Kokoomuksen bolshevistinen järjestökulttuuri

Facebookissa oli mielenkiintoista keskustelua Kokoomuksen puoluekokouksesta ja Kokoomuksen nykyisestä järjestökulttuurista, johon kuuluu kaiken kritiikin ja itsenäisen ajattelun tukahduttaminen.

Kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtaja Antti Häkkänen:

 

Ilta-Sanomissa allekirjoittaneelle annetaan virallisen tunnelmanpilaajan titteli. Mielihyvin, sillä juuri puoluekokouksessa on tarkoitus tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja käydä poliittista keskustelua, eikä pelkästään nauttia maisemista. "Tunnelmanpilaajana puoluekokouksessa olivat Kokoomusnuoret ja heidän puheenjohtajansa Antti Häkkänen. Häkkäsen ja hänen joukkojensa mielestä puolueen pitäisi reivata kurssiaan oikealle, kuntauudistus on huono ja pakkoruotsi pitäisi poistaa"

 

 

Antti Häkkänen  

Kokoomusnuoret sai muutettua voimakkaalla kampanjalla ja järkevillä argumenteillaan puolueen linjaa muun muassa siten, että nyt Kokoomus kannattaa yhteisöveron poistamista kasvun vauhdittamiseksi ja kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomisaika pitää muuttaa paljon lyhyemmäksi. Erittäin järkeviä linjan muutoksia, jotka tapahtuivat hyvin pitkälti Kokoomusnuorten voimalla. 

 

 

Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen avustaja, Kokoomuksen nuorisojärjestön  entinen puheenjohtaja Juho Romakkaniemi:

Heh, tuollaistahan se on aina ollut! Jyrki ja Kalle Euro aikanaan 90-luvulla vaativat homoseksuaaleille parisuhdelakia kaulakkain puolueokouspöntöstä ja puoluejohto oli hädissään. Minun ja Mykkäsen aikana vaadittiin läänien lakkauttamista, ...Euroopalle perustuslakia ja Suomen liittymistä Natoon. Viimeisin oli pj-kaudellani 2002 puoluekokouksen isoin asia iltapäivälehdissä. Ja puoluejohto oli hädissään, silloinkin puoluejohtaja Itälä vetosi pöntöstä puoluekokousväkeen! Eli tyyli on sama -asiat vain olivat silloin ennen fiksumpia... ;-)

 

Antti Häkkänen 

Hahaa, Juho puhut muuten asiaa, mutta tuskin moni on samaa mieltä, että Jyrkin ja Kallen pöntössä halailu menee järkevyydessä nykyisten Kokoomusnuorten voitokkaan yritysvero-aloitteen edelle ;)

 

 

 

Janne Rainvuori  

Pelkäänpä Juho, että Jyrki ei aikanaan puoluetta valitessaan ymmärtänyt vielä puoluekentästä paljoakaan. Huti tuli.

  

 Juho Romakkaniemi

‎

Janne, olipa harvinaisen typerä ja tietämätön kommentti. Mutta en jaksa provosoitua tätä vastausta enempää jutuistasi. Sanonpa vain että kokoomuksen aatehistoriaa hyvin tuntevana ja liberalismin aatehistoriaa tutkineena esitän huomiona, että lähes jokainen Kokoomuksen oikeaa laitaa edustava - ja varsinkin koko historiankin huomioon ottaen kaukaa oikealta ohi menevä - itse tekee sen virhepäätelmän, että kokoomus on liian vasemmalla. Vaikka se möllöttää juuri siinä missä se aina on ollutkin.

 

 

Janne Rainvuori  

Juho, olen ollut Kokoomuksessa suunnilleen yhtä kauan kuin sinäkin, ja nähnyt aivan riittävän läheltä siirtymän vasemmalle. Minkä tahansa muun väittäminen muistuttaa orwellilaista historian uudelleenkirjoittamista.

 

 

 

Kokoomuksen nuorisojärjestön entinen puheenjohtaja Wille Rydman: 

Heh, arvostan Juhon älykkyyttä ja vielä enemmän sitä, miten taitavasti hän osaa asetella sanansa parhaan mahdollisen vaikutelman antamiseksi. Totuutta on kuitenkin aimo annos enemmän Heikkisen blogitekstissä kuin Romakan kuvauksessa. Kataisen kaudella niin erityisavustajakunta, puoluetoimisto kuin ryhmäkansliakin on tehokkaasti puhdistettu kaikista sellaisista toimijoista, jotka edes teoriassa voisivat olla potentiaalisia toisinajattelijoita. Juho tietää tämän tietysti itsekin. Juhon väite siitä, että kokoomuksen linjassa ei olisi mikään muuttunut, ei kestä mitään kriittistä tarkastelua. Katainen on vahvalla kädellä siirtänyt puoluetta vasemmalle. Niinistön - jopa Itälän - ajoista ollaan kuljettu aimo annos sosialidemokratian suuntaan Kataisen tahdittamana.

 

 

 

 Janne Rainvuori  

Vai jopa sosialidemokratiasta ohi? Näin olisi ainakin, jos Paavo olisi vielä ohjaksissa.

 

 

 

Wille Rydman:  

Puoluejohto on myös sitkeästi pyrkinyt puhdistamaan kokoomusnuoria kiusallisesta aineksesta, joskin laihoin tuloksin. Katainen tuli vuonna 2009 esittelemään KNL:n liittohallitukselle kalvoja, jotka olivat suoraan vastaehdokkaani pj-kampanjasta lainattuja. Viesti oli selvä: valitkaa Sandström, älkää Rydmania. Puoluesihteeri Tujunen puolestaan etsi kissojen ja koirien kanssa Häkkäselle vastaehdokasta, ettei Häkkästä vain oltaisi valittu KNL:n puheenjohtajaksi. Tuskinpa Katainen tästä toiminnasta oli tietämätön. Eli Juho: eipä se Heikkinen ihan tyhjästä väitteitään ole keksinyt.

 

(lihavointi M. Ellilä)

 

Siis kolme vuotta sitten Kokoomuksen puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Jyrki Katainen, silloinen valtiovarainministeri, kävi häiriköimässä oman puolueensa nuorisojärjestön kokousta vastustaakseen  nuorisojärjestön pj-ehdokasta, joka kuitenkin sittemmin tuli valituksi.

 

Alexander Stubb, Kokoomuksen näkyvin poliitikko Kataisen jälkeen, hyökkäsi tämän Kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtajaksi valitun Wille Rydmanin kimppuun julkisesti antamalla Helsingin Sanomille haastattelun, jossa väitti Rydmanin edustamalla poliittisella linjalla olevan vain yhden promillen kannatus Kokoomuksen keskuudessa. 

 

Tämä Stubbin väite oli tietysti aivan totaalinen orwellilainen valhe, koska Kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtajaksi valittu henkilö väistämättä nauttii nuorisojärjestön jäsenistön enemmistön kannatusta. Ei ole mahdollista, että Kokoomuksen jäsenistöstä vain yksi promille kannattaisi linjaa, jota kannattaa yli 50 % Kokoomuksen nuorisojärjestön jäsenistöstä. Pravda ei tätä tietenkään maininnut, vaan antoi Stubbin kertoa valheitaan täytenä totena koko sivun mittaisessa haastattelussa. 

 

Rydmanin yllä kertoman mukaan Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ja Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vastustavat puolueen nuorisojärjestön nykyistäkin puheenjohtajaa Antti Häkkästä ilmeisesti samoista syistä kuin Rydmania.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen myös kielsi Kokoomuksen nuorisojärjestön lehden jakelun Niinistön vaalikampanjatilaisuuksissa, vaikka ko. lehteä oli painatettu 30 000 kpl nimenomaan jaettavaksi presidentinvaalien yhteydessä. Kokoomuksen puoluesihteerin mielestä ja ilmeisesti myös puheenjohtajan eli Kataisen mielestä puolueen nuorisojärjestön linja on niin erilainen kuin puolueen yleinen linja, että puoluetoimiston täytyy sabotoida nuorisojärjestön toimintaa.

 

 

 

Wille Rydman:   

Kokoomusäänitorven eli Nykypäivä-lehden päätoimittaja Tapani Mäkinen kirjoittaa kolumnissaan, että "(t)ulokset heidän (kokoomusnuorten) näkyvistä kampanjoistaan jäivät kuitenkin laihoiksi". Eriskummallinen tulkinta. KNL:n ehdokas valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi, vaikka pääministeriä myöten yritettiin painostaa kokousväkeä siihen, ettei MITÄÄN henkilövaihdoksia saisi tehdä. KNL sai aloitteistaan kaksi läpi vastoin puoluejohdon tahtoa. Henna Virkkusenkaan auktoriteetti ei riittänyt, kun kokoomusväki nuorten johdolla äänesti mm. viiden vuoden irtisanomissuojasta luopumisen puolesta.

Kaikissa tavoitteissaan kokoomusnuoret eivät toki onnistuneet, mutta monella mittarilla onnistumisia oli enemmän kuin vaikkapa kahden vuoden takaisessa puoluekokouksessa. Mikä tärkeintä, kokoomusnuoret eivät ole enää yksin tyytymättömyydessään puolueen nykyistä politiikkaa ja sen kritiikkiä sietämätöntä johtamiskulttuuria kohtaan. Puoluekokouspuheenvuoroista näkyi, että tyytymättömyys lisääntyy jatkuvasti myös varttuneemman kokoomusväen keskuudessa.

Hyvä niin. Viime vuosina kokoomus on ajautunut yhä etäämmälle siitä, millainen puolue oli vaikkapa ex-puheenjohtaja Niinistön aikana. Vähitellen tämä on alkanut suivaannuttaa myös puoluekenttää. Kokoomusnuorilla on ollut tärkeä rooli kentän herättelemisessä.

Hatunnostoni kaikille, jotka päätoimittaja Mäkisen lannistusyrityksistä huolimatta tekevät pyytetöntä työtä kokoomuksen paremman tulevaisuuden puolesta. Jos samalla sinnikkyydellä jaksetaan vastaisuudessakin, niin koittaa vielä päivä, jolloin kokoomuksen politiikassa "hyvän meiningin" tavoittelu ei enää korvaa poliittista asiasisältöä.

 

 

Wille Rydman:  

Tässä viitattu kolumni: http://www.verkkouutiset.fi/index.php/blogit/70-toimituksen-blogi-uusin-blogi/103643-makinen-kataisen-kokous

 

 

Puolueen lehtikin siis hyökkää nuorisojärjestöä vastaan. Kokoomuksessa on selvästi meneillään puoluetoimiston offensiivi nuorisojärjestön tuhoamiseksi. Syynä moiseen sabotointiin on tietysti se, että nuorisojärjestö ei edusta samaa sosialistista linjaa kuin puolueen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen.  

 

 

 

Janne Rainvuori   

Hyvä Wille. KNL on tällä hetkellä ainoa järjen ääni puolueessa.

 

 

 

Erik Sjöberg

Hieno kommentti Wille, jatkakaa samaan malliin vaan,vielä se aurinko paistaa teillekin. Kokoomuksen nykyjohdossa vallitsee hiljaisen hymistelyn ja samanmielisten aikakausi jossa erimieliset kitketään pois toiminnasta. Äänestin joskus kokoomuksen ehdokkaita eduskuntaan, en enää koska kokoomus todellakin on eri puolue nykyään. Onneksi teillä nuorilla tuntuu olevan se oikea kokoomusaate mielessä ja osaatte ajatella myös ns.maalaisjärjellä. Nyt vaan nuoria kuntavaaliehdokkaita esille ja seuraavissa eduskuntavaaleissa myös niin pikkuhiljaa se muutos tapahtuu ;-)

Jari Vento 

Olen luullut markkinatalouden olevan eräs tärkeä arvo Kokoomukselle. Kataisen johtama Kokoomus on pikemminkin valtionhoitajapuolue ja valtiososialismin pää äänenkannattaja yhdessä Urpilaisen ja demareiden tuella. Yrittäjät ja markkinataloud...en kannattajat tarvitsevat oman puolueen. Kokoomuksen peruskannattaja on nykyisin poliisi, sairaanhoitaja, palomies, sotilas tms. kunnan ja valtion työntekijä ja se näkyy Kataisen hallituksen politiikassa. Toinen suunta on EK:n talutusnuorassa toimiminen. Kokoomus ei ole yrittäjien puolue.

 

 

 

 

Onneksi edes Kokoomuksen nuorisojärjestössä on muutamia omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, jotka eivät kannata Kataisen linjaa eli veronkorotuksia ja kymmenien miljardien eurojen antamista suomalaisten veronmaksajien kukkarosta Etelä-Euroopan konkurssivaltioille.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokoomus ja SDP: Lisää pakkoruotsia!!

opetusministeri Henna Virkkunen (kok)

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) haluaa lukioihin lisää pakkoruotsia:

Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ruotsin kielen kurssien lisäämistä tulee harkita lukio-opiskelijoiden huonontuneen kielitaidon takia.

Virkkusen mukaan huonontunut kielitaito johtuu osin ylioppilastutkintouudistuksesta, jolloin ruotsin koe tuli vapaaehtoiseksi. MTV:n uutisten selvityksen mukaan ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.

- Nyt pitää harkita sitä, että pitäisikö kaikille yhteisiä ruotsin kursseja lisätä, sillä tason heikkeneminen on huomattu yliopistoissa ja korkeakouluissa.

"Kaikille yhteiset ruotsin kurssit" tarkoittaa kaikille PAKOLLISIA ruotsin kursseja. Kokoomukselle ei siis riitä edes nykyinen pakkoruotsi, vaan pakkoruotsia pitää olla nykyistäkin enemmän.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi taannoin kannattavansa pakkoruotsia huolimatta siitä, että Kokoomuksen puoluekokouksen mukaan Kokoomus vastustaa pakkoruotsia. Katainen siis vastustaa työnantajansa eli puolueensa kantaa. Yleensä, jos työntekijä kieltäytyy tottelemasta työnantajansa määräyksiä, työntekijä irtisanotaan. Miksi Katainen ei ole saanut kenkää Kokoomuksesta, vaikka Katainen kieltäytyy Kokoomuksen puheenjohtajana noudattamasta puoluekokouksessa päätettyä puolueen kantaa?

Opetusministeri Henna Virkkunen, joka nyt vaatii lisää pakkoruotsia lukioon, on aiemmin kannattanut pakkoruotsia jopa ala-asteelle:

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) kannattaa ruotsin opetuksen aikaistamista peruskoulussa. Keskisuomalaisen mukaan Virkkunen suhtautuu myönteisesti Suomen ruotsinopettajat ry:n esitykseen, että ruotsin opinnot aloitettaisiin jo peruskoulun viidennellä luokalla.

Nykyisin suurin osa koululaisista aloittaa kielen vasta seitsemännellä luokalla.

Virkkunen perustelee kantaansa sillä, että mitä nuorempana uuden kielen opiskelun aloittaa, sitä helpompaa se on. Nykyinen kolmentoista vuoden ikä ei ehkä ole kaikkein otollisin aika aloittaa ruotsin pänttäämistä, Virkkunen toteaa.

Kokoomuslainen opetusministeri siis haluaa lisätä pakollisia ruotsintunteja sekä peruskoulussa että lukiossa.

Tämä olisi historian pyörän kääntämistä taaksepäin. Tätä voisi verrata siihen, että Suomen koulujärjestelmään palautettaisiin tsaarinaikainen pakkovenäjä.

Ruotsi on yhtä turha kieli kuin tanska tai norja. Pakkoruotsi on historiallinen muinaisjäänne siltä ajalta, kun ruotsi oli Suomen ainoa virallinen kieli.

Ruotsi on Suomessa nykyään marginaalinen vähemmistökieli. Se, että ruotsi on pakollinen oppiaine Suomen väestön suomenkieliselle valtaenemmistölle, on sama asia kuin se, että bretoni olisi pakollinen kieli Ranskassa tai kymri (wales) Iso-Britanniassa.



Kokoomuksen lisäksi pakkoruotsia on äskettäin puolustellut SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman:

Näringslivets ointresse för svenskan, förvaltningsreformer som utförs utan språkkonsekvensbedömning, att Nordiska rådet blivit så byråkratiserat och tråkiga lektioner i svenska. Det är några centrala orsaker till att svenskan för närvarande utsätts för en exceptionellt hård press, anser Jacob Söderman.
– Går du på restaurang här i Helsingfors får du betjäning på finska och engelska, men inte på svenska. Det är näringslivet som har beslutat det utan att det ens är ekonomiskt motiverat. Och att Finlands Näringsliv EK gick och krävde att svenskan ska bli valbar i skolor var pricken över i, en verklig bottennotering.

Söderman siis pitää "pohjanoteerauksena" sitä, että EK kannattaa ruotsin vapaaehtoisuutta. Onpas röyhkeä asenne. Söderman ei ainoastaan kannata pakkoruotsia, vaan yrittää kieltää Elinkeinoelämän keskusliittoa esittämästä omaa kantaansa ruotsinopetuksen tarpeellisuudesta. EK:n intressissä tietysti on ottaa kantaa koulujärjestelmään, koska tämän päivän koululaiset ovat huomispäivän työntekijöitä; jos koulujärjestelmä haaskaa oppilaiden aikaa tarpeettomiin kieliin, tämä vähentää oppilaiden aikaa opiskella hyödyllisempiä kieliä tai muita hyödyllisiä aineita.

Pakkoruotsi vähentää esim. saksan, ranskan tai venäjän opiskeluun käytettävissä olevaa aikaa. Elinkeinoelämän intressissä olisi, että Suomessa olisi enemmän esim. saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja kiinaa osaavia ihmisiä. Näin ollen on erittäin järkeenkäypää, että Elinkeinoelämän keskusliitto vastustaa nuorten koululaisten ja opiskelijoiden ajan haaskaamista ruotsin kaltaiseen tarpeettomaan kieleen.

Söderman väittää "elinkeinoelämän" päättäneen, että Helsingin ravintoloissa ei saa palvelua ruotsiksi. Söderman ei siis ymmärrä markkinataloudesta mitään. Jokainen ravintola päättää itse, millä kielellä haluaa asiakkaita palvella. "Elinkeinoelämä" ei päätä sitä kollektiivisesti.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) voi esittää kannanottoja koko "elinkeinoelämän" eli yrityssektorin puolesta, koska EK nimenomaan on koko yrityssektoria edustava edunvalvontajärjestö. EK voi esittää "elinkeinoelämän" kantana mm., että koululaisten eli tulevaisuuden työntekijöiden aikaa ei pitäisi haaskata ruotsin kaltaiseen turhaan kieleen. Sen sijaan EK ei päätä minkään ravintolan puolesta, puhuuko ravintolan henkilökunta asiakkaiden kanssa ruotsia.

Söderman kuitenkin luulee juuri näin: Det är näringslivet som har beslutat det utan att det ens är ekonomiskt motiverat. Millä ihmeen perustella Söderman väittää, että ruotsinkielisen palvelun puuttuminen ei ole taloudellisesti perusteltua? Luuleeko Söderman voivansa yksin arvioida, mikä on kannattavaa Suomen tuhansille ravintoloille ja mikä ei?

Söderman on seinähullu. Söderman ei ymmärrä talouden toiminnasta yhtään mitään. Söderman ei ymmärrä, että Suomessa toimivien noin neljännesmiljoonan yrityksen kannattavuutta ei voi kukaan yksittäinen ihminen arvioida täysin ulkopuolisena, mutu-mielipiteitä noin vain lonkalta heittäen. Söderman ei ole ilmeisesti koskaan ollut töissä missään yrityksessä, vaan on ollut koko aikuiselämänsä ajan poliitikko ja virkamies. Tuollainen ihminen, joka ei ymmärrä yritysten toiminnasta yhtään mitään, on eduskunnassa päättämässä koko yhteiskuntaa koskevista asioista, siis viiden miljoonan suomalaisen asioista. Söderman on malliesimerkki poliitikkojen sanoinkuvaamattomasta tyhmyydestä ja tietämättömyydestä.

kansanedustaja Jacob Söderman, SDP

Jacob-Magnus Söderman (s. 1938) oli kansanedustaja 1972–83 ja uudelleen 2007 alkaen, oikeusministeri (1971), sosiaali- ja terveysministeri (1982), Uudenmaan läänin maaherra (1982–89), eduskunnan oikeusasiamies (1989–95) ja ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies (1995–2003). Söderman nousi eduskuntaan varasijalta kesällä 2007 Tuula Haataisen tultua nimitetyksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi ja luovuttua edustajanpaikasta 11.9.2007.

Enligt Söderman behövs det tvång i skolorna för att barn och ungdomar ska lära sig något.

Se, että pakollisia aineita on olemassa, ei ole perustelu sille, että nimenomaan RUOTSIN pitäisi olla pakollinen aine.

Södermanin logiikalla voitaisiin perustella vaikka pakkokymriä tai pakkohepreaa.

– Avskaffas den så kallade tvångssvenskan så betyder det att finländarna kan ännu färre språk.

Täsmälleen päinvastoin!!

Pakkoruotsin lakkauttaminen antaa koululaisille ja opiskelijoille enemmän aikaa esim. saksan, ranskan, espanjan tai venäjän opiskeluun.

Till exempel pojkar i en viss ålder trimmar helst mopeder om de själva får välja.

Puhu vain omasta puolestasi, idiootti.

Vaikka nuorille ei annettaisi täydellistä vapautta päättää omasta ajankäytöstään kokonaan itse, TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN PERUSTELU PAKKORUOTSILLE. Jos ja kun nuoret halutaan pakottaa johonkin opiskeluun, tämä ei edellytä nimenomaan RUOTSIN pakollisuutta.

Söderman puhuu siitä, että nuoret pitää pakottaa johonkin opiskeluun. Tämähän on vain kannanotto oppivelvollisuuden puolesta, ei pakkoruotsin puolesta!!

Söderman ei tajua, että oppivelvollisuus EI OLE pakkoruotsin synonyymi.

Söderman luulee, että pakkoruotsin vastustajat ovat oppivelvollisuuden vastustajia. Söderman siis taistelee olkinukkeja vastaan. Oppivelvollisuuden vastustajia ei ole Suomen poliittisella kartalla. Sen sijaan pakkoruotsin vastustajia on enemmistö Suomen äänioikeutetusta väestöstä. Söderman kuitenkin puhuu ikään kuin pakkoruotsin vastustajat vastustaisivat samalla kaikkea oppivelvollisuutta!!

Söderman ei siis ollenkaan tiedä, mistä puhuu. Söderman on seniili huru-ukko. Söderman on täysin pihalla asioista. Söderman ei ollenkaan tajua, mistä on kyse.

Söderman påpekar att språklagen inte gäller näringslivet, utan enbart den offentliga sektorn som hela tiden privatiseras.

Kielilaki koskee julkisten palveluiden saatavuutta suomeksi ja ruotsiksi eikä siis liity pakkoruotsikysymykseen ollenkaan:

Kielilaki on laki, joka kertoo miten Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tarkoituksena on taata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Lisäksi on oikeus tulkkaukseen ja asiakirjan käännökseen.

Vuonna 2004 voimaan tullut uusi kielilaki korvasi vanhan, vuodelta 1922 olleen kielilain. Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslain mukaiset kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Uutta on, että viranomaisen tulee huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa. Kielilaki määrittää vähimmäistason. Yksittäisten virkamiesten kielitaidosta määrää kielitaitolaki.

Yleinen väärinkäsitys on, että kielilaki tai kielitaitolaki edellyttäisi kaikilta suomen ja ruotsin taitoa. Todellisuudessa riittää että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat yleensä virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: kaksikielisessä kunnassa on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä. Yksikielisessä kunnassa tämä on tarpeen vain tiettyjen viranomaisen aloitteesta vireille tulevien asioiden hoitamisessa.

Söderman:

– Trenden har varit den att när verksamheten övergår från kommunens förvaltning till någon annan sektor så börjar man fuska med språkfrågorna. Det är farligt.

Södermania siis pelottaa se, että yksityisellä sektorilla ei saa ruotsinkielistä palvelua niin helposti kuin julkisella sektorilla. Tämähän nimenomaan osoittaa ruotsin tarpeettomuuden!! Yksityinen sektori noudattaa markkinalogiikkaa: asiakkaille tarjotaan sitä, mistä asiakas on valmis maksamaan. Ruotsinkieliset asiakkaat suomenkielisenemmistöisillä seuduilla (esim. Helsingissä ja Turussa) eivät yleensä pidä ruotsinkielistä palvelua esim. kaupoissa tai ravintoloissa niin tärkeänä, että kävisivät vain ruotsinkielistä palvelua tarjoavissa kaupoissa tai ravintoloissa. Ruotsin kielelle ei siis ole kysyntää vapailla markkinoilla. Tämä nimenomaan osoittaa ruotsin kielen tarpeettomuuden.

Söderman önskar att starka finlandssvenskar i näringslivet skulle hålla på svenskan.

–Det skulle de tamejfan kunna göra.

Söderman siis kuvittelee, että Suomen talouselämä on täynnä ruotsinkielisiä suuryritysten johtajia. Söderman elää menneessä maailmassa. Söderman luulee, että ruotsinkieliset yritysjohtajat voisivat "pitää kiinni ruotsista" vaatimalla alaisiaan tai liikekumppaneitaan puhumaan heidän kanssaan ruotsia. Söderman ei tajua, että tuolla tavalla käyttäytyvä yritysjohtaja olisi kohta entinen yritysjohtaja.

En annan orsak som gjort att svenskan blivit ointressantare är enligt Söderman att Nordiska rådet blivit ineffektivt.

– Förut var det ett viktigt samarbetsforum där det var bra att kunna svenska. Sedan vi inträdde i EU har toppolitikerna tappat sitt intresse för rådet.

Söderman elää aivan omassa omituisessa harhamaailmassaan. Pohjoismaiden neuvostolla ei ole koskaan ollut mitään merkitystä. Söderman kuitenkin luulee, että PN on aiemmin ollut suomenkielisille tärkeä syy osata ruotsia. Söderman ei tajua, että PN ei kiinnosta Suomessa kuin muutamia kymmeniä poliitikkoja ja virkamiehiä. Söderman on ilmeisesti pyörinyt koko aikuiselämänsä vain poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa ja siksi virheellisesti luulee muutamien poliitikkojen ja virkamiesten harrastamien hallinnollisten komiteoiden olevan viidelle miljoonalle suomalaiselle jotenkin merkittävä syy opetella ruotsia.

Söderman siis sanoo Suomen peruskoululaisille ja lukiolaisille: opetelkaa ruotsia, jotta voitte isona puhua sitä Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa.

Söderman on seinähullu. Söderman luulee kaikkien lasten ja nuorten haluavan olla isona poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka muka tarvitsevat ruotsia PN:n kokouksissa.

Kaiken kukkuraksi Söderman suree sitä, että Suomen EU-jäsenyyden myötä PN on menettänyt merkitystään "yhteistyöfoorumina". Kukaan täysjärkinen ihminen ei vertaisi PN:n aiempaa merkitystä EU-jäsenyyden vaikutukseen. PN ei ole koskaan ollut mikään tärkeä instituutio. Vastustan Suomen EU-jäsenyyttä (ja EU:n olemassaoloa), mutta pidän EU:n vaikutusta Suomeen noin miljoona kertaa suurempana kuin PN:n vaikutusta.

Södermanin suru ruotsin kielen tarpeettomuudesta PN:n merkityksen vähennyttyä EU-jäsenyyden myötä on verrattavissa siihen, että joku surisi unkarin kielen opiskelun vähentymistä Suomessa jonkun suomalais-ugrilaisten kansojen perinneyhdistyksen toiminnan hiipumisen vuoksi.

Söderman elää täysin irrallaan reaalimaailmasta. Söderman ei tajua normaalien ihmisten elämästä yhtään mitään. Söderman on tynnyrissä kasvanut pelle, huru-ukko, hörhö, sekopää, kylähullu.

Tuollaiset pölvästit istuvat Arkadianmäellä Mordorin linnassa päättämässä meidän asioistamme.

Kokoomus: Lisää pakkoruotsia!

Uusi Suomi:_Ruotsipakko entistä nuoremmille?

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) kannattaa ruotsin opetuksen aikaistamista peruskoulussa.

Keskisuomalaisen mukaan Virkkunen suhtautuu myönteisesti Suomen ruotsinopettajat ry:n esitykseen, että ruotsin opinnot aloitettaisiin jo peruskoulun viidennellä luokalla.

Nykyisin suurin osa koululaisista aloittaa kielen vasta seitsemännellä luokalla.

Virkkunen perustelee kantaansa sillä, että mitä nuorempana uuden kielen opiskelun aloittaa, sitä helpompaa se on. Nykyinen kolmentoista vuoden ikä ei ehkä ole kaikkein otollisin aika aloittaa ruotsin pänttäämistä, Virkkunen toteaa.

Opetusministeri Henna Virkkunen on seinähullu.

Pakkoruotsi on jo nyt täysin turha muinaisjäänne. Ruotsin opiskelu on yhtä turhaa kuin tanskan tai norjan.

Opetusministeri Henna Virkkunen ja hänen mukanaan ilmeisesti Kokoomus yleensäkin kannattavat kuitenkin kahta vuotta lisää pakkoruotsia.

Mistä näitä mielipuolia sikiää?