keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006

Anarkismista

Katsoin pari päivää sitten FST:n keskusteluohjelman, jossa puhuttiin lievää suuremmalla viiveellä SmashAsem-mellakoista ja niiden taustalla muka olleesta "anarkistisesta" ideologiasta. Ohjelma uusitaan ensi lauantaina.

Ohjelmassa esiintyi kaksi anarkistiksi itseään kutsuvaa nuorta aikuista, tyttö ja poika, jotka määrittelivät anarkismin suunnilleen vapautumiseksi hierarkioista. Kuitenkin melkein samaan hengenvetoon nämä kaksi puhuivat taistelemisesta kapitalismia vastaan viitsimättä selittää, miten hierarkioiden vastustaminen ja kapitalismin vastustaminen liittyvät toisiinsa.

Ennen kaikkea ristiriitana on tietysti se, että kapitalismin tehokas vastustaminen edellyttää hierarkkisesti toimivaa sosialistista valtiota. Tämä ristiriita ei näille hörhöille juolahtanut mieleen.

Toki joku anarkoindividualisti voi vastustaa sekä valtiovaltaa että suuryritysten byrokraattisia hierarkioita, mutta yritysten hierarkkisten organisaatiomallien muodostumisen estäminen ei ole mahdollista ilman sosialistista valtiota. Anarkoindividualisti voi itse kieltäytyä osallistumasta yrityshierarkioihin, mutta hän ei voi kieltää muita osallistumasta niihin - jos hän yrittäisi väkivalloin estää muita yksilöitä liittymästä vapaaehtoisesti yrityshierarkioihin, silloinhan hän loukkaisi näiden yksilöiden oikeuksia.

Spontaanisti vapailla markkinoilla sopimusvapauden pohjalta muodostuneiden yrityshierarkioiden vastustaminen ei ole mahdollista loukkaamatta yksilöiden oikeuksia, joita anarkoindividualisti sanoo puolustavansa. Niinpä anarkoindividualisti ei voi kannattaa muuta kuin anarkokapitalismia, muuten hän lakkaa olemasta anarkoindividualisti.

FST:n ohjelmassa esiintyneet hörhöt sanoivat kuitenkin vastustavansa kapitalismia. He siis eivät olleet anarkoindividualisteja, vaan anarkokollektivisteja. Heidän ajattelunsa perustana ei ole yksilö, vaan kollektiivi.

Herää kysymys, miten tällainen kollektivistinen ajattelu voisi olla anarkismia. Jos anarkokollektivistien poliittisen vakaumuksen perustana on yksilön oikeuksien sijasta yhteisö jonain amorfisena massana, silloinhan kyse ei enää ole yksilön vapautumisesta jostain sortavista hierarkioista. Tällainen anarkokollektivismi tarkoittaa käytännössä sitä, että yksilöiden keskinäisiä suhteita määräävien selvärajaisten byrokraattisten hierarkioiden sijasta ihmiset elävät jonain epämääräisenä vellovana massana, vailla selkeitä suhteita toisiinsa ja myös vailla mitään yksilönvapautta.

FST:n hörhöt puolustelivat mm. ikkunoiden rikkomista taisteluna kapitalismia vastaan. Ikkunoiden rikkominen oli heidän mielestään poliittinen aktio, jos se kohdistuu suuryrityksiin. Kyseessä on siis kapitalismin vastustaminen tuottamalla taloudellista vahinkoa suuryrityksille. Tähän sitten esitti ohjelmassa eräänlaisena anarkistien opponenttina ollut RKP:n nuorisojärjestön pääsihteeri Mats Löfström sellaisen kommentin, että myös somalin omistaman pizzerian hajottaminen paskaksi skinheadien toimesta on poliittinen teko.

Anarkotytön mielestä tämä oli tietysti aivan eri asia: pizzerian omistava somali on nimittäin yksilö, jolla on oikeuksia, sen sijaan esim. McDonald's on suuryhtiö, jolla ei ole oikeuksia, McDonald's-yhtiöhän ei nimittäin ole ihminen, vaan oikeushenkilö.

Tässä siis nämä anarkokommunistit yrittävät perustella huliganismiaan vetoamalla yksilön oikeuksiin. McDonald's ei ole yksilö, joten sillä ei ole oikeuksia; pizzerian omistava somali on yksilö, jolla on oikeuksia. Tämä on mielenkiintoista logiikkaa tältä parivaljakolta, jotka itse julistivat kannattavansa anarkokommunismia.

Miten anarkokommunismissa kunnioitetaan yksilön oikeuksia? Miten kommunistinen järjestelmä voitaisiin pystyttää loukkaamatta yksilön oikeuksia?

Anarkopoika sanoi olevansa Kropotkin-fani ja määritteli anarkokommunismin olevan yksinkertaisesti kommunismia ilman valtiovaltaa. Minun mielestäni kommunismi ilman valtiovaltaa on kuin meri ilman vettä: se on käsitteellinen mahdottomuus.

Kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa ei ole yksityistä omistusoikeutta. Tällainen yhteiskunta ei voi syntyä muuten kuin totalitaarisen diktatuurin kautta. Ihmiset eivät todellakaan vapaaehtoisesti luovuta pois kaikkea omaisuuttaan. Jos ihmiset vapaaehtoisesti muuttaisivat hippikommuuneihin tms. yhteisöihin, tämä olisi anarkokapitalismia, ei suinkaan anarkokommunismia. Ero anarkokapitalismin ja anarkokommunismin välillä on nimenomaan vapaaehtoisuus: ihmiset voivat anarkokapitalismissa tehdä omaisuudellaan mitä haluavat, vaikkapa lahjoittaa sen pois tai perustaa kommuuneja, sen sijaan anarkokommunismissa ihmiset eivät voi vapaasti päättää, haluavatko elää kommunismissa, heillä ei nimittäin ole mitään omaisuutta, jonka käytöstä he voisivat itse vapaasti päättää. Niinpä anarkokommunismi perustuu kollektiivin käyttämään väkivaltaan yksilöä vastaan.

Anarkokommunismi ei siis ole anarkoindividualismia, vaan anarkokollektivismia. Kuten jo tuli todettua, anarkokollektivismissa ihmiset elävät jonain epämääräisenä vellovana massana, vailla selkeitä suhteita toisiinsa ja myös vailla mitään yksilönvapautta. Tämän pitäisi olla itsestään selvää kaikille täysjärkisille, mutta jostain käsittämättömästä syystä jotkut anarkokommunismin kannattajat kehtaavat väittää puolustavansa yksilöiden oikeuksia.

Tässä tv-keskusteluohjelmassa nämä hörhöt vastustivat jonkun somalin omistaman pizzerian hajottamista skinhead-joukkion toimesta nimenomaan vetoamalla yksilön oikeuksiin eli tässä tapauksessa ravintolanomistajan oikeuksiin. Miten anarkokommunismin kannattaja voi vedota yksilön oikeuksiin? Koko hänen ideologiansahan on yksilön oikeuksien vastainen.

Juuri sen somalin omistaman pizzerian hajottaminen on sitä anarkokommunismia: yhteisö, tässä tapauksessa skinhead-yhteisö, päättää, mihin jotakin omaisuutta käytetään. Somali olisi halunnut käyttää omaisuuttaan ravintolan pyörittämiseen. Skinhead-jengi on se yhteisö, joka päättää toisin.

Anarkokommunismissa ei ole mitään yksityistä omistusoikeutta. Niinpä sillä somalilla ei ole mitään oikeutta päättää sen ravintolan toiminnasta. Skinhead-jengiläiset ovat juuri niitä anarkokommunisteja, jotka kollektiivisesti, demokraattisesti päättävät sosialisoida toisten ihmisten omaisuutta.

Summa summarum:

- anarkokommunismi on juuri sitä hobbesilaista anarkiaa, jota aina pelätään puhuttaessa anarkismista; anarkokommunismi on juuri sitä viidakon lakia, vahvemman oikeutta, kaaosta, epäjärjestystä, kaikkien sotaa kaikkia vastaan, johon anarkian pelätään johtavan

- anarkokommunismi on kollektivismia, ei individualismia; anarkokommunismissa yksilöllä ei ole mitään oikeuksia

- anarkoindividualistien eli valtiovaltaa vastustavien ja yksilön oikeuksia puolustavien anarkistien on kannatettava anarkokapitalismia eli yksityiseen omistusoikeuteen perustuvaa valtiotonta yhteiskuntaa, koska yksilön oikeudet eivät ole mahdollisia ilman yksityistä omistusoikeutta;
  • sananvapaus ei ole mahdollinen ilman yksityisten ihmisten oikeutta omistaa sanomalehtiä, kirjapainoja, blogeja ym. tiedotusvälineitä,
  • uskonnonvapaus ei ole mahdollinen ilman yksityisten ihmisten (ja heidän muodostamiensa seurakuntien) oikeutta omistaa kirkkoja, Raamattuja, alttaritauluja, papinkaapuja ym. uskonnollista materiaalia,
  • liikkumisvapaus ei ole mahdollinen ilman yksityisten ihmisten (ja heidän muodostamiensa yritysten) oikeutta omistaa autoja, lentokoneita, laivoja ym. liikkumisvälineitä; ylipäätään mitkään oikeudet eivät ole mahdollisia ilman yksityistä omistusoikeutta, kaikki ihmisoikeudet perustuvat omistusoikeuteen



- anarkokapitalismissa eli yksityiseen omistusoikeuteen perustuvassa valtiottomassa yhteiskunnassa syntyy väistämättä yrityksiä (ks. Coase: theory of the firm) hierarkkisine organisaatiomalleineen, koska a) ihmiset haluavat vapaaehtoisesti perustaa sellaisia ja liittyä sellaisiin, b) ne ovat (tiettyyn rajaan asti) tehokkaita organisaatiomalleja transaktiokustannusten optimoimiseksi; näiden sopimusvapauden pohjalta muodostuneiden yrityshierarkioiden vastustaminen ei ole mahdollista loukkaamatta yksilöiden oikeuksia, joita anarkoindividualisti sanoo puolustavansa, niinpä anarkoindividualisti ei voi vastustaa yrityksiä

- kaikki yrityksiä vastustavat anarkistit ovat anarkokollektivisteja eli anarkokommunisteja; yrityksiä vastaan hyökkäävät anarkistit ovat hobbesilaisia sivistyksen ja järjestyksen vastustajia, yksilön oikeuksien vastustajia, loputonta terroria kannattavia bolshevikkeja

- anarkokapitalismissa eli yksityiseen omistusoikeuteen perustuvassa valtiottomassa yhteiskunnassa yksilön oikeuksia puolustetaan yksilöiden omalla itsepuolustuksella ja yksilöiden keskinäisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvilla järjestelyillä, kuten vartiointiliikkeillä;

- anarkokapitalismin kannattajilla ei ole samanlaista naiivia fantasiaa ihmisten hyvyydestä kuin anarkokommunisteilla, jotka luulevat ihmisten vapaaehtoisesti luovuttavan omaisuutensa ja työpanoksensa kollektiivin hyväksi;

- anarkokommunistit uskovat ihmisten olevan epäitsekkäitä enkeleitä, jotka pyyteettömästi raatavat toisten hyväksi, vaatimatta itselleen mitään muuta kuin välttämättömimmät perustarpeet; sen sijaan anarkokapitalismin kannattajat tajuavat ihmisten olevan itsekkäitä ja kääntävät ihmisen luontaisen itsekkyyden positiiviseksi voimaksi vapailla markkinoilla;

- kun ihmisyksilön fyysisen koskemattomuuden suoja ja yksityisen omistusoikeuden suoja on turvattu itsepuolustuksella, aseilla, lukoilla, varashälyttimillä ja vartiointiliikkeillä, murha, raiskaus, pahoinpitely ja ryöstö eivät kannata; tällöin ihmisten luontainen itsekkyys kanavoituu rauhanomaisella, toisten ihmisten oikeuksia kunnioittavalla tavalla, koska vapaassa markkinataloudessa itsekäs ihminen voi saada haluamiaan asioita vain myymällä toisten ihmisten haluamia asioita.



Minun nähdäkseni kaikki ylläoleva on täysin itsestäänselvää, mutta jostain syystä se ei tunnu menevän jakeluun useimmille anarkisteiksi itseään kutsuville tahoille. Tämä on niitä syitä, joiden vuoksi minä en yleensä kutsu itseäni anarkistiksi.

Kannatan anarkokapitalismia, mutta useimmat ihmiset eivät ole koskaan kuulleetkaan siitä. Useimmat ihmiset assosioivat anarkismin edelläkuvattuun anarkokommunismiin, jonka vihaaminen onkin oikein.

Mannerheim sanoi muistelmissaan pitävänsä bolshevismia anarkismina. Olen taipuvainen yhtymään hänen näkemykseensä sikäli, kun anarkismilla tarkoitetaan anarkokommunismia.

Useimmat anarkisteiksi itseään kutsuvat ovat anarkokommunisteja eli loputonta terroria kannattavia bolshevikkeja. Melkein mikä tahansa lainalainen yhteiskuntajärjestys on parempi kuin bolshevistinen väkivaltainen anarkia.

maanantaina, lokakuuta 09, 2006

Muslimit terrorisoivat Göteborgia, Yle ja HS sensuroivat tietoja taas

Noin miljoonannen kerran Yle ja HS valehtelevat, että islamilaiset terroristit ovat "nuorisoa":



Nuorisojoukot mellastivat yöllä Göteborgissa
Julkaistu 09.10.2006, klo 11.41

Göteborgissa nuorisojoukot ovat mellastaneet viime yönä osan kaupungista pimentäneen sähkökatkon aikana.



Poliisijohdon edustajan mukaan Göteborgin koillisosassa vallitsi parin tunnin ajan täysi kaaos. Lyhyessä ajassa poliisi sai parikymmentä hälytystä ja ilmoitusta vahingonteoista.

Mellastajat rikkoivat ikkunoita useista kouluista ja ostoskeskuksista. Hjällbon kaupunginosassa nuorisojoukko heitteli kivillä poliiseja, jotka vetäytyivät eikä kukaan loukkaantunut.

Enimmäkseen riehujajoukot hajaantuivat heti poliiseja nähdessään, eikä aamuun mennessä ketään ollut pidätetty.

Aamun valjettua vahingot olivat kuitenkin jääneet pienemmiksi kuin poliisi alun perin pelkäsi. Eniten olivat kärsineet koulut Angeredin ja Hjällbon keskustoissa.

Katko vei sähkön muutamalta kymmeneltä tuhannelta ihmiseltä noin tunnin ajaksi myöhään sunnuntaina.

SVT, TT






Nuoret mellakoivat Göteborgissa sähkökatkon aikana
Julkaistu: 7:30



Göteborg. Noin sata nuorta mellakoi ja heitteli kivillä poliisia Göteborgissa sunnuntai-iltana, kun laaja sähkökatko pimensi alueen.

Poliisin mukaan mellakoijat aiheuttivat tuhoa useissa kouluissa ja liikekeskuksissa kaupungin koillisosassa. Hällbon kaupunginosassa väkijoukko alkoi heitellä poliiseja kivillä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Poliisi ei ollut vielä varhain maanantaiaamuna ottanut kiinni yhtään riehujaa.

Katko vei sähkön tunniksi noin 50 000 ihmiseltä sunnuntai-iltana.


STT-TT



Asialla olivat tietysti taas kerran muslimit, mutta tätähän Yle ja HS eivät koskaan suostu kertomaan.

Kun muslimit polttivat tuhansia autoja ja kymmeniä taloja Pariisissa viime vuonna, Yle ja HS valehtelivat näiden terroristien olleen "ranskalaisnuorisoa".

Kun muslimit aiheuttavat tuhoa useissa kouluissa ja liikekeskuksissa Göteborgissa ja hyökkäävät satapäisenä laumana poliisin kimppuun kiviä heitellen, Yle ja HS valehtelevat näiden terroristien olleen "ruotsalaisnuorisoa".

Olisi väärin kertoa suurelle yleisölle, että muslimit ovat väkivaltaisia. Silloinhan suuri yleisö voisi jopa saada sellaisen kuvan, että muslimit ovat väkivaltaisia.

P.S.

Rauhan uskonnon edustajat suunnittelivat Prahan synagogan valtaamista ja juutalaisten tappamista:



Tschechische Zeitung berichtet von Terrorplan gegen Juden

Es ist ein besorgniserregender Bericht, doch die tschechische Regierung hüllt sich in Schweigen: der Zeitung "Mlada Fronta Dnes" zufolge wollten islamische Extremisten in Prag Juden entführen und töten.

Die Entführten hätten in einer Synagoge festgehalten werden sollen, berichtete die Zeitung "Mlada Fronta Dnes" unter Berufung auf geheimdienstnahe Kreise. Die Extremisten hätten unerfüllbare Forderungen stellen und schließlich die Synagoge in die Luft sprengen wollen.


Luitko tätä Hesarista?

Ai että et lukenut?

Miten se on mahdollista?

Olisiko niin, että Hesari taas kerran jätti kertomatta lukijoilleen faktoja islamilaisesta terrorismista?

Muslimit suunnittelivat Prahan synagogan valtaamista ja juutalaisten tappamista. Hesari jättää tämän kokonaan mainitsematta, koska Hesari ei halua lukijoidensa tietävän islamilaisesta terrorismista yhtään mitään.

Samat sanat Yleisradiosta. Jos tuo islamilaisten terroristien isku Prahan synagogaan olisi onnistunut, Yle ja HS olisivat sanoneet terroristien olleen "tshekkinuorisoa".

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2006

Ilmastonmuutos

Täytyy myöntää, että ilmastonmuutos on tieteellisenä kysymyksenä vähän liian vaikea, jotta itse omaisin siitä vahvaa mielipidettä. Libertarismin kannalta tietysti juuri ilmastonmuutos tai laajemmin ilmansaasteet ovat oikeastaan se yksi ainoa markkinahäiriö, jota luonnonoikeudellinen raami ja siitä syntyvä oikeuskäytäntö ei välttämättä ratkaise millään tyydyttävällä tavalla.

Kuitenkin on selvää, että kun ilmastonmuutosta, ihmiset osuutta siihen, reaalisia vahinkoja ja riskien vähentämisratkaisuja mietitään, lähes kaikki asiaan paneutuneet ehkä lempibloggaajaani Will Wilkinsonia lukuunottamatta puhuvat aivan liian varmasti asiasta, josta tiedetään niin vähän. Esimerkiksi arvostamani Lipsasen & Rusonkin toinen osapuoli (en muista kumpi) naureskeli ilmastonmuutostutkimuksen kriitikoita.

Tieteen määritelmään kuuluu kriittisyys ja debatti, kuten Catallarchyn tyypitkin kirjoittivat aikaisemmin. Ihan niin monimutkaisesta järjestelmästä kuin maapallon ilmastosta ei tietenkään osata sanoa pidemmällä aikavälillä mitään kovin järkevää.

Tietysti on debattia ja on "debattia", kuten vaikkapa kreationismi vs. evoluutio. Ja ihan varmasti ilmastonmuutoksessakin on typerää poliittisesti värittynyttä "debattia", mutta jos ilmastonmuutoksesta edes todella on mitään järjellistä konsensusta alan piireissä, ei konsensus todellakaan voi olla kvantitatiivisesti kovin vahva ja soraäänet sen ulkopuolella pitää, toisin kuin vaikkapa evoluutioteorian tapauksessa, ottaa vakavasti.

Etenkin kun halvat ad hominem-väitteet osuvat omaan nilkkaan nyt, kun esimerkiksi itse
Enronin havaittiin lobanneen Clintonin hallinnon mustamaalaamaan ilmastonmuutosteoriaa kritisoineita tiedemiehiä, jotka juuri nykykonsensuksen mukaisesti olivat oikeassa.

Monikulttuurisuudesta taas

Paul Belien, Brussels Journal:


Unlike their fathers, who came to France from Muslim countries, accepting that, whilst remaining Muslims themselves, they had come to live in a non-Muslim country, the rioters see France as their country. They were born here. This land is their land. And since they are Muslims, this land, or at least a part of it, is Muslim as well.

The society they live in is a homogeneous Islamic one. For them that is society, there is no other.

Consequently there is also no question of their "leaving" that society to become part of another society, the putative Western one.

"Society" is the society they live in and from which they view and interpret what goes on around them.

To understand their language we must understand how they see us, where we fit in in their society.



(emphasis mine)

Kommentti:


Multiculturalism does not exist: it is always a matter of several cultures living side by side in defined territories, and the laws of one culture not applying in the territories of the others.

This essay was written last year, but it is a profoundly important observation about what is really happening in Europe with and within the Muslim populations.

It is not a question of Muslims who live in France, the Western European Country, but of Muslims who consider their area of France to be a Muslim country, and demand that the "other" France keep out!

Unless we wake up and smell the Jihad, we might find ourselves in a similar situation.



(emphasis mine)

lauantaina, lokakuuta 07, 2006

Päivän syreeniläppä

Vuolasta tajunnanvirtaa:



From: Sampo Syreeni
To: Vapausfoorumi
Date: Oct 7, 2006 1:45 PM
Subject: [vapausfoorumi] Coaselaisuus ja rööki

On 2006-10-04, Sami Kukkonen wrote:

> Tuo 25-30%:n lisäys koskee nimenomaan passiivista tupakointia (PT).
> Tuo ei siis ole lisäys sydäntautikuolleisuuslukuihin, vaan PT:lle
> altistuvan ihmisen riski kasvaa tuon verran.

Siinä tapauksessa alkaa olla selvää että jatkuva passiivinen tupakointi
on verrattavissa pysyvän ruumiinvamman tuottamiseen. Miten siis on
selitettävissä, että yksikään tupakoimaton ylipäänsä koskaan käy
baarissa/suostuu pahoinpitelyyn?

> ftp://ftp.arb.ca.gov/carbis/regact/ets2006/app3part%20b.pdf

Tutustun viitteisiin.

> Sekä minä että Mikael vastustimme nimenomaan sitä, että toiset ihmiset
> saisi vasten näiden tahtoa altistaa tupakalle ja siitä seuraaville
> terveysriskeille. Käsittääkseni sinä ja Toni taas olitte sitä mieltä,
> että pitäisi tehdä coaselaisia laskelmia, saako muita altistaa PT:lle
> vasten näiden tahtoa.

Tuon tilaston valossa on luultavaa, että coaselainen lasku antaa samat
tulokset kuin sinun ja Mikaelinkin päättely; oletusarvon pitäisi olla
että tupakansavua ei tarvitse sietää, mutta jos transaktiokustannukset
jossakin (kuten baari-iltamarkkinoilla) vähenevät niin alas että päin
vastoin voidaan eksplisiittisesti sopia, näin pitäisi voida tehdä.

Ristiriita onkin siinä mitä tapahtuisi jos haitan nousu olisi erittäin
pieni, kuten olen aiemmin uskonut. Tällöin luonnonoikeudellinen
ajatustapa väittää edelleen että haitta on selvästi määriteltävissä
tupakoijan aiheuttamaksi ja puoltaa passiivitupakoinnin kieltoa.
Coaselainen lasku taas toteaa, että kiellon aiheuttama haitta on
symmetrinen ongelma, ja kun sen kulut ovat rajalla suuremmat,
tupakoinnin aiheuttama haitta pitää oletusarvoisesti unohtaa,
kuluperustein.

Näkisin asian niin, että kun käytät passiivitupakoinnin seurauksiin
liittyviä tilastoja pointtisi tukena, lähdet jo jossakin määrin
coaselaisemmasta näkökulmasta, koska punnitset tupakoijan ja
passiivitupakoijan haittoja toisiaan vastaan; luonnonoikeudellisesta
näkökulmastahan noilla seuraamuksilla ei ole mitään väliä. Ja jos katsot
jo jossakin määrin että seuraamuksilla on väliä sille mitä oikeuksien
pitäisi olla, periaatteessa sen että coaselainen näkökulma
uudelleenallokoi oikeudet haitan kasvaessa tarpeeksi suureksi pitäisi
olla raamin uskottavuutta tukeva seikka.

> Tuollaiset laskelmat ovat ongelmallisia, koska tiedot ovat
> puutteelliset. Voi olla, että vaikkapa 1900-luvun alkupuolella joku ei
> jostain syystä olisi halunnut altistua radiumille tai tupakalle, mutta
> joku coaselaisia laskelmia tekevä olisi laskenut edullisemmaksi, että
> hän altistuu noille kuin, että muut muuttavat radiumin- ja
> tupakankäyttöään siten, ettei hän niille altistu.

Samalla tavalla minä voisin todeta että en halua altistua naapurin akan
levittämille rumille fotoneille. 100 vuoden kuluttua joku nerokas
onnellisuustutkija voisi sitten näyttää toteen, että rumuus toden totta
on tärkein maailmaa pahentava ja ihmisiä tappava tekijä. Tämä tietysti
näyttää naurettavalta, mutta niin näyttivät tupakan ja radiuminkin
haitat ennen kuin niitä alettiin ymmärtää. Molempien kohdalla oli tietty
epämääräinen aavistus siitä niihin liittyy tuntemattomia riskejä, mutta
niinhän kaikenlaisten diffuusien onnellisuutta vähentävien asioidenkin
kohdalla nykyään on. Ja vielä, kaikkien näiden tekijöiden kohdalla joku
joka oikeasti välittää asiasta voi välttää niin rumuutta, radiumia kuin
tupakkaakin tekemällä järkeviä valintoja: muuttaa vain, valitsee työnsä
oikein ja/tai sulkeutuu vain nättejä ihmisiä suvaitsevaan
juppikommuuniin.

Niinpä epäilen, että aidolla epävarmuudella ei voida perustella asiaa
suuntaan tai toiseen; aika näyttää, eikä epävarmuuden oloissa tehtyjä
virheitä luultavasti pitäisikään kenenkään korvata. Ei, vaikka virhe
olisi tehty pakkovallan käytössä: kun laki säädetään, joku häviää
kuitenkin ja aidon epävarmuuden vallitessa jompikumpi kiistan osapuoli
siis joka tapauksessa olisi vaatimassa korvauksia asiasta jota ei ex
ante olisi voitu kuitenkaan varmasti päättää oikein. Oikeastaan paras
mitä voidaan tehdä on yrittää asettaa oletusarvo järkevästi nykytiedon
perusteella ja sallia sen ympäri sopiminen niin että ainakin
voimakkaammat subjektiiviset arvotukset voivat toteutua laista
huolimatta, eikä kukaan voi jälkikäteen väittää että häntä olisi
suorastaan estetty tekemästä järkevämpiä päätöksiä.

> Coaselaisten laskelmien tekijähän ei 1900-luvun alkupuolella olisi
> voinut ottaa laskelmissaan huomioon terveysvaikutuksia, koska niitä ei
> vielä tunnettu. Ei-coaselainen libertaristi olisi säästänyt hänet
> terveysriskeiltä, koska olisi katsonut, ettei ketään saa pakottaa
> tuollaisille altistuksille.

Ei nyt ihan noinkaan: unohdat tupakan aikaisen historian korkeasti
arvostettuna lääkeaineena. Ei-coaselainen libertaari ei ehkä sentään
menisi niin pitkälle että vaatisi tuossa tilanteessa
passiivitupakoitsijaa korvaamaan saamansa ulkoishyödyn tupakoitsijalle,
mutta tuskin hän toisaalta savuttelua kieltäisikään kun kokee sen
kuitenkin hyödyksi. Vai voidaanko esimerkiksi lähteä siitä, että jos
minä pidän naapurin hyvin hoidettua pihaa epäesteettisenä (jälleen yksi
tyyppiesimerkki ulkoishyödystä jossa subjektiivinen arvotus voi sotkea
asiat), voin myöhemmin periä häneltä korvauksia kun osoittautuukin että
parhaiten kodistani maksava olisikin maksanut vielä enemmän jos pihalla
olisikin kasvanut koiranputkia? Ja edelleen, luonnonoikeudellinen
libertaari olisi kolmisensataa vuotta aiemmin saattanut myös tukea
orjuutta ja voi vielä tänä päivänäkin olla sitä mieltä että toisia ei
saa rokottaa väkipakolla vaikka tästä seuraa rokkoriski minulle.

Ongelma on siinä että vaikka luonnonoikeudellinen raami onkin omalla
tavallaan paljon selvempi kuin sellaiset konsekventialistiset teoriat
joihin itse luotan, se myös nojaa paljon selvemmin moraaliseen
intuitionismiin, eikä siksi välttämättä kykene mukautumaan asioissa
joissa uusi tieto ja vanha intuitio seuraamuksista eroavat. Se on omalla
tavallaan yhtä pahasti kiinni aikansa arvotuksissa kuin coaselainen
relativismikin, muttei apriorisminsa takia vain kykene aivan
samantasoiseen itsekritiikkiin. (Tästä voisin jatka popperilaisuuteen,
mutta jätetään se toiseen kertaan.)

> Sitä paitsi Suomessahan on laitonta ajaa niin väsyneenä, että se
> merkittävästi laskee ajokuntoa, joten väsyneenä ajamisellakin on
> laillista merkitystä.

Ymmärtääkseni tiedetään, että jo tunnin puute yöunessa laskee
merkittävästi reaktionopeutta. Neljän tunnin yöunilla olet jo yhtä
hyvässä kunnossa kuin pirteässä promillen humalassa. Tästä ei kuitenkaan
välitetä, esimerkiksi testaamalla juopumuksen sijaan reaktionopeutta.
Lopullinen kokonaisriski on mitä ilmeisimmin edelleenkin niin pieni,
ettei asialla katsota olevan väliä. (Sikäli kuin olen oikeassa, enkä
välttämättä ole, rattijuopumukseen pitäisi ehkä soveltaa samaa
päättelyä.)

> Käsittääkseni kotieläimet vähentävät allergia- ja astmariskiä.

Ymmärtääkseni tuo liittyy siihen että immuunijärjestelmän terve
kehittyminen edellyttää altistusta antigeeneille. Jos altistusta ei ole
ollut, antigeeneihin reagoidaan arvaamattomasti, liian voimakas reaktio
tekee niistä allergeeneja, ja siinä vaiheessa kun reaktio on niin
epämääräinen että se kohdistuu jo omaankin elimistöön, päädytään
autoimmuunisairauksien puolelle.

En nyt mene sanomaan mitään kovin pitkällemenevää kun en ole immunologi,
mutta sinänsä en ymmärrä miksi tupakansavu poikkeaisi tässä mitenkään
muista allergeeneista. Aivan varmasti sekin allergisoi, mutta toisaalta
toimivin ennaltaehkäisy allergiaan näyttäisi säännönmukaisesti olevan
varhainen altistus. Miksei siis tupakka-allergiaankin?

> Mitä tarkoitat absoluuttisilla yksiköillä? Kuolevia per PT:lle
> alistuvia? Jos puhut yllä yksittäisen ihmisen kuolemanriskin kasvusta
> 10^(-6):sta 10^ (-3):een, voisin olla samaa mieltä, kunhan lukua
> 10^(-3) vielä laskettaisiin.

Olemme siis yhteisymmärryksessä ensimmäisen arvion osalta. Pitäisi olla
jokin yhteinen raja siitä kuinka paljon mikä tahansa pakkoaltistus saa
kasvattaa kuolemanriskiä, ja tämä määrää onko altistus laillista vai ei;
raja ei ole nolla, eikä vapaaehtoisesti hyväksyttyä altistusta lasketa.
Mutta tästä päästäänkin sitten jo todella nopeasti coaselaiseen laskuun:
seuraavaksi pitäisi kai miettiä miten tämä suhtautuu sairausriskiin,
menetettyihin elinvuosiin, laadultaan alentuneisiin elinvuosiin, ja
edelleen sekä kiellon toteuttamisen että saatujen hyödyn tavalla tai
toisella laskettuun hintaan (ts. entä jos jokin kielto ei laskisikaan
omaa osittaisriskiään asetetun rajan alle, mutta olisi paljon halvempi
toteuttaa kuin jokin toinen kielto toisessa asiassa ja laskisi
kokonaisriskiä niin paljon että sen saaminen rajan alle olisi
mahdollista ilman että jälkimmäistä kieltoa tarvitsee toteuttaa?). Se
että et laske hintoja tai pidä niitä hyvinä perusteina oikeuksille ei
sekään juuri auta, koska heti kun asetat oikeudet tietyllä tavalla,
asetat vähintäänkin implisiittisesti niille myös hinnan. Ainoa ero on,
että tällä tavalla asetetut hinnat eivät välttämättä johda
arbitraasitasapainoon vaan ovat yleensä tehottomia.

Itse päädyin utilitaristiseen ja kontraktaristiseen liukumäkeen aikanaan
juuri tällaisten päättelyiden kautta.

> Jos olet samaa mieltä, voit sallia parveketupakoinnin ainoastaan, jos
> suuri osa savusta ei kulkeudu muihin huoneistoihin.

Näin. Mutta toisaalta... Kukas käski tulla taloon jossa parvekkeella saa
polttaa? Etkö suostunutkaan tupakansavuun samalla tavalla kuin
tarjoilija hyväksyessään työsopimuksen?

Lopulta miltei kaikki ongelmat ovat teoriassa ratkaistavissa sillä että
kaikista oikeuksista sovitaan pakettina etukäteen kaikkien kanssa.
Arvotusristiriidat voidaan teoriassa sovitella sivumaksuilla kaikkien
kanssa erikseen. Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu, koska
neuvottelu on strategisten, informaatio- ja vastaavien kulujen takia
kallista.

Tämä on se varsinainen villakoiran ydin Coasen argumentissa: jokikinen
oikeus on sellainen että ihmiset voivat joskus haluta luopua siitä
vaihdossa, tällaiset vaihdot vaikuttavat toisten asemaan ja siksi
jokikinen oikeuskysymys on käännettävissä bilateraaliseksi
ulkoishaitaksi jossa ainoa ongelmia tuottava tekijä on se että molempia
hyödyttävään sopimukseen pääsy on jostakin syystä hankalaa. Ja päin
vastoin, suunnilleen jokikinen asia (ehkä juuri ja juuri poislukien
globaali ilmastonmuutos) jossa esiintyy sellainen ulkoishaitta josta
emme edes ole eri mieltä on käännettävissä ylläolevalla tavalla muotoon,
jossa jokin yksilön päätös on ilmaissut ainakin välillistä suostumusta
haittaan. Silloin ainoa keino perustella että tilanteessa on jotakin
vikaa on väittää että suostumus on annettu epähuomiossa, se on jossakin
mielessä peruuttamattomasti ja epäreilusti sidoksissa jonkin toisen
päätöksen kanssa, tai sitten jokin muu markkinoiden rakenteeseen tai
neuvotteluolosuhteisiin liittyvä tekijä estää vapaan sopimisen. Kyse on
aina transaktiokustannuksista; lailla ja moraalilla on väliä vain ja
ainoastaan siellä missä markkinat eivät ole täydellisiä eli missä
sopimusvapaus ei yhden tai toisen sopimuskustannuksen tähden toimi
ideaalisesti.

Ajatus on hankala tajuta lähinnä siksi että prototyyppinen lain sovellus
on varkaus tai pahoinpitely, emmekä yleensä tule miettineeksi millainen
maailma olisi jos näistäkin transaktioista sovittaisiin täydellisillä
markkinoilla. Niillähän uhri voi kilpailuttaa vapaasti ryöstäjää,
jolloin ensin päädytään siihen ettei halvin ryöstäjä tee mitään, ja
sitten siihen että kannattavimman "ryöstäjän" kanssa tehdään
molemminpuolisesti hyödyllistä vaihtokauppaa.

Lakia siis tarvitaan koska kaikki asiat eivät ole sovittavissa tällä
tavalla täydellisillä markkinoilla eivätkä ihmiset ole muutenkaan täysin
rationaalisia vaikka markkinat toimisivatkin hyvin. Aina ei voi
kilpailuttaa loputtomiin, sopiminen on kaukana ilmaisesta, eikä
normaali-ihminen pysty ajattelemaan niin pitkälle että kaikki
mahdolliset seuraamukset olisi otettu huomioon. Niinpä vaikka sopimukset
teoriassa mahdollistavatkin täydellisen sovittelun minkä tahansa
oletusarvoisen lain ympäri, käytännössä oletusarvoilla on väliä. Tämä on
coaselaisen analyysin seuraava keskeinen huomio, ja "libertaari
paternalismi" on itse asiassa sille vain yksi uusi nimi. Tarinan koko
sisältö on juuri sitä mitä Ellilä eniten pelkää: oikeudet ovat alusta
loppuun varsin relatiivinen asia, ja niitä myös joudutaan sanelemaan
jossakin rajatussa määrin ihmisille ulkoapäin. Ne todella muuttuvat
uuden tiedon mukana, ja niissä todella välttämättä on tavalla tai
toisella kysymys interpersoonallisista utiliteettivertailuista.

Kun nyt vähän ajattelin, jopa ne kannustinperusteet ovat pohjimmiltaan
pelkistettävissä coaselaiseksi meta-analyysiksi: kannustimilla hallitaan
asymmetrista informaatiota, mitattavuusongelmia ja sekventiaalisen
valinnan hankaluuksia. Niiden iso ero naiiviin coaselaisuuteen nähden on
aikahorisontissa ja kysymyksenasettelussa, joka on tässä pidempi ja
kokonaisvaltaisempi. Esim. itseomistus seuraa puhtaasti sellaisista
tekijöistä kuin strategisesta nahistelusta joka kohdistuu toisen
tuottamaan ylijäämään ja tästä seuraavasta dissipaatiosta,
epätäydellisestä markkinarakenteesta joka syntyy heti kun
nimi/yksilöllisyys tekee yksilöistä spesifistä pääomaa, kyvyttömyydestä
arvioida rationaalisesti ja kokonaisvaltaisesti orjuuden hyötyjä ja
haittoja, hankaluudesta seurata kuuliaisesti sopimusta tuottavasta ja
innovatiivisesta orjuudesta sittenkin kun ruoska on jo selässä,
mahdottomuudesta vakuuttaa toinen oman orjuutensa todellisesta arvosta,
orjan kokonaistuottavuuden heikosta mitattavuudesta, ja vallan riskeistä
jotka ovat vastaavia ongelmia orjanomistajaan sovellettuna. Vapauskaan
ei siis ole itsestäänselvyys, vaan se seuraa kannustinargumentista, joka
puolestaan seuraa tietynlaisesta coaselaisesta argumentista pitkällä
aikavälillä, joka taas menee läpi pohjimmiltaan siksi että yksilöt eivät
ole muutettavissa nimettömiksi koneiksi. Siru päässä tulee siksi
aikanaan muuttamaan tässä relevantteja sopimuskuluja, ja sitä kautta
itseomistuksen käsitettä.

Ongelma siis ulottuu lähes kaikkialle, koska missään ei ole täysin
transaktiokustannuksista vapaita markkinoita. *Vaikka* laki olisi vain
oletusarvoista ja sen ohi voisi siis sopia vapaasti, *vaikka*
sopimusoikeus näyttäisikin jossakin toimivan ja suostumukset
näyttäisivät jakautuvan järkevästi, ja *vaikka* jokin oikeus toisaalta
näyttäisi siltä että se on itsestäänselvä eikä siitä missään oloissa
luovuta, *silti* kaikki viime kädessä palautuu kuluperusteisiin *ja*
siis reagoi jatkuvasti teknologian mukana muuttuviin, aina nollasta
eroaviin transaktiokustannuksiin.

Itse jouduin myöntämään tämän silloin, kun tajusin että maastamuuttokin
on transaktio, ceteris paribus siitä pitäytyminen oikeuttaa maan lait
yhtä varmasti kuin päätös mennä savuiseen ravintolaan oikeuttaa
passiivitupakoinnin haitat, ja edelleen oli aivan selvää että tämä
rinnastus ei voi koko laajuudessaan pitää paikkansa. Pakotie löytyi
toisaalta maastamuuttotransaktion korkeista (ja pitkälti
keinotekoisista) kustannuksista, ja toisaalta siitä että
kannustinargumentit joilla muu laki ja moraali saadaan yleensä
perusteltua brakaavat pahemman kerran viimeistään kun maailmaan syntyy
uusi lapsi.
--
Sampo Syreeni, aka decoy - mailto:decoy@iki.fi, tel:+358-50-5756111
student/math+cs/helsinki university, http://www.iki.fi/~decoy/front
openpgp: 050985C2/025E D175 ABE5 027C 9494 EEB0 E090 8BA9 0509 85C2