Mari Kiviniemi: Ihmisiä palkattava sen perusteella, onko niillä jalkojen välissä reikä

Mari Kiviniemi, hullu ämmä

Suomen entisen pääministerin, Keskustapuolueen puheenjohtajan Mari Kiviniemen mielestä ihmisiä pitäisi palkata pörssiyhtiöiden hallituksiin sen perusteella, onko heillä jalkojen välissä reikä.

Kiintiöillä vai ilman?

Turun Sanomat 13.7 2011

Sukupuolten välinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus olivat viime viikolla näkyvästi esillä. EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan naisten osuuden pörssiyhtiöiden hallituksissa on noustava vähintään 30 prosenttiin vuonna 2015 ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lähtökohtana ovat yritysten vapaaehtoiset toimet, mutta parlamentin mukaan asiaan puututaan lainsäädännöllä, jos muu ei auta.

EU-parlamentin päätös liittyy keskeiseen maailmanlaajuiseen kysymykseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Suomen kaltaisissa teollistuneissa maissa naisten asema on monelta osin parempi kuin kehitysmaissa. Tehtävää meilläkin silti riittää.

Naisten heikko asema johtavissa tehtävissä on ongelma. Vaikka politiikassa lasikatot on murrettu, akateemisessa maailmassa ja elinkeinoelämässä naisten on edelleen vaikeaa kivuta tärkeimmille paikoille.

Naiset ovat sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti vähemmistössä yritysten johtopaikoilla ja niiden päätöksenteossa. Varsinkin kaikkein korkeimmissa asemissa ero miesten ja naisten osuuksissa on suuri. Syitä yritysjohdon miesenemmistöisyyteen saattaa olla monenlaisia, kuten miehiä suosivat ja naisia syrjivät yritys- ja johtamiskulttuurit sekä tiukassa istuvat asenteet.

Yritysten operatiivisessa johdossa naisia on selvästi vähemmän kuin hallituksissa. Tämä kysymys ei ole juurikaan ollut esillä tasa-arvopolitiikassa. Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa heikosti, kun tarkastellaan naisten osuutta yritysten toimitusjohtajina: vuonna 2007 Suomi oli 27 EU-maan vertailussa sijalla 25.

Johtopaikkojen lisäksi myös palkka jakautuu epätasa-arvoisesti. Ponnisteluista huolimatta sukupuolten välinen palkkaero pieneni Suomessa vuosina 2007–2010 vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Tavoitteeksi asetettu eron kaventaminen 15 prosenttiin tuntuu olevan vaikeaa saavuttaa.

Mielestäni EU-parlamentin päätös kasvattaa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa on oikea. Lähtökohtaisesti on edettävä pörssin sisäisten suositusten kautta ja annettava yritysten hoitaa asia itse kuntoon. Mikäli tilanne ei muutu, on harkittava lainsäädäntöä naiskiintiöistä. Esitin jo helmikuussa Kotimaa24:n haastattelussa samaa.

On hyvä, että myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tukee EU-parlamentin kantaa asiassa. Yhden ministerin mielipide ei kuitenkaan riitä, vaan koko hallituksen on asetuttava sen taakse. Jos elinkeinoelämän itsesääntely ei toimi, hallituksen täytyy käynnistää lainvalmistelu naiskiintiöistä.

Saattaa olla, ettei lakia kiintiöistä tarvitse edes säätää. Hyvänä esimerkkinä ovat valtionyhtiöt ja valtioenemmistöiset pörssiyhtiöt. Molempien kohdalla on saavutettu tavoite, jonka mukaan hallituksissa on oltava naisia ja miehiä vähintään 40 prosenttia. Vuonna 2010 valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli 45 prosenttia, ja valtioenemmistöisissä pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä on 39 prosenttia.

Suomessa riittää hyviä, päteviä ja koulutettuja naisia johtotehtäviin kaikilla aloilla. Yrityksissä on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Vain silloin naisille ja miehille on mahdollisuudet samanlaiseen urakehitykseen. Tutkimusten mukaan tämä on myös yritysten etu: naisten johtamat yritykset menestyvät vertailuissa keskimäärin miesjohtoisia paremmin.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja.

Mari Kiviniemi

Voi vittu että on tyhmä ämmä. Kusipää. Hullu.

Rautalankaa vitun tyhmille idiooteille, kuten Kiviniemelle:

• sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmisillä on sukupuolesta riippumatta samat oikeudet
• jos toiselle sukupuolelle annetaan ETUOIKEUKSIA, se on sukupuolten välisen tasa-arvon VASTAKOHTA
• naisten valitseminen tehtäviin vain siksi, että he ovat naisia, tarkoittaa VITUN eli jalkojen välissä olevan REIÄN asettamista rekrytointikriteeriksi
  

Sinä Mari Kiviniemi siis haluat ihmisiä palkattavan tehtäviinsä sen perusteella, onko heillä jalkojen välissä REIKÄ.

Etkö sinä ämmä osaa ajatella mitään muuta kuin sitä reikää eli vittua?

Mari Kiviniemi, pyöriikö koko sinun maailmasi sen jalkojen välissä olevan reiän ympärillä, kun haluat ihmisiä palkattavan vain sen reiän perusteella?

Jutta Urpilainen: Vittu rekrytointikriteeriksi

Suomen valtiovarainministerin, SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä ihmisiä pitäisi palkata sen perusteella, onko heillä jalkojen välissä vittu vai kyrpä ja kivekset.

Urpilainen kannattaa naiskiintiötä pörssiyhtiöiden hallituksiin

Perjantai 08.07.2011 klo 08:41 (päivitetty pe 08:45)

Valtiovarainministeri Urpilainen pitää mahdollisena, että naisedustukseen vaikutetaan lainsäädännöllä, jos luonnolliset tiet eivät tuota tulosta.

Jutta Urpilainen kuvailee tarkkailleensa pitkään naisten määrän ja aseman kohentumista talouselämän johtopaikoilla.

Malliksi Urpilainen antaa esimerkin kunnista, joissa kiintiöt ovat lisänneet naisten osallistumista päätöksentekoon odotetulla tavalla.

- Olen ollut pitkään sitä mieltä, että kiintiöitä voisi harkita. En sulje pois sitä mahdollisuutta, että asiaan tartutaan jopa lainsäädäntöteitse uuden hallituksen toimesta. Aion keskustella asiasta elinkeinoelämän edustajien kanssa, Urpilainen tuumii.

Miksi autoritaariset sosialistit kutsuvat itseään liberaaleiksi?

Facebookista:



Jussi Halla-aho ihmettelee, miksi niitä, jotka kannattavat voimakasta yhteiskunnan kontrollia ja kaikenlaisia kieltoja, kutsutaan nykyään "liberaaleiksi".


Jiri Salin

Ymmärtääkseni muodissa on painottaa sisältöä eikä metodia, vrt. kriittinen tutkimus, jonka tunnistaa siitä, että tulokset tiedetään etukäteen.

Jussi Halla-aho

Jirillä hyvä huomio. Liberaalia on olla "liberaalia" mieltä. Liberaalia ei sen sijaan ole se, että suhtauduttaisiin liberaalisti esim. muiden mielipiteisiin. Tai ainakin sellainen on väärää liberaaliutta, jota ei tule liberalismin nimissä suvaita.

Jiri Salin

Ei se taida olla liberaalia ollenkaan.

Mua on aina jotenkin kiehtonut viime vuosisadan suurten totalitarismien (joista sattuneesta syystä pystyyn jäivät vain punaväriset) ajatus siitä, että on vallankumouksellista kannattaa kyseenalaistamatta mahdollisimman jyrmyä ja sortavaa paskahallintoa ja sen kyseenalaistaminen on vallankumouksen vastaista toimintaa.

Näppituntumalla ja ilman kirjallisuusviitteitä väittäisin, että on olemassa melko suuri ja inhottavan aikaansaapa "Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki" -merkkinen joukko ihmisiä, jotka tahtovat laittaa asioihin päälle selkeä nimilaput ja tahtovat, että niiden mukaan mennään. Näin saadaan asiat kuten vapaamielisyys, kriittisyys ja suvaitsevaisuus normitettua selkeästi eikä kenenkään tarvitse enää vaivata päätänsä niiden sisällöllä, paitsi jos joku on tahallaan hankala, mutta sitä sopii kohdella sen mukaan.

Jussi Halla-aho

Tähän liittyvät myös tiukasti normitettu "kapinallisuus". Hyviä kestotabuja ovat esimerkiksi kristinusko, suomalaisten rasismi ja naisen seksuaalisuus. Puhuttiin niistä miten paljon hyvänsä, ne ovat aina "kipeitä, vaiettuja aiheita", joiden käsittely on toosi rohkeaa ja uria aukovaa.

Samoin on toosi rohkeaa ja kapinallista vaikkapa vastustaa Natoa, Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja
ilmastonmuutosta.

Olen samaa mieltä siitä, että kaikki totalitaristisen järjestelmät kumpuavat nimenomaan yhden genotyypin edustajista, joita on kaikkina ajankohtina tietyn kokoinen osuus väestöstä. Totalitarismin nimi ja väri ovat sinänsä yhdentekeviä.

Jiri Salin

Taidamme olla tästä asiasta samaa mieltä. Erityisen fantsu tabu mielestäni on naisen itsetyydytys, jonka tabuus on jo ainakin 30 vuotta ilmennyt siitä, että kirjoitetaan lehteen iso juttu, jossa kerrotaan sen edelleen olevan tabu.

Kyllä mä tavallaan noita tyyppejä ymmärrän. Mäkin tykkäisin, jos maailma olisi selkeä ja helppo. Mä vain en enää pääse tätä monimutkaisuutta karkuun enkä pysty suhtautumaan todellisuuteen samalla väkivaltaisuudella.

Pasi Kuosa

Naisten itsetyydöilyn tabu on kyllä kumma juttu.. En muista kuka julkkis tässä taannoin taas lehdessä rehvasteli dildoillaan ja valisti että joka naisella pitäisi moinen ryhmysauvva kaapin perukoilla olla. Muttas kun heittäs asiat toisinpäin, niin moniko pitäisi ihailtavana jos suomalainen julkkismies kehuskelisi tekotoosillaan lehdessä :D

Rami Leskinen

Käsitesekaannus johtuu siitä, että Euroopassa on omaksuttu amerikkalainen käsitys liberalismista, joka tarkoittaa siellä demokraattien "Big Government"-politiikkaa mikä vastaa täkäläistä sosiaalidemokratiaa ym. vasemmistolaista tiedostavaa edistyksellisyyttä & holhousta.

Alkuperäinen eurooppalainen liberalismi eli skottilainen klassinen liberalismi on lähes täysin unohdettu ja "liberaalit" (sosialistit) kutsuvatkin sitä uusliberalismiiksi.

Jotta käsitesekaannus olisi täydellinen uusliberaaleja eli useimmiten republikaaneja kutsutaan Amerikassa konservatiiveiksi tai neokonservatiiveiksi (neocon)! Koko sotkusta voidaan syyttää (Amerikan) sosialisteja, jotka kaappasivat itselleen liberalismi-termin ja josta sen vuoksi on tullut kirosana ainakin Yhdysvalloissa...

----Off-topic: Suomen demarit ja vasemmisto apinoi Amerikan demokraatteja monissa sosiaalisissa ja eettisissä kysymyksissä, jotka ovat relevantteja vain amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi vasemmiston asevastaisuuden argumentit on omaksuttu suoraan demokraattien retoriikasta, jolla ei ole mitään kosketuspintaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Samoin on monikulttuurisuuden laita: suomalainen vasemmisto pitää monikulttuurisuutta annettuna, koska se pitää ohjenuoranaan Amerikkaa, joka on alusta lähtien rakentunut eri etnisiteettien (tosin alunperin vain valkoisten) varaan toisin kuin Suomi. Suomalaisen kansallisvaltion idea perustuukin tämän vuoksi saksalaiseen nationalismiin, jossa kansalaisuus määräytyy veren mukaan.

Jaakko Kulhia

Jussi, voitko kertoa, että minkälaisia kieltoja perusteellaan liberaaliudella?

Jussi Halla-aho

Jaakko: Esim. ne, jotka kannattavat ilmaisunvapauden rajoituksia internetissä (ilmiantonappulat, nimimerkkikiellot jne. jne.), ovat itseään liberaaleiksi kutsuvia ihmisiä. Toinen hyvä esimerkki on ajankohtainen asekeskustelu.

Totalitaristisen liberalismin ruumiillistuma on esim. Jarkko Tontti.

Olli Immonen

Tätä mietin usein itsekin. Tällä nykyisillä "liberaalilla" valtaeliitillä tuntuu olevan erikoinen tarve kontrolloida, hyysätä ja määräillä yksiöitä. Terminä liberalismi on onnistuttu Suomessa saastuttamaan täysin, kun kaiken maailman hyysääjät ja yksilönvapauksien rajoittajat kuvailevat itseään liberaaleiksi. En yhtään ihmettele, miksi jotkut todellisen vapausaatteen kannattajista käyttävät itsestään mieluummin nimitystä "libertaari".

Petri Kaivanto

Kiitos Ramille tiivistyksestä. Kyse on siis käännösvirheestä ameriikasta suomeen, vähän niin kuin "neekeri" -sanankin kohdalla. Sekaannus liberaali-sanan suhteen on jokseenkin täydellinen. Sanoisin kuitenkin, että vanhempien suomalaisten mokuttajien näkemys monikulttuurisuudesta ja sen toteuttamisesta on peräisin pikemmin Neuvostoliitosta kuin USAsta. Kansojen välinen ystävyys jne.

Minä olen amerikkalaisen nettitestin mukaan sosiaaliliberaali, koska en vastusta aborttia jne., mutta koska kannatan aika pientä julkista sektoria, olen vissiin melkein libertaari. Ainakin eduskunnasta katsottuna vaarallinen ääri-whatever.

Jiri Salin

Mä kyllä tykkään, että Rami painottaa liikaa jenkkivaikutusta. En jaksa uskoa että tosta olisi kyse, vaan asialla ovat ehdat väärentämättömät kelottuneet puupäät, joiden mielestä liberaalia on olla liberaalia mieltä ja liberaali mielipide on se, mihin minä ja pojat päädyttiin kun oltiin 21.

Petri Kaivanto

Tärähtäneistö on puheista päätellen henkisesti enimmäkseen alle tuon 21:n (entinen täysi-ikäisyys). Koska kalja on saatu kioskeihin, populaarikulttuuri kaikkialle, niin nyt tavoitteet ovat uudet. Esim. amerikkalaiset mustien asuttamat ghetot meillekin! Muuten ei Suomi ole kuulemma sivistysvaltio, vaan fasistinen monokulttuuri. Tämän tavoitteen vastustaminen on epäliberaalia.

Jiri Salin

Petri,mäkin olen päätynyt vähän samaan ajatukseen. Way back kasarilla jutun juoni oli, että Suomi on niin junttila, kun meillä ei ole edes, ja edes'siä on sittemmin saatu runsaasti.

Ilkka Ryhänen

Mietin yksi päivä tätä, että minkälainen taantumuksen aika oikein tuleekaan jos vihervasemmisto pääsee jylläämään. Jo nyt matkustelua halutaan kieltää ilmastonmuutoksen nimissä. Aletaan sensuroimaan ja tätä kautta vapaa tiedonvälitys kielletään. Suomessa on vielä valmiiksi Ylen ja hesarin kautta valistuksen kautta tiedonvälitystä lähestyvä media josta hyppy täyteen propagandaan ei ole kovin suuri.

Jussi Halla-aho

Jiri, Ramilla on kyllä mielestäni pointti mitä jenkkivaikutukseen tulee. Nimenomaan amerikkalaisen vasemmiston ideat saapuvat Suomeen tyypillisesti n. 20 vuoden viiveellä. Siinä vaiheessa, kun niitä aletaan meillä hehkuttaa yhteiskuntatieteiden viimeisenä sanana, ne on yleensä jo ehditty hylätä synnyinsijoillaan.

Hyviä esimerkkejä ovat monikultturistinen kontaktiteoria sekä positiivinen syrjintä, joista kumpikin on vähin äänin kuopattu meren takana. Meillä koko utopia perustuu niihin.

Jiri Salin

En mä sitä sano ettei mitään vaikutusta olisi, mutta tätä liberaali-termin kulkeutumista mä en mielestäni tunnista.

Juha Särestöniemi

Tämän päivän liberaalit ovat edellisen sukupolven liberaalin kasvatuksen hedelmiä. Heistä viisaimmait ovat huomanneet, että ainoa tapa kontrolloida tätä porukkaa ovat tiukat valtion puolelta tulevat säännökset.

Vapaa kasvatus -> holtiton ja vastuuton aikuisuus -> tiukat säännöt.

Toisilla kasvatus ei ollut niin vapaata, joten kontrollejakaan ei tarvita niin paljoa.

Egalitarismista, kateudesta, feminismistä

Jarkko Pesonen:

Olen kyllästynyt monelta suunnalta työntyvään puheeseen siitä, kuinka nykyinen yhteiskunta on eriarvoinen. Esimerkiksi vasemmisto puhuu varallisuuden eriarvoisesta jakautumisesta ja feministit taas sukupuolien eriarvoisuudesta vedoten esimerkiksi naisjohtajien suhteellisesti pienempään määrään.

Useinkaan nämä tahot eivät vaivaudu tarkemmin määrittelemään mitä eriarvoisuudella tarkoittavat ja miten tällaisen voisi todentaa. Koska arvon kokeminen jossain asiassa on puhtaaasti subjektiivinen ja yhteiskuntasopimukseen nojaava käsite, ei mitään universaalia tasa-arvoisuutta voi edes olla olemassa. Lisäksi ihmiset ovat syntyjään jo erisuhtaisessa asemassa toisiinsa - joidenkin syntyessä viisaampina, terveempinä tai varakkaampina kuin toiset - on kaikenlainen tasa-arvoistaminen todellisuudessa ihmisten tasapäistämistä, jolloin lahjakkaita ja menestyviä ihmisiä rangaistaan muiden huonommuudesta.

Mitä tulee varallisuuden epäarvoiseen jakautumiseen, niin yhteiskunnassa varallisuus kerääntyy niille, joilla on eniten kykyjä kerätä omaisuutta. Yhteiskunnassa, jossa vallitsee sopimusvapaus, ihmisten itsemäärämisoikeus ja omaisuudenturva, omaisuutta kertyy niille, jotka kykenevät täyttämään muiden ihmisten tarpeita mahdollisimman tehokkaasti. Oli kyse sitä lääkäristä tai konsernin toimitusjohtajasta, niin nämä molemmat tyydyttävät muiden ihmisten tarpeita tehokkaammin kuin esimerkiksi köyhä taidemaalari tai lähihoitaja.

Vaikka arvostan sekä osaavia taiteilijoita ja pidän lähihoitajien työtä sinänsä arvokkaana, niin ensin mainittua ihmiset eivät yleisesti juuri tarvitse ja jälkimmäinen taas on helpommin korvattavissa kuin vaikkapa lääkäri ja ansaitsee siksi vähemmän. Näin ollen, on kyse ihmisten omista kyvyistä ja ahkeruudesta kuinka hyvin hän menestyy.

Mikäli ihmiseltä riistetään mahdollisuus korottaa elintasoaan ja yhteiskunnallista asemaansa ahkeruudellaan ja taidoillaan, katoaa motivaatio kehittää omia kykyjään, mikä taas johtaa koko yhteiskunnan heikompaan menestymiseen ja kollektiiviseen köyhyyteen. Aivan samoin kuten tapahtui kaikissa niissä maissa, joissa varallisuuden epätasaista jakautumista koitettiin korjata sosialismilla.

Sukupuolten eriarvoisuudesta puhuttaessa on täysin epäkelpoa vedota esimerkiksi naisjohtajien vähempään määrään suhteessa miesjohtajiin. Tämä johtuu siitä, että tällä tavalla ei tulla osoitetuksi mitään sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää sinänsä, sillä kyse voi hyvinkin olla ryhmien välillä vallitsevista eroista. Johtotehtäviin nimittäin hakeutuu vähemmän naisia kuin miehiä, jolloin on luonnollista ja normaalia, että tuolloin naisia näissä tehtävissä on vähemmän.

Tämä ei tietenkään miellytä niitä, joiden mielestä millään ihmisryhmillä ei ole mitään eroja - etenkään henkisiä eroja! - vaan väittävät tuolloin kyseessä edelleen olevan jonkinlaisen syrjinnän ja saatetaan väittää, että yhteiskunta painostaa naisia jäämään tavoittelematta näitä tehtäviä. Tällaiset kannanotot kertovat lähinnä laumasieluisesta identifioitumisesta omaan viiteryhmään kun ei kestetä ajatusta siitä, että oma viiteryhmä olisi keskimäärin heikommin suoriutuva kuin jokin toinen. Samalla oma yksilöllisyys mitätöidään ja esimerkiksi epäonnistumisesta jossain asiassa saatetaan syyttä omaan viiteryhmään kohdistuvaa syrjintää. Tämä on tietenkin helpompaa kuin myöntää omat, yksilötasolla olevat puutteet.

Kaikenlainen ryhmäajattelu on perseestä siinä mielessä, että tuolloin yksilö mitätöidään niin heikkouksineen kuin vahvuuksineenkin. Toisten menestymisestä ja omasta epäonnistumisista on toki helppoa syyttää ryhmiin kohdistuvaa epätasa-arvoista kohtelua, mutta jos ne ihmiset, jotka eniten paasaavat epätasa-arvoisuudesta, käyttäisivät tähän kuluttamansa ajan oman onnen tavoitteluun marisemisen sijaan, saavuttaisivat hekin omalla työllään niitä hedelmiä, joiden epätasa-arvoisesta jakautumisesta he nyt puhuvat.

Ruotsin kielen asema Suomessa

Olen yleensä yrittänyt välttää ns. pakkoruotsikeskusteluja, koska niissä on turhaa riitelyä ja paskanjauhantaa epäolennaisista asioista. Erehdyin nyt kuitenkin äskettäin hommaforumilla puhumaan ruotsin kielen kouluopetuksesta ja yleisemminkin ruotsin kielen asemasta Suomessa. Heitän nyt tähän lyhyesti näkemykseni siitä, miten Suomen valtion pitäisi mielestäni suhtautua ruotsin kieleen.

1. Suomi ainoaksi valtakunnalliseksi kieleksi.


2. Ruotsi saamen kielen kaltaiseksi alueelliseksi/paikalliseksi vähemmistökieleksi.


3. Kuntien ylläpidettävä ruotsinkielisiä palveluja (terveydenhoito, koulutus jne.) ja ruotsin kieltä virkakielenä kunnallishallinnossa, jos ruotsinkielisiä on yli 10 % väestöstä yli 20 000 asukkaan kunnassa ja esim. yli 25 % väestöstä alle 20 000 asukkaan kunnassa.


4. Kaikki ruotsinkielinen korkeakouluopetus ja -tutkimus ylipäätään kaikki ruotsinkielinen ylioppilastutkinnon jälkeinen koulutus lakkautettava tarpeettomana.


5. Ahvenanmaan itsehallintolaki kumottava, kiinteistöomistuksen ja elinkeinonharjoittamisen rajoituksen Ahvenanmaalla lakkautettava.

Sanomattakin on selvää, että mitään pakollista ruotsinopetusta ei pidä olla missään suomenkielisessä koulussa millään tasolla - peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, kansalaisopistossa, kesäyliopistossa tms. valtion tai kunnan veronmaksajien rahoilla ylläpitämässä laitoksessa.

On täysin järjetön ajatus, että ihmiset pakotetaan opiskelemaan jotain täysin marginaalista ja turhaa kieltä. Ruotsi on kielenä ihan samanlainen kuin tanska tai norja. Pakkoruotsi on yhtä järjetön ajatus kuin pakkotanska tai pakkonorja.

On myös ihan vitun typerää vihata ruotsin kieltä, ruotsinkielistä kulttuuria, suomenruotsalaisia ihmisiä, riikinruotsalaisia ihmisiä tai Ruotsia maana vain siksi, että kusipäät Arkadianmäellä Mordorin linnassa ovat päättäneet väkivalloin pakottaa ihmiset opiskelemaan ruotsia.

Se on aivan samanlaista sairasta kollektivismia kuin saksalaisten kollektiivinen syyllistäminen Hitlerin tekosista. En pysty sanoin kuvaamaan, kuinka paljon sellaiset idiootit vituttavat minua.

Prostituution kriminalisointi on täysin perverssi ajatus

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Freddy van Wonterghem kannattaa bordellien laillistamista.

Tämä järkevä mielipide on saanut jotkut seksuaalisesti ja uskonnollisesti ahdasmieliset, häiriintyneet oliot ryömimään esiin koloistaan. Joku Simo Hankaniemi sanoo jopa kannattavansa prostituoiduille ja heidän asiakkailleen kuolemantuomioita islamilaisen lain eli sharian mukaan:

Olen kieltämisen ja rankaisemisen kannalla. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää eikä hyväksyä. Seksin ostaminen ja myyminen sekä rintamakarkuruus ovat mm. näitä ilmiöitä, joille kannatan nopeata islamilaista tuomiota. Paska ei siitä muuksi muutu, vaikka kuinka harrastaisi skolastiikkaa.

Aikuisten ihmisten keskinäiseen vapaaehtoiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen sekaantuminen valtion väkivaltakoneiston voimin on paskamaista käytöstä, jota kannattavaa saastaista roskaväkeä ei todellakaan pidä hyväksyä.

On aivan sairasta kollektivismia, että valtiovalta määräisi aikuisten ihmisten keskinäisestä vapaaehtoisesta seksistä. Se on nimenomaan seksuaalisesti perverssi ajatus. Kukaan seksuaalisesti terve ihminen ei voi kannattaa seksin sosialisointia. Valtio ei omista ihmisten sukupuolielimiä. Ajatuskin on aivan saastainen ja häiirintynyt. Kukaan normaali ja terve ihminen ei voi olla sitä mieltä, että jokaisen yksittäisen aikuisen ihmisen sukupuolielimien käytöstä pitäisi päättää yhteiskunnallisella tasolla, poliittisessa päätöksenteossa.

Ei tietenkään ole mikään ihme, että tuota mieltä olevat perverssit ihmiset kannattavat nimenomaan islamilaista lakia eli shariaa. Islamhan on tunnetusti perverssi genitaaliuskonto.

Ei myöskään ole mitenkään yllättävää, että Kepun ehdokkaaksi jostain syystä ängennyt äärivasemmistolainen lesbo Johanna Korhonen kannattaa prostituution kriminalisointia. Vasemmistohan vastustaa vapautta kaikissa asioissa.

Jotkut libertaristit levittävät sellaista käsitystä, että oikeisto kannattaa taloudellista vapautta ja vasemmisto "henkilökohtaista vapautta". Tämä käsitys on väärä. Vasemmisto ei kannata minkäänlaista vapautta.

Sitä paitsi lesboksi tunnustautuneen Johanna Korhosen ei pitäisi mitenkään sekaantua heteroseksuaaliseen prostituutioon, koska lesbo ei määritelmän mukaan ymmärrä heteroseksuaalisesta kanssakäymisestä yhtään mitään.

Lesbo ei ylipäätään kykene kuvittelemaan, että joku nainen haluaisi harrastaa seksiä miehen kanssa. Niinpä hän ei myöskään tajua, että joku nainen saattaisi tehdä sitä maksua vastaan. Johanna Korhonen ei kerta kaikkiaan tajua tästä asiasta yhtään mitään, koska hän on lesbo.

Ei myöskään ole yllättävää, että miesvihamielinen militantti feminatsi Anne Moilanen yhtyy tähän sukupuolielimien sosialisointia vaativien perverssien olioiden kuoroon.

Moilasen motiivi tähän aikuisten ihmisten sukupuolielimien toiminnan fanaattiseen kyttäämiseen on tietysti nimenomaan hänen miesvihamielisyytensä. Moilanenhan tunnetusti haluaa ampua miehiä peniksiin ja kiveksiin. Koska prostituoidut ovat enimmäkseen naisia ja heidän asiakkaansa enimmäkseen miehiä, miesvihamielinen pervertikko käyttää prostituution vastustamista keinona hyökätä nimenomaan miehiä vastaan.

Moilasella on sairaita miesten sukupuolielimiin kohdistuvia väkivaltafantasioita. Koska naisprostituoidun miespuolinen asiakas käyttää yhdynnässä prostituoidun kanssa nimenomaan sukupuolielimiään, Moilanen saa prostituutiota ajatellessaan jälleen kerran miesten sukupuolielimiin kohdistuvan perverssin raivokohtauksen.

On helppo nähdä, kuinka Moilanen karjuu kurkku suorana, naama punaisena:

Tasa-arvoasiat ovat tässä maassa niin vitullaan, piru vieköön, että joskus tekisi mieli itkeä. Tai kiljua. Riisuutua alasti. Edes huutaa radiossa.

Että terve vaan, kädetön ja jalaton ja kaikesta päätellen myös aivoton porvarihallitus! Vaikka naisministereitä on enemmän kuin koskaan koko itsenäisen Suomen historiassa, mitä tapahtuu? No ei niin perkele mitään. Hajottaa niin että hiukset lähtee!

Ja sitten, sitten, on vielä tämä ah niin yhteiskunnallisesti tärkeä miesliikkeen nousu. Vaikka tässä mennään naisten tasa-arvon osalta kaikkien tilastojen ja faktojen valossa todellakin päin helvettiä, niin meillä on täällä Suomessa jeppisiä ja jäppisiä, jotka tunkevat julkisuuteen selittämään, että kyllä se on kuulkaa mies, joka on Suomen maassa sorrettu. Antakaa mun kaikki kestää!

Mutta ei. Sillä mitä tekee media? No uutisia näistä jeppis-jippiäisistä! Missä tahansa muualla, missä tahansa saatana sivistysmaassa, nämä uikuttajat naurettaisiin suohon. Mutta Suomessa, tässä tasa-arvon mallimaassa, enemmän tai vähemmän avoimesti sovinistiset toimittajat katsovat, että joo-o, kyllä se nyt niin on, että tasapuolisuuden nimissä, ja kun kerran tasa-arvosta puhutaan, meidän on kuultava myös näitä miesten epätasa-arvosta jankuttavia satukirjailijoita. Arhg!

Siskot! Vielä viimeisen kerran kehotan, kun ruuti on vielä kuivaa: taisteluun! Sivistyksen ja tasa-arvon puolesta, taantumusta ja sovinismia vastaan - Tulta munille!

Moilanen on siis tehnyt peräkkäin 20 radio-ohjelmaa, joissa jokaisessa hän huutaa, huutaa, HUUTAA haluavansa ampua miehiä peniksiin ja kiveksiin. Miksi tällaiselle sairaalle hullulle annetaan lähetysaikaa radiosta? Tämähän on aivan sama asian kuin jos Kauhajoen kusipäälle Matti Saarelle tai Tuusulan kusipäälle Pekka-Eric Auviselle olisi annettu oma radio-ohjelma.

Anarkismista

Katsoin pari päivää sitten FST:n keskusteluohjelman, jossa puhuttiin lievää suuremmalla viiveellä SmashAsem-mellakoista ja niiden taustalla muka olleesta "anarkistisesta" ideologiasta. Ohjelma uusitaan ensi lauantaina.

Ohjelmassa esiintyi kaksi anarkistiksi itseään kutsuvaa nuorta aikuista, tyttö ja poika, jotka määrittelivät anarkismin suunnilleen vapautumiseksi hierarkioista. Kuitenkin melkein samaan hengenvetoon nämä kaksi puhuivat taistelemisesta kapitalismia vastaan viitsimättä selittää, miten hierarkioiden vastustaminen ja kapitalismin vastustaminen liittyvät toisiinsa.

Ennen kaikkea ristiriitana on tietysti se, että kapitalismin tehokas vastustaminen edellyttää hierarkkisesti toimivaa sosialistista valtiota. Tämä ristiriita ei näille hörhöille juolahtanut mieleen.

Toki joku anarkoindividualisti voi vastustaa sekä valtiovaltaa että suuryritysten byrokraattisia hierarkioita, mutta yritysten hierarkkisten organisaatiomallien muodostumisen estäminen ei ole mahdollista ilman sosialistista valtiota. Anarkoindividualisti voi itse kieltäytyä osallistumasta yrityshierarkioihin, mutta hän ei voi kieltää muita osallistumasta niihin - jos hän yrittäisi väkivalloin estää muita yksilöitä liittymästä vapaaehtoisesti yrityshierarkioihin, silloinhan hän loukkaisi näiden yksilöiden oikeuksia.

Spontaanisti vapailla markkinoilla sopimusvapauden pohjalta muodostuneiden yrityshierarkioiden vastustaminen ei ole mahdollista loukkaamatta yksilöiden oikeuksia, joita anarkoindividualisti sanoo puolustavansa. Niinpä anarkoindividualisti ei voi kannattaa muuta kuin anarkokapitalismia, muuten hän lakkaa olemasta anarkoindividualisti.

FST:n ohjelmassa esiintyneet hörhöt sanoivat kuitenkin vastustavansa kapitalismia. He siis eivät olleet anarkoindividualisteja, vaan anarkokollektivisteja. Heidän ajattelunsa perustana ei ole yksilö, vaan kollektiivi.

Herää kysymys, miten tällainen kollektivistinen ajattelu voisi olla anarkismia. Jos anarkokollektivistien poliittisen vakaumuksen perustana on yksilön oikeuksien sijasta yhteisö jonain amorfisena massana, silloinhan kyse ei enää ole yksilön vapautumisesta jostain sortavista hierarkioista. Tällainen anarkokollektivismi tarkoittaa käytännössä sitä, että yksilöiden keskinäisiä suhteita määräävien selvärajaisten byrokraattisten hierarkioiden sijasta ihmiset elävät jonain epämääräisenä vellovana massana, vailla selkeitä suhteita toisiinsa ja myös vailla mitään yksilönvapautta.

FST:n hörhöt puolustelivat mm. ikkunoiden rikkomista taisteluna kapitalismia vastaan. Ikkunoiden rikkominen oli heidän mielestään poliittinen aktio, jos se kohdistuu suuryrityksiin. Kyseessä on siis kapitalismin vastustaminen tuottamalla taloudellista vahinkoa suuryrityksille. Tähän sitten esitti ohjelmassa eräänlaisena anarkistien opponenttina ollut RKP:n nuorisojärjestön pääsihteeri Mats Löfström sellaisen kommentin, että myös somalin omistaman pizzerian hajottaminen paskaksi skinheadien toimesta on poliittinen teko.

Anarkotytön mielestä tämä oli tietysti aivan eri asia: pizzerian omistava somali on nimittäin yksilö, jolla on oikeuksia, sen sijaan esim. McDonald's on suuryhtiö, jolla ei ole oikeuksia, McDonald's-yhtiöhän ei nimittäin ole ihminen, vaan oikeushenkilö.

Tässä siis nämä anarkokommunistit yrittävät perustella huliganismiaan vetoamalla yksilön oikeuksiin. McDonald's ei ole yksilö, joten sillä ei ole oikeuksia; pizzerian omistava somali on yksilö, jolla on oikeuksia. Tämä on mielenkiintoista logiikkaa tältä parivaljakolta, jotka itse julistivat kannattavansa anarkokommunismia.

Miten anarkokommunismissa kunnioitetaan yksilön oikeuksia? Miten kommunistinen järjestelmä voitaisiin pystyttää loukkaamatta yksilön oikeuksia?

Anarkopoika sanoi olevansa Kropotkin-fani ja määritteli anarkokommunismin olevan yksinkertaisesti kommunismia ilman valtiovaltaa. Minun mielestäni kommunismi ilman valtiovaltaa on kuin meri ilman vettä: se on käsitteellinen mahdottomuus.

Kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa ei ole yksityistä omistusoikeutta. Tällainen yhteiskunta ei voi syntyä muuten kuin totalitaarisen diktatuurin kautta. Ihmiset eivät todellakaan vapaaehtoisesti luovuta pois kaikkea omaisuuttaan. Jos ihmiset vapaaehtoisesti muuttaisivat hippikommuuneihin tms. yhteisöihin, tämä olisi anarkokapitalismia, ei suinkaan anarkokommunismia. Ero anarkokapitalismin ja anarkokommunismin välillä on nimenomaan vapaaehtoisuus: ihmiset voivat anarkokapitalismissa tehdä omaisuudellaan mitä haluavat, vaikkapa lahjoittaa sen pois tai perustaa kommuuneja, sen sijaan anarkokommunismissa ihmiset eivät voi vapaasti päättää, haluavatko elää kommunismissa, heillä ei nimittäin ole mitään omaisuutta, jonka käytöstä he voisivat itse vapaasti päättää. Niinpä anarkokommunismi perustuu kollektiivin käyttämään väkivaltaan yksilöä vastaan.

Anarkokommunismi ei siis ole anarkoindividualismia, vaan anarkokollektivismia. Kuten jo tuli todettua, anarkokollektivismissa ihmiset elävät jonain epämääräisenä vellovana massana, vailla selkeitä suhteita toisiinsa ja myös vailla mitään yksilönvapautta. Tämän pitäisi olla itsestään selvää kaikille täysjärkisille, mutta jostain käsittämättömästä syystä jotkut anarkokommunismin kannattajat kehtaavat väittää puolustavansa yksilöiden oikeuksia.

Tässä tv-keskusteluohjelmassa nämä hörhöt vastustivat jonkun somalin omistaman pizzerian hajottamista skinhead-joukkion toimesta nimenomaan vetoamalla yksilön oikeuksiin eli tässä tapauksessa ravintolanomistajan oikeuksiin. Miten anarkokommunismin kannattaja voi vedota yksilön oikeuksiin? Koko hänen ideologiansahan on yksilön oikeuksien vastainen.

Juuri sen somalin omistaman pizzerian hajottaminen on sitä anarkokommunismia: yhteisö, tässä tapauksessa skinhead-yhteisö, päättää, mihin jotakin omaisuutta käytetään. Somali olisi halunnut käyttää omaisuuttaan ravintolan pyörittämiseen. Skinhead-jengi on se yhteisö, joka päättää toisin.

Anarkokommunismissa ei ole mitään yksityistä omistusoikeutta. Niinpä sillä somalilla ei ole mitään oikeutta päättää sen ravintolan toiminnasta. Skinhead-jengiläiset ovat juuri niitä anarkokommunisteja, jotka kollektiivisesti, demokraattisesti päättävät sosialisoida toisten ihmisten omaisuutta.

Summa summarum:

- anarkokommunismi on juuri sitä hobbesilaista anarkiaa, jota aina pelätään puhuttaessa anarkismista; anarkokommunismi on juuri sitä viidakon lakia, vahvemman oikeutta, kaaosta, epäjärjestystä, kaikkien sotaa kaikkia vastaan, johon anarkian pelätään johtavan

- anarkokommunismi on kollektivismia, ei individualismia; anarkokommunismissa yksilöllä ei ole mitään oikeuksia

- anarkoindividualistien eli valtiovaltaa vastustavien ja yksilön oikeuksia puolustavien anarkistien on kannatettava anarkokapitalismia eli yksityiseen omistusoikeuteen perustuvaa valtiotonta yhteiskuntaa, koska yksilön oikeudet eivät ole mahdollisia ilman yksityistä omistusoikeutta;

• sananvapaus ei ole mahdollinen ilman yksityisten ihmisten oikeutta omistaa sanomalehtiä, kirjapainoja, blogeja ym. tiedotusvälineitä,
• uskonnonvapaus ei ole mahdollinen ilman yksityisten ihmisten (ja heidän muodostamiensa seurakuntien) oikeutta omistaa kirkkoja, Raamattuja, alttaritauluja, papinkaapuja ym. uskonnollista materiaalia,
• liikkumisvapaus ei ole mahdollinen ilman yksityisten ihmisten (ja heidän muodostamiensa yritysten) oikeutta omistaa autoja, lentokoneita, laivoja ym. liikkumisvälineitä; ylipäätään mitkään oikeudet eivät ole mahdollisia ilman yksityistä omistusoikeutta, kaikki ihmisoikeudet perustuvat omistusoikeuteen

- anarkokapitalismissa eli yksityiseen omistusoikeuteen perustuvassa valtiottomassa yhteiskunnassa syntyy väistämättä yrityksiä (ks. Coase: theory of the firm) hierarkkisine organisaatiomalleineen, koska a) ihmiset haluavat vapaaehtoisesti perustaa sellaisia ja liittyä sellaisiin, b) ne ovat (tiettyyn rajaan asti) tehokkaita organisaatiomalleja transaktiokustannusten optimoimiseksi; näiden sopimusvapauden pohjalta muodostuneiden yrityshierarkioiden vastustaminen ei ole mahdollista loukkaamatta yksilöiden oikeuksia, joita anarkoindividualisti sanoo puolustavansa, niinpä anarkoindividualisti ei voi vastustaa yrityksiä

- kaikki yrityksiä vastustavat anarkistit ovat anarkokollektivisteja eli anarkokommunisteja; yrityksiä vastaan hyökkäävät anarkistit ovat hobbesilaisia sivistyksen ja järjestyksen vastustajia, yksilön oikeuksien vastustajia, loputonta terroria kannattavia bolshevikkeja

- anarkokapitalismissa eli yksityiseen omistusoikeuteen perustuvassa valtiottomassa yhteiskunnassa yksilön oikeuksia puolustetaan yksilöiden omalla itsepuolustuksella ja yksilöiden keskinäisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvilla järjestelyillä, kuten vartiointiliikkeillä;

- anarkokapitalismin kannattajilla ei ole samanlaista naiivia fantasiaa ihmisten hyvyydestä kuin anarkokommunisteilla, jotka luulevat ihmisten vapaaehtoisesti luovuttavan omaisuutensa ja työpanoksensa kollektiivin hyväksi;

- anarkokommunistit uskovat ihmisten olevan epäitsekkäitä enkeleitä, jotka pyyteettömästi raatavat toisten hyväksi, vaatimatta itselleen mitään muuta kuin välttämättömimmät perustarpeet; sen sijaan anarkokapitalismin kannattajat tajuavat ihmisten olevan itsekkäitä ja kääntävät ihmisen luontaisen itsekkyyden positiiviseksi voimaksi vapailla markkinoilla;

- kun ihmisyksilön fyysisen koskemattomuuden suoja ja yksityisen omistusoikeuden suoja on turvattu itsepuolustuksella, aseilla, lukoilla, varashälyttimillä ja vartiointiliikkeillä, murha, raiskaus, pahoinpitely ja ryöstö eivät kannata; tällöin ihmisten luontainen itsekkyys kanavoituu rauhanomaisella, toisten ihmisten oikeuksia kunnioittavalla tavalla, koska vapaassa markkinataloudessa itsekäs ihminen voi saada haluamiaan asioita vain myymällä toisten ihmisten haluamia asioita.

Minun nähdäkseni kaikki ylläoleva on täysin itsestäänselvää, mutta jostain syystä se ei tunnu menevän jakeluun useimmille anarkisteiksi itseään kutsuville tahoille. Tämä on niitä syitä, joiden vuoksi minä en yleensä kutsu itseäni anarkistiksi.

Kannatan anarkokapitalismia, mutta useimmat ihmiset eivät ole koskaan kuulleetkaan siitä. Useimmat ihmiset assosioivat anarkismin edelläkuvattuun anarkokommunismiin, jonka vihaaminen onkin oikein.

Mannerheim sanoi muistelmissaan pitävänsä bolshevismia anarkismina. Olen taipuvainen yhtymään hänen näkemykseensä sikäli, kun anarkismilla tarkoitetaan anarkokommunismia.

Useimmat anarkisteiksi itseään kutsuvat ovat anarkokommunisteja eli loputonta terroria kannattavia bolshevikkeja. Melkein mikä tahansa lainalainen yhteiskuntajärjestys on parempi kuin bolshevistinen väkivaltainen anarkia.