torstaina, huhtikuuta 27, 2006

Vihreiden esinumeerisesta ajattelusta

Vihreät vastustavat ydinvoimaa sillä argumentilla, että säteily on vaarallista. Vihreät eivät kuitenkaan koskaan esitä numeerisesti, miten paljon säteilyä on esim. ydinvoimalassa, ydinjätteessä, uraanikaivoksissa tai luonnossa tai ihmisten normaalissa arkiympäristössä eli kaupungin kaduilla, asunnoissa jne.

Vihreät eivät myöskään koskaan esitä numeerisesti, miten suuri säteilymäärä aiheuttaa mitenkin suurta haittaa ihmisille.

Tietty säteilymäärä voi aiheuttaa esim. tietyn suuruisen lisäyksen tiettyjen syöpälajien yleisyydessä tietyssä väestössä tiettynä aikana tietyssä paikassa.

Vihreät eivät koskaan esitä tietoja tällä tavalla. Vihreät eivät esitä tietoja numeerisesti, koska vihreät eivät osaa analysoida tietoja kvantitatiivisesti. Vihreiden mielestä asialla X joko on ominaisuus Y tai sitten ei ole.

Vihreiden mielestä ydinvoima on paha, ydinjäte on paha, sähkön kulutuksen lisääntyminen on paha, ilmastonmuutos on paha jne. Vihreät eivät osaa esittää numeerisesti, kuinka suuri uhka esim. ilmastonmuutos on, kuinka paljon rahaa sen torjumiseen kannattaa käyttää, kuinka paljon haittaa ydinvoima aiheuttaa, kuinka paljon ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä muista energiantuotantomuodoista tulee jne.

Jos vihreät osaisivat arvioida asioita numeerisesti, he voisivat argumentoida esimerkiksi näin: ydinvoima aiheuttaa haitan X, fossiiliset polttoaineet aiheuttavat haitan Y, ydinvoiman lisärakentaminen vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä niin ja niin paljon, tästä koituva hyöty fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamien saasteiden vähenemisen muodossa on suurempi kuin ydinvoiman lisärakentamisen aiheuttama rajahaitta, SIISPÄ ydinvoiman lisärakentaminen on parempi juttu kuin sen ainoa realistinen vaihtoehto eli fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen.

Vihreät eivät kuitenkaan pysty tähän, koska virheiden ajattelu on esinumeerisella tasolla. Kyseessä on pikkulasten kognitiiviseen kehitykseen kuuluva vaihe. Jean Piaget'n mukaan 2-6-vuotiaat lapset ovat esioperationaalisen ajattelun vaiheessa, jossa ei kyetä monimutkaisiin kognitiivisiin operaatioihin.


Piaget jakaa esioperationaalisen kauden kahteen eri alavaiheeseen: esikäsitteelliseen (2-4 vuotta) ja intuitiiviseen (4-6/7) vaiheeseen.

Esikäsitteellisessä vaiheessa lapsi ei vielä tajua tosiseikkoja; hän jopa uskoo tilanteen olevan niinkuin hän haluaisi.

Esioperationaalisen kauden tyypillisiä ajattelun piirteitä ovat:

- Sitoutuminen omaan näkökulmaan. Lapsi luulee muiden ihmisten näkevän asiat samalla tavoin kuin hän itsekin näkee. Lapsi ei ymmärrä esimerkiksi että pöydän toisella puolella istuva ihminen ei näe lapsen kädessä olevan kirjan sivuja samalla tavalla kuin hän itse.

- Säilyvyyden heikko ymmärtäminen. Kaadettaessa lapsen nähden sama määrä vettä kahteen eri malliseen astiaan lapsi ei ymmärrä veden määrän säilyvän koko ajan samana, vaan hän olettaa kapeassa ja korkeassa astiassa olevan enemmän vettä kuin matalassa, laakeassa astiassa.

- Virheelliset analogiat. Ajattelu voi päätyä virheelliseen lopputulokseen, koska lapsi rinnastaa kaksi asiaa samanlaisiksi kaikilta ominaisuuksiltaan, vaikka vain yksi ominaisuus olisi samanlainen. (Vilkko & Kalliopuska 1989) Lapsi voi esimerkiksi kuvitella perunoiden kypsyvän kun hän puhaltaa pillillä poreita veteen, poreileehan vesi kiehuessaankin.

- Kuvitteellisuus auttaa lasta purkamaan tunteitaan, mielikuvitusystävät tuovat lohtua ja auttavat toimintojen oppimista leikin avulla.

- Maagisuus ja elollistaminen ovat yleisiä vielä kauden alussa. Leikeissä eloton muuttuu eläväksi, puut esimerkiksi voivat puhua lapselle tai kuu-ukko poltella piippuaan. Lapsi uskoo asioiden muuttuvan hänen halunsa mukaan, hän voi esimerkiksi kuvitella lunta satavan keskellä kesää kunhan hän tarpeeksi toivoo sitä.

Intuitiivisen kauden aikana sitoutuminen omaan näkökulmaan vähenee, säilyvyys- ja suhdekäsitteet ymmärretään hieman paremmin. Virheelliset analogiat vähenevät, samoin maagisuus ja elollistaminen.


Vihreiden ajattelu on juuri ja juuri tässä esioperationaalisen kauden (2-6 vuotta) intuitiivisessa (4-6 vuotta) vaiheessa tai ehkä vasta siirtymässä esikäsitteellisestä vaiheesta (2-4 vuotta) intuitiiviseen (4-6) vaiheeseen.

Vihreät juuri ja juuri kykenevät käsitteelliseen ajatteluun, koska heidän kaikki mielipiteensä ja ajatuksensa eivät perustu heidän omaan välittömään kokemuspiiriinsä. Esioperationaalisen kauden alkuvaiheeseen kuuluvat virheelliset analogiat ovat kuitenkin vihreille tyypillinen ajatteluvirhe, vihreät esimerkiksi rinnastavat toisiinsa Tshernobylin ydinvoimalan ja Suomen ydinvoimalat (tai jopa ydinvoimalat ja ydinaseet); vihreät eivät siis ole ajattelussaan kehittyneet sille tasolle, että olisivat valmiita siirtymään seuraavaan kognitiiviseen kehitysvaiheeseen eli konkreettisten operaatioiden kaudelle. Piaget'n mukaan 6-12-vuotiaat lapset kykenevät konkreettisiin kognitiivisiin operaatioihin, kuten matemaattisten tehtävien suorittamiseen. Vihreät eivät niihin kykene. Vihreät eivät ole yltäneet edes 6-vuotiaiden lasten kognitiiviselle tasolle.

Vihreät eivät osaa ajatella numeerisesti, vihreät eivät osaa kvantifioida asioita. Vihreiden mielestä asialla X joko on ominaisuus Y tai sitten ei ole. Vihreiden maailmankuvassa ei ole olemassa numeerisia käsitteitä tai edes käsitteitä "paljon"/"vähän", "enemmän"/"vähemmän" tms. kvantitatiivisten suhteiden vertailuun tarvittavia käsitteitä. Vihreiden ymmärtämien kvantitatiivisten käsitteiden joukkoon kuuluvat vain käsitteet "on"/"ei ole" ja tästä johdettu käsitepari "kaikki"/"ei yhtään".

Vihreiden esinumeerisessa maailmankuvassa ydinvoima joko on vaarallista tai sitten ei ole. Jos ydinvoima on vaarallista, kaikki ydinvoimalat pitää kieltää. Vihreiden päähän ei kerta kaikkiaan mahdu, että ydinvoiman lisärakentaminen on vähemmän vaarallista kuin sen ainoa realistinen vaihtoehto eli fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen.

Vihreät eivät myöskään ajattele, miten suurta haittaa ihmisten elintasolle olisi energian hinnan tietynsuuruisesta noususta tai energian kulutuksen tietynsuuruisesta vähenemisestä. Vihreiden mielestä ydinvoiman lisärakentaminen pitää kieltää ja energiankulutuksen kasvu pitää pysäyttää. Vihreät eivät lainkaan mieti, miten korkeaksi ihmisten elintaso voisi nousta energiankulutuksen kasvaessa. Ihmisten elintaso riippuu ratkaisevasti mm. asumisväljyydestä; jos asunnot olisivat puolet nykyistä pienempiä, elintaso olisi surkea. Suomessa asumisväljyys ei oikein voi kasvaa ilman, että energiankulutus kasvaa. Jos energiankulutuksen kasvu olisi Suomessa pysäytetty asumisväljyyden ollessa puolet nykyisestä, asumisväljyys ei olisi koskaan noussut nykyiselle tasolle. Asuisimme nykyään puolet ahtaammin, jos vihreät olisivat tulleet valtaan asumisväljyyden ollessa puolet nykyisestä.

Vihreät eivät lainkaan analysoi, miten suuria uhrauksia ihmisten elintason alenemisen muodossa kannattaa tehdä tietynsuuruisten ympäristöhaittojen välttämiseksi. Vihreiden ajattelu on esinumeerisella tasolla. Vihreiden mielestä asialla X joko on ominaisuus Y tai sitten ei ole. Saasteet joko ovat paha juttu tai sitten ei, pahoja asioita joko pitää vastustaa tai sitten ei. Vihreät ovat hyvien asioiden puolesta pahoja asioita vastaan, joten vihreät ovat saasteita vastaan. Vihreät eivät osaa sanoa, kuinka suuri saasteiden vähennys kannattaa tehdä kuinka suurella hinnalla.

On äärimmäisen vaarallista, että esinumeerisella tasolla olevat ihmiset pääsevät tekemään poliittisia päätöksiä. He eivät ymmärrä päätöstensä hintaa. He eivät edes ymmärrä hinnan käsitettä. Jos on olemassa vain käsitteet "on"/"ei ole" ja tästä johdettu käsitepari "kaikki"/"ei yhtään", mitä tahansa helvetin kalliita päätöksiä (ydinvoiman lisärakentamisen kieltäminen Suomessa, olemassaolevien ydinvoimaloiden sulkeminen Ruotsissa ja Saksassa, energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen kaikkialla maailmassa, co2-päästöjen vähentäminen Kioton sopimuksen mukaisella päästökauppajärjestelmällä) tehdään on/off-periaatteella. Vihreiden ajattelu pähkinänkuoressa: Pahoja asioita pitää vastustaa. X on paha, joten se pitää kieltää. Miten niin "mitä kustannuksia tästä päätöksestä aiheutuu"? Mitä tarkoittaa "kustannus"?

torstaina, huhtikuuta 20, 2006

"Tasa-arvo, ihmisoikeudet ja demokratia ovat ristiriidassa monikulttuurisuuden kanssa"


Tasa-arvo, ihmisoikeudet sekä demokratia ovat ristiriidassa monikulttuurisuuden kanssa, joka tarkasti ottaen edellyttäisi myös edellämainittuja asioita suvaitsemattomien kulttuurien hyväksymistä keskuuteemme.

Tasa-arvo lienee melkolailla kulttuurisidonnainen käsite.

Monikulttuurisuus saattaa olla ristiriidassa myös ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämisen kanssa. Bosnia ei ollut ihmisen kannalta kovin elinkelpoinen.

Monikultturistit lienevät haluttomia hyväksymään naisten aseman huonontamisen islamilaiselle tasolle. Kumminkin heidän aatteensa edellyttää myös sitä. Vai onko länsimainen monikultturismi sitä, että hyväksytään muista kulttuureista vain ne piirteet, jotka eivät ole ristiriidassa länsimaiden kulttuurien kanssa.

Monikulttuuri ja islam ovat ilmiöinä sukulaisia siinä mielessä, että molemmista on kahdet versiot. On islamia, joka näyttäytyy kivityksinä, kiihkoiluna, tappouhkauksina ja räjähtävinä pommeina. Sitten on sitä "oikeata" islamia, joka asuu länsimaisten idealistien kuvitelmissa. Monikulttuuri ilmenee todellisuudessa sosiaalisen koheesion rapautumisen seurausvaikutuksina ja etnisinä konflikteina. Ja sitten on idealistien versio, jota ei ole, mutta joka elää puheissa, visioissa ja mediassa. Todellisuuden esilleottamista pidetään suvaitsemattomuutena ja sensuroinnin arvoisena asiana.