Suosittelen myös lukemaan Espanjan yliopiston tapauksen, jossa luennoija Jorge Cortell painostettiin perumaan luentonsa, jossa todettiin tiedostojenjakoverkkojen olevan ei ainoastaan laillisia Espanjan nykyisen lainsäädännön mukaan, vaan myös kohtalaisen hyödyllisiä musiikkiteollisuudelle. Luento jouduttiin tietysti paikallisen ÄKT:n takia perumaan.
Lopuksi Pekka kommentoi opetusministeri Tuula Haataisen toimintaa:
Opetusministeri Tuula Haatainen (SDP) vieraili eurooppapäivänä Oulun yliopistolla vastaamassa opiskelijoiden esittämiin koulutuspoliittisiin kysymyksiin.
Haatainen esitti tärkeänä koulutuspoliittisena tavoitteena Suomen ja EU:n kilpailukyvyn, erityisesti tutkimuksen ja kehityksen parissa, kehittämisen, että voidaan kilpailla USA:n ja Japanin sekä tulevaisuudessa Kiinan kanssa.
Hänen mukaansa Suomen koulutuspoliittinen tavoite on vastata kilpailuun osaamisella ja tähän osaamiseen pyritään kouluttamalla 50% tulevista ikäryhmistä korkeakoulutasoisiksi. Häneltä kysyttiin kuinka tämä korkea koulutusaste vastaa kansainväliseen kilpailuun, ja hänen mukaansa se perustuu uskoon paremmasta kilpailukyvystä. Uskoon siitä, että viiden vuoden päästä tämä korkeampi koulutusaste luo jollain tavalla kilpailukykyä ja uskoon siitä, että nyt pystytään ennustamaan työllisyystilastojen (jotka ovat aiempien koulutuspoliittisten viisivuotissuunnitelmien vääristämiä) mukaan alakohtaiset tarpeet. Hän myöntää mm. suunnitelmavirheistä lääkärikoulutuksen suhteen 90-luvulla ja että 2000-luvulla kävi tuuri suunnittelun suhteen, koska tuli IT-alan romahdus ja pystyttiin vastaaman sen muuttuneisiin tarpeisiin. Varsinaisen ydinidean hän jättää kertomatta siitä, että kuinka kansainvälinen kilpailukyky kasvaa nostamalla korkeakoulutusastetta.
Uhkana yhteiskunnalle hän piti sitä, että oppivelvollisuuden suoritettuaan (15-16-vuotiaana) osa jää ilman jatkokoulutusta (5.5%). Hänen mukaansa oppivelvollisuutta tulisi jatkaa täysi-ikäiseksi asti työpajatoiminnalla, 10. luokalla, valmentavalla koulutuksella tai ihan sama millä, koska he ovat liian nuoria tekemään töitä.
Kritiikin ammattikoulutasoisen perustyön tarpeesta tällä hetkellä hän kuittasi ohimenevilllä trendeillä nuorisossa verraten sitä IT-alan nousuun ja romahdukseen 2000-luvulla.
Maistereiden laadullisen tason laskemisesta yhä kasvavilla sisäänottomäärillä hän väittää johtuvan AMK-muuntokoulutettavien kasvavista määristä, eikä itse koulutuksen tai uuden oppilasaineksen heikkenemisestä. Toinen mielenkiintoinen idea oli ns. AMK-maistereiden erottaminen työelämässä akateemisista maistereista propagandan avulla. Ilmeisesti tässä halutaan muodostaa jonkinlaista luokittelua titteleiden eikä osaamisen suhteen.
Tärkeiksi tavoitteiksi hän esittää myös tutkintojen ulossaamisen, eli opiskelijoita täytyy jollain tavalla painostaa saamaan loppututkinto ulos, vaikka ovat jo sijoittuneet työelämään. Taloudellista kannustinta hän ei hyväksy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti