Iltalehti:
Pitkitetty orgasmi
Keskiviikkona olin todistamassa europarlamentin täysistunnossa merkillistä hetkeä, kun salissa keskusteltiin EU:n tulevaisuuden energialinjauksista sekä siitä, mitä Japanin ydinturmasta pitää oppia. En ole koskaan nähnyt vihreitä niin innoissaan ja kiihtyneinä.
Kollegani ovat Tsernobyl-ajan nuoria aikuisia, joille ydinvoiman pelkäämisestä tuli elämäntehtävä. Neljännesvuosisadan odottelu toi neitsyeille kauan odotetun kokemuksen ja teeskentelemättömän, pitkitetyn orgasmin.(lihavointi M. Ellilä)
Koska eka kerta on aina eka kerta, piti sitä tietysti kehua. (lihavointi M. Ellilä) Niinpä muutaman tädin puheissa Fukushiman tähänastiset kaksi uhria oli vaihtunut kolmeenkymmeneentuhanteen kuolleeseen. Kiittelivät, kuinka oikeassa olivat olleet. Sumentunein simin he kehuivat toisilleen: mitä minä sanoin – oli kannattanut odottaa tätä päivää. Äijät olivat häveliäämpiä oman ekakertansa tuulettamisessa, mutta kyllä hekin hekumoivat (lihavointi M. Ellilä) toistamalla, että ydinvoima on nyt todettu vaaralliseksi kerta toisensa jälkeen – unohtui vain kertoa, miten.
Yhtä kaikki, ilma oli käsinkosketeltavan sakeana estrogeenipöllystä ja testosteronista, kun onnettomuuden luvuilla masturboitiin. (lihavointi M. Ellilä)
Iltalehti:
Pääkirjoitus 9.4.2011: Kirkon vedettävä raja äärisuuntiin
Lauantai 9.4.2011
Aiemmin kristillisdemokraattina vaikuttaneen Eija-Riitta Korholan tuore blogi heijastaa monien uskovaisten suurta kiinnostusta seksiin.
Väittely homoseksuaalisuudesta on kertonut, että seksi kiinnostaa usko vaisia kovasti. Tämä on saattanut heijastua jopa kiistaan naispappeudesta. Onhan seksi tärkeää, mutta kohtuus kaikessa.Kuvaavasti kristillisdemokraatteja aiemmin edustanut "olkapäämeppi" Eija-Riitta Korhola on blogissaan mollannut vihreiden ydinvoimakantaa ilmauksin, jotka tuovat mieleen puberteetissaan hikoilevan nuorukaisen (IS 8.4.). Korhola on myös kertonut siivoavansa minihameessa puolisoaan ilahduttaakseen.
Uusi Suomi:
Päivitetty: 13.4.2011 13:39Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) harkitsee kantelevansa Julkisen sanan neuvostoon Iltalehden pääkirjoituksesta. Lehden blogistina toimisen hän on jo lopettanut.
Iltalehti rinnasti lauantain pääkirjoituksessaan Korholan vanhoillislestadiolaisiin lahkoihin ja niiden pedofiliapaljastuksiin. Rinnastuksen kimmokkeena oli Korholan kohuttu blogi, jossa hän kritisoi vihreiden ydinvoima-asenteita poikkeuksellisin seksivertauksin.
”Aiemmin kristillisdemokraattina vaikuttaneen Eija-Riitta Korholan tuore blogi heijastaa monien uskovaisten suurta kiinnostusta seksiin”, totesi Iltalehti jutussaan, jonka pääkuvaksi Korhola oli päässyt. Europarlamentaarikon kuvan yllä lehti kertoi, että lestadiolaisten seksiskandaalissa on käytetty uskontoa väärin hyväksi.
Korholan mielestä Iltalehden tulkinta on törkeä ja outo.
–Minut on asiattomasti liitetty tähän, sanoo Korhola Uudelle Suomelle.
–Ottaen huomioon kuvan, kuvatekstin, otsikoinnin ja pääkirjoituksen koko sisällön katson, että minut henkilönä on asiattomasti yhdistetty uskonnollisiin ääriliikkeisiin, orgioihin ja pedofiliaan, kirjoitti Korhola jo aiemmin blogissaan.
Korholan mukaan kantelun tekeminen on harkinnassa.
–En ole vielä sitä tehnyt, mutta se on mahdollista, hän sanoo.
Korholan mukaan hän ei saanut Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelältä minkäänlaista selitystä pääkirjoitukselle, kun ilmoitti lopettavansa blogistina.
–Ei häneltä herunut kommenttia, sanoo Korhola.
Uusi Suomi ei tiistai-iltana tavoittanut Kari Kivelää kommentoimaan tapausta. Keskiviikkona Kivelä kommentoi pääkirjoituksesta noussutta kohua näin:
–Ymmärrämme hyvin niitä lukijoita, joiden mielestä pääkirjoitus olisi ollut muodoltaan selkeämpi, jos se olisi keskittynyt juuri uutisoituihin lestadiolaisten väärinkäytöksiin. Mutta ei kirjoitus sentään Korholan blogia lestadiolaisten väärinkäytöksiin yhdistä, toteaa Kivelä.
–Iltalehti on riippumaton ja moniarvoinen media. Jotta tämä toteutuu, on tärkeää, että eri kirjoittajilla; niin toimittajilla, pääkirjoitustoimittajilla kuin blogisteillakin on laaja ilmaisunvapaus. Moniarvoisuuden edellytys on puolestaan myös keskenään erilaisten ja toisestaan poikkeavien näkemysten julkaiseminen.
Iltalehti katsoi kyseisessä pääkirjoituksessaan paljastusten vanhoillislestadiolaisten lahkojen pedofiliasta ja väittelyn homoseksualisuudesta kertoneen, että ”seksi kiinnostaa uskovaisia kovasti”. Tämän jälkeen pääkirjoitus löysi yllättäen esimerkiksi Korholan.
–Kuvaavasti kristillisdemokraatteja aiemmin edustanut "olkapäämeppi" Eija-Riitta Korhola on blogissaan mollannut vihreiden ydinvoimakantaa ilmauksin, jotka tuovat mieleen puberteetissaan hikoilevan nuorukaisen, kirjoitti Iltalehti.
Eija-Riitta Korhola on mielestäni perverssi.
Normaali ihminen ei kirjoita ydinvoimakeskustelusta niin voimakkaasti seksuaalisin termein kuin Korhola.
Korhola on selvästi seksimaanikko. Normaali ihminen ei näe ydinvoimaa koskevan keskustelun ja seksuaalisuuden välillä mitään yhteyttä. Korhola on perverssi, joka näkee seksiä kaikkialla.Jo aiemmin Korhola on kirjoittanut hekumallisesti mm. Alexander Stubbin kyrvästä.
Kun EUROPEAN VOICE-nimisessä lehdessä (14 - 20 JULY 2005) oli karikatyyri Stubbista saunassa, Eija-Riitta Korhola sanoi olevansa Stubbin vaimon puolesta iloinen Stubbin hyvästä erektiosta.
Kun Iltalehti nyt kommentoi pääkirjoituksessaan tätä Korholan seksihulluutta, Korhola ryhtyy vaatimaan sensuuria.
Onneksi emme elä Neuvostoliitossa, jossa poliittisten vallanpitäjien kritisointi on kielletty. Korhola yrittää kieltää Iltalehteä kommentoimasta hänen seksimaanisuuttaan, mutta tuollaiset sensuurivaatimukset eivät nykyaikana voi mennä läpi.Poliitikoilla ei ole mitään oikeutta kieltää heitä kritisoivia kirjoituksia. Nykyaikana ihmiset eivät siedä sensuuria, joten ihmiset ryhtyvät ihan piruuttamaan levittämään tuota kirjoitusta nimenomaan vastustaakseen sensuuria.
Korholan hysteerinen, sairas, vittumainen sensurointiyritys johtaa siihen, että tuo kirjoitus saa paljon enemmän julkisuutta.
Ihmiset levittävät tätä kirjoitusta ympäri nettiä juuri siksi, että tuo perverssi ämmä yritti sensuroida sen. Tätä kutsutaan Streisand-efektiksi:
The Streisand effect is a primarily online phenomenon in which an attempt to censor or remove a piece of information has the unintended consequence of causing the information to be publicized widely and to a greater extent than would have occurred if no censorship had been attempted. It is named after American entertainer Barbra Streisand, following a 2003 incident in
which her attempts to suppress photographs of her residence inadvertently generated further publicity.
As early as 1993, John Gilmore observed that "the Net treats censorship as damage and routes around it."[1] Examples of such attempts include censoring a photograph, a number, a file, or a website (for example via a cease-an
d-desist letter). Instead of being suppressed, the information receives extensive publicity, often being widely mirrored across the Internet or distributed on file-sharing networks.[2][3]
Mike Masnick originally coined the term Streisand effect in reference to a 2003 incident in which Barbra Streisand unsuccessfully a
ttempted to sue photographer Kenneth Adelman and Pictopia.com for US$50 million in an attempt to have the aerial photograph of her mansion removed from the publicly available collection of 12,000 California coastline photographs, citing privacy concerns.[2][4][5] Adelman stated that he was photographing beachfront property to document coastal erosion as part of the California Coastal Records Project.[6] As a result of the case, public knowledge of the picture increased substantially and it became popular on the Internet, with more than 420,000 people visiting the site over the following month.[7]
Barbra Streisand, as in "Streisand effect"
Eija-Riitta Korhola, meet Barbra Streisand.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti