vastasi, ettei itse käyttäisi sellaisia sananvalintoja.

Kansanedustajat pääsivät arvioimaan hallituksen EU-selontekoa, mihin on kirjattu Suomen tavoitteita EU:n kehittämiselle.

Keskustelussa oli jo selvästi EU-vaalikamppailun tuntua, eikä vähiten sen vuoksi, että muut eivät malttaneet olla kommentoimatta vaaliehdokkaaksi ryhtyneen Soinin vanhojakin puheita.

Europarlamenttiin samoin pyrkivä Antti Kaikkonen (kesk.) ryhtyi heti haastamaan Soinia. Hän tivasi tämän nykyisiä mielipiteitä, kun ei enää vaadi Suomen eroa koko unionista.

"EU yhä eliitin projekti"

Erkki Tuomioja (sd.) harmitteli, ettei hallitus ole kyennyt luomaan EU-politiikan tulevaisuudesta todellista kansalaiskeskustelua. Asia näyttäytyy yhä jonkinlaisena eliitin projektina.

Kansalaisten kiinnostuksen herättelyä jäi toivomaan myös EU-vaaleissa ehdolla oleva Markku Laukkanen (kesk.). Hän murehti, että todella harva edes tietää, että vaalit ovat tulossa.

Eero Heinäluoma (sd.) kyseli, voitaisiinko maataloustukien kierrättäminen Brysselin kautta lopettaa. Hän toivoi hallitukselta rohkeutta nostaa asiaa esille. Ulkoministeri Stubb vastasi, että ainakaan tässä vaiheessa asia ei ole ajankohtainen.

"Outo ripitys pääministeriltä"

Tuomioja myös hämmästeli sitä, että pääministeri oli lähtenyt ojentamaan suomalaisten euroedustajien enemmistöä. Tuomiojan mielestä nämä olivat vain puolustaneet työntekijöiden oikeuksia.

Vanhanen paheksui helmikuussa sitä, että vain kaksi suomalaisedustajaa äänesti EU:n parlamentissa Suomen hallituksen kannan mukaisesti.

Hallituksen puoltamassa työaikadirektiivissä säädetään työntekijöiden enimmäistyöajoista. Suomessa sillä saattaa olla vaikutusta eniten lääkärien päivystyksiin. Direktiiviehdotuksen mukaan päivystystä työpaikallakaan ei laskettaisi työajaksi, jos silloin ei työskennellä.


STT



Uusi Suomi:


Pankin laskelma: ”Liian myöhäistä, perussuomalaiset”

Pankin laskelma: ”Liian myöhäistä, perussuomalaiset”
Julkaistu: 5.5.2011 18:45

Perussuomalaisten on liian myöhäistä kaataa Portugali-pakettia, uutisoi Business Insider.

Lehti viittaa Barclays-pankin lausuntoon. Pankin mielestä perussuomalaiset eivät voi enää tehdä mitään Portugali-avun estämiseksi.

Barclays laskee, että kokoomus, keskusta, SDP, vihreät ja RKP ovat ilmaisseet todennäköisen tukensa Portugalin auttamiselle, joten valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) saanee taakseen riittävän eduskunnan tuen Portugalin apupaketin hyväksymiselle.

Perussuomalaisille kyseessä olisi Barclaysin mielestä kasvojen pelastamisen operaatio, sillä puolueen ei tarvitsisi tukea Portugali-pakettia mutta se voisi silti olla mukana hallitusneuvotteluissa.

Sekä poliitikkojen että professoreiden leireistä on kantautunut näkemyksiä, joiden mukaan Suomi tulisi epäselvästä nykytilanteesta huolimatta hyväksymään apupaketin.

SDP on kuitenkin edelleen suhtautunut asiaan varauksella ja odottaa tietoa siitä, voidaanko sijoittajavastuu jollain tavalla sisällyttää tukijärjestelyihin. SDP:n Erkki Tuomioja kuitenkin oli tänään taipumassa paketin kannalle. Asiasta kirjoittaa Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko blogissaan.

Vihreät on sanonut kannattavansa Portugalin auttamista, mutta puolueen mielestä toimitusministeristöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kieltäytyä kannattamasta pakettia, jos hallitukseen mielivillä puolueilla ei ole asiasta yhteneväistä kantaa.

Myös oppositioon menevä keskusta on vaatinut, että kolmen suurimman on löydettävä yhteinen kanta, jos ne mielivät hallitukseen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini luonnehti tänään Bloombergin tv-haastattelussa, että vaalien häviäjät ”pelaavat korttejaan”.