Tällä hetkellä (2016) valtion progressiivisessa tuloveroasteikossa on vain neljä tuloluokkaa; jos tulovero poistettaisiin yhdestä tuloluokasta vuodessa, alhaalta ylöspäin edeten, koko tulovero saataisiin lakkautetuksi neljässä vuodessa.
perjantaina, maaliskuuta 04, 2016
Progressiivinen tuloverotus lakkautettava
Tällä hetkellä (2016) valtion progressiivisessa tuloveroasteikossa on vain neljä tuloluokkaa; jos tulovero poistettaisiin yhdestä tuloluokasta vuodessa, alhaalta ylöspäin edeten, koko tulovero saataisiin lakkautetuksi neljässä vuodessa.
keskiviikkona, huhtikuuta 10, 2013
Kommunistien vihapropagandaa Margaret Thatcheria vastaan
Kommunistilehti Tulva, toimittaja Suvi Auvinen:
"The witch is dead! Noita on kuollut!" Sosiaalinen media riemastui, kun uutinen Iso-Britannian entisen pääministerin, Margaret "Rautarouva" Thatcherin kuolemasta saavutti tiedotusvälineet.
Meemikuvat ja kutsut juhlimaan Thatcherin kuolemaa seuraavana lauantaina leviävät. Miksi Britannian pitkäaikaisin pääministeri on niin vihattu?
Ikään kuin kaikki facebookissa Thatcheria kommentoineet olisivat inhonneet häntä.
Thatcherin saavutuksiksi luettakoon myös taipumattomuus poliittisten vankien nälkälakon edessä. IRA:n vangitut aktivistit aloittivat syömälakon saadakseen poliittisen vangin statuksen. Thatcher ei myöntynyt, ja kymmenen vangin kuoltua nälkään muut vangit luopuivat yrityksestä.
Ikään kuin ihmisiä tappaneet terroristit olisivat poliittisia vankeja.
Thatcher näytti maailman kapitalisteille myös esimerkkiä ay-liikkeen nujertamisessa. Ammattiyhdistysten asemaa nakerrettiin Thatcherin kaudella vähitellen. Thatcher näytti voimansa erityisesti hiilikaivostyöläisten suhteen. Kun hallitus ilmoitti 20 hiilikaivoksen lakkauttamisesta, kaivostyöläiset aloittivat lakon. Thatcher oli kuitenkin varautunut lakkoiluun, eikä sähköntuotanto Britanniassa kärsinyt. Vuoden lakkoiltuaan viimeisetkin työläiset antoivat periksi. Ay-liike oli sirpaleina, ja työpaikkoja menetettiin valtavia määriä.
Siis "työpaikkoja menetettiin", koska Thatcher ei halunnut käyttää veronmaksajien rahoja valtion omistamien tappiollisten hiilikaivosten subventointiin.
Vaikka Thatcher äänesti homoseksuaalisuuden laillistamisen puolesta, ei hän kunnon rasistin tavoin kuitenkaan hyväksynyt homoseksuaalisuutta.
Homot ovat siis rotu.
Yksi suurimpia Thatcherin saavutuksia oli kaikille samansuuruinen kunnallisverotus. Hänen hallintokaudellaan arvonlisävero nousi 8%:sta 17,5%:iin ja bruttokansantuotteesta 40% käytettiin hallituksen päättämiin kohteisiin.
Ikään kuin Thatcherin vastustajat eli vasemmistolaiset olisivat kannattaneet PIENEMPÄÄ julkista sektoria ja MATALAMPIA veroja.
Sen sijaan, että verovaroin olisi tuettu esimerkiksi kouluja ja terveyspalveluita, Thatcher sijoitti pääosan puolustusvoimiin ja poliisien palkankorotuksiin.
Ikään kuin PÄÄOSA julkisista menoista (40 % bkt:sta) olisi mennyt armeijaan ja poliisiin
Thatcher ei ollut feministi. Eikä hyvä ihminen millään mittarilla.
Verojen alentaminen, valtionyhtiöiden yksityistäminen, sääntelyn purkaminen ja yritystukien lakkauttaminen eivät siis ole "millään mittarilla" hyviä asioita.
Thatcherin toivoisi jäävän historiaan yhtenä pahimmista hirmuhallitsijoista
Ikään kuin Lenin, Stalin, Hitler, Mao ja Kim Il-Sung olisivat verrattavissa Thatcheriin
sunnuntaina, huhtikuuta 07, 2013
Hallituksen osinkoveroratkaisu vääristää pääoman allokointia
Veronmaksajien keskusliitto:
Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta pörssiosingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa vuoden 2014 alusta lähtien. Tällä hetkellä pääomatulojen veroprosentti on 30 ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32. Hallitus sopi kehysriihessä, että progressiorajaa alennetaan 50 000 eurosta 40 000 euroon vuoden 2014 alussa.
Listaamattoman yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan (8) prosentin vuotuisen tuoton osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75-prosenttisesti verovapaata tuloa 150 000 euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Tässä siis rangaistaan pieni- ja keskituloisia palkansaajia, jotka ovat sijoittaneet rahojaan pörssiosakkeisiin, kun pankkitileiltä ja valtion obligaatioista ei saa mitään tuottoa, ja vuokra-asuntoihin sijoittaminen edellyttää tyypillisesti satojentuhansien eurojen kertapanostuksia, joihin useimmilla ei ole varaa.
Tämä veroratkaisu suosii yrittäjiä eli potkii palkansaajia päähän.
Lisäksi tämä veroratkaisu rankaisee yrittäjiä, jos he myyvät osuuksia omasta yrityksestään ja sijoittavat omaisuuttaan mieluummin pörssiosakkeisiin hajauttaakseen riskiään.
Hallituksen veropolitiikka on siis täysin perseestä. Hallitus ja sitä kannattavat puolueet vetävät turpiin ihmisiä, jotka ostavat pörssiosakkeita, ja kannustavat yksityisyrittäjiä pitämään mahdollisimman suuren osuuden omaisuudestaan yrityksensä sisällä. Tämä vääristää pääoman allokointia.
Hallitus ja sitä kannattavat puolueet ovat täynnä idiootteja, jotka eivät ymmärrä taloustieteestä yhtään mitään.
torstaina, maaliskuuta 21, 2013
Suomen hallitus ei tajua yritys- ja pääomaverotuksesta yhtään mitään
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tänään julkistama päätös alentaa yritysten maksama yhteisövero 20 prosenttiin tarkoittaa avointa haastetta Ruotsille. Ruotsin yhteisöveroprosentti on tällä hetkellä 22 prosenttia.
Kataisen hallitus kertoi tänään pääkohdat puoliväliriihestä, jossa linjattiin hallituskauden lopun päätökset. Yhteisöveron alennus tarkoittaa valtiolle noin yhden miljardin euron tulonmenetykset.
Vastineeksi jatkossa kaikkia osinkoja verotetaan ilman poikkeuksia.
Idiootit.
Suomen hallitus siis päätti, että yritysvero on jatkossa 20 %, pääomatulovero edelleen 30 % ja osingot kokonaan pääomatuloveron alaista pääomatuloa.
Suomen hallitus siis koostuu idiooteista, jotka eivät tajua yritys- ja pääomaverotuksesta yhtään mitään. Hallitus ei tajua, että osingot ovat yritysten osakkeenomistajien saamia osuuksia yrityksen voitoista. Yritysten voittoja on kertaalleen verotettu yrityksen tuloina, joten samoja rahoja ei pitäisi verottaa toistamiseen osakkeenomistajien tuloina. Hallitus ei tajua tätä. Hallitus on täynnä idiootteja, jotka eivät tajua mistään mitään.
tiistaina, lokakuuta 02, 2012
Kokoomus ei tajua yritys- ja pääomaverotuksesta mitään
Wahlroos kokoomusnuorten lehdessä: Yhteisövero poisTalouselämä 28.9.2012
Kokoomuksen Nuorten Liiton kesäkuussa avattu Siirrä yrityksesi Viroon -kampanja nosti valtakunnan puheenaiheeksi suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn. Kokoomusnuoret vaati yhteisöveron poistamista kokonaan, ja Suomen yritysverotuksen muutamista aidosti investointeja, kasvua ja työllisyyttä parantavaksi Viron mallin mukaisesti.
Kokoomusnuorten ehdottama Viron veromalli on saanut muitakin tukijoita. Yhteisöveron poistamista ovat tukeneet muun muassa Kokoomus, Suomen Yrittäjät, Keskusta ja Perussuomalaiset.
Tuoreimpana kannattajana on kokoomusnuorten lehdessä haastateltu Björn Wahlroos. Wahlroosin mukaan yhteisöverojen kaksinkertaisuuden poisto vuonna 1993 on luultavasti Suomen taloushistorian suurin menestystarina. Tuolloin se tehtiin käytännössä poistamalla osinkoverotus."Nyt luultavasti fiksumpi tapa tehdä se (parantaa yrittäjyyden edellytyksiä), on poistaa yritykseen jäävän rahan verotus, eli yrityksen verotusta keventämällä tai yrityksen verotus poistamalla", Wahlroos analysoi kokoomusnuorten perjantaina ilmestyneessä lehdessä.
Björn Wahlroos tuki aloitettamme yhteisöveron poistosta tekemässäni haastattelussa uusimmassa Kokoomusnuori lehdessä: "Nyt luultavasti fiksumpi tapa tehdä se (parantaa yrittäjyyden edellytyksiä), on poistaa yritykseen jäävän rahan verotus, eli yrityksen verotusta keventämällä tai yrityksen verotus poistamalla"
Pekka Räsänen
Ei ehkä kauhean yllättävää?
Mikko Ellilä
Yritysten voitot ovat yksi pääomatulojen muoto. Ei ole mitään järkeä verottaa yritysten voittoja eri tavalla kuin muita pääomatuloja.Olisi paljon parempi alentaa pääomatulovero yritysveron tasolle ja sen jälkeen alentaa molemmat esim. 20 prosenttiin kuin jättää pääomatulovero entiselleen ja lakkauttaa yritysvero.
Altti Salomäki
Kenen pääomatuloja yrityksen sisälle jäävät voitot muka ovat? Ei niitä pidä verottaa.
Santeri Everi
Millä tavalla yritysten voitot ovat pääomatulon muoto? Ei mitään järkeä.
Mikko Ellilä
Jaaha. Pitää näemmä vääntää rautalankaa. Yritykset ovat osakkeenomistajiensa OMAISUUTTA. Yrityksen voitto on TUOTTOA yritykseen sijoitetulle PÄÄOMALLE. Niinpä se on juurikin PÄÄOMATULOA eli OMAISUUDESTA saatavaa tuloa.
Mikko Ellilä
Jos yritysten voitot olisivat verovapaita, mutta pääomatulovero olisi yhä olemassa ja koskisi myös osinkoja, yritysten investointien rahoittaminen lainalla tai osakeanneilla olisi kalliimpaa kuin niiden rahoittaminen yrityksen omilla voitoilla. Tämä vääristäisi rahoitusmarkkinoita. Yritykset ottaisivat liian vähän lainaa (joko pankkilainojen, omistajilta otettujen lainojen tai bondien muodossa) ja järjestäisivät liian vähän osakeanteja. Yritykset tekisivät liikaa omalla tulorahoituksella kustannettuja investointeja. Seurauksena olisi pääomarakenteen vääristyminen. Investoinnit suuntautuisivat tehottomasti.
Yrityksen voiton on päätetty olevan tuloa, vaikka yhtä hyvin sitä voitaisiin käsitellä omaisuutena siihen saakka, kun se otetaan yrityksestä ulos. Yhtä hyvin voitaisiin verottaa mitä tahansa arvonnousua kerran vuodessa.
Eiköhän se nollan prosentin vero kompensoi aika hyvin tuon "epäkohdan", että yritykset käyttävät investointeihin verrattaen enemmän tulorahoitusta. Ei se edes ole merkittävä tekijä pääomarakenteen kannalta.
Toi yritysten voittojen verottaminen on kaiken lisäksi tuplaverotusta, kun ensin yritys maksaa voitoista verot ja sen jälkeen osakkeenomistaja osingoistaan.
Toi on sama ku jos ensin sun palkasta peritään vero ja sen jälkeen sama tulovero uudestaan joka kerta ku käytät tilillä olevia rahojasi.
Osinkoja ei tietenkään pidä verottaa, koska osingot ovat yrityksen osakkeenomistajien saama osuus yrityksen voitoista, joita on jo kertaalleen verotettu yritysten tuloina. Kokoomus kuitenkin, Sauli Niinistön ollessa valtiovarainministerinä, kannatti tätä samojen rahojen verottamista kahteen kertaan.
No kokoomus nyt kannattaa mitä tahansa mikä saa ne näyttään demareilta. Retoriikalla kalastellaan "omien" ääniä ja teoilla toisten.
Ahon ja Lipposen hallitusten aikainen yritys- ja pääomatuloverotusjärjestelmä oli sellainen, että yritysvero ja pääomatulovero olivat samansuuruisia ja osingot olivat verovapaita. Tämä oli hyvä systeemi. Lipposen toisen hallituksen loppuaikana Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö ryhtyi kannattamaan osinkojen verottamista yritysten osakkeenomistajien pääomatuloina huolimatta siitä, että samoja tuloja verotetaan myös yritysten voittoina.
Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana, jolloin Kokoomus oli oppositiossa, toteutettiin tämä Niinistön kannattama malli. Lisäksi eriytettiin yritysvero ja pääomatulovero toisistaan eli korotettiin pääomatulovero korkeammaksi kuin yritysvero.
Kokoomus aikoo nyt jatkaa tällä samalla tiellä vielä pidemmälle eli alentaa yritysveron nollaan ja jättää pääomatuloveron ennalleen ja säilyttää osingot pääomatuloveron alaisina yritysten osakkeenomistajien tuloina. Tämä kaikki on täysin järjetöntä. Tässä mennään nimenomaan täysin väärään suuntaan.
torstaina, helmikuuta 23, 2012
Viron yritysveromalli
HS:
Selvitysmies toisi Suomeen Viron yritysveromallin
15.2.2012Jos valtioneuvoston asettama selvitysmies, vuorineuvos Jorma Eloranta, saisi päättää, hän toisi Suomeen virolaisen yritysverotuksen. Se olisi hänestä keino piristää yritysten investointeja.
Virossa verotus poikkeaa Suomesta siten, että yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta. Osinkoverotuskin on Suomea kevyempää.
"Järjestelmän dynaamiset vaikutukset Suomen oloissa voisivat olla suuret", kirjoittaa Eloranta keskiviikkona luovuttamassaan raportissa.
Ministerit Jyri Häkämies (kok) ja Lauri Ihalainen (sd) asettivat viime lokakuussa Elorannan laatimaan investointistrategiaa, jolla niin kotimaiset kuin ulkomaiset investoinnit saataisiin maassa taas vauhtiin.
Monet oikeistolaisena itseään pitävät ihmiset haluavat identifioitua yrittäjämyönteisiksi ja siksi haluavat kannattaa nimenomaan yritysverotuksen keventämistä tai tässä tapauksessa jopa lakkauttamista. Tämän kuitenkin perustuu nimenomaan väärinkäsitykseen markkinatalouden toiminnasta.
Yritysten voitot ovat yksi pääomatulojen muoto. Ei ole mitään järkeä verottaa yritysten voittoja eri tavalla kuin muita pääomatuloja.
Olisi paljon parempi alentaa pääomatulovero yritysveron tasolle ja sen jälkeen alentaa molemmat esim. 20 prosenttiin kuin jättää pääomatulovero entiselleen ja lakkauttaa yritysvero.
torstaina, syyskuuta 22, 2011
Maltillinen verouudistus (keskeneräinen luonnos)
Nykyinen hallitus suunnittelee tällaista budjettia vuodelle 2012:
Pääomaverokantaa korotetaan 28 prosentista 30 prosenttiin ja pääomatulovero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltä osin.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna 2013 80 %, ja vuonna 2014 75 % asuntolainan koroista.
Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi vuoden 2012 alusta 1 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 25 prosenttiin.
Laitan tähän oman vaihtoehtoisen budjettiesitykseni vuodelle 2012. Tämä ei ole libertaristinen "kaikki verot helvettiin"-esitys, vaan lähinnä thatcheriläinen maltillis-konservatiivinen esitys. Kyseessä on keskeneräinen luonnos.
Päivitän tätä joutessani. Kommentteja voi esittää.
- Yritystuloveroa alennetaan 6 prosenttiyksikköä 26 prosentista 20 prosenttiin. Yritystuloveron tuoton tulouttaminen kunnille ja valtionkirkoille lopetetaan. Yritystuloveron ainoaksi veronsaajaksi jää valtio.
- Pääomatuloveroa alennetaan 8 prosenttiyksikköä 28 prosentista 20 prosenttiin.
- Osinkotulot vapautetaan pääomatuloverosta. Tällöin osinkojen kahdenkertainen verotus loppuu. Osingothan ovat yrityksen osakkeenomistajille jaettavia osuuksia yrityksen voitoista, joita on jo kertaalleen verotettu yrityksen tuloina. Samoja tuloja ei pidä verottaa kahteen kertaan, ensin yrityksen tuloina ja sitten sen omistajien tuloina.
- Lailla säädetään korkeimmaksi sallituksi kunnallisverokannaksi 20 prosenttia. Nykyisin kunnallisverolla ei ole lakisääteistä ylärajaa. Tällaisen ylärajan säätäminen estää kuntia paisuttamasta menojaan kohtuuttoman korkealle tasolle. Kun kunta ei voi enää korottaa kunnallisveroa, kunnan on pantava suu säkkiä myöten.
- Palkansaajien eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut ja eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu (2,55 % vuonna 2011) lakkautetaan. Nykyisin useimpien palkansaajien sairausvakuutusmaksu on 2,01 %, eläkemaksu 4,7 % ja työttömyysvakuutusmaksu 0,6 %, joten näiden lakkauttaminen merkitsee yhteensä 7,31 prosenttiyksikön veronkevennystä palkansaajille.
Mikäli tämä eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen lakkauttaminen aiheuttaa sosiaaliturvan ja terveydenhoidon rahoitusongelmia, tarvittava rahoitus voidaan järjestää yleisestä valtion verokertymästä ilman erillisiä korvamerkittyjä eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuiksi kutsuttuja veroja.
On myös kyseenalaista, miksi eläke- ym. sosiaalirahastoihin sitoutuneita valtavia kymmenien miljardien eurojen pääomia ei voitaisi pikkuhiljaa purkaa alijäämien kautta. Rahathan on säästetty pahan päivän varalle ja se paha päivä on juuri nyt. Väestön ikääntymisestä aiheutunut eläkemenojen kasvu on juuri nyt pahimmillaan. Niinpä juuri nyt pitäisi ruveta käyttämään niitä pääomia, joita lakisääteisiin eläke- ym. rahastoihin on vuosikymmenien ajan kerätty.
Palkansaajien eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen lakkauttaminen ei siis aiheuta suuria sosiaaliturvan ja terveydenhoidon rahoitusongelmia, koska maksukertymän menetys voidaan kompensoida a) yleisestä verokertymästä ja b) lakisääteisten eläke- ym. rahastojen pääomien purkamisesta.
- Kirkollisvero lakkautetaan. Uskonnolliset yhteisöt saavat itse huolehtia omien jäsenmaksujensa perimisestä. Uskonto erotetaan valtiosta tyystin. Kirkkolaki lakkautetaan. Peruskoulujen ja lukioiden uskonnonopetus ja yliopistojen teologian tutkimus ja opetus lakkautetaan. Uskonnonopettajien virat lakkautetaan. Teologiset tiedekunnat lakkautetaan. Valtiopäivien avajaisten juhlajumalanpalvelukset ym. uskonnolliset seremoniat valtiollisissa tilaisuuksissa lopetetaan. Puolustusvoimien kirkollinen toiminta lopetetaan. Uskonnollisten sotilasvalojen vannominen lopetetaan. Sotilaspappien, vankilapappien ja sairaalapappien virat lakkautetaan. Alaikäisten ym. vajaavaltaisten jäsenyys uskonnollisissa yhteisöissä ja poliittisissa järjestöissä kielletään lailla. Jos ihminen ei ole oikeustoimikelpoinen, hän ei voi olla uskonnollisen tai poliittisen järjestön jäsen.
- Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus lakkautetaan. Tämä lopettaa lainanoton tukemisen muiden veronmaksajien kustannuksella, mikä alentaa asuntojen hintoja vähentämällä asuntoihin kohdistuvaa kysyntää.
- Kiinteistövero lakkautetaan. Tähän asti kiinteistöveron tuotto on mennyt kunnille, mutta nyt kuntien ainoaksi verotusmuodoksi jää kunnallisvero. Kiinteistöveron lakkauttaminen nostaa kiinteistöjen markkina-arvoa, koska kiinteistövero on ollut kiinteistöjen omistajille samanlainen rasite kuin asuntolainojen korot ja lyhennykset. Esim. 4000 euron kiinteistövero alentaa kiinteistön markkina-arvoa 100 000 euroa, jos asuntolainan korko on 4 %. Jokainen euro, joka menee kiinteistöveroon, on pois kiinteistönomistajan kyvystä maksaa asuntolainan korkoja ja lyhennyksiä. Niinpä kiinteistöveron lakkauttaminen nostaa kiinteistöjen markkina-arvoa vähentämällä kiinteistöjen omistamisesta koituvia kustannuksia eli kasvattamalla kiinteistöjen omistajien saamia nettovuokratuloja tai omistusasujien saamaa ns. implisiittistä asumistuloa. Kiinteistöveron lakkauttaminen pitää vuokralaisten asumismenot lyhyellä aikavälillä ennallaan, mutta parantaa vuokra-asuntojen omistamisen kannattavuutta kasvattamalla asuntojen omistamisesta saatavia nettotuloja; tämä kiinteistösijoittamisen kannattavuuden paraneminen tietysti kasvattaa asuntorakentamista, mikä pitkällä aikavälillä alentaa vuokratasoa lisäämällä asuntojen tarjontaa.
- Tulovero lakkautetaan muutaman vuoden siirtymäajalla. Tämä ei ole niin radikaali ehdotus kuin miltä se kuulostaa. Nykyisin tulovero tuottaa valtiolle vain n. 5 miljardia euroa vuodessa eli vain n. 10 % valtion budjetin kokonaissummasta. Hallituksen virallisen ennusteen mukaan palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuva progressiivinen tulovero tuottaa valtiolle 5,1 mrd euroa vuonna 2011 ja 5,2 mrd euroa vuonna 2012 eli kumpanakin vuonna alle 10 % valtion budjetin kokonaissummasta. Tuloveron lakkauttaminen merkitsee siis vain n. 10 % leikkausta valtion budjettiin.
Nykyisin tuloveroasteikko on seuraavanlainen:
Verotettava ansiotulo, € Vero alarajan kohdalla, € Marginaalivero, %
15 600 - 23 200 ___________8 ____________________6,5
23 200 - 37 800 ___________502 __________________17,5
37 800 - 68 200 ___________3 057 _________________21,5
68 200 - _________________9 593 _________________30,0
Valtion tuloveroasteikossa on siis nykyisin (2011) vain neljä eri tuloluokkaa. Tulovero voidaan helposti lakkauttaa neljässä vuodessa poistamalla asteikosta yksi tuloluokka vuodessa.
Ensimmäisenä vuonna lakkautetaan tulovero alle 23 200 euron vuositulojen osalta (alin tuloluokka), jolloin jäljelle jää kolme tuloluokkaa. Helppouden vuoksi vero pidetään jäljelläolevissa tuloluokissa ennallaan. Seuraavana vuonna lakkautetaan seuraavaksi alin tuloluokka eli 23 200 - 37 800 euroa vuodessa. Tällöin tuloveroa peritään enää vain 37 800 euroa vuodessa ylittävältä osalta tuloista. Jäljelle jää kaksi tuloluokkaa eli 37 800 - 68 200 euroa vuodessa ja yli 68 200 euroa vuodessa, joissa marginaaliverokannat ovat 21,5 % ja 30 %. Seuraavana vuonna poistetaan näistä kahdesta tuloluokasta alempi eli 37 800 - 68 200 euroa vuodessa. Jäljelle jää vain yksi tuloluokka eli yli 68 200 euroa vuodessa, jossa marginaaliverokanta on 30 %. Viimeisenä vuonna tulovero poistetaan myös tästä tuloluokasta eli 68 200 euroa ylittävältä vuositulojen osalta.
Tällöin ainoaksi ansiotuloihin eli palkkoihin ja eläkkeisiin kohdistuvaksi tuloverotuksen muodoksi jää kunnallisvero.
Kuten edellä on mainittu, kunnallisveron maksimiksi säädetään 20 prosenttia. Kun palkkoihin ja eläkkeisiin ei kohdistu enää mitään muuta tuloverotuksen muotoa kuin kunnallisvero, palkkojen ja eläkkeiden veroaste on korkeintaan yhtä suuri kuin pääomatulojen ja yritysten voittojen (edellä on esitetty, että sekä yritysvero että pääomatulovero alennetaan 20 prosenttiin). Tällöin verotus ei enää suosi pääomatuloja, kuten nykyisin.
- Perintövero lakkautetaan. Perintöveron fiskaalinen merkitys on valtiolle nykyisinkin varsin vähäinen. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2012 perintöveron tuotoksi on arvioitu 445 miljoonaa euroa, mikä on alle 0,9 % valtion budjetista.
Perintövero määräytyy perinnön arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella seuraavasti:
I veroluokka
Perinnön arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000 – 40 000 _________ 100 ___________7
40 000 – 60 000 _________ 1 500 _________10
60 000 – _______________ 3 500 _________13
II veroluokka
Perinnön arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000 – 40 000 _________100 _________ 20
40 000 – 60 000 _________4 100 _________ 26
60 000 – _______________9 300 _________ 32
Esimerkki: Vainajalla on kolme aikuista lasta. Hän ei ollut tehnyt testamenttia. Kaikki lapset perivät yhtä suuren osan (1/3) vainajan omaisuudesta. Omaisuuden arvo on perukirjan perusteella 150 000 euroa. Kun omaisuudesta vähennetään vainajan velat ja muut kuolinpesän maksettavaksi kuuluvat, perintöverotuksessa vähennettävät kulut (esim. hautauskustannukset), jää omaisuutta jaettavaksi perillisille 90 000 euroa. Jokainen lapsi perii 1/3 osan, eli 30 000 euroa. Lapset maksavan kukin 800 euroa perintöveroa.
Nykyisin siis esim. 30 000 euron perinnöstä menee veroa vain 800 euroa. Tämä on aivan turhaa näpertelyä. Perintövero on vain turhaa ihmisten kiusaamista, joka aiheuttaa ihmisille ylimääräistä vaivaa omaisen kuoleman yhteydessä tuottamatta valtiolle merkittäviä verotuloja. Vuoden 2011 budjetissa perintöveron tuotoksi oli arvioitu 405 miljoonaa euroa. Tämä on alle 1 % valtion budjetin loppusummasta, joka on nykyisin yli 50 miljardia euroa. Perintöveron lakkauttaminen vie siis alle yhden prosentin valtion budjetin rahoituksesta.
Samaa tuloa tai omaisuutta ei pitäisi verottaa kahteen kertaan. Perintö on omaisuutta, jonka vainaja on aikoinaan kerryttänyt itselleen jo kertaalleen verotetuista tuloistaan. Ei voi olla oikein, että NETTOTULOISTA kertynyt omaisuus joutuu uudestaan verotuksen kohteeksi siirtyessään perillisille.
- Varainsiirtovero lakkautetaan. Nykyisin varainsiirtovero on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta lukuunottamatta ensiasunnoksi hankittavia omistusasuntoja ja 1,6 % osakkeiden kauppahinnasta lukuunottamatta pörssiosakkeita. Nykyisin varainsiirtovero tuottaa valtiolle n. 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on n. 1 % valtion budjetista. Varainsiirtoveron lakkauttaminen piristää yrityskauppoja ja kiinteistömarkkinoita sekä lopettaa pörssin epäreilun subventoinnin pörssikaupan erillisen varainsiirtoverovapauden muodossa.
- Yleinen arvonlisäverokanta alennetaan 23 prosentista 15 prosenttiin. Muut arvonlisäverokannat poistetaan käytöstä. Kaikkiin tuotteisiin kohdistuu sama alv-kanta 15 %, joka on alin EU:n sallima yleinen alv-kanta. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä eroamaan EU:sta, mutta käytännön syistä EU:sta eroaminen ei onnistu välittömästi. Niinpä lyhyellä aikavälillä on sopeuduttava EU:n minimiverolainsäädäntöön. Yleinen arvonlisäverokanta siis alennetaan välittämästi alimmalle EU:n sallimalle tasolle eli 15 prosenttiin.
Tällä hetkellä alv on tällainen:
Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa heinäkuun 1 päivästä 2010 lähtien 23 prosenttia. Lisäksi käytössä on kaksi alennettua verokantaa (9 ja 13 prosenttia) ja nollaverokanta (myynti verotonta, mutta myyjälle palautetaan tuotantopanosostoihin sisältynyt arvonlisävero). Verokanta ilmoitetaan laskettuna verottomasta hinnasta.
Elintarvikkeiden ja ravintolaruuan sekä rehun arvonlisäverokanta on 13 prosenttia. Lääkkeiden, kirjojen, henkilökuljetuksien, majoituksen, kulttuuritilaisuuksien, parturien ja kampaajien sekä muiden työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokokeilun piiriin kuuluvien hyödykkeiden arvonlisäverokanta on 9 prosenttia.,
Yleisen alv-kannan alentaminen 15 prosenttiin ja tämän saman verokannan soveltaminen kaikkiin tuotteisiin siis korottaa elintarvikkeiden alv-kantaa 2 prosenttiyksikköä ja lääkkeiden, kirjojen, joukkoliikenteen, hotellien, kulttuuritilaisuuksien japarturien ja kampaajien alv-kantaa 6 prosenttiyksikköä. Tämä ei ole mielestäni kohtuutonta. Saman matalan alv-kannan (15 %) soveltaminen kaikkiin tuotteisiin on rehellisempää kuin korkean alv-kannan (23 %) soveltaminen joihinkin tuotteisiin ja matalampien verokantojen (13 % tai 9 %) soveltaminen joihinkin tuotteisiin.
Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2012 on arvio näiden matalampien verokantojen vaikutuksesta alv-kertymään:
Tuottoennusteessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista ja nollaverokannasta. Sanoma- ja aikakauslehtitilausten verotuki pienenee vuonna 2012 verokannan noustessa 0 prosentista 9 prosenttiin. Eräisiin työvaltaisiin palveluihin sovelletun kokeilun päättyessä tätä koskenut verotuki poistuu vuoden 2011 lopussa. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 18 verotukea, joiden määräksi arvioidaan vuoden 2012 tasossa lähes 3 mrd. euroa.
| Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) | |||
| 2010 | 2011 | 2012 | |
| Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (12 %, 1.7.2010: 13 %) | 1 092 | 1 131 | 1 173 |
| Lääkkeiden alennettu alv-kanta (8 %, 1.7.2010: 9 %) | 368 | 382 | 399 |
| Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (8 %, 1.7.2010: 9 %) | 234 | 246 | 258 |
| Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin nollaverokanta 2010—2011 ja alennettu 9 % verokanta 2012 | 189 | 204 | 137 |
| Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (1.7.2010: 13 %) | 131 | 440 | 470 |
| Muut verotuet | 531 | 570 | 528 |
| Verotuet yhteensä | 2 545 | 2 973 | 2 965 |
Todellisuudessa veropohja tietysti kasvaisi yleisen alv-kannan alentamisen myötä. Varovainen arvio veropohjan kasvusta voisi olla esim. 5 %. Tällöin 15 % alv-kanta tuottaisi n. 13,2 mrd euroa verotuloja. Tämä olisi n. 6 mrd euroa vähemmän kuin nykyinen alv:n tuotto. Valtion menoja pitäisi siis leikata n. 6 mrd euroa eli n. 11,5 % hallituksen budjettiesityksestä, jotta alv voisi olla kaikille tuotteille sama 15 %.
- Apteekkimaksut lakkautetaan. Apteekkimaksu on eräänlainen apteekkeihin kohdistuva ylimääräinen arvonlisävero, joka on kaiken kukkuraksi progressiivinen. Tällainen vero nostaa turhaan lääkkeiden hintoja. Tätä apteekkimaksujen vaikutusta lääkkeiden hintoihin on kompensoitu lääkkeiden alennetulla alv-kannalla. Tämä on hölmöläisten peitonleikkuuta: ensin lääkkeiden hintoja korotetaan apteekkimaksuilla, sitten niitä alennetaan alv-alennuksella. Apteekkimaksujen tarkoituksena on tukea pieniä apteekkeja suurten kustannuksella. Tämä on typerää aluepolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa eli sekaantumista markkinoiden toimintaan.
Tällä hetkellä apteekkimaksu on tällainen:
Apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaan apteekkien tulee suorittaa valtiolle vuosittainen apteekkimaksu, jonka suuruus määräytyy apteekin liikevaihdon perusteella. Apteekkimaksun suuruus määräytyy lain 2 §:n 1 momentissa olevan taulukon mukaisesti siten, että apteekkimaksun osuus liikevaihdosta nousee liikevaihdon kasvaessa. Pienimmät apteekit eivät maksa lainkaan apteekkimaksua, ja suurimmilla apteekeilla maksu on lähes 11 prosenttia liikevaihdosta. Pykälän mukaan apteekkimaksua ei tarvitse suorittaa silloin kun vuotuinen liikevaihto on alle 837 576 euroa. Vuonna 2009 oli 19 apteekkia, jotka eivät liikevaihdon pienuuden perusteella maksaneet apteekkimaksua. Vuonna 2008 vastaava luku oli 15 ja vuosina 2006 ja 2007 20. Korkeimmillaan apteekkimaksu on apteekin liikevaihdon ylittäessä 6 001 545 euroa, jolloin apteekkimaksu on 506 641 euroa lisättynä 11 prosentilla rajan ylittävästä liikevaihdosta.
Apteekkimaksu määrätään liikevaihtoryhmittäin seuraavasti:
Apteekin liikevaihto €
Apteekkimaksu liikevaihdon alarajan kohdalla €
Maksuprosentti alarajan yli menevästä liikevaihdosta
850 140 – 991 356 0 6,00 %
991 356 – 1 274 739 8 473 7,00 %
1 274 739 – 1 557 804 28 310 8,00 %
1 557 804 – 1 983 973 50 955 9,00 %
1 983 973 – 2 549 475 89 310 9,50 %
2 549 475 – 3 116 550 143 033 10,00 %
3 116 550 – 3 683 311 199 740 10,25 %
3 683 311 – 4 675 613 257 833 10,50 %
4 675 613 – 6 091 568 362 025 10,75 %
6 091 568 – 514 240 11 %
Tällainen ylimääräinen progressiivinen arvonlisävero on täysin järjetön. Se pitää lakkauttaa kokonaan.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan apteekkimaksun tuotto valtiolle olisi 160 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun apteekkimaksut lakkautetaan, valtio menettää tämän verran verotuloja. Summa on n. 0,3 % valtion budjetista.
- Tupakkavero lakkautetaan. Tupakkavero on turhaa holhousta. Jos ihmiset haluavat tappaa itsensä polttamalla tupakkaa, senkun tappavat. Darwinismi rulettaa.
Tupakkaveron tuotto valtiolle on hallituksen budjettiesityksen mukaan 757 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun tupakkavero lakkautetaan, valtio menettää tämän verran verotuloja. Summa on n. 1,5 % valtion budjetista.
- Tupakkamainonnan rajoitukset kumotaan. Tupakan myyntirajoitukset poistetaan lukuunottamatta ikärajaa. Tupakan myyminen alaikäisille on siis jatkossakin kielletty. Kaikki säädökset, jotka velvoittavat kaupat pitämään tupakkatuotteet automaateissa tai lukollisissa hyllyissä, kumotaan turhana holhouksena. Nuuskan myyntikielto lakkautetaan; on epäloogista pitää nuuskaa kiellettynä niin kauan kuin muut tupakkatuotteet ovat laillisia. Säädökset tupakka-askien varoitustarroista kumotaan. Jokainen täysjärkinen ihminen tietää muutenkin, että tupakka on hengenvaarallista; sitä ei siis tarvitse erikseen sanoa jokaisessa tupakka-askissa.
- Alkoholivero lakkautetaan. Alkoholivero on turhaa holhousta. Jos ihmiset haluavat tappaa itsensä juomalla alkoholia, senkun tappavat. Darwinismi rulettaa.
- Alkon monopoli lakkautetaan. Kaikki alkoholin myyntirajoitukset poistetaan lukuunottamatta ikärajaa. Alkoholin myyminen alaikäisille on siis jatkossakin kielletty. Kauppoja koskeva alkoholin myyntiaikarajoitus (klo 9-21) poistetaan.
Kaikki alkoholimainonnan rajoitukset kumotaan.
Alkon myymäläketju yhtiöitetään ja myydään pörssiin IPO:n eli listautumisannin kautta. Alkon tehtaat (Altia Oy) ym. omaisuus myydään erikseen pörssiin niin ikään listautumisannin kautta.
Altia Oy:n eli alkoholijuomien valmistusta ja maahantuontia harjoittavan, valtion sataprosenttisesti omistaman yhtiön liikevaihto oli vuonna 2010 lähes 500 miljoonaa euroa ja voitto yli 30 miljoonaa euroa.
Alko Oy:n eli valtion sataprosenttisesti omistaman alkoholimyymäläketjun bruttoliikevaihto (sis. alkoholiveron ja arvonlisäveron) oli lähes 1,2 mrd euroa vuonna 2010. Alkoholiveron lakkauttaminen tietysti alentaa bruttoliikevaihtoa, mutta yrityksen koko osakekannan myymisestä pörssiin saataneen valtiolle silti useita miljardeja euroja.
Alkon voitto oli vuonna 2009 vain n. 60 miljoonaa euroa, mutta tämä johtunee valtio-omistajan määrittelemästä kapeasta katteesta. Monissa maissa, joissa ei ole valtion alkoholimonopolia, alkoholijuomien myyntikate on paljon suurempi kuin Suomessa nykyisin. Valtion monopolin vallitessa on valtiolle yhdentekevää, kuinka suuri osa valtion alkoholituloista on alkoholiverotuloja ja kuinka suuri osuus Alkon voittoja. Nykyisin alkoholiveron tuotto valtiolle on paljon suurempi kuin Alkon voitto, koska valtiolla ei ole ollut mitään motiivia määritellä Alkolle kovin suurta voittomarginaalia; valtiohan saa alkoholin myynnistä tuloja alkoholiveron muodossa, joten valtion ei ole tarvinnut ylläpitää korkeaa katetta Alkon hinnoissa.
Alkoholiveron lakkauttamisen myötä Alkon liikevoitto voi kasvaa suuresti huolimatta Alkon monopolin lakkauttamisesta, koska alkoholijuomien hintoja ei ole pakko alentaa alkoholiveron lakkauttamisen yhteydessä entisen alkoholiveron verran. Taloustieteen mukaan osa veronalennuksista koituu kuluttajien hyödyksi kuluttajahintojen alenemisena ja osa tuottajien hyödyksi tuottajahintojen nousuna. Niinpä alkoholiveron lakkauttaminen johtaa alkoholijuomien verottomien tuottajahintojen nousuun, mikä kasvattaa alkoholimyymälöiden voittoja valtion alkoholimonopolin lakkauttamisesta huolimatta.
- Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero lakkautetaan. Nämä ovat vielä järjettömämpää holhousta kuin alkoholi- ja tupakkavero, koska karkkien, jäätelön ja virvoitusjuomienkansanterveydellinen haitta on merkityksetön verrattuna alkoholin ja tupakan haittoihin.
Nykyisin tämä makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero on tällainen:
Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Veron määrä on makeisilla 75 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 7,5 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista.
Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron tuotto valtiolle on hallituksen budjettiesityksen mukaan 180 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kun tämä vero lakkautetaan, valtio menettää em. summan verotuloja. Summa on n. 0,35 % valtion budjetista.
- Sähkövero lakkautetaan. Tällä hetkellä sähköntuotantoon kohdistuu erillinen vero, joka on 1,7 c/kwh kotitalouksille ja palveluyrityksille ja 0,7 c/kwh teollisuudelle.
Tämä sähkövero ei lainkaan riipu siitä, millä tavalla ko. sähkö on tuotettu; niinpä tällä sähköverolla ei ole minkäänlaista ympäristöohjaavuutta, minkä vuoksi se kannattaa lakkauttaa kokonaan. Sähköveron tuotto valtiolle on vuoden 2011 budjetin mukaan 940 miljoonaa euroa eli alle 2 % budjetista. Valtio menettää tämän verran verotuloja, kun sähkövero lakkautetaan.
- Muiden energiaverojen tuotto valtiolle on tällä hetkellä n. 3,4 mrd euroa. Näihin muihin energiaveroihin kuuluu n. 1,5 mrd euron verran verokertymää vähentäviä verotukia eli alennettuja verokantoja. Näistä subventioista luovutaan, jolloin energiaverojen kertymä kasvaa n. 5 miljardiin euroon. Sähkövero on ainoa energiavero, jolla ei ole minkäänlaista ympäristöohjaavuutta. Kaikki muut energiaverot ovat selkeästi haittaveroja, jotka kohdistuvat saastuttaviin energiantuotantomuotoihin. Saasteet aiheuttavat haittaa sekä luonnolle että ihmisten terveydelle. Koska näitä haittoja ei ole hinnoiteltu millään muullakaan tavalla, jonkinasteiset haittaverot ovat välttämättömiä fossiilisten polttoaineiden ympäristöhaittojen hinnoittelemiseksi.
Tällä hetkellä kyseiset haittaverot ovat tällaisia:
Verotaso vuonna 2011
Moottoribensiini, snt/l 62,70
Dieselöljy, snt/l 36,40
Kevyt polttoöljy, snt/l 16,05
Raskas polttoöljy, snt/kg 18,79
Kivihiili, €/t 128,10
Maakaasu, snt/nm3 9,02
Polttoturve, €/MWh 1,90
En siis ehdota näiden alentamista, vaan päinvastoin ehdotan näihin haittaveroihin liittyvien erityisten verohelpotusten poistamista. Esim. dieselpolttoaineen verotus on nykyisin matalampaa kuin bensiinin, vaikka diesel ei ole mitenkään ympäristöystävällisempää kuin bensiini. Kyseessä on siis lähinnä subventio kuorma-autoille ja pakettiautoille ym. dieselkäyttöisille autoille.
Kaikki energiaverot yhteensä, ml. sähkövero, tuottavat valtiolle 4 362 miljoonaa euroa vuodessa hallituksen budjettiesityksen mukaan. Sähköveron lakkauttaminen alentaa valtion verotuloja n. 900 milj. euroa hallituksen budjettiesitykseen verrattuna, mutta muihin energiaveroihin sisältyvien verohelpotusten eli subventioiden poistaminen kasvattaa verotuloja n. 1,5 mrd euroa. Näin ollen energiaverojen yhteenlaskettu tuotto valtiolle kasvaa n. 600 hallituksen budjettiesitykseen verrattuna.
- Autovero lakkautetaan. Autovero on turha auton hankintaan kohdistuva eräänlainen ylimääräinen arvonlisävero, jolla ei ole adekvaattia ympäristöohjaavaa vaikutusta. Jos ja kun autoilun ympäristöhaittoihin halutaan kohdistaa haittaveroja, on järkevämpää kohdistaa nämä haittaverot polttoaineenkulutukseen kuin autonhankintaan; eihän auton olemassaolo saastuta, vaan auton käyttö eli polttoaineenkulutus.
Autoveron tuotto hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2012 on 1,25 mrd eli n. 2,4 % valtion budjetista. Valtio menettää tämän verran verotuloja, kun autovero lakkautetaan.
- Arpajaisvero lakkautetaan. Arpajaisvero on turhaa holhousta. Ihmisiä pidä rangaista siitä, että he harrastavat lottoamista tms. rahapelejä.
Nykyisin arpajaisvero on 12 % rahapelin järjestäjän katteesta eli pelaajien maksamien panosten ja heille maksettujen voittojen erotuksesta. Tämän veron tuotto valtiolle on hallituksen talousarvioesityksen mukaan 200 miljoonaa euroa vuonna 2012 eli alle 0,4 % valtion budjetista.
- Veikkaus Oy:n, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoto Oy:n lakisääteiset rahapelimonopolit lakkautetaan. Monopolit ovat jäänne merkantilismin ja sääty-yhteiskunnan ajalta. Ei ole mitään syytä antaa joillekin yrityksille lakisääteistä yksinoikeutta tietyn alan liiketoimintaan. Nämä keskiaikaiset, feodaaliset privilegiot lakkautetaan.
- Veikkaus Oy on nykyään valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Veikkaus Oy myydään pörssiin IPO:n eli listautumisannin kautta.
Vuonna 2010 Veikkaus Oy:n liikevaihto oli n. 1,7 mrd euroa ja voitto yli 500 miljoonaa euroa. Vaikka Veikkaus Oy:n monopolin lakkauttaminen väistämättä supistaa yrityksen voittomarginaalia, yrityksen koko osakekannan myymisestä pörssiin saataneen valtiolle silti useita miljardeja euroja.
RAY on "julkisoikeudellinen yhdistys" eli lakisääteisen, valtiollisen monopolin saanut yritys, jonka omistajina on kymmeniä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, mm. Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Seta ry.
On järjetöntä antaa tällaisille "kansalaisjärjestöille" julkisoikeudellinen erityisasema. Mikään järjestö ei ole oikea kansalaisjärjestö, jos sillä onlakisääteinen valtiollinen erityisasema. RAY:n pelitoiminnan tuotto oli 674,5 miljoonaa euroa vuonna 2010. Näin tuottoisan liiketoiminnan antaminen joidenkin järjestöjen yksinoikeudeksi on aivan sairasta.
RAY:n omaisuutta eli kasinoita, pelisaleja, peliautomaatteja jne. ei kuitenkaan voi katsoa valtion omaisuudeksi, koska RAY:n omistajat eli jäsenjärjestöt ovat vuosittain jakaneet suurimman osan RAY:n liiketoiminnan tuotosta avustuksina kaikenlaisille järjestöille, säätiölle ja esim. sotaveteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:n omaisuus siis voidaan jättää jäsenjärjestöjensä omaisuudeksi, kun RAY:n monopoli lakkautetaan.
Fintoto Oy on RAY:n kaltainen useiden eri järjestöjen omistama, privilegioidun julkisoikeudellisen aseman saanut yhtiö. Fintoto Oy:n osakekannasta 100 % omistaa Suomen Hippos ry, jolla on yli sata jäsenjärjestöä. Nämä ovat enimmäkseen raviratayhtiöitä ja hevosjalostusyhdistyksiä. Tämä hevosjärjestöjen kartelli on siis saanut lakisääteisen monopolin raviveikkauksen järjestämiseen.
Tämän monopolin lakkauttaminen ei merkitse ko. järjestöjen omaisuuden eli raviratojen jne. siirtymistä valtion omistukseen.
perjantaina, syyskuuta 02, 2011
Kakola on maksanut veronmaksajille miljardeja euroja
Punaviherhörhöjen mainos Facebookissa:
Free Kakola/support Kakola weekend
Kakolan kauniilta luontoalueelta kuuluu kummia... Kaivinkoneet ja rakennusmiehet raiskaavat luonnonkaunista puistoamme.
Eli Kakolassa on aloitettu rakennustyöt ja täten kutsuisinkin kaikki kynnelle kykenevät viettämään, vielä viimeisen kerran, luontoviikonloppua turunkeskustassa sijaitsevaan Kakolan vankilaan. Luvassa musiikkia, pajoja, yhdessäoloa ja MIELENOSOITUSTA...
Mielenosoituksen on tarkoitus herättää päättäjät miettimään että mitä kaikkea muuta Kakolalla olisi voinut tehdä kuin rakentaa mäki täyteen kerrostaloja.
Minusta se mäki olisi pitänyt rakentaa täyteen kerrostaloja jo ajat sitten!!
Miksi helvetissä se valtava alue on ollut rakentamattomana kolme vuotta sen jälkeen, kun se vankila lakkautettiin?!
Sivumennen sanottuna sen vankilan olisi voinut siirtää jollekin halvemmalle tonttimaalle jo vuosikymmeniä sitten.
Viimeistään 1960-luvulta lähtien se alue on ollut niin kallista tonttimaata, että vankilan siirtäminen muualle ja alueen myyminen asuntokortteleiksi olisi tuottanut valtavat voitot kaupungille ja valtiolle eli veronmaksajille.
Valtavan vankila-alueen ylläpitäminen kantakaupungissa on merkinnyt vuosikymmenien aikana miljardien eurojen suuruisia kustannuksia veronmaksajille.
perjantaina, elokuuta 05, 2011
Suuryritysten johtajat vastustavat markkinataloutta. Case in point: Gustav von Hertzen.
Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:
Vuorineuvos Gustav von Hertzen (1930–)
...Von Herzen kohosi Suomen Sokerin pääjohtajaksi 1980 keskelle sokerisotaa, jota käytiin Suomen Sokerin ja Lännen Tehtaat Oy:n välillä. Sota koski raakasokerin maahantuontia, joka oli ollut Suomen Sokerin pääasiallista työsarkaa, kun taas Lännen Tehtaat oli keskittynyt kotimaisen juurikassokerin jalostamiseen. Maataloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Heikki Haavisto kutsui kummankin yrityksen pääjohtajat neuvotteluun, josta urkeni kevään ja kesän jatkunut neuvotteluiden sarja. Näissä lopulta ratkaistiin kiista, ja Lännen Tehtaat luopuivat raakasokerin maahantuonnista, mutta yhtiö sai siitä vastikkeeksi 12 000 tonnin lisäyksen juurikassokerikiintiöönsä, oikeuden jätemelassin jatkojalostukseen Naantalissa sekä erikseen suoritettavan vuosittaisen tasausmaksun. Sopimus määrättiin olemaan voimassa 10 vuotta.
Von Hertzenin toimitusjohtajakaudella Suomen Sokeri muuttui laaja-alaiseksi teollisuuskonserniksi. Tässä kehityksessä yhtiön vanha nimi kävi riittämättömäksi sen todelliseen toimintaan ja asemaan nähden. Nimi muutettiin heti sen jälkeen, kun von Hertzen oli 1988 luopunut yhtiön toimitusjohtajuudesta ja jäänyt hallituksen puheenjohtajaksi, ja yhtiöstä tuli 1989 kansainvälisesti Cultor Oy.
Sen lisäksi, että von Hertzen toimi pitkään ja monipuolisesti sokeriteollisuudessa, hän oli hyvin laaja-alainen taloudellinen vaikuttaja. Hän kuului lukuisten suomalaisten suuryhtiöiden hallituksiin ja oli monesta niistä puheenjohtajana. Von Hertzenin merkittävät luottamustehtävät ajoittuvat aina 1970-luvulta 1990-luvulle.
Gustav von Hertzen on tunnettu myös kirjailijana ja filosofina. Hän on ottanut merkittävällä tavalla osaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Hän on ollut arvostettu luennoitsija, jonka aiheina ovat olleet talouselämän ja liikkeenjohdon ohella myös arvot ja etiikka. Kirjailijana hänellä on laaja tuotanto, ja hänen teoksiaan on julkaistu suomen ja ruotsin kielen ohella myös englanniksi, ja näiden kautta hän on saanut myös laajaa kansainvälistä huomiota ja arvostusta.
Gustav von Hertzen: Otetaan järki käteen
Gustav von Hertzen, vuorineuvos, tietokirjailija ja ent. yritysjohtaja
Leikataanko vai verotetaanko 12.4.2011Leikkaukset:
Energiatuotantoon liittyvät suorat ja epäsuorat tukiaiset pitäisi leikata suoralta kädeltä. Ainoa peruste ns. uusiutuvien energialähteiden tukemiseen on EU:n päätöksen kautta syntynyt velvoite niiden kasvattamiseksi. Tämä päätös palvelee vain hämäriä ideologisia päämääriä. Ilmasto-ongelmaa se joka tapauksessa pahentaa suhteessa ydinvoimaan. Uusiutuvia energialähteitä koskeva velvoite on järjetön ja sitä vastaan pitää kapinoida.
Terveyden- ja vanhustenhoito pitää asteittain ulkoistaa. Säästöjä syntyy aikanaan palvelujen kärsimättä. Varakkaiden siirtyminen yksityispalveluihin keventänee kustannusnousun paineita lähivuosina.
Kehitysapu on hukkaan heitettyä rahaa ja sitä pitäisi leikata. Yksittäiset onnistumiset eivät kompensoi avun aiheuttamia vaurioita, kuten kasvavaa korruptiota. Valtion takuut suorille investoinneille olisi kustannustehokas tukimuoto.
Natoon liittyminen voisi tuoda säästöjä puolustusmenoihin
Verotus:
Veronalennuksiin ei ole varaa. Verotuksen nykytasoon on turha koskea. Yhtiöiden kokonaisverotus on pääsääntöisesti jo noin 40 % eli suurin piirtein sama kuin keskimääräinen palkkatulovero. Valtiovelan lyhentämiseksi liikevaihtoveron korotus olisi järkevä. Se ei vähennä viennin kilpailukykyä, jos palkansaajat suostuvat kärsimään hintojen korotukset nahoissaan.
Loppujen lopuksi kansa, tai ainakin sen veroja maksava osa, on ainoa maksumies. Jos leikataan ja verotetaan välittömästi, niin kärsitään. Jos ikäviä asioita lykätään, niin kärsitään ja itketään. Kuten Kreikassa.
Kommentoin tätä nyt pätkittäin.
- "Valtion takuut suorille investoinneille olisi kustannustehokas tukimuoto."
Ei valtion pidä taata yritysten investointeja kehitysmaihin. Mitään yritystukia ei pitäisi olla olemassakaan, ei investointilainojen takuita eikä mitään muitakaan tukiaisia.
- "Natoon liittyminen voisi tuoda säästöjä puolustusmenoihin"
Millä perusteella?
- "Veronalennuksiin ei ole varaa."
Kyllä veroja voidaan aina alentaa. Julkisella taloudella on menot ja tulot. Verotulojen tarve vähenee, jos menoja vähennetään.
- "Yhtiöiden kokonaisverotus on pääsääntöisesti jo noin 40 % eli suurin piirtein sama kuin keskimääräinen palkkatulovero."
Mihinköhän tämä perustuu? Tässä ilmeisesti on laskettu yhteen yritysten voittojen verotus ja yritysten maksamien osinkojen verotus. Todellisuudessahan yritysten ei ole mikään pakko maksaa osinkoa. Yritysten voitoista menee veroa 25 %, ei suinkaan 40 %.
Kannatan kyllä osinkojen verovapautta, koska osingot maksetaan jo kertaalleen verotetuista voitoista. Samaa rahaa ei pitäisi verottaa kahteen kertaan.
On kuitenkin epärehellistä valehdella, että yritykset maksaisivat veroa 40 %. Yritysvero on nykyään 25 %. Sivumennen sanottuna keskimääräinen palkkatulojen veroaste on n. 30 %, ei suinkaan 40 %.
En toki halua vähätellä nykyistä verotusta. Mielestäni verotuksesta ei pitäisi kuitenkaan valehdella.
- "Valtiovelan lyhentämiseksi liikevaihtoveron korotus olisi järkevä."
Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut liikevaihtoveroa. Kyseinen vero on n. 20 vuotta ollut arvonlisävero. Mielestäni mitään veroja ei pitäisi korottaa. Valtiovelan lyhentämiseksi pitäisi myydä valtion omaisuutta, kuten valtionyhtiöiden osakkeita (Finnair, VR, Alko, Yle jne.)
- "Se ei vähennä viennin kilpailukykyä, jos palkansaajat suostuvat kärsimään hintojen korotukset nahoissaan."
Täyttä roskaa. Kaikki verot vaikuttavat koko talouteen. Suomen vientiyritykset eivät tosin maksa arvonlisäveroa Suomessa, mutta tämä ei ole mikään syy korottaa arvonlisäveroa. Kaikki verotus on Saatanasta. Veronkorotuksia pitää välttää kuin ruttoa.
torstaina, huhtikuuta 28, 2011
Taiteen tukeminen verovaroin on taiteen poliittista kontrollointia
HS:
...Sofi Oksanen sanoo italialaislehdessä, että perussuomalaisten taidepolitiikassa on kaikuja Hitlerin Saksasta.
Kirjailija Sofi Oksanen arvostelee vaalivoittoon nousseiden perussuomalaisten poliittisia näkemyksiä italialaislehti La Repubblican haastattelussa. Oksanen sanoo lehdessä, että perussuomalaisten puolueohjelmassa on selviä vaikutteita natsijohtaja Adolf Hitlerin ideologiasta.
Erityisesti Oksanen arvostelee perussuomalaisten taidepoliittisia näkemyksiä, joiden hän katsoo rajoittavan sananvapautta ja heijastavan samoja teemoja kuin kansallissosialisteilla.
Italialaislehti julkaisi Oksasen haastattelun tiistaina. Suomessa haastattelua ensimmäisenä siteeranneet iltapäivälehdet kysyivät asiasta kommentteja Oksaselta keskiviikkona.
Oksanen sanoi Ilta-Sanomille, että italialainen toimittaja on ymmärtänyt osan asioista väärin, koska haastattelu tehtiin englanniksi. Hän kuitenkin vahvisti näkemyksensä, että perussuomalaisten taideohjelma muistuttaa diktatuurimaisesta hallinnosta ja toteutuessaan se kaventaisi muun muassa modernin teatterin ilmaisuvapautta.
Taiteen tukeminen verovaroin on taiteen poliittista kontrollointia.
Sofi Oksanen ilmeisesti vastustaa taiteilijoiden ilmaisuvapauden rajoittamista taiteeseen kohdistuvalla poliittisella kontrollilla.
Antamalla veronmaksajien rahoja tietyille taiteilijoille, tietyille teattereille, tietyille kirjailijoille, tietyille elokuville, tietyille taidemuseoille, tietyille konserttisaleille, tietyille säveltäjille jne. valtiovalta ottaa kantaa ko. taiteilijoiden, teatterien, kirjailijoiden, elokuvien jne. puolesta toisia taiteilijoita, teattereita, kirjailijoita, elokuvia, taidemuseoita jne. vastaan.
perjantaina, huhtikuuta 08, 2011
Kokoomus ei ymmärrä eroa yksityisen ja julkisen sektorin välillä
Elina Lepomäki, Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Elina Lepomäki hommaforumilla selittämässä, että julkisella sektorilla ei ole päteviä ihmisiä töissä:
Missä ovat julkisen sektorin huippujohtajat? Jos siellä niitä olisi, meillä tuskin olisi niin paljon tehottomuutta ja hallintoa.
Julkinen sektori on inherentisti, systemaattisesti, rakenteellisesti erilainen kuin yksityinen sektori.
Yksityiset yritykset toimivat kannattavuusperiaatteella. Jos yksityinen yritys tuottaa tappiota, se menee konkurssiin.
Julkinen sektori ei edes pyri tuottamaan voittoa. Julkinen sektori toimii verovaroilla, jotka on revitty ihmisten selkänahasta valtion väkivaltakoneiston voimin. Julkinen sektori siis kuluttaa rahoja, joita kukaan ei ole sille vapaaehtoisesti antanut. Julkisen sektorin rahanansaintamalli perustuu pakkovaltaan.
Tässä on ero. Yksityinen yritys tienaa rahaa myymällä sellaisia tuotteita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Julkisen sektorin ei tarvitse myydä mitään. Julkisen sektorin ei tarvitse miellyttää asiakkaitaan.
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Elina Lepomäki osoittaa totaalisen tietämättömyytensä talousasioista puhumalla julkisen sektorin tehottomuudesta pelkkänä johtajuuskysymyksenä, tajuamatta lainkaan yksityisen sektorin ja julkisen sektorin perustavanlaatuista eroa.
Kokoomus ei ymmärrä eroa yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
sunnuntaina, marraskuuta 28, 2010
Irlannin talouskriisin syistä ja ratkaisuista
Vihreän eduskuntaryhmän kannanotto Irlannin ja muun Euroopan talouskriisiin
Euroopan taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma ja haastava. Kun vaihtoehdot ovat käytännössä varma romahdus ja epävarma pelastus, Vihreiden mielestä on valittava jälkimmäinen, vaikka ei ole varmuutta, että kriisin leviäminen muihin maihin pystytään rajoittamaan. Siksi Irlannin rahoituspakettia on tuettava.
On mahdollista, ettei Irlannin tilanne jää viimeiseksi tulipaloksi Euroopassa. On mahdollista, että edessä on vielä paljon syvempiä ongelmia. Samalla kun on tärkeää, että vaikeassa tilanteessa tunnistetaan riskit ja puhutaan niistä avoimesti, ei pidä sortua sellaiseen lietsontaan, jolla on itseään toteuttava vaikutus herkässä tilanteessa.
IRLANNIN VEROPARATIISIRAKENTEET TULEE PURKAA
Tilanteessa, jossa Irlantia tuetaan merkittävällä tavalla, Irlannin rahoituspaketilla tulee puuttua myös niihin syihin, jotka ovat osittain taustalla tilanteen kriisiytymisessä.
Irlanti käytti hyväkseen säätelemättömän finanssijärjestelmän ongelmia. Samalla kun korjataan finanssijärjestelmän ongelmia – puretaan veroparatiiseja, lisätään läpinäkyvyyttä ja vakavaraisuusvaatimuksia – samaa on vaadittava myös Irlannilta.
Ymmärrettävästi erityisesti Irlannin yhteisövero on herättänyt tässä tilanteessa tyrmistystä. Irlanti pitää yhteisöveronsa poikkeuksellisen matalana, ja kilpailee näin epäreilusti investoinneista samaan aikaan kun se odottaa solidaarisuutta kriisinhoidossa muilta.
Euroopassa tulee Vihreiden mielestä päästä parempaan veroharmonisointiin. Euroopan julkiset taloudet eivät kestä sitä, että me voimakkaasti kilpailemme toistemme kanssa esimerkiksi alhaisella yhteisöverokannallla.
Sama koskee veroparatiiseja: se, että eurooppalaiset maat tarjoavat yrityksille paitsi erittäin alhaisia verokantoja myös salaisuuden verhoa, vaikeuttaa tietä ulos kriiseistä. Jos käytetään paljon julkista rahaa kriisin hoitoon, on entistäkin tärkeämpää, että kriisin jälkilaskuun käytetyt veroeurot eivät karkaa sen järjestelmän ulkopuolelle, joka laskun kriisin hoidosta maksaa.
Vihreiden mielestä:
- Irlannin tulee lopettaa aggressiivinen verokilpailu. Nyt sen yritysverokanta on 12,5 prosenttia. Epäreilulla verokilpailulla syödään Suomen kaltaisilta mailta reilun talouden ehtoja.
- Irlannin veroparatiisirakenteet on purettava pelastuspaketin yhteydessä: Irlanti on myös salailevan lainsäädäntönsä perusteella Tax Justice Networkin – kansainvälistä veronkiertoa vastustavan kansalaisjärjestön – veroparatiisilistan numero kuusi.
- koska kysymys on ensisijaisesti pankkien ongelmista, Irlannin tilanne ei ole suoraan verrattavissa Kreikkaan. Irlannin julkista taloutta on tuettava, mutta samalla edellytettävä holtittomasti toimineen pankkisektorin saneerausta ja siinä yhteydessä myös yksityisten rahoituslaitosten vastuukantoa.
- julkisen talouden säästöohjelman mittaluokan täytyy olla kokonaisuudessaan riittävä ja kunnianhimoinen. On huomioitava kuitenkin sosiaalinen oikeudenmukaisuus niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksia ei karsita. Kriisin hoito ei saa tapahtua heikkojen kustannuksella.
TULEVIEN KRIISIEN HALLINTA: FINANSSIJÄRJESTELMÄ ON MUUTETTAVA AVOIMEMMAKSI
Akuutin tilanteen ratkaisemisen rinnalla koko finanssijärjestelmä on uudistettava avoimemmaksi ja reilummaksi. Nyt Irlannissa nähty tilanne pitää pystyä ennaltaehkäisemään.
Muun muassa Irlannissa ja Islannissa pankkien pelastaminen on hyvin raskasta julkiselle taloudelle, koska pankit ovat niin isoja suhteessa valtioihin, joissa ne sijaitsevat. Tätä kehitystä pitää hillitä tiukentamalla vakavaraisuussääntöjä, eli sitä suhdetta, kuinka paljon pankilla pitää olla omaa pääomaa suhteessa lainanantoon. Vakavaraisuuden parantamista kritikoidaan sillä, että se kasvattaa lainan hintaa. Tämä on totta. Vihreiden mielestä tärkeintä on se, että voidaan hillitä uusien kriisien syntyä ja tasoittaa äärimmäisiä suhdannevaihteluita.
Euroopalla on parannettava myös erilaisten kuplien tunnistamisessa; vasta tehdyt stressitestit eivät hälyttäneet esim. Irlannin kohdalla, koska stressitestit eivät tee näkyväksi orastavaa luottamuspulaa.
Irlanti on jälleen kerran osoitus siitä, kuinka merkittävä rooli asuntomarkkinoiden kehityksellä ja asuntokuplien synnyllä voi olla koko julkiseen talouteen. On selvästi on tarvetta kehittää mekanismeja, joilla tällaisia kuplia voidaan ehkäistä.
EU-tasolla on tarkasti arvioitava pankkien hallitun velkasaneerauksen mahdollisuutta, koska aina laskua ei voi jättää julkisten talouksien maksettavaksi.
Se, että näitä talouden kriisejä hoidetaan julkisin varoin, velvoittaa vihreiden mielestä etenemään transaktio- ja pankkiverossa, jotka voivat osaltaan hillitä tulevia kriisejä ja osallistaa finanssisektoria kriisien jälkilaskuun.
Vihreiden mielestä finanssijärjestelmässä on toteutettava seuraavat uudistukset:
- jäsenmaiden talouksien tarkempi seuranta: esimerkiksi kiinteistömarkkinoiden seurantaan (ja ongelmien ilmaantuessa hallittuun toimintaan) on luotava mekanismi kiinteistökuplan varalta. Stressitestit eivät mitanneet systeemissä sisällä olleita kuplia, siksi ne eivät toimineet. Jäsenmaiden talousseurantamekanismin on kyettävä arvioimaan myös kuplia, ne on voitava hallitusti purkaa ennen kuin on liian myöhäistä.
- Sanktiot on otettavaa käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa: sanktioilla on ennalta ehkäisevä pelotevaikutus. Siinä vaiheessa kun ongelma on sylissä, niiden teho on heikompi.
- Finanssimarkkinoitakin pitää verottaa; on otettava käyttöön spekulatiivista rahaliikennettä rajoittava transaktiovero ja pankkien taseesta kerättävä vakausmaksu, jolla rahoitetaan tulevien kriisin hallintaa.
- Tulevien kriisien kannalta on oleellista, että myös julkiset taloudet voivat mennä velkasaneeraukseen. Velkasaneerausmallien pohdinta ja hallitun järjestelmän kirjaaminen tuleviin valtioiden lainapapereihin osana tulevien kriisien hallintaa on tärkeää.
Antti Vesala:
Vihreät ovat selvästi etatistis-kollektivistineneli liberalismin ja individualismin vastainen puolue, mikä ilmenee näistä linjauksista kristallinkirkkaalla tavalla. Julkista valtaa ei nähdä minkäänlaisena uhkana ihmisten vapaudelle vaan luotetaan siihen täysin sokeasti. Sokeassa valtiouskossaan vihreät sulkevat täysin silmänsä siltä, että todellisuudessa kaikkien talouskriisien syyt ovat jäljitettävissä nimenomaan valtion kömpelöihin yrityksiin säännellä taloutta.
Pankkien vastuuton toiminta johtuu moraalikadosta, jonka syynä on tietoisuus siitä, että valtiot ovat ryhtyneet pelastamaan itsensä kuralle vetäneitä pankkeja. Yhdysvaltain asuntoluottokriisi johtui siitä, että valtio määräsi "sosiaalisista syistä" pankit antamaan asuntoluottoja maksukyvyttömille. On lapsellista kuvitella, että poliitikot kykenisivät ratkaisemaan tai ennalta estämään sellaiset kriisit, jotka johtuvat poikkeuksetta alkujaan poliitikkojen tekemistä päätöksistä. Tämä on itseään ruokkiva kierre, joka ei lopu ennen kuin politiikka ja talous erotetaan toisistaan ja sallitaan yksityisten sijoittajien kärsiä tekemiensä päätösten seuraukset omissa nahoissaan, päästetään holtittomat pankit kaatumaan ja lakataan ylipäätään tukemasta sellaista liiketoimintaa, jolla ei ole selvämisen edellytyksiä. Sääntelyn aikaansaamien häiriöiden korjaaminen lisäsääntelyllä on alkoholismin lääkitsemistä lisäviinalla.
Vero"paratiisi"rakenteiden"purkamisen" vaatimus on samaa valtiouskoa kuin kaikki muukin näissä kannanotoissa. Kilpailukykyinen yritysverotus on Irlannin ainoita oljenkorsia selvitä ylös nykyisestä kriisistään. Se ei ratkaise mitään, että Irlannista tehdään samanlainen verohelvetti kuin muut Euroopan maat ovat. Päinvastoin, koko Euroopan kannattaisi investoida kilpailukykyynsä ja pudottaa yritysverotus Irlannin tasolle tai jopa sen alle.
"Transaktioveron" tai muiden yhtä epärealististen neososialististen ehdotusten käyttöönotto olisi ehkä hoopointa mahdollista politiikkaa nykyisessä tai yleensä missään tilanteessa. Siitä ei koskaan päästä maailmanlaajuiseen yksimielisyyteen, ja jos yksittäiset Euroopan maat tai vaikka koko EU lähtisi tällaiseen itsensä päähän ampumiseen, kaupankäynti siirtyisi vain muualla hoidettavaksi. Näin kävisi aivan varmasti, siitä ei pidä olla pienintäkään epäilystä.
Näitä miettiessä tuntuu kovin oudolta, mihin se älykköpuolueen maine perustuu. Paksusankaisiin silmälaseihin kenties?
torstaina, kesäkuuta 24, 2010
Maanpetturi Katainen: Suomen pitää "lunastaa" vaikutusvaltaa lahjoittamalla miljardeja muille maille
Kokoomuksen internet-lehti Verkkouutiset:
Katainen: Suomella suuri sananvalta EU:n talousasioissa
Kirjoittanut HENNA HOPIA, BRYSSEL 16.06.2010 21:19
Viimeksi päivitetty 17.06.2010 14:57
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan maat, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, omaavat nyt paljon sananvaltaa EU:ssa.
Katainen tapasi EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroson Brysselissä EU-maiden huippukokouksen aattona. Tapaaminen oli poikkeuksellinen, sillä yleensä komission puheenjohtaja ei uhraa aikaansa yksittäisen jäsenmaan valtiovarainministerille.
EU-komission puheenjohtajaa pidetään niin korkeana herrana, että tämä ei yleensä uhraa aikaansa pelkälle valtiovarainministerille. Sitä siis pidetään jonkinlaisena suosionosoituksena, että EU-komission puheenjohtaja suvaitsee ottaa vastaan Suomen valtiovarainministerin.
Tästä tulee etsimättä mieleen Kekkosen aikana ryssää nöyristelleistä suomalaisista maanpettureista Neuvostoliiton suurlähetystössä käytetty titteli puhkinussittu paskansyöjä (alkukielellä govnojed jobannyi).
Kokoomuslaiset ovat EU-byrokraattien perseennuolijoita, felchaajia.
EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ja Katainen hänen uskollinen palvelijansa.
Kokoomus ei pidä Suomea itsenäisenä valtiona. Kokoomus haluaa Suomen olevan provinssi, jonka ministerien täytyy alamaisesti anoa audienssia hänen korkeudeltaan, komissaari Barrosolta. Kukaan kokoomuslainen ei näe tässä mitään ongelmaa, koska Kokoomus ei ole isänmaallinen puolue. Kokoomus vastustaa Suomen itsenäisyyttä ja kannattaa Suomen orjanasemaa Eurostoliiton provinssina. Kokoomuslaiset ovat quislingejä, ottowillekuusisia, vieraan vallan kätyreitä.
Katainen kertoi keskustelustaan Barroson kanssa, että maat jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, Suomi mukaanluettuna, omaavat nyt paljon sanavaltaa.
- Vahvan talouden maana Suomella on paljon sanottavaa. Suomen vaikutusvallan yksi kulmakivi on hoitaa asiat hyvin. Mutta tämä ei ole saavutettu etu vaan se pitää lunastaa nyt uudelleen.
Hei Katainen: Suomi ei tarvitse mitään "vaikutusvaltaa" muiden maiden asioihin, joten Suomen ei pidä ostaa sitä "vaikutusvaltaa" antamalla rahaa niille muille maille!!
Suomen pitää hoitaa vain omat asiansa. Suomen pitää vastata vain omista veloistaan.
Katainen kuitenkin ajattelee juuri näin.
Katainen on siis seinähullu.
Valtiovarainministerinä Katainen on kannattanut suomalaisten veronmaksajien rahojen lahjoittamista Kreikalle ja Espanjalle. Yksikään kokoomuslainen ei ole protestoinut millään tavalla. Tämä vahvistaa ylläolevan käsitykseni kokoomuslaisten totaalisesta tietämättömyydestä ja tahdottomuudesta. Kokoomus on pellepuolue, jolla ei ole mitään todellista agendaa. Kokoomus ei ole mitään muuta kuin karnevaalityylistä bilettämistä ja koheltamista. Mitään sisältöä ei ole.
Thomas Taussi:
Kokoomuksen vasemmistolaisilta kilpailijaryhmiltä kuulee usein epäilyksiä, että Toivo-karnevaali olisi vain äänestäjiin kohdistettu taktinen harhautusyritys. Kokoomuksen imagonbrändäys on ollut niin perusteellista, että konservatiivisesta porvaripuolueesta on vuosikymmenen lopulla tullut veikeä koko kansan työväenpuolue. Mainoksista tuttua ihmisläheistä coolface-Kataista saatetaan epäillä trolliksi, joka sisimmässään olisi laskelmoiva hyvinvointivaltiota alas ajava uusliberalistinen ”mastermind”.
Kilpailijat yliarvioivat kokoomusta, jos he uskovat puolueen johdolla olevan karnevaalihumua ylempiä kauaskantoisia strategisia suunnitelmia. Mitään salaista agendaa ei tosiasiassa ole. Tässä tapauksessa kaikki on korkeintaan sitä, miltä se näyttää. Saattaisi jopa luulla, että kokoomusta johdetaan yksisuuntaisesti mainostoimisto Bob Helsingistä käsin.
...
Ajankohtaisimpia poliittisia puheenaiheita Suomessa viime keväänä ovat olleet mm. maahanmuuttopolitiikka sekä valtion taloudellinen tila ja verotus. Tällaisten asioiden siirtäminen henkilökohtaisia ympäristötekoja korostavan teeman varjoon on jo pelottava esimerkki valtapuolueen poliittisuuden trivialisoitumisesta. Henkilökohtaiset vihreät teot eivät edes liity politiikkaan, vaan muistuttaa kansalaisjärjestöjen kampanjointia. Näyttää siltä, ettei vakavia asioita haluttu nostaa keskiöön. Sehän olisi kolhaissut optimistista ja innokasta talkoomieltä.
Suomi sai kiitosta toimistaan ja Barroso toivoi saman työn jatkuvan. Kataisen mukaan Suomi on edelleen yksi Euroopan vahvimmista talouksista.
Valtionvelka on kasvanut vuodessa 17 miljardia euroa eli yli sata miljardia markkaa. Valtionvelka ei edes 1990-luvun alun laman aikana kasvanut minään vuonna näin paljon.
Kokoomuksen johtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen harjoittamasta politiikasta ja puolueen jäsenistön suhtautumisesta siihen tulee mieleen fraasit "meidän jälkeemme vedenpaisumus" ja "syökööt sitten kakkua" ja "Führer befiehl, wir folgen dir".