Juho Romakkaniemi, Jyrki Katainen ja Jussi Kekkonen
Iltalehti 4.6.2011:
Demarit ovat ottaneet maalitaulukseen erityisesti kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen avustajat, joille hallitusmuodostaja on demareiden mukaan ulkoistanut liikaa päätäntävaltaa.
- He ovat mittatilauspuvuissa liihottavia nuoria juppeja, jotka eivät kuuntele ketään muita kuin toisiaan, eräs demarivaikuttaja kuvailee.
Toisen demarin mukaan Katainen ei osaa tai halua tehdä päätöksiä itse, vaan on avustajiensa vietävissä.- Missä tahansa Jyrki liikkuu, kahta metriä kauempana eivät ole Kekkonen ja Romakkaniemi.
Jussi Kekkonen on kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja ja Juho Romakkaniemi Kataisen erityisavustaja.
Facebookista:
Tästä kujanjuoksusta Espanja ei ehjänä selviä
Velkoihinsa hukkuva Espanja on kuin Pamplonan kujanjuoksussa umpikujaan raivoja härkiä pakoon juokseva uhkarohkea urho. Umpikujasta ei ole ulospääsyä, joten uhkana ovat kaatuminen – ja ruhjoutuminen. Espanjaa eivät uhkaa härät, vaan euroaikana hirmuiseksi kasvanut velkataakka.
Espanjan valtion ja maan pankkien pitäisi jostakin saada tämän ja ensi vuoden aikana hankittua arviolta 600 miljardia euroa uutta rahoitusta.
Eurokriisin toistaiseksi visaisin arvoitus on, mistä ja miten.
Ainakin tuon verran tarvitaan rahaa valtion ja pankkien vanhojen velkojen kuoletuksiin ja korkoihin sekä pankeissa lisäksi viranomaisten vaatimiin pääomien vahvistuksiin.
Moiset summat ovat mahdollisia rahoittaa tavalliseen tapaan rahoitusmarkkinoilla ainoastaan, jos kansainväliset suursijoittajat, pankit ja muut rahoittajat ovat halukkaita lainaamaan ja sijoittamaan yhä runsaampia rahamääriä Espanjaan.
Nyt tämä halu näyttää tykkänään loppuneen. Rahoitusmarkkinoiden yksityiset rahahanat ovat käytännössä menneet Espanjalta kiinni, ja nyt pääomaa päin vastoin pakenee maasta.
Espanja näyttääkin joutuneen eräänlaiseen rahoituksen kujanjuoksuun, joka kaiken lisäksi näyttää vievän umpikujaan. Espanja on milloin tahansa vaarassa törmätä tämän umpikujan peräseinään.
Törmäys on edessä, jos rahan tulo maahan katkeaa. Toistaiseksi törmäystä on viivyttänyt euromaiden keskuspankki EKP ja vuolas keskuspankkirahoitus.
Muuten Espanja
olisi jo kumossa
Espanja olisi jo kaatunut ja kumossa, elleivät EKP ja euromaiden keskuspankit olisi siekailematta pumpanneet maahan yhä suurempia määriä hätärahoitusta. Euromaiden keskuspankit ja EKP ovat käytännössä yksin rahoittaneet yksityisen pääoman pakoa Espanjasta.
Yksityistä pääomaa on poistunut Espanjasta viime syksyn jälkeen jo ilmeisesti noin 300 miljardia euroa. Maaliskuun lopussa lukema oli noin 200 miljardia euroa, mutta sen jälkeen pääomapako on jatkunut ja jopa kiihtynyt.
Sattumoisin Espanjan keskuspankin niin sanottu Target-velka EKP:lle on sekin nyt jo lähemmäs 300 miljardia euroa, ilmenee Espanjan keskuspankin taseluvuista.
![[zoom]](https://lh3.googleusercontent.com/blogger_img_proxy/AEn0k_tDgjVWOQkyUuPt9RoS8A_cTTm4YDHVtNIJsBxt8EQzRmh78nWF2_o51tPxbTboeMVNzimT44TwRFaGDi-e8O4c6Rl5QpfUludTXS7BZeF3W6OShW8hYRkSrE0Pk3M=s0-d)
Klikkaa graafi suuremmaksi
Yksityisen pääoman pako Espanjasta ja maan keskuspankin Target-velka EKP:lle eivät ole aivan yksi yhteen toistensa vastakappaleita, mutta ei paljon puutu.
EKP perii tasan
prosentin korkoa
Target-järjestelmä on euromaiden keskuspankkien ylläpitämä euroalueen maksujärjestelmä, jonka välityksellä siirtyy suurin osa euromaiden välisistä yksityisistä ja julkisista maksuista, kuten EKP:n rahoitustoimista.
Juuri Target-järjestelmä on huolehtinut, että ulkomainen yksityinen pääoma on päässyt Espanjasta kriisiä pakoon vaivatta ja viivytyksettä. Yhtä sujuvasti Target on automaattisesti siirtänyt saman verran EKP:n rahoitusta tilalle.
Noin neljäsosa EKP:n viime joulukuussa ja helmikuussa pankeille tarjoamista noin tuhannen miljardin euron määräisistä ja peräti kolmen vuoden mittaisista keskuspankkiluotoista päätyi espanjalaispankeille.
Pankit maksavat tästä niin sanotusta LTRO-rahoituksesta tällä haavaa tasan prosentin korkoa. Jos EKP:n ohjauskorko laskee, laskee tämäkin korko.
EKP:n rahoitusta
valtionkin käyttöön
EKP on syöttänyt rahaa Espanjaan maan oman keskuspankin kautta, ja tämä on puolestaan lainannut rahaa edelleen maan liikepankeille ilmeisesti yhä kyseenalaisempia vakuuksia vastaan.
Näin pankit ovat kyenneet maksamaan erääntyneitä sijoitustalletuksia ja velkakirjamuotoista rahoitustaan pois niille tallettajille ja rahoittajille, jotka eivät ole halunneet jatkaa sijoituksiaan vaan ovat mieluummin siirtäneet rahansa muualle.
Ilman EKP:n tarjoamaa poikkeusrahoitusta tämä ei olisi sujunut. Sen sijaan pankkeja olisi todennäköisesti alkanut kaatua, ja pankkien ulkomaiset rahoittajat olisivat olleet vaarassa kärsiä luottotappioita.
Toistaiseksi EKP on perustellut poikkeuksellisia rahoitustoimiaan tarpeella varmistaa "rahapolitiikan välittyminen" ja "hintavakaus", ei suinkaan pankkien suojelulla.
Samalla toki ulkomaiset pankit ja Espanjan muut rahoittajat ovat saaneet tilaisuuden kotiuttaa varojaan tappioitta, mutta minkäs sille mahtaa.
Omituinen
rahoitusketju
Toinen Espanjan pankkien keskuspankkirahoituksen avulla tilkitsemä rahanreikä ovat Espanjan kuningaskunnan erääntyneet ja näin ollen uusimisen tarpeessa olleet velkakirjat.
Ulkomaiset sijoittajat eivät halua enää näitäkään uusia, joten tehtävä on jäänyt kotimaisille pankeille. Ilman vuolasta keskuspankkirahoitusta tämäkään ei olisi sujunut.
Samalla kriisi on voimistanut Espanjan valtion ja maan kotimaisten pankkien ennestäänkin ongelmallista keskinäisriippuvuutta.
Espanjan keskuspankin, liikepankkien ja valtion välillä on velkarahoituksen kolmiyhteys, jossa keskuspankki rahoittaa likipitäen maksukyvyttömiä pankkeja, jotka rahoittavat niin ikään lähes maksukyvytöntä valtiota, joka puolestaan takaa koko rahoitusketjun.
Tämä itse itseään takaava ja rahoittava rahoitusketju ei ole vain omituinen.
Sama rahoitusketju siirtää Espanjan pankkeihin, julkiseen talouteen ja maan kansantalouteen liittyvää riskiä yksityisiltä rahoittajilta euromaiden veronmaksajille.
Jukka Michelsson Eiköhän se ole jo nähty ketkä uskovat ufojen pelastavaan voimaan ja ketkä näkevät ylivelkaantumisen sellaisena ongelmana kuin se oikeasti on.
Jukka Michelsson Mutta kirjoita Juho toki joskus vastine, missä osoitat kuinka Hurri on ennenkin ollut väärässä doomsday-ennustuksissaan ja kuinka tälläkin kertaa. Siis vastineella tarkoitan jotain blogikirjoitusta tai mitä tahansa.
Markus Bunders Turha tässä on jokaista sataa miljardia elämöidä. Pankkikriisit maksavat tyypillisesti 10-20 % yhden vuoden BKT:sta eli 1000-3000 miljardia euroa euromaille. Suomen osuus tuosta on luokkaa 10-50 mrd e (maksajien ja saajien suhdetta kun ei tiedä).
Poliittiset fantasiat tulevat todella kalliiksi sosialismista, kiinteään valuuttakurssiin ja liittovaltioon.
Mikko Ellilä Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen avustaja Juho Romakkaniemi siis haukkuu ufohörhöksi taloustoimittajaa, joka on ollut eurokriisistä koko ajan oikeassa. Romakkaniemen työnantaja pääministeri Jyrki Katainen on ollut eurokriisistä koko ajan väärässä. Katainen on koko ajan valehdellut eurokriisistä. Romakkaniemi siis valehtelee palvellakseen työnantajaansa.
Juho Romakkaniemi Erä yksi: minä vastaan Jan Hurri. Hurri: "Ensin Espanja menetti rahoittajiensa luottamuksen, sitten pääoma alkoi paeta maasta, ja seuraavaksi "pelastustoimet" säikyttävät ja avittavat loputkin rahoittajat karkuun – ja painavat maan itsensä ja "pelastajat" yhä syvemmälle velkasuohon."
Jos Hurrin jutun pääväite rahoittajien karkaamisesta pitää paikkansa, niin Espanjan 10-vuotisten velkakirjojen korko jälkimarkkinoilla nousee kesä-heinäkuussa kuluneen viikon 6,2-6,5 % haarukasta. Minä arvioin että Hurri on väärässä ja että tämä ratkaisu rauhoittaa rahoittajia kun PSI:n tai pankkisektorin kaatuminen Espanjan niskoille riskit pienenevät, eli Espanjan korot LASKEVAT tämän päätöksen ansiosta lähikuukausina. (disclaimer: Kreikan vaalien sekotulos voi tietysti vaikuttaa korkoihin voimakkaasti, mutta verrataan siinä tapauksessa vaikkapa kehitystä IT, PT, IE korkoihin) Tässä ei nyt ole kyse tulkinnallisesta jälkiviisastelusta vaan aidosta arvioinnista tulevaisuuteen meiltä molemmilta. Katsotaan miten käy.
Markus Bunders Jos hallitus olisi hajonnut kesällä 2009, ei persujen kannatus olisi ehtinyt nousta. Ja nyt kun kaikki muut puolueet maksavat PIGS-maiden tappiot, on persuilla loistava tilaisuus jälleen kasvattaa kannatustaan.
Juho Romakkaniemi Hurri: "Keskuspankit ovat syöttäneet yhä heppoisempia vakuuksia vastaan Espanjan pankeille jokseenkin eurolleen saman määrän poikkeusrahoitusta kuin pääomaa on paennut maasta. Näin EKP on estänyt pankkeja – ja kuningaskunnan kassaa – kaatumasta kumoon."
Niin, tässä näemme Hurrin ratkaisun käyttämällä käänteistä logiikkaa. Hurrin mielestä Espanjan pankkisektorin olisi siis pitänyt antaa romahtaa kasaan hallitsemattomasti. Minun (ja yli 90 % asiantuntijoista) arvio on, että tämä olisi johtanut laajempaan ketjureaktioon eurooppalaisella pankkisektorilla, luottolamaan ja sitä kautta syvään reaalitalouden lamaan sekä rajuun työttömyyden nousuun myös Suomessa. Minusta on järkevää toimia sen estämiseksi vaikka vähän epäortodoksisesti.
Juho Romakkaniemi Hurri: "Ainakin tämä ensimmäinen Espanjan apuraha on määrä käyttää yksinomaan pankkien pääomien vahvistamiseen eikä kuningaskunnan rahoittamiseen." "Vaikka sata miljardia on suuri summa, on se pelkkä käsiraha Espanjan todellisen rahoitustarpeen rinnalla. Pankkien pääomien vahvistaminen on tämän tuulimyllytaiston alku, ei loppu."
Hurri on siis varma siitä, että tämä 100 mrd ei riitä. Minä en ole varma suuntaan enkä toiseen. Mutta tiedän että toiset vaihtoehdot ovat 1) maksaa kerralla jopa 600 mrd ottamalla Espanja kokonaan pois markkinoilta. 2) antaa pankkisektorin romahtaa (kts. yllä) tai 3) irroittaa Espanja (ja pari muuta maata) Eurosta joka mm. pitäisi sisällään kohdan 2. Siksi minusta kannattaa tätä reittiä koittaa, kun sillä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet estämään edelleen nuo pahemmat vaihtoehdot. Sitähän tämä kriisin hoito on alusta asti ollut: vähiten huonojen vaihtoehtojen seulontaa huonojen ja katastrofaalisten joukosta. Ainoa tavoite on ollut estää eurooppalaisen pankkijärjestelmän romahtaminen ja maiden sortuminen hallitsemattomaan maksukyvyttömyyteen sekä vähitellen vakauttaa tilannetta luovien ulos kriisistä. Siinä on toistaiseksi onnistuttu, vaikka vastoinkäymisiä on tullut. Muitakin vaihtoehtoja on ollut esillä lukuisia, mutta ne ovat kaikki loogisten päättelyketjujen päässä päättyneet valtioiden tai pankkien hallitsemattomaan romahtamiseen.
Jukka Michelsson Jos joku maa on maksukyvytön, niin sen lainoittaminen ei poista ongelmaa, vaan sosialisoi tappiot muille maille. Jos näillä muilla mailla on varaa antaa lisärahoitusta, niin yhtä hyvin niillä on varaa käsitellä konkurssin seuraamukset. Erona on vain se, että nyt pitkitetään ja syvennetään ongelmaa ja sosialisoidaan riskejä.
Tilanne on se, että koko pankkijärjestelmä mukaanlukien valtioiden taloudet on kestämättömällä pohjalla ja nyt pitää valita kärsitäänkö siitä nyt, nopeasti ja tuskallisesti, vai myöhemmin vielä hitaammin ja vielä tuskallisemmin.
Markus Bunders Suomalaisten kannalta olennainen ongelma on se, että Katainen&co. kusettavat suomalaiset "vakauden luomisen" varjolla maksamaan nyt tulevat tappiot. Tämä on maanpetos.
Juho Romakkaniemi Jukka@ Luulenpa että tulevaisuus osoittaa väitteesi tappioista vääräräksi. Olen aivan varma että Irlanti maksaa joka sentin takaisin korkoineen. Portugalin ja Espanjankin suhteen uskon todella vahvasti näin olevan. Kreikka on "special case", enkä ennen vaaleja uskalla esittää tarkkaa arviota. Riskien sosialisoinnissa olet periaatteessa oikeassa, jos asiaa tarkastelee hyvin kapeasta näkökulmasta. Mutta kysehän on lopulta siitä, että olemme arvioineet tuon hitaamman ja hallitumman tien purkaa osan maista velkaantuminen olevan vähemmän tuskallinen - toisin kuin sinä. Ja esimerkiksi Suomen osalta mahdolliset riskit ja taloudelliset tappiot huomattavasti pienemmiksi.
Mikko Ellilä Kreikalle on annettu tukiaisia kumulatiivisesti ENEMMÄN kuin Kreikalla oli velkaa ennen kriisin alkua. Jos Kreikka olisi yksinkertaisesti jättänyt velkansa maksamatta, luottotappiot Kreikan valtiota rahoittaneille pankeille olisivat siis olleet PIENEMPIÄ kuin Suomen ym. maiden veronmaksajien kukkarosta Kreikalle annetut tukiaiset.
Lisäksi tappiot olisivat menneet oikeille tahoille eli Kreikalle lainaa antaneille saksalaisille, ranskalaisille ja brittiläisille pankeille. Nyt sen sijaan tappiot menivät mm. suomalaisille veronmaksajille. Tämä on Kataisen linja, jota Romakkaniemi yllä puolustelee.
Mikko Ellilä "esimerkiksi Suomen osalta mahdolliset riskit ja taloudelliset tappiot huomattavasti pienemmiksi."
AIVAN TOTAALINEN VALHE. Kreikan valtion ajautuminen maksukyvyttömyyteen ei olisi aiheuttanut Suomelle juuri mitään ongelmia, koska suomalaisilla pankeilla, eläkerahastoilla ym. tahoilla on hyvin vähän Kreikan valtion obligaatioita. Sen sijaan Kataisen ja Romakkaniemen linja eli se, että Kreikalle ym. konkurssipesille annetaan kymmeniä miljardeja euroja Suomen veronmaksajien rahoja, tulee Suomelle SUUNNATTOMAN KALLIIKSI. Mikään vaihtoehto ei olisi voinut olla Suomelle läheskään niin paha kuin Kataisen linja, jota Kataisen avustaja Romakkaniemi yrittää epätoivoisesti puolustella.
Mikko Ellilä Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen avustajan Juho Romakkaniemen talousosaamisesta ja rehellisyydestä saa käsityksen jo siitäkin, että Romakkaniemen mukaan Guggenheimin rakentamiseen käytettävät n. 150 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa eivät olisi pois mistään julkisista palveluista.
Mikko Ellilä Romakkaniemen perustelu tälle täysin järjettömälle väitteelleen oli se, että Guggenheimin rakentamiseen tarvittavat rahat olisi saatu kaupungin omaisuuden myymisestä. Romakkaniemen logiikan mukaan siis kaupungin omaisuuden myymisestä saatavat rahat ovat ilmaista rahaa, joka ikään kuin sataa taivaasta.
Romakkaniemi ei siis tajua edes sitä yksinkertaista asiaa, että samat kaupungin omaisuuden myymisestä saatavat rahat voitaisiin käyttää muuhunkin kuin kankkulan kaivoon nimeltä Guggenheim. Ne rahat voitaisiin käyttää esim. julkisiin palveluihin tai esim. kaupungin velan pois maksamiseen. Tätä täysin itsestäänselvää asiaa ei Romakkaniemi tajua. Tämä kertoo pääministeri Jyrki Kataisen avustajan Juho Romakkaniemen talousosaamisesta ja yleensäkin siitä älykkyystasosta, jolla Kokoomuksessa ja Suomen hallituksessa päätöksiä tehdään.
P.S.
Yllämainittu Romakkaniemen lausunto Guggenheimista:
Romakkaniemen mielestä Guggenheimin vastustajat ovat johtaneet helsinkiläisiä harhaan sanomalla, että Guggenheimin vaatima reilun 100 miljoonan euron investointi olisi pois kaupungin muista menoista – esimerkiksi terveydenhuollosta.
–Se, että Guggenheim kaatuu, ei tuo senttiäkään lisää opetukseen, terveyskeskuksiin jne, Romakkaniemi kirjoittaa.
Hänen mukaansa Guggenheimin rakennuskustannukset olisi voitu kattaa myymällä pois kaupungin muita kiinteistöjä. Näin museon mittavat rakennuskustannukset eivät varsinaisesti olisi olleet pois kaupungin budjetista.
–Kaupungin omaisuusmassa olisi siirtänyt toiseen paikkaan. Näinhän tällaiset investoinnit käytännössä hoidetaan, Romakkaniemi sanoo.
(Uusi Suomi 3.5.2012)
(lihavointi M. Ellilä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti