sunnuntaina, lokakuuta 08, 2006

Ilmastonmuutos

Täytyy myöntää, että ilmastonmuutos on tieteellisenä kysymyksenä vähän liian vaikea, jotta itse omaisin siitä vahvaa mielipidettä. Libertarismin kannalta tietysti juuri ilmastonmuutos tai laajemmin ilmansaasteet ovat oikeastaan se yksi ainoa markkinahäiriö, jota luonnonoikeudellinen raami ja siitä syntyvä oikeuskäytäntö ei välttämättä ratkaise millään tyydyttävällä tavalla.

Kuitenkin on selvää, että kun ilmastonmuutosta, ihmiset osuutta siihen, reaalisia vahinkoja ja riskien vähentämisratkaisuja mietitään, lähes kaikki asiaan paneutuneet ehkä lempibloggaajaani Will Wilkinsonia lukuunottamatta puhuvat aivan liian varmasti asiasta, josta tiedetään niin vähän. Esimerkiksi arvostamani Lipsasen & Rusonkin toinen osapuoli (en muista kumpi) naureskeli ilmastonmuutostutkimuksen kriitikoita.

Tieteen määritelmään kuuluu kriittisyys ja debatti, kuten Catallarchyn tyypitkin kirjoittivat aikaisemmin. Ihan niin monimutkaisesta järjestelmästä kuin maapallon ilmastosta ei tietenkään osata sanoa pidemmällä aikavälillä mitään kovin järkevää.

Tietysti on debattia ja on "debattia", kuten vaikkapa kreationismi vs. evoluutio. Ja ihan varmasti ilmastonmuutoksessakin on typerää poliittisesti värittynyttä "debattia", mutta jos ilmastonmuutoksesta edes todella on mitään järjellistä konsensusta alan piireissä, ei konsensus todellakaan voi olla kvantitatiivisesti kovin vahva ja soraäänet sen ulkopuolella pitää, toisin kuin vaikkapa evoluutioteorian tapauksessa, ottaa vakavasti.

Etenkin kun halvat ad hominem-väitteet osuvat omaan nilkkaan nyt, kun esimerkiksi itse
Enronin havaittiin lobanneen Clintonin hallinnon mustamaalaamaan ilmastonmuutosteoriaa kritisoineita tiedemiehiä, jotka juuri nykykonsensuksen mukaisesti olivat oikeassa.

Ei kommentteja: